2010-06-16 Suomen kansalainen Faisal Ali Farah Somalimaan presidentiksi?

[Hannu Niemi]

Tämänkertaiset presidentinvaalit ovat suomalaisittain poikkeuksellisen kiinnostavat, sillä yksi kolmesta ehdokkaasta on Espoossa vuosikausia asunut Faisal Ali Farah, 62.

Faisal pakeni Moskovan kautta Suomeen Somalian sodan alkuvaiheessa 1990. Hän sai Suomen kansalaisuuden 1999, ja hänen perheensä asuu edelleen Leppävaarassa.

Faisal syyttää Somalimaan nykyistä hallitusta korruptiosta ja vaatii muutosta.

"80 prosenttia somalimaalaisista elää köyhyysrajan alapuolella, eikä hallitus tee mitään asian korjaamiseksi, Faisal sanoo hargeisalaisessa hotellissa.

Somalialla ja Somalimaalla on yhteinen historia - Pohjoinen Somalimaa kuului yli 70 vuotta Britannialle ja eteläinen Italialle. Maat itsenäistyivät 1960 ja yhdistyivät Somaliaksi, josta piti tulla kehittyvä afrikkalainen monen puolueen demokratia.

Mutta toisin kävi. Demokratia päättyi lyhyeen ja Somaliasta tuli sotilaiden hallitsema sosialistinen diktatuuri, joka kuului kylmän sodan aikana Neuvostoliiton leiriin.

Diktaattori Siad Barre hallitsi maata kovaotteisen turvallisuuspalvelun avulla ja suosi häpeämättömästi omaa klaaniaan.

Pitkään kytenyt kapina purkautui väkivaltaisesti sisällissodassa, joka jatkuu edelleen Etelä-Somaliassa.

Somalimaata ei ole tunnustettu

Somalimaassa on ollut rauha jo yli 13 vuotta, mutta mikään valtio ei ole toistaiseksi tunnustanut sitä, vaikka se täyttää itsenäisen valtion tunnusmerkit. Faisalin mukaan kansainvälinen tunnustus on välttämätön, jotta Somalimaa saisi investointeja.

Somalimaan demokratisoituminen on edennyt vähitellen. Perustuslaista järjestettiin kansanäänestys 2001. Ensimmäiset paikallisvaalit pidettiin 2002 ja monipuoluejärjestelmään siirryttiin 2003.

Somalimaan nykyisen presidentin Dahir Rayale Kahin valtakausi on ylittynyt jo kolme kertaa, kun vaaleja on siirretty rekisteröitymisongelmien ja levottomuuksien takia.

Taustalla on myös Ryalen haluttomuus mittauttaa kannatustaan vaaleissa. Hän voitti edellisissä, vuoden 2003 vaaleissa erittäin niukasti vastaehdokkaansa, oppositiossa olevaa Kulmiye-puoluetta edustavan veteraanipoliitikon Ahmed Mohamed Silanyon.

Kamppailu on tälläkin kertaa erittäin tiukka. Silanyo on jälleen ehdokkaana, mutta Suomen Kuvalehden Hargeisan ja Buraon kaduilla tekemä pikakysely paljastaa, että Faisalilla on erinomaiset mahdollisuudet voittoon. Hän sai edellisissä vaaleissa runsaat 15 prosenttia äänistä, mutta puolueen kannatus on lisääntynyt sen jälkeen selvästi ja vaalitilaisuuksissa on käynyt kymmeniä tuhansia ihmisiä.

"Faisal on nuorten suosikki, sillä hän ajaa myös meidän asioitamme", parikymppinen nuorukainen sanoo Hargeisan markkinatorin vieressä sijaitsevassa teekuppilassa.

Faisalin vaalitilaisuuksiin on osallistunut kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kuva Kaisa Rautaheimo.
Faisalia pidetään rehellisenä uuden aikakauden poliitikkona. Hän on myös monien eri puolilla maailmaa asuvien ulkosomalien suosikki. He eivät voi äänestää kotimaansa vaaleissa, mutta heillä on vaikutusvaltaa ja he kampanjoivat muutoksen puolesta.

Faisal edustaa oppositiossa olevaa Oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puoluetta (UCID), joka kannattaa pohjoismaista hyvinvointimallia. Puolue perustettiin Hargeisassa 2001, mutta Faisalin mukaan alkuperäinen idea syntyi sodan aikana kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä.

Faisalin ajatusmaailma on saanut paljon vaikutteita Suomesta. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa valtiotieteitä 1996-2001 ja perusti Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen sisälle somalien oman puolueosaston, joka toimii edelleen.

Tällä hetkellä Faisalin puolueella on 21 paikkaa Somalimaan 82-paikkaisessa parlamentissa. Silanyon johtamalla Kulmiyella on 28 paikkaa ja hallitsevalla UDUB:lla 33 paikkaa.

Jännittynyt tunnelma vaalien alla

Presidentinvaalit pidetään juhannuspäivänä 26. kesäkuuta.

Vaalikampanjat ovat sujuneet tähän asti rauhallisesti. Tunnelma on kuitenkin jännittynyt. Eteläistä Somaliaa hallitseva islamistijärjestö al-Shabab on uhannut sabotoida vaaleja pommi-iskuilla.

Viime viikolla poliisi sai vihiä Buraon kaupunkiin majoittuneesta 11-henkisestä terroristiryhmästä, jonka epäiltiin suunnitelleen pommi-iskua vaalipäiväksi. Poliisit piirittivät seitsemän miestä ja neljä naista ja saivat heidät pidätetyksi lyhyen laukaustenvaihdon jälkeen. Yhteenotossa kuoli yksi poliisi ja kaksi haavoittui.

Myöhemmin poliisi pidätti vielä kolme terroristia buraolaisesta hotellista. Pidätetyiltä takavarikoitiin käsiaseita, käsikranaatteja ja räjähteitä.

Viime sunnuntaina poliisi pidätti kaksi miestä ja kaksi naista, jotka olivat matkalla Etiopiasta Hargeisaan. Myös heitä epäillään yhteyksistä al-Shababiin.

Vaalikampanjan pituus rajattiin alun pitäen kolmeen viikkoon turvallisuussyistä. Kansainvälisille avustustyöntekijöille on asetettu ulkonaliikkumiskielto auringonlaskun jälkeen.

Somalimaan hallitus suhtautuu väkivallan uhkaan erittäin vakavasti.

Maanteiden varsilla on tiesulkuja, ja kaikki kaupunkeihin saapuvat autot tutkitaan. Hotellien ulkopuolella on betoniesteitä ja kaikki vieraat tarkastetaan perusteellisesti.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/suomen-kansalainen-faisal-ali-farah-pyrkii-somalimaan-presidentiksi

[Scallypunk]

Tämähän on hyvä uutinen. Suomen kannattaisi keskittää kaikki kehitysyhteistyövarat Faisalin vaalikampanjaan, ja tämän jälkeen Somalimaahan muutenkin. Sinne voitaisiin sitten perustaa hyvätasoisia leirejä, jonne kaikki tänne tunkevat voidaan käännyttää.

[Uljanov]

Tämähän on hyvä uutinen. Suomen kannattaisi keskittää kaikki kehitysyhteistyövarat Faisalin vaalikampanjaan, ja tämän jälkeen Somalimaahan muutenkin. Sinne voitaisiin sitten perustaa hyvätasoisia leirejä, jonne kaikki tänne tunkevat voidaan käännyttää.

Sen julkisuudessa olleen rikollisenhan Suomi käännytti juuri Somalimaahan, koska virkamiehet katsoivat hänellä olleen jonkin linkin sinne. Somalimaassa kuitenkin ihmettelivät, miksi Suomi syytää sinne ulkomaalaisia rikollisia, heidän mukaansa kun mies oli somalialainen.

Eipä tuonne jatkossakaan varmaan käännytetä kuin niitä, jotka ovat sieltä kotoisin tai joilla katsotaan olevan jokin muu yhteys sinne. Varsinaisesta Somaliasta kotoisin olevat pitäisikin käännyttää Somaliaan, jos Somalimaassa on jonkinasteista vakautta niin sitä ei pitäisi Suomen alkaa järkyttää muodostamalla siitä ihmisjätteen loppusijoituspaikan rikollisille, jotka eivät alun alkaenkaan sinne kuulu yhtään sen enempää kuin Suomeenkaan.

[Sami Aario]

Varsinaisesta Somaliasta kotoisin olevat pitäisikin käännyttää Somaliaan, jos Somalimaassa on jonkinasteista vakautta niin sitä ei pitäisi Suomen alkaa järkyttää muodostamalla siitä ihmisjätteen loppusijoituspaikan rikollisille, jotka eivät alun alkaenkaan sinne kuulu yhtään sen enempää kuin Suomeenkaan.

Samaa mieltä, mutta henkilökohtaisesti ihmettelen miksi "sotaa pakoon" lähteneitä ihmisiä ei voitaisi sijoittaa lähtömaansa tai -alueensa lähellä oleville leireille, joiden olosuhteet voidaan järjestää kelvollisiksi, jos kerran YK, eli käytännössä "rikkaat" teollisuusmaat, kuitenkin maksavat niiden ylläpidon.

Jos Somalimaassa on ollut rauha jo yli 13 vuotta, niin se vaikuttaisi juurikin sopivalta paikalta. Käsittääkseni Somalimaassa asuu somaleja koko Somalian alueelta, eli en näe miksi mitään klaaniristiriitojakaan tuosta voisi syntyä.

Voisi myös laskea rikollisen aineksen kiinnostusta matkustaa toiselle puolelle maailmaa, jos tietää että matkan päätepysäkki on naapurimaassa.

EDIT: Tahtoo sanoa, että mielestäni Suomen ei erikseen pitäisi käännyttää tai karkottaa tunnettuja rikollisia Somalimaahan, jos he ovat muualta Somaliasta kotoisin.

[Scallypunk]

Tämähän on hyvä uutinen. Suomen kannattaisi keskittää kaikki kehitysyhteistyövarat Faisalin vaalikampanjaan, ja tämän jälkeen Somalimaahan muutenkin. Sinne voitaisiin sitten perustaa hyvätasoisia leirejä, jonne kaikki tänne tunkevat voidaan käännyttää.

Sen julkisuudessa olleen rikollisenhan Suomi käännytti juuri Somalimaahan, koska virkamiehet katsoivat hänellä olleen jonkin linkin sinne. Somalimaassa kuitenkin ihmettelivät, miksi Suomi syytää sinne ulkomaalaisia rikollisia, heidän mukaansa kun mies oli somalialainen.

Eipä tuonne jatkossakaan varmaan käännytetä kuin niitä, jotka ovat sieltä kotoisin tai joilla katsotaan olevan jokin muu yhteys sinne. Varsinaisesta Somaliasta kotoisin olevat pitäisikin käännyttää Somaliaan, jos Somalimaassa on jonkinasteista vakautta niin sitä ei pitäisi Suomen alkaa järkyttää muodostamalla siitä ihmisjätteen loppusijoituspaikan rikollisille, jotka eivät alun alkaenkaan sinne kuulu yhtään sen enempää kuin Suomeenkaan.

Olet oikeassa toki, kuhan hekumoin ajatuksella. Toivottavasti Somalimaa jatkaa kohtuullista kehitystä, ja ei tämä Faisal varmasti ole mitenkään huono johtajakandidaatti.

Mielestäni Suomi ja vaikka koko EU voisivat osataa Somalimaalta alihankintana leirytyspalveluita, jossa järjestettäisiin kaikille perustellusti turvapaikkaa hakeville kohtuulliset elinolosuhteet. Ketään ei tarttis epäinhimillisesti enään roudata rasistiseen Eurooppaan.

Siellä voisivat käydä ammatillisessa koulutuksessa joka valmista koti-Somaliaan paluuta. Hiilijalanjälkikin pienenee. Parta-ankkurit voi myös perheenyhdistää noihin leireihin.

Tällä olisi myös hyvä työllistävä vaikutus Somalimaalaisille.

[BeerBelly]

Eipä tuonne jatkossakaan varmaan käännytetä kuin niitä, jotka ovat sieltä kotoisin tai joilla katsotaan olevan jokin muu yhteys sinne. Varsinaisesta Somaliasta kotoisin olevat pitäisikin käännyttää Somaliaan, jos Somalimaassa on jonkinasteista vakautta niin sitä ei pitäisi Suomen alkaa järkyttää muodostamalla siitä ihmisjätteen loppusijoituspaikan rikollisille, jotka eivät alun alkaenkaan sinne kuulu yhtään sen enempää kuin Suomeenkaan.

Hommasta pitääkin tehdä Somalimaalle kannattavaa. Maksetaan pari tonnia per karkotettu rikollinen ja voivat sitten kuskata kaverin Somalimaan ja Somalian rajalle tai minne ikinä, aivan sama. Paljon halvempaa kuin rikollisen täällä elättäminen, oli sitten vapaalla tai vankilassa.

[Sami Aario]

Joo, ja somalimaalaisten pitää saada päättää demokraattisesti leirin perustamisesta, toisin kuin eräissä tunnetusti vähemmän demokraattisissa paikoissa.

[Professori]

Tässäkin uutisessa kulminoituu se, miksi Somaliassa on ongelmia. Jutun mukaanhan Somalimaasta löytyy runsaasti ihmisiä, jotka ovat valmiita siirtämään maan siirtymistä takaisin sotatilaan. Keinona on Somaliaa terrorisoiva "nuorisojärjestö".

Mutta onnea Somalimaalle sen valitsemalle tielle. Jos sekasortoa haluavien osuus pysyy olemattomana, voi kehitys demokratiaksi olla mahdollinen. Ja siihen tarvitaan hyviä poliitikkoja; toivottavasti myös tämä Suomen kansalainen on sellainen.

[Taavitsainen]

Tämähän on hyvä uutinen. Suomen kannattaisi keskittää kaikki kehitysyhteistyövarat Faisalin vaalikampanjaan, ja tämän jälkeen Somalimaahan muutenkin. Sinne voitaisiin sitten perustaa hyvätasoisia leirejä, jonne kaikki tänne tunkevat voidaan käännyttää.

Totta helvetissä, tämähän olisi vallan hyvä idea!
Olisin itsekkin valmis lahjoittamaan, jos suomessa on hankkinut minkään mallin koulutustasoa niin se ois jo aika korkea somaliassa.
Helvetin iso käsi = pisteet k.o. henkilölle jos tähän hankkeeseen oikeast lähtee.

[turha jätkä]

Hän opiskeli Helsingin yliopistossa valtiotieteitä 1996-2001 ja perusti Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen sisälle somalien oman puolueosaston, joka toimii edelleen.

Toihan on kuin suoraan jostain urjalalaisten perussuomalaisten painajaisesta. Sanokaa nyt vielä että ainakin osa noista kuuluu demlaan, niin mokutusähky on täydellinen. 

[Runner]

Jos valitaan presidentiksi, niin toivottavasti Suomessa opituista asioista on hyötyä.
Minusta yksi avustustyö-optio olisi opettaa länsimaissa Afrikkalaisia ''rakentamaan'' maatansa.
Jos puhutaan toisen/''multi''kulttuurin positiivisuudesta, niin jokin tälläinen voisi olla oikea esimerkki.

[Scallypunk]

Jos valitaan presidentiksi, niin toivottavasti Suomessa opituista asioista on hyötyä.
Minusta yksi avustustyö-optio olisi opettaa länsimaissa Afrikkalaisia ''rakentamaan'' maatansa.
Jos puhutaan toisen/''multi''kulttuurin positiivisuudesta, niin jokin tälläinen voisi olla oikea esimerkki.

Kyllä. Jos keharimaista osattasiiin löytää tälläisiä Faisalin kaltaisia henkilöitä, jotka vaikuttavat olevan oikealla asialla, heille voisi antaa korkealuokkaisen koulutuksen Suomessa.

Faisal ei voi olla kovin turha kaveri, koska lähti vielä viisikymppisenä yliopistoon, ja nähtävästi ennakkoluulottomasti SDP:n toimintaan (ei toki ole välttämättä mikään meriitti).

[Sami Aario]

Kyllä. Jos keharimaista osattasiiin löytää tälläisiä Faisalin kaltaisia henkilöitä, jotka vaikuttavat olevan oikealla asialla, heille voisi antaa korkealuokkaisen koulutuksen Suomessa.

Parempi vielä että koulutusta sponsoroitaisiin edullisilla opintolainoilla.

Kehitysmaiden asukkaiden yksi merkittävä ongelma on tietääkseni se että heidän pääsy normaaleille pääomamarkkinoille on rajoittunut. Siksi voitaisiin harkita, että lahjakkaiksi osoittautuneille myönnettäisiin vaikka halpakorkoisia opintolainoja, yhtenä kehitysavun muotona.

Kannatan mm. tämänlaista yksilölähtöistä kehitysapua, nykyisen valtioilta valtioille toteutetun "avun" sijaan. Jälkimmäinen on mielestäni lähinnä valitettava kylmän sodan reliikki.

[Luotsi]

Kuulostaa lupaavalta, pressaksi valittuaan Faisalista tietysti tulee paluumuuttaja. Ties millaisen innostuneen seuraajajoukon hän saakaan!
Tarkemmin ajateltuna Faisal tuskin perustaa taikaseinää, eli siitä riippuvaiset tuskin kirjojaan Suomesta minnekään siirtävät 

[Scallypunk]

Tuo on kyllä totta Sami, lainoittaminen olisi varmaankin kaikista paras vaihtoehto.
Suosittelen vilkaisemaan hyvää blogia, josta käy ilmi Malawilainen meno suomalaisin silmin. Kannattaa selailla läpi ihan sieltä ulkomaankomenuksen alkuajoista lähtien.
http://rapo.vuodatus.net/blog/2538134/ei-kerkia-sohva-jaahtymaan/

[Scallypunk]

Kiinnostava juttu Faisalin menneisyydestä. Monessa on ollut mukana!

http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/9457/

Faisal Ali Farah (1948 - )
poliitikko, rauhanaktivisti

Faisal Ali Farah on pitkään rauhantyötä tehnyt somalimaalainen poliitikko, jolla on tukikohtansa ja sosialidemokraattiset oppi-isänsä Suomessa

Faisal Ali Farah syntyi 1948 Hargeisassa, silloisen Brittiläisen Somalimaan pääkaupungissa klaanipäällikkö Ali Farahin viisilapsiseen perheeseen. Isä polveutui pohjoissomalialaisesta sulttaanisuvusta ja somalikulttuurissa tärkeän lisänimensä 'Waraabe' (hyeena) Faisal on perinyt isältään.

Faisal aloitti opintiensä Hargeisassa perinteisessä koraanikoulussa, missä opitaan niin arabian kuin islaminuskon alkeet. Keskikoulun hän kävi Boraman sisäoppilaitoksessa, ja jatko-opintoja varten hän muutti Mogadishuun ja opiskeli Lafoolen opettajainvalmistus¬laitoksessa Afgoissa.

Brittiläinen Somalimaa itsenäistyi toukokuussa 1960, mutta muodosti viikkoa myöhemmin Italian Somalimaan kanssa valtioliiton, Somalian tasavallan. Vuonna 1969 vallan kaapannut kenraali Mohamed Siad Barre otti liittolaisekseen Neuvostoliiton, joka tarjosi 1960-luvulta alkaen monille kehitysmaille yhteistyötä ja avustusta. Monet somalit kouluttautuivat Neuvostoliiton yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammatti-instituuteissa aina 1990-luvun alkuun asti.

Faisal suoritti Leningradin teknisessä instituutissa rakennusinsinöörin tutkinnon 1973. Valmistuttuaan hän sai paikan kotimaansa yleisten töiden ministeriöstä ja oli mukana rakennuttamassa nuoren valtion julkisia tiloja. Ministeriönsä aluejohtajana Bayn, Bakoolin ja Hudurin lääneissä ollessaan Faisal tutustui Ibado Sheekh Aliin, jonka kanssa hän solmi avioliiton 1975. Perhe muutti seuraavana vuonna Mogadishuun, ja Faisalista tuli ministeriön suunnitteluosaston johtaja. Työskentely valtionhallinnossa Siad Barren aikana leimaa yhä monia diasporassa asuvia, eikä tästä mainetta mahdollisesti rasittavasta taakasta ole aina helppoa vapautua.

Perheen kasvaessa Faisal siirtyi 1981 Mogadishun kaupungin palvelukseen kaupunki- ja aluesuunnittelusta vastaavaksi pääinsinööriksi. Myöhemmin hän perusti oman rakennusalan yrityksen ja toimi AYAN-yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 1984 maastamuuttoon asti.

Sisällissota alkoi Pohjois-Somaliassa kapinaliikkeenä mutta kulminoitui Siad Barren ilmavoimien pommitettua Hargeisaa toukokuussa 1988. Kun taistelut 1990 uhkasivat pääkaupunkia, kynnelle kykenevät lähtivät etsimään turvapaikkaa muualta. Aeroflotin lennot Moskovasta Dar es Salaamiin ja takaisin poikkesivat Mogadishussa ja muodostivat yhden viimeisimmästä ilmasilloista. Faisalin seitsenlapsinen perhe lensi vuoden 1990 lopulla Mogadishusta Moskovaan, mistä matka jatkui monien muiden somalien tapaan Suomeen.

Perhe päätyi Porvooseen perustettuun vastaanottokeskukseen ja sieltä Espooseen, Leppävaaraan, joka on edelleen perheen tukikohta. Faisalin perheellä oli poikkeuksellista kapasiteettia kotiutua uuteen ympäristöönsä, ja vanhimmat lapset aloittivat koulunsa Mäkkylän ala-asteella. Samalla alkoi aktiivinen yhteistyö koulun kanssa, ja vanhempien tukemina lapset, myös kaksi nuorinta Suomessa syntynyttä, ovat edenneet opintiellä ja elämänhallinnassa suomalaislasten tavoin.

Kun Somalia joutui yhä pahenevaan kaaokseen, entinen Brittiläinen Somalimaa irrottautui toukokuussa 1991 valtioliitosta perinteisten hallintoelinten - klaanipäälliköiden ja vanhempainneuvostojen - yhteisvoimin ja julistautui itsenäiseksi Somalimaaksi. Faisal ei jäänyt toimettomana seuraamaan kotimaansa tapahtumia vaan panosti ja ohjasi Suomen somaliyhteisöä yhteiskunnalliseen toimintaan ja palasi nopeasti henkisille juurilleen, toimintaan Somalimaan hyväksi ja maan jälleenrakentamiseksi.

Vuonna 1992 Faisal perusti yhdessä maanmiestensä kanssa ensimmäisen somalien Suomessa toimivan järjestön Somaliland Seuran, jonka tarkoituksena oli ylläpitää yhteyksiä, tiedottaa ja järjestää maahan tulleille ja turvapaikan saaneille sosiaalista toimintaa. Seura jatkaa edelleen toimintaansa, se on muun muassa opetusministeriön tukemana järjestänyt yhteisölleen vapaa-ajan toimintaa, sosiaalista tukea, koulutusta ja leirejä sekä julkaissut Golis-nimistä lehteä.

Faisal osallistui aktiivisesti myös kansainväliseen Somalimaa-liikkeeseen, kirjoitti artikkeleita ja julkaisi pamfletteja. Somalimaa tarvitsi alkutaipaleellaan paljon puolesta puhumista, ja uuden valtion alkuvaiheisiin liittyi myös paljon eturistiriitoja ja uusien konfliktien mahdollisuuksia. Vuonna 1994 Faisal lähti aktiivisesti mukaan diaspora-lähtöiseen Somalimaan rauhanliikkeeseen (Somaliland Peace Committee), mikä merkitsi paljoa matkustamista ja pitkiä poissaoloja perheen luota. Työ kuitenkin tuotti tulosta, ja 1996 pitkällisten neuvottelujen jälkeen Somalimaassa sovittiin uudesta perustuslakia vastaavasta asiakirjasta ja valtionhallinnon järjestämisestä.

Kansainvälisten suhteittensa ansiosta Faisal oli 1997 ja 1998 keskeisesti mukana valmistelemassa somalitutkimuksen kansainvälistä konferenssia, joka pidettiin Turussa elokuussa 1998. Konferenssi muistetaan edelleen hyvästä yhteistyöilmapiiristään. Faisal myös täydensi 1996 - 2001 opintojaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja perusti Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) yhteyteen Somali Social Democrats -nimisen osaston. Faisalin yhteistyö puolueen, puoluejohdon ja sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kanssa on ollut aktiivista kautta vuosien.

Samoihin aikoihin Suomen toimiessa ensimmäistä kertaa Euroopan unionin puheenjohtajamaana 1999, Somaliland seura neuvotteli Faisalin ja aiemmin Moskovassa diplomaattina toimineen Abdirahman Mohamed Abdillahin johdolla yhdessä Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (International Organization for Migration, IOM) ja ulkoasiainministeriön kanssa Somalimaahan tehtävästä tiedonkeruumatkasta, jonka tarkoituksena oli selvittää Suomen ja Somalimaan yhteistyömahdollisuuksia. Suomalainen asiantuntijadelegaatio matkusti Somalimaahan elokuussa 1999, ja hankkeen loppuseminaari järjestettiin Helsingissä saman vuoden marraskuussa. Jo seuraavana vuonna matkan tuloksena käynnistyivät ensimmäiset suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöhankkeet Somalimaassa.

Vuosina 2000 - 2001 Faisal ja Abdirahman olivat käynnistämässä IOM:n Helsingin toimiston tiedonkeruuhanketta koskien koulutettujen Pohjoismaissa asuvien koulutettujen somalimaalaisten mahdollista vapaaehtoista paluumuuttoa. Hankkeen päätösseminaari järjestettiin Helsingissä kesäkuussa 2001. Tältä pohjalta osittain IOM toteutti 2008 - 2009 koulutushankkeen (Migration for Development in the Horn of Africa, MIDA), minkä puitteissa suomalaiset somalitaustaiset terveysalan ammattilaiset tukivat eripituisin työjaksoin Somalimaan ja Puntinmaan terveydenhuoltotyötä.

Faisal perheineen sai Suomen kansalaisuuden ja passit 1999, minkä jälkeen hänen työhönsä liittyvä matkustaminen muuttui aiempaa sujuvammaksi. Kulkiessaan vuosien mittaan maailmalla puhumassa Somalimaan puolesta Faisal on ollut ylpeä Suomen kansalaisuudesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion perinteestä. Ibado Sheekh Ali on tukenut lojaalisti puolisoaan tämän hoitaessaan luottamustehtäviään maailmalla ja hoitanut samalla suurperheen arkea. Somalimaan suhteellisen vakaat olot ovat mahdollistaneet myös perheen lomamatkat Hargeisaan ja sukua tapaamaan.

Faisal on johdonmukaisesti seurannut ja edistänyt jo 1990-luvulla syntyneitä visioitaan. Niistä tärkein on synnyinmaan rakentaminen uuteen kukoistukseen paitsi konkreettisesti sodan raunioista, myös demokraattisten ja tasa-arvoisten aatteiden pohjalta. Kaukaisempana tavoitteena on uuden sukupolven, myös oman perheen nuorten saaminen mukaan tähän kehitystyöhön.

Oman taustansa ansiosta Faisal on nähnyt nuoren ja vielä kehitysvaiheessa olevan kansakunnan elinehdoksi koulutetun ja osaavan työvoiman ja tutkittuun tietoon nojaavan pitkän tähtäimen suunnittelun. Hän on osallistunut kaikkiin kansainvälisen somalitutkimuksen eri mantereilla järjestettyihin konferensseihin ja kiertänyt maailmaa myös Somalimaan ja sen tulevaisuuden puolestapuhujana. Tästä aktiivisuudesta hänet on palkittu useita kertoja niin Euroopassa kuin Somalimaata tukevissa Lähi-idän maissakin, mutta otollisinta yleisöä ja laajinta tukea hän on löytänyt Yhdysvaltojen merkittävistä somaliyhteisöistä. Vuonna 2004 hänet palkittiin rauhantyöstään Yhdysvaltain Minneapolisissa pormestarin myöntämällä mitalilla ja 6. toukokuuta 2005 julistettiin kaupungissa 'Faisal Ali -päiväksi'.

Vuonna 2001 Faisal ja muut diasporassa asuvat tai sieltä palanneet somalimaalaiset aktivistit perustivat ensimmäisen uuden ajan puolueen, Oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puolueen (Xisbiga Caddaalada iyo Daryeelka, UCID), joka on yksi Somalimaan kolmesta virallisesta puolueesta. Jo 2003 Faisal puolueen perustajana ja johtajana osallistui sen edustajana maan presidentinvaaleihin ja sai yli 15 prosenttia äänistä. Vuoden 2005 parlamenttivaaleissa UCID sai lähes kolmanneksen äänistä ja vahvan aseman toisena oppositiopuolueena. UCID on asettanut Faisalin presidenttiehdokkaaksi vaaleihin, jotka käytäneen vuoden 2010 alussa monien viivytysten ja neuvottelujen jälkeen.

Faisal tekee aktiivista vaalityötä kiertämällä somalidiasporan parissa Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Lähi-idässä ja vaalikentällä Somalimaassa esittelemällä sosiaalista ohjelmaansa ja osallistumalla lukuisiin paikallisiin tapahtumiin. Hänellä on edelleen monien viime vuosien merkittäviä sovittelutehtäviä maan ja sen raja-alueilla syntyneissä alueellisissa ristiriidoissa ja maan muiden johtohenkilöiden tavoin hän tekee hartiavoimin myös kansainvälistä työtä Somalimaan aseman tunnustamiseksi ja kehityksen turvaamiseksi. Tulevaisuuden tärkeäksi haasteeksi Faisal näkee myös osallistumisen asiantuntijana ja neuvonantajana Somalian vaikeaksi osoittautuneeseen rauhoittamiseen.

Faisalin pysyvä tukikohta ja monelle tapaa myös henkinen koti on Suomessa. Tulevaisuus on vielä avoin ja ehkä vuoden 2010 alussa järjestettävät presidentinvaalit tärkeä taitekohta hänen elämässään.

Faisal Ali Farah, lisänimi Waraabe, S 27.5.1948 Hargeisa, Brittiläinen Somalimaa. V klaanipäällikkö Ali Farah ja kotiäiti Amina Farah. P Ibado Sheekh Ali S 1956. Lapset: Sharmarke (Faisal Ali) S 1978; Guled S 1980; Saud S 1981; Jama S 1985; Fadumo S 1986; Elmi S 1988; Yussuf S 1990; Sayed Hussein S 1991; Imam-Ali S 1994.

URA. Ylioppilastutkintoa vastaava koulutus, Borama, Somalimaa 1965; opettaja, Lafoolen opettajainvalmistuslaitos, Afgoi, Somalia 1968; rakennusinsinööri Leningradin tekninen instituutti, Neuvostoliitto 1973; valtiotieteen opintoja Helsingin yliopistossa 1996 - 2001.

Rakennuttajainsinööri ja aluejohtaja, yleisten töiden ministeriö, Somalia 1974 - 1981; rakennusinsinööri ja suunnittelujohtaja, Mogadishun kaupunki, Somalia 1981 - 1984; omistaja ja toimitusjohtaja Construction company AYAN, Mogadishu, Somalia 1984 - 1990.

Jäsenyydet: Somaliland Seura ry, perustaja ja puheenjohtaja 1992 - 2001; Somali Social Democrats, Suomen Sosialidemokraattisen puolueosasto, perustaja ja puheenjohtaja 1997 - 2001; Oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puolue (Usbiga Caddaalada iyo Daryeelka UCID), perustaja ja puheenjohtaja 2001 - ; Somaliland Societies in Europe, puheenjohtaja 2001.

Oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin puolueen (UCID) presidenttiehdokas, Somalimaa 2003, 2008 - 2010.

Lukuisia kansainvälisiä kunnianosoituksia ja palkintoja sekä yhdysvaltalaisten, eurooppalaisten että lähi-idän somalimaayhteisöjen taholta.

TUOTANTO. Pamfletit The Root Causes of Somali Crisis. 1993; The Outcast System of Somali Society. Toronto, 1999. Lukuisia artikkeleja kotimaisissa ja kansainvälisissä kongresseissa ja mediassa.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Lukuisat artikkelit, haastattelut ja esiintymiset mediassa: esimerkiksi Uutispäivä Demari 17.1.2006; verkkosivut (Awdalnews, Harowo, Somaliland Times, UCIDparty).

Maija Kajava

Julkaistu 15.1.2010.

[Larva]

Tämä mieshän vaikuttaa fiksulta.

Tällainen on sitä "onnistunutta" pakolaisuutta: että tänne tullaan sotaa pakoon ja pyritään palaamaan takaisin sinne omaan maahan sitten kun tilanne rauhoittuu.

[Runner]

Jos valitaan presidentiksi, niin toivottavasti Suomessa opituista asioista on hyötyä.
Minusta yksi avustustyö-optio olisi opettaa länsimaissa Afrikkalaisia ''rakentamaan'' maatansa.
Jos puhutaan toisen/''multi''kulttuurin positiivisuudesta, niin jokin tälläinen voisi olla oikea esimerkki.

Kyllä. Jos keharimaista osattasiiin löytää tälläisiä Faisalin kaltaisia henkilöitä, jotka vaikuttavat olevan oikealla asialla, heille voisi antaa korkealuokkaisen koulutuksen Suomessa.

Faisal ei voi olla kovin turha kaveri, koska lähti vielä viisikymppisenä yliopistoon, ja nähtävästi ennakkoluulottomasti SDP:n toimintaan (ei toki ole välttämättä mikään meriitti).

No olen miettinyt että orpolapset olisivat tämän tyyppisiä. Heidät voisi kasvattaa Suomessa kouluttettujen afrikkalaisten kanssa. Ja silloin Afrikkaan saisi rehellisiä politikkoja, eikä Afrikka ehkä olisi riippuvainen länsimaiden rahoista tai tuesta.

[svobo]

Tässä hommassa on nyt helvetin paha kaiku. Minusta olisi parempi, mitä vähemmän Suomesta Somaliassa tiedetään.

[Ministeri]

Somalimaan presidentinvaalit sujuivat rauhallisesti
Lauantai 26.6.2010 klo 14.32
Väkivaltaisuuksien pelko varjosti Somaliasta irtautuneen Somalimaan lauantaisia presidentinvaaleja.

Somalimaan itsenäisyyttä vastustava al-Shabaab-islamistiryhmä oli uhannut iskuilla vaalipäivänä. Pohjoinen Somalimaa irtautui Somaliasta vuonna 1991, kun Somaliassa puhkesi sisällissota. Yksikään maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.

Kaikki ehdokkaat lupasivat vaalikampanjoissaan hakea Somalimaalle kansainvälistä tunnustusta.

Äänestyksen kerrottiin sujuneen rauhallisesti. Levottomuuksien välttämiseksi Somalimaan rajat suljettiin ja myös sisäistä liikkumista rajoitettiin. Vaalien alustavia tuloksia on luvassa maanantaina.

STT-AFP-DPA

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010062611941467_ul.shtml

Jaaha, Helvetti on kait jäätynyt kun tuolla rintamalla jotain rauhallista No sittenhän varmaan alkaa paluumuutto kotisijoilleen - tai sitten ei

[Iloveallpeople]

Suomalaisehdokas kolmas Somalimaan presidentinvaaleissa

Somalimaan uudeksi presidentiksi nousee ennakko-odotusten mukaisesti opposition ehdokas Ahmed Mohamed Silanyo. Viikonloppuna pidettyjen vaalien tulos vahvistettiin torstaina.

Istuvan presidentin puolue kärsi selvän tappion vaaleissa, joita kansainväliset tarkkailijat pitivät pääosin rehellisinä. Presidentti Dahir Rayale Kahin lupasi ennen tulosten lopullista valmistumista hyväksyä mahdollisen tappionsa.

Islamistikapinallisten uhkausten värittämissä vaaleissa oli ehdolla myös Suomessa pitkään asunut Faisal Ali Farah. Espoon Leppävaarassa asunut Suomen kansalainen Farah tuli vaaleissa kolmanneksi.

Somalimaa irtautui Somaliasta vuonna 1991 sisällissodan yhteydessä, mutta muut valtiot eivät ole tunnustaneet Somalimaan itsenäisyyttä. Somalimaan tilanne on vakaa ja rauhallinen verrattuna sekasortoiseen Somaliaan.

Uusi Suomi

Somaliassa on siis rauhallisia alueita, mutta silti Suomi antaa oleskelulupia myös niille, joille se ei kuulu vedoten maan sekasortoiseen tilanteeseen. Suomi ei myöskään karkoita somalirikollisia, vaikka maassa on alue, johon heidät voisi turvallisesti palauttaa. Missä järki?

[acc]

Toivottavasti Faisal Ali Farah muuttaa Suomesta Somalian Somalimaahan, jos tulee valituksi sen presidentiksi. Hän voisi muuttaa sinne myös muussakin tapauksessa. Hän voisi viedä mukanaan myös perheensä.

Presidenttiehdokkuuden perusteella vaikuttaa, että hänellä on siteitä Somalimaahan, joka on ollut rauhallinen jo pitkään. Miksi ihmeessä on täällä ollut pakolaisena? Somalimaa rauhoitettiin jo presidentti Ibrahim Egalin aikana 1993 - 1997.


http://en.wikipedia.org/wiki/Muhammad_Haji_Ibrahim_Egal
http://www.irinnews.org/report.aspx?reportid=71943

[Veli Karimies]

Taitais elintaso parantua sen verran et kannattaa lähteä. Ma veikkaan.

[Sami Aario]

Oppositiojohtajasta Somalimaan uusi presidentti

Oppositiojohtaja Ahmed Mohamud Silanyo on voittanut kansainvälistä tunnustamista tavoittelevan Somalimaan presidentinvaalit. Viime viikonloppuna järjestetyissä vaaleissa oli ehdolla myös pitkään Suomessa asunut Suomen kansalainen Faisal Ali Farah. Hän jäi vaaleissa kolmanneksi.

Toiseksi tuli virassa ollut presidentti Dahir Riyale Kahin. Hän on ilmoittanut kunnioittavansa vaalitulosta ja väistyvänsä paikaltaan.

Presidentiksi nouseva Silanyo toivoo, että vaalien järjestäminen auttaa Somalimaata saavuttamaan kansainvälinen tunnustuksen.

Somalimaa julistautui itsenäiseksi vuonna 1991, mutta yksikään muu valtio ei ole sitä tunnustanut. Sekasortoiseen Somaliaan verrattuna olot ovat rauhalliset ja vakaat. Myös vaalit sujuivat tarkkailijoiden mukaan suhteellisen rehdisti ja rauhallisesti.

Uuden presidentin on määrä astua virkaansa kuukauden sisällä.

Somalimaalla on oma raha, oikeusjärjestelmä, turvallisuusjoukot ja poliisi.

Reuters, AP