YLE: Äidiksi ryhdytään yhä useammin yksin

[Hommelitäti]

Äidiksi tullaan aiempaa useammin ilman parisuhdetta. Yksin äidiksi tulemiseen ei liity entisenlaista häpeää, mutta arjen pyörittäminen yksin on edelleen raskasta.

Helsinkiläinen Tiina Karvinen on kohta kolmivuotiaan Joosen äiti. Karvinen tuli äidiksi ilman parisuhdetta.

- Olin juuri täyttämässä 40 ja tulin aivan vahingossa raskaaksi. Olin toivonut ja kaivannut lasta jo pitkään ja aina ajatellut, että minä en ainakaan aborttiin pysty.

Yksinhuoltajuuden yhdistäminen pätkätyöläisen arkeen vaatii voimia ja turvautumista muihin ihmisiin.

- Sillä selviää, että on hyvä tukiverkko, että on paljon ihmisiä joilta voi pyytää apua. On naapuri ja kummi ja isoäiti ja semmosta pienistä palasista kasaa arjen.

Yksin lapsen hankkivien naisten määrää ei tarkkaan tiedetä. Viitteitä antaa Kela, jonka mukaan viime vuonna 6 500 äidille myönnettiin yksinhuoltajalisä äitiyspäivärahaan jo sitä hakiessa. Määrä on hienoisessa kasvussa.

Syitä on monia - sinkkuuden yleistyminen, naisten taloudellinen itsenäisyys ja hedelmöityshoidot. Karvisen mukaan myös asenteet ovat muuttumassa.

- Se liittyy vanhakantaiseen ajatteluun, että yksinhuoltajan lapsi on välittömästi syrjäytymisvaarassa tai hirveän onneton tai tarvis ammattiapua. Vanhemmalta polvelta kuulee tällaista, ei nuorilta ihmisiltä.
Uusi yhdistys tavoittelee täsmäapua

Nämä vanhemman polven asenteet kohtasi aikoinaan jyväskyläläinen Erja Turunen. Hän on kasvattanut kaksi nyt parikymppistä poikaansa yksin. Turunen huomasi, että yksinhuoltajaäidit kamppailevat yhä myös samojen ongelmien kanssa kuin hän itse aikoinaan. Turunen perusti viime kuussa valtakunnallisen yhdistyksen Totaaliyhärit.

- Tärkeä tavoite on tällaisen tutkitun tiedon löytäminen ja aikaansaaminen, ja sitä kautta löytää meidän normaaliarkeen täsmäapua.

Täsmäapua Turunen olisi tarvinnut esimerkiksi silloin, kun hänen toisen pojan syntymä lähestyi.

- Soitin kodinhoitajatoimistoon, että saisinko kodinhoitajan, kun olen lähdössä synnyttämään. Minulta kysyttiin, että syntyykö se vauva virka-aikana. Lastenkoti olisi ollut ainut hoitopaikka vanhemmalle pojalle.

Tällaisten tilanteiden estämiseksi Turunen työskentelee yhdistyksessä. Myös Tiina Karvinen on auttanut muita samassa tilanteessa olevia.

Hän on vetänyt Tuike-vertaistukiryhmiä Helsingissä, mutta ryhmiä toimii muuallakin Suomessa. Syksyllä aloittaa ryhmä yksin odottaville äideille. Arjen jaksamisen lisäksi isättömyys on teema, mikä yhdistää kaikkia ryhmäläisiä. Se on asia, mikä Karvistakin on mietityttänyt eniten.

- Ajoittain olen jopa kieriskellyt syyllisyydentunnossa ja miettinyt, että mitä mä oon mennyt tekemään. Monet ottaa sen paljon kevyemmin ja ajattelee, että elämä kantaa. Niin kuin se tekeekin.

YLE Uutiset / Kirsi Tirkkonen

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/aidiksi_ryhdytaan_yha_useammin_yksin_1800726.html

"Syitä on monia - sinkkuuden yleistyminen, naisten taloudellinen itsenäisyys ja hedelmöityshoidot." Pitäisiköhän tähän listaan vielä lisätä monikulttuurisuus ja moniavioisuus? Somalimamuäideistähän on suuri osa (46%) yksinhuoltajia. Kiintoisaa olisi nähdä, paljonko tästä 6500 äidistä, jotka jo ennen lapsen syntymää ovat yksinhuoltajia, on maahanmuuttajia ja mistä etnisistä ryhmistä. Vaan kun tällaisia tilastoja ei voi julkaista.

[Lodi]

Moniavioisten perheiden äidit ovat Suomessa virallisesti yksinhuoltajia sitä "ykkösvaimoa" lukuunottamatta.

[Ernst]

"Oon viikonalkuäiti mä vain,
tämän homman kerran sattumalta sain,
viikonloppu kun lähestyy,
isä silloin ilmestyy..."

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Monet ottaa sen paljon kevyemmin ja ajattelee, että elämä kantaa. Niin kuin se tekeekin.

Niinhän se näissä tapauksissa monesti menee että elämä kantaa kun kela ja sossu täyden ylläpidon antaa.

[mannym]

Sanokoot yh:t mitä sanoo, mielipiteeni on että lapset tulisi hankkia kaksin ei yksin. Ihan jo "työn"jaon kannalta.

[Karkka]

En sitten tiedä onko hyvä asia. On tutkittu, että lasten taipumus sosiopatiaan ja muihin mielenterveysongelmiin kasvaa ilman turvallista isähahmoa. Naisen pitäisi pyrkiä siihen, että lapsella olisi turvallinen perhe, johon kuuluu isä ja äiti. Tämä ei aina tietenkään ole mahdollista. Silloin voi olla järkevä valinta alusta alkaen kasvattaa lapsi yksin. Kunhan päätös on tarkkaan harkittu, eikä johdu omista miesvastaisista periaatteista. Tällöin kanavoidaan omaa pahaa oloa lapseen, jolla täytyisi lähtökohtaisesti olla samanlaiset edellytykset hyvään elämään kuin muillakin.

Uskon, että monet naiset osaavat kasvattaa lapsen yksin aivan mainiosti. Ja arvostan yksinhuoltajiksi ajautuneita naisia, jotka jaksavat antaa lapselle eväät tasapainoiseen elämään. Niinkuin isiäkin.  

[Reich]

Monet romanit ovat jo vuosikymmenien ajan osanneet maksimoida sosiaalietuutensa olemalla "yksinhuoltajia".

[Lodi]

Minun mielestäni on vastuuntunnotonta hankkiutua aivan tarkoituksella yksinhuoltajaksi. Se on niin itsekästä kuin vain voi olla. Lapsi halutaan vaikka sille ei ole tarjota perhettä ja useimmiten yhteiskunta näissä tapauksissa joutuu osallistumaan lapsen elättämiseen ja loppujen lopuksi kasvattamiseen.

Olen näitä nähnyt ja aina tuntuu yhtä pahalta.

[Maisterinna]

Parempi yksin kuin öykkäröivän, kieron mies- tai naiskumppanin kera.

Yksin on hankala kasvattaa lapsia, mutta jos apuna on naapuri, sisko, veli, eno, kummi, kaverit ja mummi, niin sitten tsäänssit onkin paljon paremmat.

[Lodi]

"... aivan tarkoituksella..."

[Eino P. Keravalta]

Pariutumista vaikeuttaa nykymaailmassa suuresti se, että molempien sukupuolien vaatimustaso on yleisesti ottaen kasvanut epärealistisiin sfääreihin. Ihmiset ovat yhä enemmän nautintokeskeisiä, egoistisia, hedonistisia ja pinnallisia: jokaisesta pullanpalasta kaivetaan rusinat esiin tai ainakin yritetään sitä.

Joitakin vuosikymmeniä sitten parilta ei juuri muuta vaadittu, kuin että tämä edustaa vastakkaista sukupuolta. Miehen piti olla työteliäs eikä viinaa saanut juoda aivan ämpärikaupalla. Naiselta odotettiin kotitaloustaitoja, eikä sievä ja kaino hymykään pahitteeksi ollut.

Nykyisin kun huvikseen katselee treffipalstoja, ei laisinkaan ihmettele, että parinmuodostus on niin kovin hankalaa, ja jos pariksi päädytäänkin, ero tulee piankin kun havaitaan, ettei toinen ollutkaan elokuvien ja muotilehtien ihmeolento, vaan lihaa ja verta oleva ihminen, jonka pieru kuuluu vessan oven läpi.

Mikäli kontaktipalstoilta voi mitään oppia, pitää miehen olla pitkä, tumma ja komea kuin piru. Akateeminen koulutus on itsestäänselvyys. Vatsassa pitää olla sixpack ja valkoisten, virheettömien hampaiden tulee loistaa Balilla hankitun rusketuksen keskeltä. Miehen tulee olla kosmopoliitti, taitaa useita kieliä. Hänen harrasteisiinsa kuuluvat ainakin vuorikiipeily ja purjehdus. Taideharrastus on plussaa. Miehen tulee olla seikkailullinen ja arvoituksellinen maailmanmies. Silti hänen on oltava kotona huomioimassa vaimoaan. Miehellä tulee olla kallis maku ja lompakon on pullisteltava maineikkaista luottokorteista. Miehen tulee olla myös fiksumpi, varakkaampi, hauskempi, komeampi ja voimakkaampi kuin mitä miehen ystävät tai naisen miespuoliset ystävät ovat. Mutta silloin kun se vaimolle sopii, on miehen luovuttava sliipatusta maailmanmiehen roolistaan, heitettävä mittatilauspuku nurkkaan ja paljastettava itsestään sänkileukainen luolamies, joka rassaa moottoripyöräänsä, remontoi kadehdittavalla ammattitaidolla yhteistä kotia ja kaiken päätteeksi sopivasti hellin, sopivasti rajuin ottein kantaa vaimonsa katoksella varustettuun ja silkillä vuorattuun sänkyyn, jossa jaksaa tuntikausia aiheuttaa naiselleen mitä unohtumattomampia orgasmeja ja niiden välissä ylistää ikuista, suunnatonta ja kaiken ylittävää lempeään, joka kuuluu vain tälle naiselle.

Naisen puolestaan tulee olla ennenkaikkea erittäin kaunis. Pakaroiden on oltava päärynänmuotoiset, mutta ei liian leveät. Jalkojen tulee olla pitkät ja sirot, mutta pohkeiden kiinteät ja hyvinmuodostuneet. Rintojen on terhakasti vastustettava planeettamme painovoimaa, vatsan oltava litteä, uuman kapea ja lantion keinuttava korkokenkien kopseessa hunajaisesti viekoitellen. Naisen kaulan tulee olla kuin klassisesta veistoksesta, hento, pitkä ja ylväs. Hiusten tulee ulottua alaselkään ja olla sopivan seksikkäästi takussa, kasvojen kuin rakkauden jumalattarella. Pitkien ripsien lomasta nainen loihtii flirttailevia katseita samalla kun hieman heilauttaa siroa päätään niin, että tuoksuvat hiukset valahtavat toiselle puolelle kasvoja. Ja ellei luonto ole ollut kyllin antelias, naisen tulee itse ymmärtää, mihin ihmiskunta tarvitsee silikonia. Tämän lisäksi naisen tulee olla himokas portto. Eikä haittaa, vaikka samaan aikaan hänen tulisi paradoksaalisesti olla siveä, uskollinen ja kaino, ikäänkuin mystisellä tavalla itsetiedoton omasta seksuaalisesta lumostaan. Ihannenaisella on aina myös huulet hieman kutsuvasti raollaan ja katse raukea. Kaikki edellämainittu tulee toteuttaa samalla, kun nainen hoitaa kaikki inhottavat, kodin likaiset työt, laittaa gourmet-aterioita ja huuhtelee käsisuihkulla ulostepaakut lapsen peräpuolesta.

Tietenkin menneessä agraariyhteiskunnassa suoritettu parinvalinta on ollut kriteereiltään turhan vaatimaton, mutta nyt ollaan jo syvällä toisessa ääripäässä. Ihmiset elävät teini-ikäänsä vielä päälle nelikymppisinä ja etsivät sitä täydellistä kumppania: parikin puutetta puolisokandidaatissa, ja hän kelpaa enintään yhden yön viihdyttäjäksi tai parin viikon hupileluksi. Ja samaan aikaan vuosia tulee lisää, oma sijoitus parisuhdemarkkinoilla putoaa jokaisena syntymäpäivänä ja hedelmättömät vaihdevuodet lähestyvät ryskyen kuin tavarajuna. Ja siltikään ei ymmärretä, että elämä on tässä ja nyt. Että on pelattava niillä korteilla, jotka kädessä ovat, ei millään fantasiakorteilla. Ei ymmärretä, ettei täydellisyyttä olekaan eikä kovin usein edes päästä lähelle sitä. Kieltäydytään hyväksymästä toisen puutteita eikä aleta rakentaa suhdetta yhdessä, vaan odotellaan, että se valmiina ja täydellisenä putoaisi nenän eteen. Ei haluta nähdä, että suhteita ei ole, vaan että ne pitää rakentaa. Ja että rakentamalla yhdessä saa jotakin parempaa, kauniimpaa ja kestävämpää kuin se nolostuttava ensihuuma, joka kestää jonkun hassun viikon kun ollaan tavattu joku uusi ihminen, jota ei vielä tunneta niin hyvin, että tulisi mieleen suuttua tälle.

En tällä tarkoita, että pitäisi tyytyä huonoon tai sopimattomaan puolisoon - tai ensimmäiseen vastaantulijaan. Tarkoitan, että jossakin vaiheessa etsintää tulee tehdä päätös. Eikä se voi olla kovin vaikeaa, kun on joitakin vuosia katsellut ihmisiä, peilannut toisten kautta omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan, selvittänyt itselleen, mitä haluaa ja ymmärtänyt, mitä todella voi saada. Ikuisen päämäärättömyyden, hedonismin ja haaveilun sijaan kehoitan antamaan rakkauden kypsymiselle mahdollisuuden ja toivon, että ihmiset useammin tekisivät yksissätuumin töitä suhteensa ja rakkautensa eteen. Sen sijaan, että arvostaisimme vain omia tarpeitamme, meidän tulisi arvostaa itseämme ja jopa tavallaan vajavaisuuksiamme, sillä ne antavat aiheen itsemme kehittämiseen ja ylittämiseen. Ja tietenkin meidän on arvostettava kumppaniamme ihmisenä eikä vain oikukkaiden halujemme täyttäjänä ja suhtauduttava lempeästi hänenkin pieniin, ärsyttäviin puutteisiinsa.

Se, mikä nykyisin on unohdettu, on se, että suhde on prosessi. Se on matka. Etsintä ei pääty siihen, kun "se oikea" on löydetty. Siitä etsintä vasta alkaa. Mutta se tie kuljetaan yhdessä. Ja silloin etsitään omaa ja toisen sielun syvyyttä, kumppanuutta myös vastamäessä, huumoria ja anteeksiantamista. Ja hyvä on, miksei myös seksiä. Sillä sekin paranee suhteen edetessä, sen kehittyessä.

Olla vaativa on sitä, että vaatii sitä, minkä pystyy antamaan. Ja se on hyväksi. Olla nirso on sitä, että vaatii sitä, mitä ei pysty itse antamaan tai mikä ei ole saavutettavissa. Ja se on huonoksi. Sillä se aiheuttaa yksinäisyyttä ja katkeruutta.

Älkäämme pelatko Hollywoodin tai trendilehtien korteilla. Pelatkaamme omillamme. Nyt. Mutta pelatkaamme helvetin hyvin.

[Koskela Suomesta]

Jaksaisin hyväksyä tuon yksin äidiksi hankkiutumisen, jos myös sitten kantaisi vastuunsa ja tekonsa seuraukset.

Mutta kun se ei tasan mene niin. Kun jo lähdöstä tiedetään, että yksin ei lapsen kanssa pärjää, ei ajankäytön, eikä talouden kannalta, niin ollaan mankumassa milloin mitäkin yhteiskunnan tukea.

Ymmärrän yhteiskunnan tuen yksin JOUTUVILLE äideille, mutta että samat edut pitäisi antaa äideille, jotka tieten tahtoen hankkiutuvat sellaiseen tilanteeseen lapsen kanssa, että omat rahat ja voimat eivät riitä. Ei helvetti. Sosiaalipummeja moiset ovat, eivät mitään muuta.

[Vetinari]

Eino donkkaa taas tykimmin. Oli niin hienosti ja paikkansapitävästi sanottu, että kopsasin tekstin ihan talteen.

Jaksaisin hyväksyä tuon yksin äidiksi hankkiutumisen, jos myös sitten kantaisi vastuunsa ja tekonsa seuraukset.

Mutta kun se ei tasan mene niin. Kun jo lähdöstä tiedetään, että yksin ei lapsen kanssa pärjää, ei ajankäytön, eikä talouden kannalta, niin ollaan mankumassa milloin mitäkin yhteiskunnan tukea.

Ymmärrän yhteiskunnan tuen yksin JOUTUVILLE äideille, mutta että samat edut pitäisi antaa äideille, jotka tieten tahtoen hankkiutuvat sellaiseen tilanteeseen lapsen kanssa, että omat rahat ja voimat eivät riitä. Ei helvetti. Sosiaalipummeja moiset ovat, eivät mitään muuta.

Samaa mieltä. Jos on tullut äidiksi, ja jonkun epäoikeudenmukaisen kohtalon oikun ansiosta päätyy yksinhuoltajaksi, yhteiskunnan tuki on tarpeen. Mutta jos joku oikein suunnitellusti hankkiutuu lisätukien varaan ihan pelkkää omaa itsekkyyttään, se on mielestäni kohtuullisen paheksuttavaa. Saavathan ydinperheetkin kaikenlaisia tukia, mikä on tietysti oikein ja arvollista. Mielestäni lapsella on kuitenkin lähtökohtaisesti oikeus molempiin vanhempiinsa. Tietoisesti järjestettyä yhden vanhemman perheviritelmää ei pitäisi tukea yhteiskunnallisesti.

[Femakko]

Niinhän se näissä tapauksissa monesti menee että elämä kantaa kun kela ja sossu täyden ylläpidon antaa.

Ennen kaikkea elämä kantaa, jos yh-äidillä on perhe ja ystävät tukenaan ja vieläpä lähellä. Mutta ainakaan kaikilla yh-äideillä ei todellakaan ole Kelan ja sossun täyttä ylläpitoa. Mitä olen itse kuullut, kuulostaa, että han-yh-äidit saavat todella tapella joistain perustarpeista vaikka täyttäisivät kaikki kriteerit. En tiedä sitten, onko vähemmistöillä helpompaa.

Jutussa kuvattiin, että lasten syrjäytymisvaara on vain jotain ennakkoluuloa. Minusta se näyttäisi kyllä ihan todelliselta riskiltä edelleen: esim. jos isällä ei ole varaa tai halua maksaa elatusmaksua ja nähdä lapsiaan säännöllisesti (kyllä, on isä ja ihan suomalainen) ja jos äiti ei ole erittäin hyväpalkkaisessa mutta rennossa työssä, arjesta tulee helposti rahallisesti ja muuten todella tiukkaa, vaikka asuntolainaa ei olisikaan niskassa. Ei ole varaa mihinkään yllätyksiin, esim. siihen, että kodinkone menee rikki, eikä ole myöskään aikaa levätä. Niin stressaavaa, ettei vaikuta oikein kovin helpolta kasvuympäristöltä, kun lapsikin alkaa vähitelleen huolehtia asioista, vaikka äiti yrittäisi kuinka olla huolestuttamatta tätä.

EDIT: jutusta ei käy ilmi, mikä osa naisista suunnitelmallisesti rupeaa yh-äideiksi. Myös se täyttää "äidiksi yksin ryhtymisen" kriteerin, jos on tullut vahingossa raskaaksi suhteen jo päättyessä tai yhden illan jutusta eikä halua tehdä aborttia vaikka moraalisisyistä.

[Veli Karimies]

Helsinkiläinen Tiina Karvinen on kohta kolmivuotiaan Joosen äiti. Karvinen tuli äidiksi ilman parisuhdetta.

Vastuutonta, etten sanoisi.

[Femakko]

Helsinkiläinen Tiina Karvinen on kohta kolmivuotiaan Joosen äiti. Karvinen tuli äidiksi ilman parisuhdetta.

Vastuutonta, etten sanoisi.

Yhden katsantokannan mukaan - myös perinteisten suomalaisten arvojen mukaan - abortti on murha, joten sitä pidetään vastuuttomana. En itse oikein innostu ajatuksesta, että kaikki parisuhteen ulkopuoliset vahinkoraskaudet pitäisi automaattisesti abortoida. Juttuhan jatkui näin:

- Olin juuri täyttämässä 40 ja tulin aivan vahingossa raskaaksi. Olin toivonut ja kaivannut lasta jo pitkään ja aina ajatellut, että minä en ainakaan aborttiin pysty.

[Veli Karimies]

Yhden katsantokannan mukaan - myös perinteisten suomalaisten arvojen mukaan - abortti on murha, joten sitä pidetään vastuuttomana. En itse oikein innostu ajatuksesta, että kaikki parisuhteen ulkopuoliset vahinkoraskaudet pitäisi automaattisesti abortoida. Juttuhan jatkui näin:

Niin joo. Onhan kondoomilla 2% mahdollisuus rikkoontua ja joskus harvoissa tapauksissa sitä ei edes huomaa niin ei voi käyttää jälkiehkäisyä. Ja tokihan sitten kun oli jäänyt huomaamatta se kondoomin rikkoontuminen, jälkiehkäisyn käyttö ja ruvettiin ihmettelemään missäs ne menkat on käytiin pitkä keskustelu myös siittäjän kanssa, mikäli sitä enään muisti kuka se oli ja sitten hymyssä suin todettiin, että nyt kun yhdessä tuumin päätin pitää lapsen sinä maksat sitten elatusmaksua 18 vuotta kunhan vauva syntyy.

[gloaming]

Pariutumista vaikeuttaa nykymaailmassa suuresti se, että molempien sukupuolien vaatimustaso on yleisesti ottaen kasvanut epärealistisiin sfääreihin. (...)

Mikäli kontaktipalstoilta voi mitään oppia, pitää miehen olla pitkä, tumma ja komea kuin piru. Akateeminen koulutus on itsestäänselvyys. Vatsassa pitää olla sixpack ja valkoisten, virheettömien hampaiden tulee loistaa Balilla hankitun rusketuksen keskeltä. Miehen tulee olla kosmopoliitti, taitaa useita kieliä. Hänen harrasteisiinsa kuuluvat ainakin vuorikiipeily ja purjehdus. Taideharrastus on plussaa. Miehen tulee olla seikkailullinen ja arvoituksellinen maailmanmies. (...)

Naisen puolestaan tulee olla ennenkaikkea erittäin kaunis. Pakaroiden on oltava päärynänmuotoiset, mutta ei liian leveät. Jalkojen tulee olla pitkät ja sirot, mutta pohkeiden kiinteät ja hyvinmuodostuneet. Rintojen on terhakasti vastustettava planeettamme painovoimaa, vatsan oltava litteä, uuman kapea ja lantion keinuttava korkokenkien kopseessa hunajaisesti viekoitellen. Naisen kaulan tulee olla kuin klassisesta veistoksesta, hento, pitkä ja ylväs. (...) Tämän lisäksi naisen tulee olla himokas portto. Eikä haittaa, vaikka samaan aikaan hänen tulisi paradoksaalisesti olla siveä, uskollinen ja kaino, ikäänkuin mystisellä tavalla itsetiedoton omasta seksuaalisesta lumostaan. (...)

Etsintä ei pääty siihen, kun "se oikea" on löydetty. Siitä etsintä vasta alkaa.

Eino, tämä on by far paras postauksesi. Quality.

(anteeksi pitkä quote)

[Femakko]

Onhan kondoomilla 2% mahdollisuus rikkoontua ja joskus harvoissa tapauksissa sitä ei edes huomaa niin ei voi käyttää jälkiehkäisyä. Ja tokihan sitten kun oli jäänyt huomaamatta se kondoomin rikkoontuminen, jälkiehkäisyn käyttö ja ruvettiin ihmettelemään missäs ne menkat on käytiin pitkä keskustelu myös siittäjän kanssa, mikäli sitä enään muisti kuka se oli ja sitten hymyssä suin todettiin, että nyt kun yhdessä tuumin päätin pitää lapsen sinä maksat sitten elatusmaksua 18 vuotta kunhan vauva syntyy.

Kondomit ei ole tosiaan idioottivarmoja ja jälkiehkäisy vielä vähemmän sitä. Yllätys voi olla, että kaikkien naisten menkat eivät ole täysin säännönmukaisia, jolloin niiden myöhästymistä ei heti huomaa. Mutta todellinen yllätys, jonka sain kuulla lääkäriltä joku vuosi sitten, on se, että joskus voi olla raskaana, vaikka menkkojen kaltaista vuotoa tuleekin. (Se tieto kyllä teki elämästä ikävällä tavalla jännempää.)

Elatusmaksut on eittämättä yksi kysymys, joskin tunnen erään tapauksen, joka ei vain maksa omiaan (eikä tässä tapauksessa ollut kyse naisen omavaltaisesta päätöksenteosta raskauden suhteen) ja tuskin ikinä maksaakaan. On kuitenkin turha yrittää kieltää, että aborttiin ei liittyisi mitään muita eettisiä kysymyksiä kuin se, kuka maksaa laskun.  

[Veli Karimies]

Onneksi en olekkaan puhunut sanaakaan abortista.

[Femakko]

Onneksi en olekkaan puhunut sanaakaan abortista.

Etkö? Sitähän tuo käytännössä viime kädessä tarkoittaa: jos kondomi tai muu ehkäisymenetelmä pettää ja jos jälkiehkäisy ei toimi tai sitä ei voi enää käyttää (=jos pillerit pettävät, sitä ei voi huomata yhtä nopeasti kuin kondomin rikkoutumista, joten kun se huomataan, on jo liian myöhäistä katumuspillerille), ainut vaihtoehto raskauden lopettamisessa on abortti. Myöskin siteeraamasi Tiina ei nimenomaan halunnut abortoida sikiötä, joten tämän päätöksen seurauksena hänestä tuli vastuuttomasti äiti ilman parisuhdetta.

Toinen vaihtoehto on tietysti, että naiset eivät harrasta seksiä parisuhteen ulkopuolella. Jos mennään täysin varman päälle, seksiä ei pitäisi myöskään harrastaa, jos parisuhde ei ole ehdottoman kestävällä pohjalla, koska yh-vanhempia tulee myös erojen seurauksena.

[Jouko]

Aika monen naisen alennustila johtuu lapsettomuudesta. Tämä on psyykkis-biologinen fakta.

[Veli Karimies]

Etkö?

Luulin vielä kirjoittaneeni siihen seuraavaan viestiin ne asiat mitä pidän vastuuttomana toimintana, pienellä sarkasmilla höystettynä toki.

[Jouko]

Kannustan nuoria suomalaisia naisia ryhtymään äideiksi mahdollisimman nuorina. Yhteiskunta kun takaa meillä ylläpidon. Eikä se välttämättä katkaise opiskeluja tai työuraakaan. Oma tahto siinä on aina.

[Riukulehto]

Luin joskus jostakin vuosia sitten että jos äiti kasvattaa yksin poikansa niin tästä tulee helpommin homo, kuin jos olisi sekä isä että äiti kasvattamassa. Tiedä sitten pitääkö tuo väite paikkansa.

[MikkoAP]

Sittenhän ovat vielä ne lukuisat naiset, jotka ryhtyvät yh-äideiksi ottamalla miehestään eron vain, koska ovat kyllästyneet tähän. He tietävät kuitenkin automaattisesti saavansa huoltajuuden, talon/asunnon, elatusmaksut jne.

[Mika]

Eino donkkaa taas tykimmin. Oli niin hienosti ja paikkansapitävästi sanottu, että kopsasin tekstin ihan talteen.

Kertakaikkisen hieno kirjoitus tosiaan. Ja täytyy myöntää, että omallakin kohdalla osu ja uppos...

[Reich]

Luin joskus jostakin vuosia sitten että jos äiti kasvattaa yksin poikansa niin tästä tulee helpommin homo, kuin jos olisi sekä isä että äiti kasvattamassa. Tiedä sitten pitääkö tuo väite paikkansa.

Psykoanalyyttisen teorian mukaan varhaislapsuudessa täytyy saada isän ja äidin malli tai muuten seksuaalisen identiteetin kehitys häiriintyy. Valitettavasti homouden syyt ovat monien muiden aiheiden ohella tabu tieteessä, koska tosiasiat sotii punavihreää homoteoriaa vastaan. 

[Femakko]

Kannustan nuoria suomalaisia naisia ryhtymään äideiksi mahdollisimman nuorina. Yhteiskunta kun takaa meillä ylläpidon. Eikä se välttämättä katkaise opiskeluja tai työuraakaan. Oma tahto siinä on aina.

Ei todellakaan takaa. Myös opiskelut ja työura kärsivät erittäin todennäköisesti, mistä kielii myös se, että yh-äidit ovat yliedustettuina köyhissä, ja on erittäin väsyttävää olla yksin vastuussa aivan kaikesta. (Nuorena solmitut parisuhteet kun yleensä katkeavat, varsinkin jos mies ei halua vielä isäksi.)

[nuiseva]

Kiitos Eino loistavasta tekstistä! Jengi on alkanut ottaa tosissaan OC:t ja muut, tätä siitä sitten seuraa.

Lisäisin vielä, että kun tätä unelmien kumppania ei löydy kotimaasta, aletaan haikailla ulkomaille. Tiedän yhden naisen, joka ei kelpuuta kuin Välimeren miehiä itselleen. Saa nähdä, tuoko sieltä sitten itselleen yhden elätettävän lisää Suomen veronmaksajille. Tämä tapaus kyllä vaikuttaa siltä, että hän jää pysyvästi tähän unelmamies-syndrooma vaiheeseen. Miehet taas hakevat niitä ihanuuksia thaikuista ja suomalainen veronmaksaja kiittää ja kuittaa.