YLE: Suomalaisten luottamus on heikkenemässä

[Iloveallpeople]

Suomalaisten luottamus on heikkenemässä

Suomi on kansainvälisissä luottamusmittauksissa edelleen maailman kärkimaita. Luottamus ihmisiin ja instituutioihin on suurta, mutta tutkijoiden mukaan luottamuksen taustalla olevat peruspilarit kuten hyvinvointivaltio ja tasa-arvo, ovat murenemassa. Tutkijat odottavatkin Suomen luottamusluokitusten laskevan tulevaisuudessa.

Suomi on ollut OECD:n luottamusvertailujen kärjessä jo vuosia, yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Kymmenportaisella asteikolla mitattuna Suomessa luottamus on yli kuuden, kun esimerkiksi Saksassa ja Iso-Britanniassa luku on pienempi, eteläisen Euroopan maissa vielä matalampi.

Suomessa on perinteisesti luotettu ihmisiin ja instituutioihin kuten poliisiin, oikeuslaitokseen, eduskuntaan ja suuryrityksiin. Projektijohtaja, emeritus professori Klaus Helkama Helsingin yliopistosta sanoo, että luottamuksen peruspilarit kuten, kuinka tasa-arvoinen yhteiskunta on esimerkiksi tulonjaolla mitattuna, ovat 90-luvulta lähtien muuttuneet.

- Jos ajattelee, miten paljon korruptiosta on ollut puhetta julkisuudessa ja toisaalta eriarvoisuuden selvää kasvua, ne ovat asioita, jotka kokeellisissa asetelmissa murentavat luottamusta. Kuitenkin Suomen mitattu luottamus on toistaiseksi pysynyt samoissa lukemissa, se ei ole siten helposti muutettava asia.

- Kun kahden vuoden välein Euroopassa on mitattu luottamusta, siinä ei ole tapahtunut mitään muutosta, vaikka itse olisin ollut kaksi vuotta sitten valmis lyömään vetoa, että se heikkenee, hämmästelee Klaus Helkama.

Professori Martti Siisiäinen Jyväskylän yliopistosta arvioi myös, että luottamuksen taustalla olevat tekijät ovat muuttumassa.

- Ihan viime vuosina näyttäisi siltä, että Suomi on pudonnut alaspäin näissä kansainvälisissä vertailuissa. Hieman näyttää, että Suomi on vähän vajonnut alemmaksi, samaa tahtia kuin tietyt luottamuksen pilarit kuten hyvinvointivaltion perusratkaisut ja tietyt tietyt tasa-arvoisuuteen liittyvät tekijät.

- Hyvinvointivaltion rakenteita on purettu 90-luvun jälkeen, ei koko ajan dramaattisesti mutta vähitellen. Tämä liittty myös viimeaikaiseen eriarvoisuuden kasvuun, ei ole enää itsestään selvä asia, että hyvinvointivaltio pitäisi ihmisestä huolta. Kollektiivinen tai sosiaalinen turvallisuus ja tunne siitä on heikentynyt, sanoo Siisiäinen.

Yhdistykset oman elämän vaikutuskanavina vähentyneet

Hyvinvointivaltion lisäksi luottamus liittyy Siisiäisen mukaan kansalaisyhteiskunnan kehittyneeseen yhdistystoimintaan. Suomessa on lähes 100 000 yhdistystä, ne ovat muuttuneet poliittisista lähinnä harraste- ja kulttuurijärjestöiksi. Ihmisten vaikutuskanava poliittiseen päätöksentekoon on heikentynyt, sanoo professori Martti Siisiäinen.

- Yhdistyksistä ei enää kulje linkkiä poliittisen päätöksenteon alueelle. Yhdistyksillä on ollut Suomessa tärkeämpi merkitys kuin muissa maissa, koska meillä ei ole etujen ajamiseen vaihtoehtoisia kanavia, sanoo professori Martti Siisiäinen.

- Jos yhdistysten poliittinen rooli heikkenee ja ihmisten luottamus järjestö-yhdistysreitin kautta vaikuttamiseeen heikkenee, Suomeen tulee vakavampi poliittisen vaikuttamisen tyhjiö kuin maissa, joissa on muita vaikuttamisen keinoja.

Tasa-arvo, luottamus, kilpailukyky, innovaatiot

Emeritus professori Klaus Helkaman mukaan luottamus liittyy tasa-arvoon: tasa-arvo synnyttää luottamusta, se taas ennustaa maan kilpailukykyä ja innovaatioita. Luottamus yhteiskunnassa, luottamus toisiin ihmisiin ja yhteiskunnan rakenteisiin on läntisen demokratian ja sen taloudellisen järjestelmän perusta. Taloudellisen järjestelmän toimivuus perustuu luottamukseen.

- Toisiin ihmisiin luottaminen on yksi vahvimpia asioita, jotka selittävät kilpailukykyä. Tutkimusten mukaan, ekonomistien ajamat arvot kuten eriarvoisuus ja hierarkia eivät synnytä luottamusta.

Tasa-arvo, luottamus ja tehokkuus kulkevat käsikkäin ja vastaavasti Helkaman mukaan hierarkia, epäluottamus ja tehottomuus. .

Helkama antaa esimerkin pohjoismaisesta luottamuksesta: suomalaiset punnitsevat itse hedelmänsä kaupassa, kun eteläisessä Euroopassa sen tekevät yleensä kauppiaat.

Nurkkakuntaisuus selättää kansainvälistymisen

Vaikka yhteiskunnassa on tapahtunut muutoksia, niihin liittyvät arvot muuttuvat hitaasti, sanoo projektijohtaja Klaus Helkama.

- Ihmiset ovat kääntyneet enemmän paikallisiin asioihin. Vaikka koulutus on kasvanut ja tulot ovat kasvaneet verrattuna 90-luvuun, emme ole eurooppalaistuneet, vaan pikemminkin päinvastoin. Me olemme nurkkakuntaisempia kuin 20 vuotta sitten, sanoo emeritus professori Klaus Helkama.

Maiden tasolla on tutkittu innovatiivisuutta ja on havaittu, että muutosvalmius-arvot ovat yhteydessä juuri innovatiivisuuteen.

- Nyt eriarvoisuus ja sen tuoma turvattomuuden tunne näkyy suomalaisten arvoissa ja sellaiset muutosvalmiusarvot kuten uteliaisuus, ovat heikentyneet, sanoo Helkama tutkimustensa perusteella.

- Ainoa positiivinen uutinen on siis, että luottamus ei ole heikentynyt, mutta muut kilpailukykyyn ja innovatiivisuuteen liittyvät asiat ovat menossa alaspäin. Ja kun jokin tietty arvo muuttuu tulevaisuudessa, sitten se luottamuskin saattaa muuttua, arvioi Helkama.

YLE

[Jouko]

Luottamus siihen, että Suomen päättäjät ajavat han-suomalaisten asioita on murentunut kautta linjan. Se pitää täysin paikkansa. Se ei ole pelkkä kuvitelma. Han-suomalainen kelpaa enää vain tunnolliseksi ja ahkeraksi ja kiltiksi veronmaksajaksi sekä kuluttajaksi, joka tulee toimeen mitättömällä nettopalkallaan hautaan asti.
Synti on lähteä hyvinvoivana eläkkeelle tai vaatia muutenkaan Eurooppa-tasoisia yhteiskunnallisia etuuksia työelämässä tai yhteiskunnassa muutenkaan. Matti Vanhanen ei saanut meitä uskomaan tätä kaikkea vaikka sitä niin suurella asiantuntevalla tukijoukolla todisteltiin. Rahoistamme meidän pitää olla aina valmiita luopumaan muiden Euroopan ja koko maailmankin asukkien hyväksi. Kerjäläisiä ja laittomia maahantulijoita me aina tarvitsemme elätiksi. Lisäksi niitä, jotka vievät vähät työpaikkamme alehintaan eivätkä veroja maahan maksa tai maassa rahojaan kuluta. Loppu "ylimääräinen" raha tarvitaan puolueiden vaalikampanjointiin sekä kansanedustajien palkankorotuksiin.