YLE: Vasemmistoliiton tavoiteohjelma 2010-2015

[Roope]

Vasemmistoliiton tuoreesta vaihtoehtobudjetista:

Suomen on kannettava globaali vastuunsa

SUOMI EI ole muusta maailmasta erillinen tyhjiö. Olemme riippuvaisia siitä, mitä ympärillämme tapahtuu, ja omilla valinnoillamme vaikutamme siihen, mihin maailma kehittyy. Hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja vakauden lisääntyminen maailmassa on meidän kaikkien edun mukaista.

Kehitysyhteistyö, siirtolaispolitiikka ja siviilikriisinhallinta ovat kolme konkreettista osa-aluetta, joiden kautta Suomi voi toteuttaa perusarvojensa mukaista politiikkaa globaalissa mittakaavassa.

Lisätään kehitysyhteistyötä ja ilmastorahoitusta

Suomen tulee kantaa vastuunsa ja edistää myönteistä kehitystä myös rajojemme ulkopuolella. Kehitysyhteistyöllä torjutaan osaltaan köyhyyttä, parannetaan ihmisoikeuksia, edistetään demokratiaa, ehkäistään konflikteja ja tuetaan ilmastonmuutoksen hillintää ja sen vaikutuksiin sopeutumista.

Kansainvälisen kehitysyhteistyön valtavat leikkaukset ovat yksi Sipilän hallituksen suurimmista häpeätahroista. Kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus jää ensi vuonnakin alle 0,4 prosenttiin. Vuonna 2014 osuus oli 0,59 prosenttia ja vielä vuonna 2015 se oli 0,55 prosenttia. Suomi on edelleen "virallisesti sitoutunut" 0,7-tavoitteeseen, mutta parantuneesta taloustilanteesta huolimatta hallitus ei ole valmis tekemään mitään tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Myös hallitusohjelmaankin sisältyvä lupaus kaikista köyhimpien maiden 0,2 prosentin osuudesta jää toteutumatta.

Paitsi leikkausten suuruus, oleellista on myös niiden kohdennus. Hallitus on leikannut nimenomaan varsinaisesta kehitysyhteistyöstä ja paikannut tätä vähän kasvattamalla samaan aikaan muita kehitysyhteistyönä raportoitavia menoja ja sijoitusmuotoisia järjestelyitä. Tuntuvimmin on leikattu kansalaisjärjestöiltä sekä monenkeskisiltä järjestöiltä, joiden toiminta on selvitysten mukaan ollut tehokasta. On nurinkurista, että sama hallitus, joka puheissaan korostaa "sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän" ja multilateralismin vahvistamista, on romuttanut Suomen tuen YK-järjestelmälle.

Suomen leikkauslinja ei ole jäänyt huomaamatta ulkomaillakaan, eikä se voi olla vaikuttamatta Suomen kykyyn edistää tavoitteitaan kansainvälisesti. Samalla olemme irtautuneet siitä pohjoismaisesta arvoyhteisöstä, johon itsemme mielellämme liitämme.

Aiemmin Suomi ohjasi päästökauppatulot kansainväliseen ilmastorahoitukseen. Sipilän hallitus on päättänyt tukea niillä energiaintensiivisen teollisuuden energiankäyttöä. Vasemmistoliiton kanta on, että päästökauppatulot tulisi palauttaa ilmastorahoituksen lähteeksi. Ilmastonmuutos on pitkälti Suomen kaltaisten rikkaiden maiden aiheuttama, ja fossiilienergia käyttö on siinä keskeisin tekijä.

Samaan aikaan, kun kehitysyhteistyötä on ajettu alas, vaatimukset esimerkiksi pakolaiskiintiön nostamiseksi tai oleskelulupakäytäntöjen inhimillistämiseksi on ohitettu vetoamalla siihen, että ongelmien "perimmäisiin syihin" tulee puuttua "paikan päällä". Tämä on täysin epäjohdonmukaista. On syytä huomata myös, että ilmastonmuutokseen  liittyvät ympäristöongelmat ovat yhä useammin pakolaisuuden syy. Uusia ilmastopakolaisia arvioidaan olevan vuosittain yli 20  miljoonaa.

Vasemmistoliiton kanta on, että Suomen on kannettava kansainvälinen velvollisuutensa ja nostettava kehitysyhteistyömäärärahat asteittain pohjoismaiselle tasolle. Sitoumustemme mukainen 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuus pitää saavuttaa jo ensi hallituskaudella.

Huomattava osuus rahoituksesta tulee kohdentaa kansalaisjärjestöille ja ilmastotyöhön. Yksityisen sektorin toiminnan tukemiseen ja finanssisijoituksiin tulee päteä samat avun tuloksellisuutta, avoimuutta ja raportointia koskevat kriteerit kuin muuhun kehitysyhteistyöhön. Talousarvioesityksessä tulee myös tarkemmin eritellä määrärahojen kohdennusta.

Vasemmistoliiton vaihtoehdossa:
• Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja lisätään 140 miljoonalla eurolla. Lahjamuotoiseen ilmastorahoitukseen kohdennetaan 50 miljoonaa euroa lisää.
• Finnfundin 10 miljoonan euron pääoman korotus perutaan.

Autetaan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita

Globaali pakolaistilanne on useiden pitkittyneiden konfliktien takia historiallisen vakava. Maailmanlaajuisesti yli 68 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa paetakseen sotaa ja vainoa. Noin 25 miljoonaa on pakolaisina kotimaansa ulkopuolella. Valtaosa heistä, lähes 85 prosenttia, on köyhissä ja kehittyvissä  maissa. Yli puolet pakolaisista on lapsia.

Suomen on osallistuttava oikeudenmukaiseen kansainväliseen vastuunjakoon. Rajojen sulkemisen ja hädänalaisten hengenvaarallisille reiteille pakottamisen sijaan tarvitaan turvallisia reittejä vaikeimmassa tilanteessa olevien pakolaisten auttamiseksi. Yhteiseurooppalaisia ratkaisuja ja sitovaa vastuunjakoa tarvitaan, mutta se ei voi tarkoittaa turvapaikkamenettelyn ulkoistamista EU:n rajojen ulkopuolelle ja ehdotettujen leirien perustamista maihin, joissa pakolaiset ja turvapaikanhakijat kärsivät vakavista ihmisoikeusloukkauksista.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n koordinoima uudelleensijoittaminen pakolaiskiintiössä on hallittu keino auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia. Kiintiöpakolaisiksi valitaan muun muassa kidutuksen uhreja, väkivaltaa kokeneita naisia, vammaisia ja lapsiperheitä. Suomen viime vuosina vastaanottamista kiintiöpakolaisista noin puolet on ollut lapsia.

Vasemmistoliitto esittää Suomen vuosittaisen pakolaiskiintiön kasvattamista 2 500:aan nykyisestä 750:stä. Näin voimme auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia pakolaisia  hallitusti pakolaisleireiltä turvaan. Jatkossa kiintiötä tulee edelleen kasvattaa.

Vasemmistoliiton vaihtoehdossa:
• Pakolaiskiintiötä kasvatetaan 2500:aan. Tämä kasvattaa valtion vastaanotto-, kotoutus- ja koulutusmenoja yhteensä noin 16,7 miljoonalla eurolla vuositasolla, mutta käytännössä nettokustannusvaikutus olisi ensimmäisenä vuonna pienempi, koska EU maksaa kiintiöpakolaisista korvausta.
• Myönnetään humanitaarisia viisumeita suojelun tarpeessa oleville.
• Tehdään kattava arvio pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asemaan vaikuttaneiden lainsäädäntökiristysten kokonaisvaikutuksesta. Turvapaikanhakijoiden oikeusavun rajaaminen, valitusaikojen leikkaaminen ja avustajien palkkiojärjestelmän muutos tulee perua.
• Keskeytetään palautukset vakavien konfliktien keskelle ja ihmisoikeusloukkausten vaaraan.
• Poistetaan kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden perheenyhdistämisen esteeksi asetettu toimeentuloedellytys ja mahdollistetaan perheenyhdistämishakemuksen jättäminen missä tahansa Suomen edustustossa.

Mainiota budjettimatematiikkaa. Pakolaiskiintiön kolminkertaistaminen ei maksaisi kuin 16,7 miljoonaa euroa (800 €/kk/tulija), kun taas humanitaaristen viisumien jakaminen potentiaalisesti sadoille miljoonille tulijoille ei tulisi maksamaan yhtään mitään.

Vasemmistoliitolla on sama kikka kuin Vihreilläkin, että vaikka kovasti kiukuttelevat nykyhallitukselle kehitysapumäärärahojen 0,7 prosentin tavoitteesta jäämisestä, niin eivät itsekään nostaisi sitä vaihtoehtobudjetissaan kohdalleen, vaan siirtävät suurinta osaa korotuksesta joka kerta eteenpäin myöhemmille vuosille.

Tiedoksi myös, että "rajojen sulkeminen" vähentää "hädänalaisten hengenvaarallisille reiteille" pyrkimistä, kuten Välimerellä on nähty, vaikka kyse ei keskisen Välimeren reitillä (Libya) olekaan hädänalaisista pakolaisista kuin aivan marginaalisesti.

[Roope]

Rkp:n tuore vaihtoehtobudjetti.

Ei Rkp-aiheinen ketju, mutta helpottaa Vasemmistoliiton vastaavaan dokumenttiin vertaamista. Rkp, Vihreät ja Vasemmistoliitto esittävät kaikki budjeteissaan pakolaiskiintiön nostamista 2 500:an. Samoin kehitysapumäärärahojen korotus on kaikilla 150 miljoonan euron suuruusluokkaa.

NOSTETAAN PAKOLAISKIINTIÖTÄ JA KEHITYSAPURAHOJA

Suomen on kannettava kansainvälinen vastuunsa.
Emme hyväksy hallituksen häpeällisiä kehitysyhteistyöleikkauksia.
Siksi esitämme kehitysyhteistyömäärärahojen
korottamista 175 miljoonalla
eurolla. Meidän mielestämme pitäisi panostaa varsinaiseen
kehitysapuun kehityslainojen sijaan. Pako-
laisten määrä maailmassa ei tule vähentymään, päinvastoin.
Humanitäärinen kriisi Syyriassa ja Irakissa
on hälyttävä. Siksi haluamme nostaa pakolaiskiintiötä
750:stä 2 500:aan.

Korotamme varsinaista kehitysapua! Tavoitteemme
on palauttaa varsinaisen kehitysyhteistyön
määrärahat samalle tasolle, kuin ennen vuoden 2016
radikaaleja leikkauksia. Ainoastaan tällä tavalla
Suomi voi pitää lupauksensa työskennellä erityisesti
tyttöjen ja naisten aseman parantamiseksi.

POISTETAAN ULKOMAISEN TYÖVOIMAN TARVEHARKINTA

Suomi tarvitsee lisää osaajia. Tarveharkinnan
poistaminen mahdollistaa työntekijöiden palkkaaminen
aloille, joilla nyt vallitsee osaavan työvoiman
pula. Erityisesti useat start up -yritykset
kärsivät tarveharkinnasta. Yksi avaintekijä Ruotsin
hyvässä menestyksessä on, että siellä on suuri tarjonta
ulkomaalaista työvoimaa. Suomen tulisi poistaa
työllistymisen esteet maahanmuuttajilta.

Tarveharkinnalla ei ole mitään tekemistä start up -yritysten kanssa.

Mitä ikinä Ruotsin hyvän menestyksen avaintekijät ovatkaan, niihin eivät taatusti kuulu ulkomaalaisen työvoiman määrä (suuri osa työikäisistä vaikeasti työllistettäviä työttömiä) eikä tarveharkinnan poistaminen (taloudelliset vaikutukset pienet, mutta negatiiviset).

9. PAPERITTOMIEN TILANNETTA ON PARANNETTAVA

Kaikilla tulee olla oikeus peruspalveluihin, kuten
terveydenhuoltoon. On myös tärkeää muistaa, että
paperittomuus altistaa syrjäytymiselle ja pahimmassa
tapauksessa radikalisoitumiselle. Paperittomien auttaminen
on siksi sekä inhimillisestä että yhteiskunnallisesta
näkökulmasta välttämätöntä. Hädässä olevan
ihmisen auttaminen ei saa koskaan olla väärin.

PÄÄLUOKKA 24
ULKOASIAINMINISTERIÖ

KEHITYSYHTEISTYÖ TULEE TURVATA

Suomen tulee olla luotettava toimija kansainvälisessä
kehitysyhteistyössä, ja kansakuntana kantaa
vastuunsa kehitysyhteistyöpolitiikasta. Kotikentällä
tämä tarkoittaa sitä, että otamme vastaan kodeistaan
pakenemaan joutuneet ihmiset. Maailmanlaajuisesti
tämä tarkoittaa sitä, että osallistumme aktiivisesti
ympäristö-, ilmasto- ja kehitysyhteistyökysymysten
ratkaisemiseen ja tuemme kokonaisvaltaisesti kehitysmaiden
talouskehitystä. Emme halua, että Suomi
lakkaa tukemasta YK-järjestöjä tai että kehitysyhteistyömäärärahoista
leikataan. Emme hyväksy sitä, että
Suomi ummistaa silmänsä globaalilta vastuultaan ja
unohtaa maailman köyhimmät ja hädänalaisimmat
ihmiset säästöjä tehdessään.

Hallitus esittää vuoden 2019 talousarviossa varsinaisen
kehitysyhteistyön määrärahaksi 583 759 000
euroa. Kehitysyhteistyön määrärahojen arvioidaan
olevan noin 0,41 prosenttia bruttokansantulosta
vuonna 2019. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi on
kaukana tavoitteestaan, johon se on sitoutunut, eli
kehitysyhteistyömäärärahojen osuuden korottamisesta
0,7 prosenttiin bruttokansantulosta YK:n tavoitteen
mukaisesti. Suomi on tällä hallituskaudella
luisunut yhä kauemmas tästä tavoitteesta, ja sen
saavuttaminen tulevaisuudessa on entistä vaikeampaa.
Haluamme painottaa Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa
kehitysmaiden omaa yritystoimintaa ja
omia veropohjia sekä parantaa kehitysyhteistyön
tuloksia, vaikuttavuutta ja mitattavuutta sekä tukea
kehitysyhteistyöjärjestöjä.

24.30.66 Varsinainen kehitysyhteistyö

HALLITUKSEN BUDJETTI 583 759 000

MEIDÄN VAIHTOEHTOBUDJETTIMME 758 759 000

PANOSTUS 175 000 000

PÄÄLUOKKA 26
SISÄMINISTERIÖ

PAKOLAISKIINTIÖTÄ TULEE KOROTTAA

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 44 400
ihmistä joutuu pakenemaan kodistaan joka päivä
ja pakolaisten lukumäärä on noussut 68,5 miljoona
an. Pakolaisista noin puolet on lapsia, ja monet
heistä joutuvat asumaan suurimman osan lapsuudestaan
leireillä lapsille soveltumattomissa, epäinhimillisissä
oloissa. Suurimmat pakolaisten
vastaanottajamaat vuonna 2018 ovat Turkki (3,5
miljoonaa), Pakistan (1,4 miljoonaa), Uganda (1,4
miljoonaa), Iran (1 miljoona) ja Libanon (1 miljoona).
85 prosenttia kaikista maailman pakolaisista on
kehitysmaissa.

Pakolaispolitiikan on perustuttava inhimillisyyteen
ja ihmisoikeuksien suojeluun. Ketään ei saa
pakottaa elämään turvattomuudessa ja kurjuudessa.
Pakolaiskiintiön korottaminen on hyvä tapa auttaa
suunnitelmallisesti vaikeassa asemassa olevia ihmisiä.
Haluamme pakolaiskiintiötä korotettavan
kunnolla ja asteittain pitkällä aikavälillä. Tämän
vuoksi Ruotsalainen eduskuntaryhmä ehdottaa, että
vuoden 2019 pakolaiskiintiötä korotetaan 750 pakolaisesta
2 500 pakolaiseen. Vastuumme maailman
pakolaisten suojelusta olisi edelleen pieni verrattuna
moniin muihin maihin.

Katso myös Työ- ja elinkeinoministeriön momentti
32.70.30.

26.40.21 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden
vastaanotto

HALLITUKSEN BUDJETTI 127 601 000

MEIDÄN VAIHTOEHTOBUDJETTIMME 130 801 000

PANOSTUS 3 200 000

Rkp selviää Vasemmistoliiton kanssa samansuuruisesta pakolaiskiintiön korotuksesta murto-osalla kustannuksia eli 3,2 miljoonalla eurolla, mikä tekee vaivaiset 150 €/kk/tulija. Tästä mallia taloudenpitoon!

PAKOLAISKIINTIÖTÄ TULEE KASVATTAA

Vuosina 2014 ja 2015 Suomen pakolaiskiintiö
oli 1 050 ja vuosina 2016—2018 750 pakolaista
vuodessa. Vuoden 2019 pakolaiskiintiöksi hallitus
esittää 750:tä. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa
pakolaisvirrat ovat suurimmillaan sitten toisen
maailmansodan päättymisen. Nykyään joka toinen
sekunti joku joutuu pakenemaan kodistaan, ja
pakolaisten määrä on 68,5 miljoonaa. Pakolaisista
yli puolet on lapsia. Suurimmat pakolaisten vastaanottajamaat
vuonna 2018 ovat Turkki (3,5 miljoonaa),
Pakistan (1,4 miljoonaa), Uganda (1,4 miljoonaa),
Iran (1 miljoona) ja Libanon (1 miljoona). 85 prosenttia
kaikista maailman pakolaisista on kehitysmaissa.

Maailman rikkaimpiin ja yhdenvertaisimpiin maihin
kuuluvan Suomen on osoitettava solidaarisuutta
ihmisille, joilla menee meitä huonommin. Nyt on
meidän vuoromme tarjota muille sitä suojaa, jota
on aiemmin annettu meille. Pakolaispolitiikan on
perustuttava inhimillisyyteen ja ihmisoikeuksien
suojeluun. Kenenkään ei pidä joutua elämään turvattomuudessa
ja kurjuudessa. Pakolaiskiintiön reilu
korottaminen on hyvä ja pitkäjänteinen tapa auttaa
vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä. Haluamme, että
pakolaiskiintiötä korotetaan reilusti ja asteittain.
Tämän vuoksi Ruotsalainen eduskuntaryhmä ehdottaa,
että vuosittaista pakolaiskiintiötä korotetaan
750 pakolaisesta 2 500 pakolaiseen.

Ihminen, joka ei puhu maan kieltä eikä tunne Suomen
lainsäädäntöä ja normeja ja jolla mahdollisesti
on traumaattisia kokemuksia, tarvitsee toimivaa kotouttamista
löytääkseen paikkansa yhteiskunnassa.
Siksi haluamme kohdentaa lisärahoitusta valtion
kotouttamiskorvauksiin.

32.70.30 Valtion korvaukset kotouttamisesta

HALLITUKSEN BUDJETTI 222 073 000

MEIDÄN VAIHTOEHTOBUDJETTIMME 230 673 000

PANOSTUS 8 600 000

[Totti]

Rkp:n tuore vaihtoehtobudjetti.

Ei Rkp-aiheinen ketju, mutta helpottaa Vasemmistoliiton vastaavaan dokumenttiin vertaamista.

Budjetti on kokonaistalousarvio, missä luetellaan arvioidut menot ja tulot. Sen pitäisi siis kattaa jonkun toiminnan kokonaisuudessaan, ja jos valtion budjetista puhutaan, niin se pitäisi käsitellä valtion tuloja ja menoja.

Kumpikaan noista ei siis ole mikään budjetti vaan toivelista joulupukille, mihin kyseiset puolueet haluaisivat tuhlaa lisää veronmaksajien rahoja.

Valtiontaloudellisessa mielessä, nämä voisi pikemmin kutsua lisätalousarvioiksi, eikä budjeteiksi. Lisätalousarviohan on budjetin korjaus, jota käytetään kun liian optimistiset budjetin luvut eivät toteudu ja veronmaksajia pitäisi rokottaa lisää.

Molemmat tarjoavat liudan "tuntuu hyvältä"-eriä, joissa ostetaan hyvää fiilistä roiskimalla rahaa sinne tänne ja poistetaan erinäistä "häpeää", jota olemme vetäneet yllemme. Tällainen häpeäretoriikka alkaa jo kuulostamaan jonkinlaiselta kunniakulttuurilta, missä veren sijaan maksetaan rahalla.

Itseäni pistää silmään myös "budjettien" amatöörimäisyys. Analyysi puuttuu kokonaan, ja summia ollaan vain vedetty hatusta, mikä kuulostaa hyvältä. Taktiikkana on ilmeisesti tarjoa tarpeeksi paljon, jotta myötämieliset olisivat tyytyväisiä, muttei niin paljon, että kriittiset äänestäjät kauhistuvat.

[Roope]

Vielä Sdp:n vaihtoehtobudjetti. Varjobudjetissa ei mainita kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita tai muutenkaan maahanmuuttopolitiikkaa kuin sen verran, että "osaajien" työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa työlupaprosessia nopeuttamalla.

Tämä ei ole kovin rehellistä, kun Sdp on jo Rinteenkin johdolla lobannut pakolaiskiintiön kasvattamista ja turvapaikkapolitiikan löysentämisestä.

SDP SUJUVOITTAA OSAAJIEN MAAHANMUUTTOA

Suomen on kilpailtava osaavasta työvoimasta. Kilpai-
lussa täytyy panostaa osaajien houkutteluun ja luoda
sille kunnon olosuhteet, sillä aina riittävää osaamista
tai henkilökuntaa ei ole Suomessa saatavilla. Työpe-
räisen muuton esteitä tulee poistaa, jotta osaavaa
työvoimaa on helpommin saatavilla siellä, missä sitä
tarvitaan.

Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen edel-
lyttää erityisesti lupaprosessien nopeuttamista ja suju-
voittamista. Nykyisin jopa yli vuoteen venyvät odo-
tusajat ovat suurta tuhlausta. Hallituksen toimet ovat
jääneet vähäisiksi. SDP esittää, että työperäisen maa-
hanmuuton lupaprosessien tehostamiseksi TE-toimis-
tojen resursseja lisätään 5 miljoonaa euroa.

SDP edistäisi työperäistä maahanmuuttoa myös
verotuksella siten, että ulkomailta Suomeen muut-
taville korvatut muuttokustannukset katsottaisiin
verovapaiksi kustannusten korvauksiksi. Näin niistä
ei tarvitsisi maksaa ansiotuloveroa, mikä auttaisi kas-
vuyrityksiä saamaan osaajia ulkomailta. Vastaavasti
muuttokustannukset saisi vähentää verotettavasta
tulosta silloin, kun työnantaja ei niitä korvaa. Vähen-
nyskelpoisia olisivat vain todelliset muuttokustannuk-
set ja uudistus koskisi vain muuttoja, joiden taustalla
on osoitetusti työn tai yrittämisen aloitus Suomessa.

Uudistuksen kustannus olisi ensivaiheessa arviolta
muutamia miljoonia euroja. Kokemusten perusteel-
la voidaan arvioida, tulisiko uudistus laajentaa myös
maan sisäisiin työperäisiin muuttoihin.

SDP ESITTÄÄ
• Työperäisen maahanmuuton lupaprosessien
nopeuttamiseen 5 miljoonaa euroa.
• Ulkomailta Suomeen muuttaville korvattujen
muuttokustannusten verotusta selkeytetään.

[mikkoellila]

Vielä Sdp:n vaihtoehtobudjetti. Varjobudjetissa ei mainita kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita tai muutenkaan maahanmuuttopolitiikkaa kuin sen verran, että "osaajien" työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa työlupaprosessia nopeuttamalla.

Miksi kukaan vasemmistolainen ei ole sanonut, että SDP toimii suomalaisia palkansaajia/ay-liikettä vastaan kannattamalla Suomeen tuotavan kehitysmaalaisen halpatyövoiman maahantuontia, ja sitä kautta nimenomaan suomalaisten palkansaajien ansiotason romahduttamista nimenomaan kehitysmaatasolle?!

[Mika]

Miksi kukaan vasemmistolainen ei ole sanonut, että SDP toimii suomalaisia palkansaajia/ay-liikettä vastaan kannattamalla Suomeen tuotavan kehitysmaalaisen halpatyövoiman maahantuontia, ja sitä kautta nimenomaan suomalaisten palkansaajien ansiotason romahduttamista nimenomaan kehitysmaatasolle?!

Suuri mysteeri on, miksi duunarit eivät tätä tajua.  Monikaan ei pidä maahanmuuttajista, mutta silti äänestyskäyttäytymisen muuttaminen näyttää olevan erittäin vaikeaa.  Vaalien koittaessa mennään äänestämään niitä puolueita, jotka rajoja ovat avaamassa, ja sen jälkeen kirotaan taas kadunkulmissa norkoilevia mamuja ja niiden täysihoitoon meneviä rahoja.

[Supernuiva]

Suuri mysteeri on, miksi duunarit eivät tätä tajua. 

Yksi selitys on se, että nykyinen porvarihallitus on tehnyt kaikkensa, jotta työläistaustaiset ihmiset kokisivat tyytymättömyyttä. Leikkaukset kohdistuvat pääosin heihin, eikä esimerkiksi maataloustukeen, yritystukiin tai MAMUTUKSEEN.

Hyvin pienellä säätämisellä Pipilä & kumpp. eivät olisi saaneet luovutettua kannatustaan vasemmistolle siinä määrin kuin nyt on käynyt.

Duunarit ovat huolissaan siitä, että huominen on nykyistä huonompi - ja täysin oikeutetusti. He kokevat, että vasemmisto (ay-tausta vaikuttaa vahvasti) ajavat heidän asiaansa, vaikka näin ei suoranaisesti ole.

Enkä unohtaisi tässä yhteydessä sitä, että petoksen tehneet uuvatit olivat perussuomalaisia. Ihmiset eivät voi vielä tietää kuinka paljon perussuomalaisten joukossa on uusuuvatteja, jotka tulevat tekemään seuraavalla vaalikaudella vastaavan tempun. Halla-aho on edelleen yksin puolueen johdossa, eivätkä tavan työläiset voi samaistua Huhtasaareen tai Hallikseen.

Lisäksi monilla työpaikoilla mamut ovat hyvän työkaverin maineessa, vaikka näin ei tietenkään ole aivan joka paikassa.