2013-09-10 Yle:Maahanmuutto jakaa jyrkästi korkeakouluopiskelijoiden asenteet

[jobsy]

Siirtolaisuusinstituutin tutkimuksen mukaan varsinkin miespuolisilla ammattikorkeakouluopiskelijoilla on hyvin jyrkkiä asenteita maahanmuuttoa kohtaan. Tähän ryhmään pitäisi Siirtolaisuusinstituutin johtajan mukaan vaikuttaa.

[...]

Asenteisiin pitäisi Söderlingin mielestä vaikuttaa esimerkiksi tarjoamalla opetusmateriaaleja korkeakouluihin. Tärkein konsti on kuitenkin kansainvälisen opiskelijavaihdon edistäminen.

- Kansainväliset kontaktit tuovat lisää positiivista asennetta, Söderling sanoo.

Millaista opetusmateriaalia pitäisi saada lisää? Mitä sellaista materiaalissa opetettaisiin, että se lieventäisi jyrkkiä asenteita? Kerrattaisiin Fazerin historiaa?

Samoin kansainvälisen opiskelijavaihdon lisääminen on kaksiteräinen miekka. Miten se edes toimii? Suvaitsevaisuutta  Suomeen pyrkiviä ja maahan pysyvästi valden rahoilla notkumaan ja rötöstelemään jääviä paimentolaisia kohtaan edistetään sellaisia ulkomaisia vaihtoopiskelijoita lisäämällä, jotka tulevat Suomeen opiskelemaan lyhyeksi aikaa ja palaavat sen jälkeen takaisin kotimaihinsa. Näillä kahdella ryhmällä ei ole juurikaan yhtäläisyyttä keskenään, paitsi että molemmat ovat ulkomaalaisia. Vaihto-opiskelijoiden kautta lisääntynyt suvaitsevaisuus kääntyy sen vuoksi entistä jyrkemmäksi kielteiseksi asenteeksi notkujia kohtaan kun huomataan, ettei suvaitsevaisuus saa kaivattua vastinetta.

[Mehud]

Neuvostoliitossa harrastettiin kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Kaikki eivät edes tieneet olevansa opiskelijoita, kun heidät vaihdettiin siperiaan opiskelemaan.

[Soromnoo]

On taas kiva mennä töihin tietäen tukevani verorahoillani näin arvokasta tutkimusta.

[Pöllämystynyt]

Mitkä ihmeen totaalinegatiiviset? Mitkä ihmeen kovat ja jyrkät asenteet? Nämä ja vastaavat termivalinnat ovat räikeän tahallista leimaamista ja härskiä kielipropagandaa, johon ei ikinä pitäisi mennä mukaan ja alistua. Nämä termit ovat iso osa koko uutisoinnin todellisesta tarkoituksesta: päästä kutsumaan jyrkiksi niitä, jotka ovat eri mieltä fasistisen valtapolitiikan väestönmuokkausoppien kanssa. Päästä kutsumaan koviksi niitä, joiden hyvä sydän sallisi omaleimaisten alkuperäisryhmien säilymisen osana maailman etnistä kirjoa. Ihan hirvittäviä leimoja nuorille hyväntahtoisille ihmisille, jotka katsovat maailmaa kirkkain silmin, ja haluavat sitä oikeasti parantaa ja kehittää, eivätkä vain elämöidä "maailmanparannuksen" mielikuvilla.

Toivon, että ette ikinä imisi suihinne tuollaista sontaa ja vielä toistelisi sitä. Enintään vääristeltyjä termejä tulee käyttää oikein ja vääristelyt purkaen, siis kutsua koviksi ja jyrkiksi tällaista "tutkimusta" ja uutisointia suoltavia totaalinegatiivisesti erilaisiin ajatuksiin suhtautuvia fasisteja.

[nurkkakuntalainen]

Ohessa yksi talulukoista. Pystysarakkeissa vastaajan oma alkuperämaa tai -alue. Vaakariveillä maahanmuuttajakansallisuus, josta mielipiteitä kysytään. Lukuunottamatta skandinaaveja, suomalaiset ovat oikeastaan kaikkein positiivisinta väkevä ("Austraalian ja Oseaanian" tuloksiin en kiinnittäisi paljoa huomiota, kun pyöreistä luvuista päätellen vastaajia on ollut tasan viisi).

"Muuttajan kansalaisuus"-sarakkeessa somaleita lukuunottamatta mustan Afrikan ihmeet loistavat poissaolollaan. Itseäni ainakin kiinnostaisi tietää myös suhtautumisprosentit siltä suunnalta tulevaan rikastukseen.

Kiinalaiset näyttävät olevan fiksuinta porukkaa maahanmuuttoasioissa - ja onhan tutkimuksissakin todettu itäaasialaisten ÄO:n olevan n. 5 pistettä ns. valkoisten ÄO:ta korkeampi

[chacha2]

Taulukot löytyvät täältä: http://www.migrationinstitute.fi/pdf/siirtolaisuusinstituutti_barometri-2013_liitteet.pdf

Luvut ovat paljon parempia mitä olisin odottanut. Esimerkiksi 90-luvulla syntyneistä naisopiskelijoista suurin piirtein yhtä moni kannattaa pakolaisten ottamista nykyistä enemmän kuin että pakolaisia otettaisiin nykyistä vähemmän. 90-luvulla syntyneistä miesopiskelijoista selvä enemmistö kannattaa pakolaisten niukempaa ottamista.

Täytyy tutustua tilastoihin ajan kanssa.

Yritin tutustua tilastoihin mutta linkki sanoo:

Server Error
404 - File or directory not found.
The resource you are looking for might have been removed, had its name changed, or is temporarily unavailable.

Harmillista.

[Iloveallpeople]

Suomalaisopiskelijat toivottavat maahanmuuttajat tervetulleiksi

Suomessa valtaosa opiskelijoista suhtautuu tuoreen tutkimuksen mukaan myönteisesti maahanmuuttoon. Tutkijoita huolestuttaa kuitenkin se, että myönteisestä pääjoukosta erottuu lähinnä miespuolisista opiskelijoista koostuva joukko, joka olisi valmis laittamaan rajat kiinni.

- Ryhmä on yllättävän suuri, noin 12 prosenttia, ja he koostuvat lähinnä ammattikorkeakoulujen pojista, kertoo johtaja Ismo Söderling Turun Siirtolaisinstituutista. Hänen mukaansa tässä maahanmuuttajiin kielteisimmin suhtautuvassa opiskelijaryhmässä ilmenee myös valmiutta väkivaltaan.

- En halua luoda uhkakuvia, mutta tässä ryhmässä myös niin sanotun väkivaltakortin vilauttaminen näytti toimivan, Söderling sanoo.
...

Sisu-radio

[Professori]

http://yle.fi/uutiset/maahanmuutto_jakaa_jyrkasti_korkeakouluopiskelijoiden_asenteet/6822842

Analysoin uutista hiukan blogissani. Enpä voi todeta kuin että jälleen kerran Yle uutisoi muunneltua totuutta. Onneksi itse alkuperäisdata oli mielenkiintoista.

Tilasto muuten osoitti muiden muassa sen, että halpatyövoimasta huolissaan olevat (opiskelijat) ovat siirtyneet vasemmistopuolueiden riveistä joko perussuomalaisten kannattajiksi tai nukkumaan. Sitä ei ole taidettu muualla uutisoida.

Analyysi täällä: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2013/09/yle-uutisoi-muunneltua-totuutta-mutta.html

[ElenaDaylights]

Asenteisiin pitäisi Söderlingin mielestä vaikuttaa esimerkiksi tarjoamalla opetusmateriaaleja korkeakouluihin. Tärkein konsti on kuitenkin kansainvälisen opiskelijavaihdon edistäminen.

- Kansainväliset kontaktit tuovat lisää positiivista asennetta, Söderling sanoo.

Näinkö on? Mitä tapahtui kohtaamisteorialle?Jännä juttu että näinkin korkea heebo tarjoaa muutosvaihtoehdoksi opetusmateriaalia. Tässä yhteiskunnassa on paha vika ettei koskaan lähdetä tosissaan jäljittelemään syyn ja seurauksien lähteitä, vaan hoitomuodoksi on tarjolla hölmöjä seminaareja ja oppikirjoja, jotka puolestaan saavat lukijansa tuntemaan lähinnä nollatunteita tai älyllistä vähättelyä.

[Oto Hascak]

Yliopistossa jotain humanismia opiskelevan ei tarvitse kilpailla vapailla työmarkkinoilla ulkomaisen "työvoimapulan"paikkaajan kanssa mokukoordinaattorin paikasta. Lisäksi mikäli pakolaisia ja muuta paskasakkia ei olisi, ei mokukoordinaattoria tarvittaisi. Valde maksaa.

Insinööritieteitä amk:ssa opiskelevat ovat koko ajan pelko perseessä siitä, onko töitä vai palkkaako työnantaja halvemmalla jostain kaukomaasta jees-miehen tai sitten vie tuotannon kokonaan kaukomaille. Vituttaa muutenkin ja kaikki maksaa suomessa tuplana.

Jep. Paino lauseelle valde maksaa. Humanisti työllistyy kunnalliselle alalla tai projekteihin ja hankkeisiin, joita rahoitetaan verorahoilla. Niihin perinteisiin höpöhöpöhommiin, joissa parannetaan maailmaa. Valtiohan on pohjattoman rikas, joten mikäs siinä on elellessä ja hippiruokaa syödessä maailmaa parannellen verorahoilla ilman pelkoa siitä, että pitäisi tehdä tuottavaa työtä tiukassa taloustilanteessa.

Insinööri työllistyy yksityiselle sektorille, jossa on kilpailua kotimaan sisällä sekä kansainvälisesti. Työn pitää olla tuottavaa, jotta työpaikka ei mene alta. Siinä sitä sitten maksellaan hampaat irvessä verossa, jotta humanisti maahanmuuttokoordinaattori ja muut kumppanit saadaan työllistettyä yhteisillä rahoilla.

[nurkkakuntalainen]

Suomessa valtaosa opiskelijoista suhtautuu tuoreen tutkimuksen mukaan myönteisesti maahanmuuttoon. Tutkijoita huolestuttaa kuitenkin se, että myönteisestä pääjoukosta erottuu lähinnä miespuolisista opiskelijoista koostuva joukko, joka olisi valmis laittamaan rajat kiinni.

Wtf. Mikä ihme niitä tutkijoita huolestuttaa järkevissä maahanmuuttomielipiteissä? Ettei kyse vain olisi ideologiaa levittävistä "tutkijoista" kuten esim. Vesa Puuronen tai ns. "rasismin-" tai sukupuolentutkijat.

- Ryhmä on yllättävän suuri, noin 12 prosenttia, ja he koostuvat lähinnä ammattikorkeakoulujen pojista, kertoo johtaja Ismo Söderling Turun Siirtolaisinstituutista. Hänen mukaansa tässä maahanmuuttajiin kielteisimmin suhtautuvassa opiskelijaryhmässä ilmenee myös valmiutta väkivaltaan.

Vai että 12% opiskelijoista ilmentää valmiutta väkivaltaan. Oman käsitykseni mukaan väkivaltaisia "maahanmuuttovastaisia" ovat lähinnä patriootticomilaiset ja jotkut skinhedit, joita on ehkä muutamia satoja. Kuinka paljon Suomessa onkaan opiskelijoita? Veikkaan että suuri osa väkivaltaisista uusnatseista ei edes ole opiskelijoita.

[RP]

Yritin tutustua tilastoihin mutta linkki sanoo:

Server Error
404 - File or directory not found.
The resource you are looking for might have been removed, had its name changed, or is temporarily unavailable.

Harmillista.

Nyt se taas toimii. Tiedoston koosta on tippunut kolmannes 1312 -> 849 kb, mutta se näyttää kuitenkin sisältävän yhtä monta sivua.

[Uuno]

Oma havaintoni on se, että mitä enemmän ihmiselle tulee luonnostaan olla tekemisessä käytännön ja fyysisen maailman kanssa, eli on tällainen streetwise -tyyppi, niin sitä kriittisemmin hän suhtautuu maahanmuuttoon. Maahanmuuttoon taas suhtautuu positiivisesti ihmiset, joiden ajatusmaailma leijuu korkeammalla kuin käytännön asioissa.

Itse olen myös tällainen leijuja, mutta koko ajan olen alkanut arvostaa enemmän ihmisiä, joilla on tällaista streetwise -näkemystä. He tajuavat selvästi näkevät asioita joita minä en näe. Tätä on leijujan perinteisesti ollut erittäin vaikeaa myöntää.

Harmi vaan kun maahanmuuttokeskustelussa tällainen streetwise -näkemys on melko helposti kumottavissa, koska leijujat ovat usein taitavampia asettelemaan sanansa sopivasti.

Tarkoituksena oli varmaan sanoa että en yhtään ihmettele jos AMK -opiskelijat suhtautuvat maahanmuuttoon nuivemmin kuin yliopistoväki...

[Roope]

Uusi julkaisu

Sjöblom-Immala Heli: Tervetuloa Suomeen?
Korkeakouluopiskelijoiden asenteita mittaava
ETNOBAROMETRI 2013.
Tutkimuksia A44. Painosalama. Turku 2013.
132 s.
ISBN: 978-952-5889-52-9
ISSN 0356-9659.

Siirtolaisuus-Migration -lehti 3/2013

Tutkimustulosten arvioijan nimeä ei näy artikkelin yhteydessä, mutta kaikesta päätellen se on lehden päätoimittaja ja Siirtolaisuusinstituutin johtaja Ismo Söderling.

Taustastaan riippumatta tämän tutkimuksen korkeakouluopiskelijat suhtautuivat hyvin myöntei-
sesti menestyviin tai sellaisiksi olettamiinsa muuttajiin. Menestyviä muuttajia ovat korkeasti koulutetut
ja työssä käyvät, erityisesti hyvissä ammattiasemissa olevat muuttajat, mutta myös länsimaista muut-
tavat, joiden oletetaan kykenevän humanitaarisen muuton maista tulevia paremmin huolehtimaan
omasta toimeentulostaan ilman sosiaalietuuksia.

Vähemmän myönteisesti opiskelijat suhtautuivat kouluttamattomiin, työttömiin ja humanitaa-
risiin maahanmuuttajiin. Suhtautumisessa näihin ryhmiin tulivat esille myös suurimmat erot eri vas-
taajaryhmien väillä. Maahanmuuttomyönteisyys ilmeni myönteisempänä suhtautumisena juuri haa-
voittuvimpien ryhmien muuttoon. On helppo toivottaa tervetulleeksi sellainen muuttaja, joka ei to-
dennäköisesti tule käymään yhteiskunnan kukkarolla kuin sellainen, joka ainakin maassaolon alku-
vaiheessa tarvitsee paljon yhteiskunnan tukea.

Maahanmuuttoasenteet näyttävät siis liittyvän pitkälti talouteen, kuten maahanmuuttoa ja maa-
hanmuuttajia koskeva keskustelukin (esim. Nykänen 2012). Taloudelliset perusteet näyttävät eniten
painavan, kun opiskelijat punnitsevat suhtautumistaan niin maahanmuuttajiin kuin maahanmuuton
vaikutuksiinkin. He suhtautuvat sitä myönteisemmin maahanmuuttajiin, mitä todennäköisimmin
nämä Suomessa hankkivat oman toimeentulonsa, ja mitä paremmin heidän voidaan olettaa menesty-
vän taloudellisesti. Nämä muuttajat tuottavat eniten taloudellista hyötyä myös yhteiskunnalle vero-
tulojen muodossa.

Riippuu myös henkilön omasta ajatusmaailmasta, millaisena hän näkee Suomeen suuntautuvan
turvapaikanhaun, koska väärennetyillä matkustusasiakirjoilla tai ilman passia maahan saapuminen
katsotaan laittomaksi maahanmuutoksi. Sen taustalla on kuitenkin sellaisten ihmisten hätä, jotka esi-
merkiksi sodan vuoksi joutuvat pakenemaan omasta maastaan. Kielteinen suhtautuminen voi johtua
myös siitä, että uskoo osan turvapaikanhakijoista muuttavan Suomeen hyvän sosiaaliturvan ja pa-
remman elintason vuoksi. Tarvitaan siis lisää tietoa maahanmuuton todellisista perusteista ja vaikut-
timista. Kukapa esim. Syyriasta haluaisi Suomeen pelkälle "turistimatkalle".

Usein ihmisten mielipiteet perustuvat yllättävän paljon myös mielikuviin tai stereotypioi-
hin, joilla voi olla hyvinkin heikko todellisuuspohja. Tarvitaan tietoa myös maahanmuuttajiin liittyvien
käsitteiden sisällöstä.

Humanitaarinen maahanmuutto saa osuuttaan enemmän huomiota myös sen takia, että se
on muuta maahanmuuttoa ongelmakeskeisempää. Humanitaaristen muuttajien kotouttaminen
on suurista kulttuurieroista johtuen haasteellisempaa. Heidän koulutustasonsa on yleensä alhaisempi
kuin muiden muuttajien. Oleskelulupaprosessin läpikäytyään EU:n ulkopuolelta tulevat muuttajat nä-
kyvät myös Maahanmuuttoviraston tilastoissa, mikä ei taas koske esimerkiksi EU-kansalaisia.

Maahanmuuttoa on tarkasteltava kaksisuuntaisena prosessina (Heikkilä et al. 2011). Maahanmuut-
taja olettaa saavansa itselleen etuja muuttaessaan uuteen maahan, muuten hän ei tietenkään muut-
taisi. Toki hänelle koituu muutosta myös taloudellisia ja sosiaalisia kustannuksia. Myös vastaanotta-
valle yhteiskunnalle koituu humanitaarisesta muutosta aluksi kustannuksia, mutta ajan myötä yhteis-
kunta todennäköisesti myös hyötyy muuttajasta tavalla tai toisella. Maahanmuuttajat rikastuttavat ai-
nakin maan kulttuuri-, taide- ja yrityselämää, minkä myös suurin osa tutkimuksen vastaajista allekirjoit-
taa. Myös yrityselämälle maahanmuuttajien panos on merkittävä.

Tällä hetkellä työvoimapula koskee lähinnä tiettyjä aloja, mutta jos se tulee laajemmassa mitas-
sa ajankohtaiseksi, tarvitsee Suomi ulkomaalaista työvoimaa, joka tulee toimeen omilla tuloillaan. Sil-
ti Suomi on myös velvollinen osaltaan kantamaan vastuuta humanitaarisista muuttajista, sillä maa-
ilmassa on ollut ja tulee todennäköisesti aina olemaan kriisipesäkkeitä, joista lähdetään pois. Näi-
den tulijoiden kotouttaminen työmarkkinoille kestää, eivätkä he siten ole kovin nopeasti yhteiskun-
nalle tuottavia. Ihmisiin ei kuitenkaan voi suhtautua pelkästään tuotannontekijöinä, joilla on vain talou-
dellista arvoa ja hyötyä Suomelle.

Vaikka opiskelijat näkivät esimerkiksi asiantuntijat hyvin mieluisana muuttajajoukkona, he eivät
samalla tavoin nähneet näiden myönteistä panosta suomalaiseen yhteiskuntaan. Kysyttäessä opis-
kelijoilta maahanmuuton yhteiskunnallisista vaikutuksista, näkivät he yllättävän vähän myönteisiä
vaikutuksia esimerkiksi kansantaloudelle. Turvallisuuden puolestaan arvioitiin heikkenevän. On vai-
kea tietää, millaista maahanmuuttajajoukkoa opiskelijat arvioivat kysymyksiin vastatessaan, ja kuin-
ka paljon heidän suhtautumiseensa vaikuttaa julkinen maahanmuuttokeskustelu. Ihmisten mieli-
piteet perustuvat yllättävän usein erilaisiin mielikuviin, jotka kaikki eivät kaikilta osin vastaa todel-
lisuutta. Toki tätä ei voi yleistää: yhteiskunnassa on yhä enemmän maahanmuuttajia kanssaihmisinä, ja
näiden kohtaamisten kautta myös asenteet muuttuvat – näemme ihmisen ihmisenä.

Kirjoittaja - todennäköisesti Ismo Söderling - toteaa pariinkin kertaan, että ihmisten mielipiteet perustuvat usein mielikuviin eikä todellisuuteen, mutta mihin mahtaa perustua kirjoittajan ohimennen faktana esittämä väite, että "ajan myötä yhteiskunta todennäköisesti myös hyötyy [humanitaarisesta] muuttajasta tavalla tai toisella"? Ei ainakaan tutkimuksiin.

Kirjoittajalta menee myös sekaisin suhtautuminen maahanmuuttoon ilmiönä ja maahanmuuttajiin ihmisinä. Haitalliseksi katsottuun maahanmuuttoon voi suhtautua kielteisesti ja hyödylliseksi tai neutraaliksi koettuun myönteisesti ihan siitä riippumatta, kuinka monia maahanmuuttajia kohtaa elämässään tai näkeekö "ihmisen ihmisenä". Takaa paistaa kirjoittajan oma asenne, jonka mukaan kaikkien pitäisi suhtautua kaikkeen maahanmuuttoon myönteisesti, koska se on ainoa oikea tapa ajatella. Muunlaiset mielipiteet on korjattava erityistoimenpiteillä.

[Roope]

Ismo Söderling: "Ne jyrää meitin" – Siirtolaisuus riesana ja rikkautena

"Ne jyrää meitin", on tuttu lause Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Pakokauhuiset sotilaat rauhoittuivat vasta vänrikki Koskelan isällisestä huolenpidosta. Hieman samanlaisen vaikutelman antaa nykyinen maahanmuuttokeskustelumme. Yksittäisistä romanialaisista kerjäläisistä uutisoidaan lehdistössä sivukaupalla. Samoin tulli ja rajavartiosto mielellään raportoivat, jos ne saavat kiinni muutaman paperittoman maahanpyrkijän rajoillamme. Sen sijaan muuttoliikkeen positiivisista vaikutuksista "hehkutellaan" harvemmin. Syytä olisi, onhan Suomen teollistumisen taustalla aikanaan olleet ulkomaiset yrittäjät.

[...]

Painekattilateoria toimi myös käytännössä: kun aikansa hiillostetaan, niin painetta syntyy. Myös tänä päivänä.

Nykymaailmassa tilanne on pysynyt paljolti samanlaisena: muuttopainetta on kehitysmaista, toisaalta läntisissä maissa on enenevässä määrin kysyntää ulkomaiselle työvoimalle. Laiva- ja lentoreittejä on maailma pullollaan, joten työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiselle ei ole liikenteellisiä esteitä. Sen sijaan esteitä on asennepuolella.

[...]

Onkin laskettu, että mikäli aiomme kotimaisin voimin hoitaa ikääntyvän väestön, merkinnee se vuonna 2020 sitä, että lähes puolet työikään tulevista naisista hakeutuisi hoitoalalle (mikäli naisia on tuolloin hoitajissa sama suhde kuin nykyisin). Yhtälö ei toimi. (..) Suomi ei selviä ilman uusia maahanmuuttajia.

[...]

Mikäli Suomi ei saisi muuttovoittoa ollenkaan, jäisi väkilukumme vuonna 2050 alle nykyisen tason, siis vähenisi. Olemme siten väestönkasvun osalta selkeästi riippuvaisia muuttovoitosta. (..) Siten maahanmuuton lisääntyminen nykyisestä noin 50 %:lla kasvattaisi väkilukuamme vuoteen 2050 mennessä noin 1.3 miljoonalla. Tilastokeskuksen perusennusteeseen verrattuna luku on lähes kaksinkertainen.

[...]

Asenteet ovat kovia myös tulevien päättäjien keskuudessa

Siirtolaisuusinstituutti julkisti syyskuun alussa etnobarometrin, jossa selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden maahanmuuttoasenteita. Nykypäivän opiskelijat ovat tulevia päättäjiämme 10–20 vuoden kuluttua. Siksi on tärkeää kartoittaa heidän asenneilmapiiriään. Vastauksia saatiin yli 14 000 opiskelijalta. Vastaajista n. 1 100 oli ulkomailta. Tulokset olivat osin rohkaisevia – osin masentavia.

Työvoiman maahanmuuttoon suhtaudutaan suopeammin kuin pakolaisten tuloon. Opiskelijoista puolet olisi lisäämässä työntekijöiden maahanmuuttoa, sen sijaan vain kolmannes olisi lisäämässä pakolaisuutta Suomeen. Ero sukupuolten välillä on selkeä: naiset suhtautuvat yleensäkin maahanmuuttoon selvästi suopeammin kuin miehet. Ero oli selkeä erityisesti suhtautumisessa pakolaisuuteen. Toisaalta yliopistolaisten asenteet olivat myötämielisempiä kuin ammattikorkeakoululaisten. Yllättävää kyllä, ulkomaalaiset opiskelijatkin suhtautuivat suhteellisen nihkeästi maahanmuuttoon, erityisesti Suomen pakolaispolitiikkaan. Eräs Venäjällä syntynyt opiskelija kirjoitti avovastauksessaan:
"I would like to see more communication between Finnish people and immigrants. I would also like to see a higher educational level of the immigrants".

Asenteidensa perusteella opiskelijat voidaan jakaa viiteen ryhmään. Suurimman ryhmän muodostavat totaalipositiiviset , heihin kuuluu kolmannes vastaajista. Ryhmään kuuluvista suurin osa on naisia, samoin näillä positiivisilla on paljon ulkomaisia ystäviä ja ulkomaisia vierailuja. Voidaankin sanoa, että ns. kontaktihypoteesi osoittaa voimansa. Toista ääripäätä edustavat totaalikielteiset, jotka eivät näe maahanmuutossa juuri mitään hyvää. Tähän ryhmään kuuluu 12 % vastaajista. Ryhmään kuuluvat olivat etupäässä miehiä ja ammattikorkeakoululaisia. Kielteisten opiskelijoiden vanhempien koulutustausta on aineiston alhaisin, toisaalta kansainväliset ystävät tai kokemukset myös puuttuvat. Perussuomalaisia äänestäneistä opiskelijoista puolet kuuluu tähän ryhmään. Totaalikielteisiin kuuluvat eivät ujostele väläyttää myöskään ns. väkivaltakorttia:
"Nykymallilla jatkaminen ei ole missään mielessä järkevä ratkaisu, ellemme halua kokea Ruotsin ja Norjan tavoin omia versioitamme asutuskeskuksiin iskevistä Breivikeistä ja jihadisti-itsemurhapommittajista...".

Mitä siis teemme?

Suomi kansainvälistyy vääjäämättä. Kotoutumisen ja integroinnin puolesta pitää ponnistella. Ei ole kenellekään kunniaksi – varsinkaan viranomaisille – että maahanmuuttajat joutuvat odottamaan kielikoulutusta pahimmillaan vuosia. Kielen hallinta on edellytys työn saannille. Vastaavasti työ on taas edellytys integroitumiselle ja menestykselliselle uussuomalaisuudelle.

Suomessa on myös menestystarinoita, joista voimme ottaa oppia. Siirtolaisuusinstituutissa julkaistiin keväällä 2013 tutkimus Närpiön kaupungin onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Kaupunki on suomalaisen puutarhaviljelyn keskus, siellä on siis yrittäjyysperinnettä. Toisaalta sekä yrittäjät, viranomaiset että luottamushenkilöt ovat tottuneet yhteispeliin. Kasvitarhoilla tarvittavaa työvoimaa ei ole saatu naapurikunnista, liekö kielimuuri ollut esteenä. Työvoimaa on haettu Balkanin alueelta. Tulijoista on moni ryhtynyt aikaa myöten yrittäjäksi. Tärkeintä on ollut kuitenkin kuntalaisten positiivinen asenne: tulijoista ja heidän taustoistaan on tiedotettu hyvissä ajoin. Toisaalta kunta on etukäteen varannut asunnot, päivähoitopaikat ja koulupaikat tarpeen mukaan. Tärkeää on myös se, että tulijat nähdään perheinä, ei yksittäisenä työvoimana. Kun perhe voi hyvin, työkin sujuu. Kaiken lisäksi sujuvalla Närpiön murteella ruotsiksi.

Ismo Söderling on Siirtolaisuusinstituutin johtaja. Artikkeli on julkaistu alun perin OP-Pohjolan Chydenius-lehden numerossa 3/2013.

Siirtolaisuus-Migration 4/2013

[Ari-Lee]

Kaiken kaikkiaan valtaosa opiskelijoista suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti. Pakolaiset eivät ole yhtä mieluisia tulijoita kuin länsimaiset, työperäiset muuttajat. Jopa ulkomaalaiset opiskelijat suhtautuivat hyvin nihkeästi pakolaisten vastaanottoon.

Juuri näin. Tuo myös oma linjani. Työperäinen maahanmuutto versus "kotoutettavat", jokaiselle pitäisi olla selvää kumpi maahanmuuton laji on meille hyödyllisempi.

Tietysti, mutta samanaikaisesti edelleen ihmettelen mihin Suomi tarvitsee työvoimaa? Työttömiä on maassa valtavasti.

Juurikin näin. Sitä mietin että jos on saanut korkeakouluopiskelupaikan niin oman pään käyttö on liki pakollista jos meinaa pärjätä.

Kysymysasettelussa humanitaarinen ja työperäinen ovat sama asia jos vastaaja miettii minkälaisessa laman kurimuksessa on vielä pitkäänkin elettävä ja kuinka nuo molemmat ryhmät kuluttavat yhteiskunnan resursseja. Humamu kuulostaa vapaamatkustajalta kun taas työperäinen tekee jonkun kantiksen työt massatyöttömyyden aikana. Eihän opiskelijoitakaan auteta omassa kotimaassaan vaan kyllä suurin osa joutuu kitumaan alle toimeentulon minimin. Lainoja ja vippejä riittää maksettavaksi hamaan tulevaisuuteen.

Onneksi tämä maahanmuuttokupla on viimeinkin paljastumassa suuren luokan huijaukseksi.

[BeerBelly]

"Ne jyrää meitin", on tuttu lause Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Pakokauhuiset sotilaat rauhoittuivat vasta vänrikki Koskelan isällisestä huolenpidosta. Hieman samanlaisen vaikutelman antaa nykyinen maahanmuuttokeskustelumme. Yksittäisistä romanialaisista kerjäläisistä uutisoidaan lehdistössä sivukaupalla. Samoin tulli ja rajavartiosto mielellään raportoivat, jos ne saavat kiinni muutaman paperittoman maahanpyrkijän rajoillamme. Sen sijaan muuttoliikkeen positiivisista vaikutuksista "hehkutellaan" harvemmin. Syytä olisi, onhan Suomen teollistumisen taustalla aikanaan olleet ulkomaiset yrittäjät.

Huikeaa settiä. Romanikerjäläisistä ja Venäjän rajan yli pyrkivistä afgaaneista suoraan Sinebrychoffiin ja Finlaysoniin!

[sense]

"Jopa ulkomaalaiset opiskelijat suhtautuivat hyvin nihkeästi pakolaisten vastaanottoon."

"Jopa ulkomaalaiset..."

Kuvaa hyvin yleläisten suhtautumista asiaan. Että ihan ulkomaalainen suhtautuu pakolaisiin kielteisesti. Lienee saanut vaikutteita rasistisilta suomalaisilta! Miksi helvetissä ulkomaalaiset opiskelijat eivät suhtautuisi kielteisesti pakolaisten vastaanottoon esim. siinä missä tavallinen suomalainenkin? Tuliko tämä jotenkin yllätyksenä?

Mitenköhän tuo kysymys muuten on muotoiltu tai ymmärretty? Onko kysytty miten ulkomaalainen opiskelija suhtautuu pakolaisten tuloon Suomeen vai tämän omaan kotimaahan?

[Jääpää]

"Jopa ulkomaalaiset opiskelijat suhtautuivat hyvin nihkeästi pakolaisten vastaanottoon."
"Jopa ulkomaalai
Mitenköhän tuo kysymys muuten on muotoiltu tai ymmärretty? Onko kysytty miten ulkomaalainen opiskelija suhtautuu pakolaisten tuloon Suomeen vai tämän omaan kotimaahan?

Eipä väliä, ainoa, että joutuu häpeämään silmät päästään, kun he näkevät, miten Suomessa menetellään.
Koita siinä sitten stna olla katu- uskottava, kun ei saada noita vajakkeja kuriin.
Ismo Sössönbling maksaisi eräässä ihannevaltiossani patruunansa itse..
Paikalliset kertoivat.

[Kasvokeskeinen]

Ainakin Savonia-AMK:ssa mokutetaan innolla. Pari vuotta sitten huipentumana oli "professori" Lisa Salo-Leen (semmoinen ämmä, että maito piimii moisen läsnäollessa) mokutusluento, johon sisältyi mm. yhden tietyn puolueen irvaileva halveeraaminen. Salo-Leen ajattelun kiteytys: Kantasuomalaisen on annettava aina periksi muunmaalaisen edessä, riippumatta missä hän on.

Oli pakko katsoa, kuka tuo tuollainen on. "Kultturienvälisen viestinnän" emerita-proffa Jykkylässä. Wikipedia mainitsee kulttuurienvälisen viestinnän proffan suurimmaksi meriitiksi, että tämä on "viettänyt 12 vuotta Brasiliassa". 

[yks vaan]

Opiskelijoiden nuivuutta lisää suuresti jos opiskeluryhmässä on Afrikka/Lähi-Itä -alueen opiskelijoita. Varsinkin ryhmätöissä he eivät ole sitä halutuinta porukkaa. 

Se varsinaiset contra länkkärit  -jako nyt vaan on todella jyrkkä.

[op]

Asenteisiin pitäisi Söderlingin mielestä vaikuttaa esimerkiksi tarjoamalla opetusmateriaaleja korkeakouluihin. Tärkein konsti on kuitenkin kansainvälisen opiskelijavaihdon edistäminen.

- Kansainväliset kontaktit tuovat lisää positiivista asennetta, Söderling sanoo.

Yle: Siirtolaisuusinstituutin Söderling korjaisi maahanmuuttoasenteita vaihto-opiskelulla 10.9.2013

Totaalinegatiivisten asenteisiiin yritetään vaikuttaa lisäämällä vaihto-opiskelua, koska "kansainväliset kontaktit tuovat lisää positiivista asennetta". Tosin ulkomaiset vaihto-opiskelijat ovat suomalaisiakin nuivempia.

Itsehän kävin vaihdossa Ranskassa. Asenteeni länkkäreihin, ryssiin, intialaisiin yms. ei muuttunut - pääosin kunnon porukkaa kaikki. Sen sijaan suhtautumiseni erääseen Itä-Euroopan vähemmistöön ja lähi-itäläisiin nuivistui huomattavasti. Tämän vähemmistön "kuurot"/"nälkäiset"/"rammat" (siis päivänä A olivat kuuroja ja päivänä B rampoja jne.) lapset roikkuivat julkisissa ja olivat koko ajan repimässä almuja, vähän vanhemmat taas näyttivät harjoittavan maailman vanhinta ammattia tai kerjäsivät aggressiivisesti. Todistin myös muutamaa ryöstöä (en ole Suomessa koskaan kokenut). Toisessa näin itse, että ryöstäjät olivat arabipoppoo ja toisessa kun kysyin uhrilta, niin vastaus oli "en halua olla rasisti, mutta... sellaisia lähi-idästä kotoisin olevien näköisiä".

Näistäkin kokemuksista olisin siis jäänyt paitsi kotimaamme monokulttuurisilla kaduilla. Eläköön opiskelijavaihto

[guest3656]

Joka kymmenes korkeakouluopiskelija suhtautuu erittäin kielteisesti maahanmuuttoon

Korkeakouluopiskelijoista kasvaa aikuisia, jolloin jo kaksi kymmenestä suhtautuu erittäin kielteisesti haittamaahanmuuttoon.

Aikuiset kypsyvät keski-ikäisiksi, jolloin jo neljä kymmenestä suhtautuu erittäin kielteisesti haittamaahanmuuttoon.

Keski-ikäiset vanhenevat vanhuksiksi, jolloin jo kahdeksan kymmenestä suhtautuu erittäin kielteisesti haittamaahanmuuttoon.

[DuPont]

Nuoret ovat aina vähän liberaaleja, ehkä idealistisiakin. Monista kasvaa perheenperustamisen myötä konservatiiveja.

[Seal]

Nuoret ovat aina vähän liberaaleja, ehkä idealistisiakin. Monista kasvaa perheenperustamisen myötä konservatiiveja.

"If you're not a liberal when you're 25, you have no heart. If you're not a conservative by the time you're 35, you have no brain." - Winston Churchill

[kriittinen_ajattelija]

Tiivistettynä korkeakouluissa olevat naiset suhtautuu maahanmuuttoon positiivisesti ja korkeakouluissa olevat miehet suhtautuu maahanmuuttoon varauksellisesti, Hajontaa on toki kummassakin leirissä mutta poikkeus vahvistaa säännön.

[Ernst]

Tiivistettynä korkeakouluissa olevat naiset suhtautuu maahanmuuttoon positiivisesti ja korkeakouluissa olevat miehet suhtautuu maahanmuuttoon varauksellisesti, Hajontaa on toki kummassakin leirissä mutta poikkeus vahvistaa säännön.

TIivistän lisää: Ismo Söderling on menetetty tapaus. Ei hän opi, vaikka maaailma ympärillä muuttuu. Toistelee vanhoja kliseitä, kiukuttelee ja polkee jalkaa, kun ihmiset näkevät asiat väärin. Positiivisesti luonnehtien koominen ilmestys.

[Maastamuuttaja]

Söderlingistä tulisi mainio stand-up koomikko. Hän vetäisi helposti Hartwall-Areenan täyteen absurdia huumoria arvostavia korkeakouluopiskelijoita ja muita hilpeää huvitusta hakevia piirejä.

Ryhtyisin mielelläni Söderling-projektin promoottoriksi, koska uskon tuollaisen brändin valovoimaisuuteen. Söderlingillekin jäisi voittoja jaettessa jotain ja saisi hyvässä lykyssä hankittua lapsille sisarukset hauraista heimokulttuureista.