HS: Kolumni, Annamari Sipilä: Haussa: luottojohtaja

[Hessu]

HS:n nettisivuilta löytyy tänään Annamari Sipilän kolumni.

http://www.hs.fi/juttusarja/sipila/artikkeli/Haussa+luottojohtaja/1135244124469

En selvittele tässä enempää jutun sisältöä, lukekaa itse. Kommentoin tekstiä, HS ei ajatuksiani julkaissut. Kolumnin tarkoitusperä kirkastuu kun sitä lukee ajatuksella. Eikä tarvitse edes kauheasti ajatella, kun havaitsee kirjoittajan taka-ajatukset.
Luin tekstin pariin kertaan, toisella kerralla ajattelin myös rivien välejä Saska Saasrikosken tapaan.
Omat päällimmäisenä mieleen tulleet kommenttini lähetin siis HS:iin, eivät julkaisseet. Julkaisematta jääneet kommenttini laitan tähän. Tuosta kolumnista löytyy kommentoitavaa vaikka millä mitalla.
Alla oleva teksti on täsmälleen sama, jonka lähetin Hesariin. Sipilän kolumni kannattaa lukea ensin, muutoin palautteestani ei välttämättä saa tolkkua.

Annamari Sipilä kirjoittaa kolumninsa lopussa, että on liikkeellä vain journalistisin perustein. Ihanko totta? Sattumoisin Heikka-Boxberg kirjankin ( Lumedemokratia ) arvosteli HS:iin henkilö, joka itse oli arvostelun kohteena ko. kirjassa. Todella uskottavaa journalismia.
Maahanmuuttokeskustelun arvioiminen HS:n toimittajien kirjoittamissa jutuissa on noudattanut samaa linjaa, vain "oikeat"  ihmiset ovat päässeet framille. Huomattavaa on myös HS:n sensuuri maahanmuuttajien ongelmista keskusteltaessa. Samaa linjaa noudattaa myös YLE.
"Lumedemokratia" toteutuu päivittäin kyseisten medioiden taholta, säälittävässä yhteisymmärryksessä. Onneksi meillä on internet, josta saamme edes hiukan valaistusta asioihin, joita valtamediat peittelevät tai vääristelevät. Minulla on ollut jo vuosia tunne, että Neuvostoliitto ei jättänytkään meitä. Niin monella tasolla nämä "totuuden" tietäjät yrittävät meitä ohjata. Onneksi kansalaiset ovat heräämässä. Mikä tahansa soopa ei enää uppoakaan. Ennenkaikkea olen kuitenkin  huolissani toimittajien moraalista, niin yksituumaisesti he kirjoittavat kaikesta. Onneksi muutamat ovat jo heränneet, valitettavasti HS:n ja YLEn toimitukset nukkuvat vielä neuvostoliittolaista unta.
Lopuksi muutama kysymys. Keitä ovat "tavalliset ihmiset"? Vaaleissahan se yleensä nähdään mitä "tavalliset ihmiset" ajattelevat, siis jos "tavalliset" vaivautuvat uurnille. Keitä muuten pidät epätavallisina ihmisinä? Vammaisia, mustia, juutalaisia, ruotsalaisia, venäläisiä, mielenterveyspotilaita vai keitä? Onko Suomessa kaksi pääluokkaa, tavalliset ja epätavalliset? Käytät sanoja "me tavalliset", kuulostaa aivan kuin Jutta Urpilainen sanoisi "me sosialidemokraatit".

[MW]

Mitähän se nyt yritti sanoa, sanomatta sitä? Paitsi tietenkin sitä itsestäänselvyyttä, että hän, briljanttia, on kaiken yläpuolella.

[Hessu]

Huomattavaa on Sipilän mainitsema "alemman tason kansankiihottaja", mainio termi. Entä keitä ovat ne "ajattelijat", joista hän on valaistunut?
Nina Mikkosen ajattelua kirjoittaja vertaa pohjoiskorealaisiin. Sipilä siis luokittelee pohjoiskorealaiset ryhmänä tietynlaisiksi ajattelijoiksi. Montako Pohjois-Korean asukasta Sipilä tuntee?
Mitähän mieltä Sipilä on Helsingin Sanomista? Ettei hän peräti kutsuisi HS:a Pravdaksi tällä hillittömällä logiikalla.

[IDA]

Aika hyvin tuosta paljastuivat asenteet.

Nina Mikkonenhan ei kommentoinut mitään johtajaa vaan aviomiestään. Hienoa, että näin naistenpäivänä Annamari Sipilä pitää aviomiestä johtajana, jota ei kyseenalaisteta

[Liero]

Me tavalliset ihmiset haluamme vastuunkantajia, joilla on vankka usko – oli se sitten mihin tahansa. Kaikesta näennäiskriittisyydestämme huolimatta haluamme katsoa johtajiamme ylöspäin. Suurin toiveemme on sanoa Nina Mikkosen (ja pohjoiskorealaisten) lailla, että heikkoja kohtiako, älkää nyt naurattako, niitähän ei meidän johtajassamme ole lainkaan.

Tuossahan tuo tavallinen ihminen on määritelty hyvin selvästi. Tavallinen ihminen = sinä ja minä liikennevaloissa, ihmiset jotka haluavat itseään johdettavan, koska heillä ei siihen resursseja ole. Suomessa on kyllästytty/kyllästytään kohta yli sukupuolirajojen johtajiin, jotka päästävät mamuja maahan ja lupaavat tarkistella tilannetta sitten katastrofin huonommalla puolen. Ja tavallinen jengi ei uskalla edes olla ostamatta lauantaina viikonlopun muonia, kun ei koskaan tiedä, tuleeko sunnuntaiaukioloista tapa. 

Jos tulisi johtaja, joka lopettaisi humanitäärisen maahanmuuton ja ajaisi vain työperäistä (siis firmat huolehtisivat työntekijöitä tänne(töihin) ja täältä pois(ei töitä)) maahanmuuttoa, niin olisko meno kuin Mikkosilla (ja Pohjois-Koreassa)?

[mikkoellila]

Annamari Sipilä vetää liian pitkällemeneviä johtopäätöksiä siitä, että Nina Mikkonen ei radiohaastattelussa äkkiseltään keksinyt huonoja puolia omassa aviomiehessään. Minusta on vain hyvä piirre, että ihminen ei liikaa ruodi parisuhdettaan julkisesti.

Tapani Kansan vaimo Nina af Enehjelm ilmoitti lehtien välityksellä pitävänsä miestään hankalana ihmisenä ja aikovansa ottaa avioeron. Mies joutui lukemaan tämän lehdestä, koska vaimo ei ollut sanonut tätä kotona päin naamaa. Nina Mikkonen sen sijaan varmaan esittää tarpeen tullen kriittikkiä miehelleen kotona, mutta ei julkisesti hauku tätä sanomalehdissä tai radiohaastattelussa. Mikkoska käyttäytyi tässä asiassa siis juuri oikein.

Pidättyminen aviopuolisonsa julkisesta haukkumisesta on aivan eri asia kuin Pohjois-Korean diktaattorin kritiikitön ihailu. Tarvitaan aikamoista mielikuvitusta, että yhdistää nämä kaksi asiaa. Ihmettelen, mistä Annamari Sipilä sai moisen assosiaation.