Oinonen raivostui Arhinmäelle

[hattiwatti]

Kansanedustaja tulistui Arhinmäelle: Tennariteinipuheenjohtaja!
21.06.2010 21:12   

Kiistely vasemmistoliiton ja perussuomalaisten välillä kiihtyy.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vaati viikonloppuna perussuomalaisilta kunnon poliittista ohjelmaa. Hän moitti perussuomalaisia yksittäisistä heitoista.

Esimerkiksi hän otti kansanedustaja Pentti Oinosen huolen ruskomäntypistiäisten torjunnasta, kun eduskunta keskusteli lisäbudjetista.

Pentti Oinonen tulistui Arhinmäelle. Hän nimittelee tätä tennariteinipuheenjohtajaksi.

- Ruskomäntypistiäiset ovat tuhonneet metsää kymmenientuhansien hehtaarien alalta ja joka vuosi alue laajenee tuhansilla hehtaareilla, Oinonen sanoo.

- Jos pikaisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä, loppuu pian paperi ja sellutehtaitten työntekijöiltä eli duunareilta työt saati sitten metsäkoneiden kuljettajilta. Myös metsänomistajat, jotka saavat usein pieniä lisätuloja, menettävät suuria summia tuholaisten vuoksi, Oinonen perusteli keväistä puheenvuoroaan.

- Erityisesti kysymykseni koski tavallisten duunareiden toimeentuloa, mutta sitä ei näy Arhinmäki ymmärtävän. En ihmettele sitä yhtään, koska taitaa olla Arhinmäellä duunarin ja muukin työkokemus kokemus melko vähäistä.

Tämä on ehkä offtopiccia, mutta oma arvostukseni Pentti Oinosta kohtaan kasvoi, sillä hän tarttui hyvin tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen, vaikka kaupunkilaiset eivät sen merkitystä ymmärräkkään.

Hyvin kohta koitetaan ajaa suomessa läpi aivan katastrofaalinen metsälaki, joka on kuin suunniteltu metsä-oligarkkien tarpeeseen jotka haluavat turvata oman puunsaantinsa. Pienmetsänomistajien asemaa tullaan heikentämään.

Ongelmallisia siinä oli suorat ekologiset vaikutukset, ns. jatkuva metsänkasvatus pyritään lopettamaan. Eli se, että metsä kasvaa suht koht luonnontilaisena, ja metsurit käyvät aika ajoin hakemassa tarpeeksi suuret puut pois. Sen sijaan halutaan tehdä ns. puuplantaasitaloutta tänne, ja siihen kuuluu mm. kertaistutukset ja maanpinnan jyrääminen. Uudistus tulisi hyödyttämään yliraskaiden metsäkoneiden kauppiata, ja vähentämään metsureiden duunia. Maanpinnan jyrääminen tekee massiivista ekologista vauriota - sen näkee jokainen joka nykykorjatussa metsässä käy - maanpinta muistuttaa kuin tali-ihantalaa heinäkuussa 1944 koneiden telaketjujälkineen ja kantokuoppineen. Maanpinnan tuhoutuminen heikentää varmasti kasvua pitkällä tähtäimellä, ja antaa erilaisten tautien ja vastaavien päästä maanpinnan sisään juurakon kiusaksi.

Mutta pelottavin vaikutus on ekologinen aikapommi: jos on paljon homogeenista, tismalleen samanikäistä metsäplantaasia, se muuttuu äärimmäisen tauti & tuholaisherkäksi. Luonnonmetsissä tuholaiset voivat ajottain tappaa muutaman puun sieltä täältä, mutta plantaasit voivat kuolla kerralla. Siis kokonaiset läänit, tai vaikka suomen alalta. Ei tarvita muuta kuin pari leutoa talvea, ja jos jollekkin tuholaiselle on paljon otollista ravintoa, sen populaatiot voivat kasvaa tolkuttomasti, vaikka aiheuttaakseen maanlaajuisen täystuhon.

Havainnollistaakseni asiaa voin mainita tarinan jonka kuulin eilen eräältä metsurilta, jonka kanssa tulevasta laista tuli keskusteltua. USAssa markkinavetoisen tehotuotannon ihmemaana samankaltaista käytäntöä on sovellettu jo pitkään itärannikon vuoriston mäntymetsissä. On luotu paljon keinotekoisesti kylvettyjä yksilajisia samanikäistä mäntyplantaasia tuhansien kilometrien korkeudelta. Kävi niin että tietystä syystä nyt ovat normaalia leudommat talvet yleistyneet alueella. Monta vuotta putkeen. No kun talvet suurimmalta osaltaan tuhoavat tuhohyönteisten populat, nyt ei käynyt niin vaan ne kasvoivat. Ja jos on viljeltynä samanikäistä plantaasipuuta, tällöin juuri siihen erikoistunut ötökkä lisääntyy eksponentaalisesti. Oli lopulta käynyt niin, että joku tietty USAn länsirannikon vuoriston eteläosien ominaislaji oli lopulta levittäytynyt sitten muutamassa vuodessa aina pohjois-kanadaan asti tuhoten plantaasimäntyjä valtavia määriä. Tuhon skaalaa ymmärtää katsomalla kartasta kuinka valtavan laajasta alueesta on kyse. Aikaisempina tuhansina vuosina jolloin metsät olivat pitkälle luonnontilassa tälläistä ei tapahtunut, monilajisessa, moni-ikäisessä metsässä syntyy vain paikallisten tuhopopulaatioiden paikallisia tuhoja ajottain yksittäisille lajeille, mutta ne eivät leviä kovin laajalle. Metsässä jossa monenikäistä puuta, aina osa on vastuskykyistä eikä täystuhoa synny.

Oinonen myös ymmärtää aiheesta jotain, että tämä sitten tarkoittaa sitä ettei seuraavaksi sahoilla ja sellutehtaillakaan ole duunia, sitten alkaa kummasti Valden kassa huveta kun on tehtaat kiinni ja duunarit pakkolomalla. Summat joita voi valtiontaloudesta hävitä eivät todellakaan ole pieniä. Suomi elää metsästä eikä luovan luokan kulttuurituotannosta kuten Arhinmäki kuvittelee.

Pelottavaa asiassa on se, että erilaisten tuhohyönteisten tai loistautien vaara on näkymätön kunnes yhtäkkiä räjähtää silmille - historia opettaa mitä irlannille tapahtui kun ruoantuotanto perustui ainoastaan perunaan - ja perunarutto iski.

[turha jätkä]

Tämä on ehkä offtopiccia, mutta oma arvostukseni Pentti Oinosta kohtaan kasvoi, sillä hän tarttui hyvin tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen, vaikka kaupunkilaiset eivät sen merkitystä ymmärräkkään.

Hyvin kohta koitetaan ajaa suomessa läpi aivan katastrofaalinen metsälaki, joka on kuin suunniteltu metsä-oligarkkien tarpeeseen jotka haluavat turvata oman puunsaantinsa. Pienmetsänomistajien asemaa tullaan heikentämään.

Jos Muutos rupeaisi vastustamaan tuota perkeleellistä uutta lakiehdotelmaa, niin lupaisin kyllä promata puoluetta suuntaan jos toiseen. Kuten hattiwatti sanoi, isoista asioista on kyse. JM-K, voisit hamsterien lisäksi halailla vaihteeksi puita!