2010-07-05 Ruotsi: Tulotaso vaikuttaa koulumenestykseen Ruotsissa

[Tommi Korhonen]

Selvitys: Tulotaso vaikuttaa koulumenestykseen Ruotsissa
05.07.2010 - 13:52 - Kommentit: 1

STT, TT

Hyvätuloisten perheiden lapset näyttävät pärjäävän Ruotsin kouluissa muita paremmin. Tuoreen selvityksen mukaan erot koulumenestyksessä ovat kasvaneet 20 vuoden aikana.

Ruotsin tilastokeskus kävi läpi yhdeksäsluokkalaisten päättötodistukset vuosilta 1990-2008. Tulokset viittaavat siihen, että perhetaustalla on vaikutusta arvosanoihin.

Vuodesta 1990 lähtien hyvätuloisten lapset ovat nostaneet todistuksensa keskiarvoa merkittävästi enemmän kuin pienituloisten perheiden oppilaat.

Menestykseen näyttää vaikuttavan myös vanhempien koulutus. Korkeasti koulutettujen lapset pärjäävät muita paremmin, ja erot ovat vain kasvaneet.

Opettajien keskusliiton mukaan korkeasti koulutetut ovat usein myös hyvätuloisia mutta eivät aina. Liitto pitää arvioita varallisuuserojen vaikutuksista koulumenestykseen hyvin huolestuttavina.

Ilmiö ansaitsisi ehkä hieman enemmän analyysiä. Esimerkiksi se että onko ilmiö sama myös samanlainen eri sosiaaliekonomisten luokkien yhteisissä kouluissa. Onko ilmiö tasaisesti valtakunnallinen vai liittyykö se suurkaupunkialueisiin?

Riippuvuussuhteista ei varmasti saada ikinä sovittua, aina tullaan kiistelemään että mikä johtuu mistäkin.

(edit: otsikko

[Roope]

Tulokset viittaavat siihen, että perhetaustalla on vaikutusta arvosanoihin.

Understatement of the year. Jos tulokset eivät viittaisi siihen, niin sitten olisi kyse huippu-uutisesta. Tutkimuksen anti lienee kuitenkin se, että erot ovat kasvussa.

Tutkimuksen teettänyt opettajaliitto syyttää kehityksestä opetuksen kunnallistamista ja uutta valinnanvapautta, joka liiton mielestä lisää sekä etnistä että tiedollista segregaatiota. Tutkimus on osa liiton kampanjaa, jolla halutaan siirtää koulut takaisin valtion vastuulle tasa-arvon nimissä. En saanut selvää, onko tavoitteena myös uusien yksityiskoulujen lakkauttaminen tai siirtäminen valtion hallintaan, sillä sieltähän se kenkä kaikkein eniten puristaa.

Valinnanvapaus koetaan kuitenkin kaikissa poliittisissa ryhmissä niin tärkeäksi asiaksi, että sitä on vaikea enää purkaa. Liiton edustajan mielestä valinnanvapaus on ehkä tullut jäädäkseen, mutta silloin oppilaille on annettava yhtäläiset mahdollisuudet päättää siitä, mikä on heille parasta. Käytännössä nämä valinnat (erilliset/samat koulut/ryhmät) ovat kuitenkin usein toisensa poissulkevia. Itse tutkimusta en nyt hitaan yhteyden vuoksi pääse lukemaan.

Studentum: Bättre betyg om föräldrarna har högre inkomst
Lärarnas Riksförbund: Rika barn lära bäst? Om klyftorna i den svenska skolan

[Roope]

Eipä tuo tutkimus ollutkaan vielä kuin muutama graafi kehityksestä 1990-2008. Laajempi tutkimus tulee sitten syksyllä.

Tulotason sijaan olisi yhtä hyvin voinut painottaa etnistä taustaa. Niin suuri merkitys sillä näyttää olevan. Vaikka todistusten arvosanat ovat muuten keskimäärin nousseet, niin ulkomaalaistaustaisten arvosanojen nousu on noin kolmannes verrattuna niihin, joilla ainakin toinen vanhemmista on syntynyt Pohjoismaissa. Kokonaan ruotsalaistaustaisia (molemmat vanhemmat) ei ole listattu erikseen, mutta eron voisi olettaa olevan vieläkin suurempi.

Opettajaliitto arvostelee tutkimuksen perusteella vuoden 1998 arvosanauudistusta korkeakoulutettujen lapsia suosivaksi, mutta jos arvosanamuutokset johtuvat uudistuksesta, niin graafin perusteella suhteessa eniten ovat hyötyneet ulkomaalaistaustaiset, jotka vuonna 1998 olivat vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna vielä miinuksella. Kantaväestön oppilaiden arvosanojen trendiin uudistuksella ei näyttäisi olleen vastaavaa vaikutusta.

Tutkimusaikana tyttöjen arvosanat ovat parantuneet enemmän kuin poikien, mutta tähän opettajaliitto ei kannanotossaan kiinnitä sen kummempaa huomiota.

[Ano Nyymi]

Olisi ollut mielenkiintoista saada uutisesta tietää se, että ovatko nuo paremmin menestyvät hyväosaiset kuitenkin samoissa kouluissa kuin ne huonosti menestyvät vähäosaisetkin.

Jotenkin epäilen että eivät ole olleet. Ja varmaan juuri sen takia opetustulokset ovatkin hyväosaisten kohdalla parempia, kun keskittyvät siihen oleelliseen, eli opiskeluun...

[Kallioinen Käsi]

Tulotason sijaan olisi yhtä hyvin voinut painottaa etnistä taustaa. Niin suuri merkitys sillä näyttää olevan.

Sinä päivänä kun ruotsalaiset suostuvat myöntämään tämän niin joko porsaat lentävät taivaalla tai SD on hallituksessa!

[Roope]

Olisi ollut mielenkiintoista saada uutisesta tietää se, että ovatko nuo paremmin menestyvät hyväosaiset kuitenkin samoissa kouluissa kuin ne huonosti menestyvät vähäosaisetkin.

Jotenkin epäilen että eivät ole olleet. Ja varmaan juuri sen takia opetustulokset ovatkin hyväosaisten kohdalla parempia, kun keskittyvät siihen oleelliseen, eli opiskeluun...

Enpä osaa sanoa. Oikaiskaa jos menee väärin, mutta minä ymmärrän tämän mutkan kautta tehdyksi hyökkäykseksi yksityiskouluja vastaan. Toisaalta eikö tällaisten koulujen oppilaiden määrä Ruotsissa ole sittenkin vielä melko pieni?

Myös kuntatyypillä oli tutkimuksen mukaan suuri merkitys oppilaiden menestymiseen  (tai siis arvosanojen parantumiseen, mikä saattaa olla hyvinkin paljon eri asia, en tiedä). Arvosanat paranivat suurissa kaupungeissa ja esikaupungeissa yli tuplasti enemmän kuin maaseutukunnissa. Tämä tarkoittaa - niin, mitä?

[Tommi Korhonen]

Jotenkin epäilen että eivät ole olleet. Ja varmaan juuri sen takia opetustulokset ovatkin hyväosaisten kohdalla parempia, kun keskittyvät siihen oleelliseen, eli opiskeluun...

Mutta tätäpä olisi todella vaikea todistaa mitenkään. Todennäköisesti perheitä ei käyty yksittäin juuri läpi, ja tuolloin voidaan sanoa että "köyhemmän alueen koulu". Eli vaikka oletan että tuo Ano Nyymin esittämä on aika lähellä sitä todellista syy-seuraussuhdetta, yhdistettynä white flightiin kurjemmilta alueilta, niin sitä ei saada ihan heti /ruotsalaisessa/ tutkimuksessa esille.

Tietysti jos mittarina on vain puhtaasti veroilmoituksessa oleva tulotaso, niin sittenhän se saadaan esille. Mutta sosioekonomisesti myös asuma-alueet ja jopa perheen kulttuuri vaikuttavat, ja niitä ei tuollaiseen yleisluontoiseen tutkimukseen varmaankaan saada talletettua?

[Reich]

Isolapsiset yhteiskunnan elättiperheet tuskin sijoittuvat pienituloisiin.

[Ano Nyymi]

Onkohan tuon tutkimuksen tarkoituksena saada hyvin koulussa menestyvätkin samalle tasolle gangsterin urasta haaveilevan kouluhäirikön kanssa, vaikka sitten väkisin?

Miten sellainen tavoite auttaa yhteiskuntaa?

[Roope]

Onkohan tuon tutkimuksen tarkoituksena saada hyvin koulussa menestyvätkin samalle tasolle gangsterin urasta haaveilevan kouluhäirikön kanssa, vaikka sitten väkisin?

Siltähän tuo opettajaliiton likvärdighet-retoriikka vaikuttaisi, kun ongelmaksi nimetään vain se, että toisten arvosanat paranevat muita enemmän. Kun otetaan huomioon esimerkiksi tutkimusajanjakson voimakas maahanmuuton kasvu, niin olisi outoa, ellei se näkyisi tulosten eriytymisenä vanhempien taustan mukaan, niin kuin on tapahtunut. Syitä on varmaan useampiakin, mutta melkein kaikki mieleen tulevat osatekijät tukevat tätä nykyistä trendiä.

Miten sellainen tavoite auttaa yhteiskuntaa?

Olisiko takana tavoite saada koulut palkkaamaan lisää opettajia ja kouluavustajia? Jos valinnanvapaudesta ei luovuta, niin ratkaisuksi jää valtava lisäsatsaus "huonoihin" kouluihin ja oppilaisiin.

[Mika]

Otsikossa on tyypillinen "tyhmän toimittajan" virhepäätelmä. Tulotaso ei vaikuta koulumenestykseen millään tavalla. Koulumenestykseen vaikuttavat sitä vastoin samat tekijät (älykkyys, ahkeruus, jne.) kuin tulotasoon.  

Tuon tyyppistä otsikointia harrastavat pääasiassa vasemmistolaiset toimittajat, jotka pyrkivät antamaan sen kuvan, että tulojakopolitiikalla voitaisiin vaikuttaa koulumenestykseen, terveyteen yms. asioihin.

[HDRisto]

Isolapsiset yhteiskunnan elättiperheet tuskin sijoittuvat pienituloisiin.

Isolapsiset.. ehee.. paitsi lapset ovat jo kymmenvuotiaina partaisia ja pituudeltaan parimetrisiä, heitä on myös runsaasti.