2010-06-04 YLE: Yhteydet eri uskonyhteisöihin lisäävät suvaitsevaisuutta

[Iloveallpeople]

Yhteydet eri uskonyhteisöihin lisäävät suvaitsevaisuutta

Henkilökohtaiset kontaktit erilaisiin uskonnollisiin yhteisöihin lisäävät suvaitsevaisuutta etnisiä vähemmistöjä kohtaan ja vähentävät muukalaispelkoisia asenteita.

Tämä ilmenee tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa Kirkon tutkimuskeskus oli mukana.

Tulosten mukaan uskonnollisesti moninainen lähinaapurusto ei itsessään vähennä muukalaispelkoa, vaan siihen tarvitaan henkilökohtaisia kohtaamisia vieraiden uskontojen kanssa. Yhteyksillä eri uskonyhteisöihin on taipumus myös vahvistaa uskonnon merkitystä yksilön omassa elämässä.

Tutkimuksessa haastateltiin 9 000:ta ihmistä Suomessa, Saksassa ja Sloveniassa syksyllä 2008. Kolmannes haastatelluista oli suomalaisia.

Tulosten mukaan uskonnollinen moninaisuus oli suurinta Saksassa. Slovenia puolestaan oli uskonnollisesti yhtenäisin. Maahanmuutto oli maasta riippumatta tärkein tekijä uskonnollisen moninaistumisen taustalla.

YLE

[tapio]

Tämä on varmaan tulkittava niin, että mitä enemmän muslimeita, sitä enemmän suvaitsevaisuutta.

[Larva]

Meiltä kyllä vaaditaan suvaitsevaisuutta, mutta samalla tuntuu siltä, että ne toiset uskonnot saavat sitten käyttäytyä kuin siat pellossa.

[Paasikivi]

Ei sitten muuta kuin juutalaiset joukolla Mekkaan asumaan. Saudi-Arabian ensimmäisen synagoogan voisi rakentaa siihen Kaaban kiven viereen. Suomen evlut kirkko varmasti osallistuu mielellään matkalippujen kustannuksiin. Muslimitkin riemastunevat suvaitsevaisuustyöstä.

[ibn ghul]

Kaikenlaisia kiihkouskovaisia tavatessani suvaitsevaisuuteni heitä kohtaan on joka ikinen kerta vähentänyt entisestään. Ilmeisesti olen poikkeava, mutta jos nyt ei kuitenkaan tuotaisi niitä äärimuslimeja tänne vielä lisäksi, kiitos.

[Miniluv]

Kirkon tutkimuskeskuksen sivuilla ei näyttänyt pienellä vilkaisulla olevan mitään tähän liittyvää.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Itsehän olen kohdannut monta moninaista uskontoa ihan henkilökohtaisesti. Ei kyllä moni niistä kohtaamisista minua sen suvaitsevammaksi tehnyt.

Mutta koska tutkimus kertoo, sen me uskomme, eikös vain.

Tosin, voin kyllä uskoa sen verran tähän, että kohtaaminen buddhistien ja hindujen kanssa saattaa jopa lisätäkkin suvaitsevaisuutta henkilökohtaisesti heitä kohtaan. Itse ainakin osasin arvostaa kun pääsin keskustelemaan heidän kanssaan.

[Suvaitsija]

Onneksi en ole yhteydessä eri uskonyhteisöihin. Olisi varmaan hirvittävää olla Suvaitsevainen Ihminen.

[Fincum]

Ei tarvitse haastatella 9000, hauskemmin ja helpommallakin pääsee.
Otetaan esimerkiksi Jehovan todistajia, Helluntailaisia ja Lars Leevin seuraajia kutakin yksi sämppeli. Asutetaan koko lössi BB taloon, annetaan tilanteen "kehittyä" ja seurataan menoa sopivan välimatkan päästä.
Tulosten perusteella voidaankin sitten miettiä jatkoa - kannattaako toistaa koe maailmanuskontojen kesken, joilla reaktioherkkyys on potenssiin jotain.

[Iiro Iso-Ilomäki]

Ei tarvitse haastatella 9000, hauskemmin ja helpommallakin pääsee.
Otetaan esimerkiksi Jehovan todistajia, Helluntailaisia ja Lars Leevin seuraajia kutakin yksi sämppeli. Asutetaan koko lössi BB taloon, annetaan tilanteen "kehittyä" ja seurataan menoa sopivan välimatkan päästä.
Tulosten perusteella voidaankin sitten miettiä jatkoa - kannattaako toistaa koe maailmanuskontojen kesken, joilla reaktioherkkyys on potenssiin jotain.

Kuulostaa hyvältä. Itse asiassa tuota voisi laajentaa kuitenkin siten että jokaista Suomessa edustettua uskontoa tai uskontohaaraa kohden laitettaisiin yksi henkilö (tai vaihtoehtoisesti sekä mies että nainen kustakin) tuohon taloon ja sitten seurataan tapahtumia.

[Iloveallpeople]

Suvaitsevaisuus kasvaa henkilökohtaisten yhteyksien myötä

Kulttuuri vaikuttaa yllättävän vähän ihmisten asenteisiin maahanmuuttajia ja eri uskontoja kohtaan. Sen sijaan yksilöiden henkilökohtaiset yhteydet eri uskonnollisiin yhteisöihin lisäävät suvaitsevaisuutta kulttuurisiin ja etnisiin vähemmistöihin.

Samalla yhteydet vahvistavat uskonnon merkitystä yksilön omassa elämässä.

– Sen sijaan pelkkä uskonnollisesti vaihteleva ympäristö tai lähinaapurusto sinällään eivät vaikuta ihmisten asenteisiin samalla tavalla, kertoo tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta.

Tutkimuskeskus oli mukana toteuttamassa kansainvälistä tutkimusta, jossa oli mukana kolme hyvin erilaista maata; Suomi, Saksa ja Slovenia. Maiden erilaisuus oli tarkoituksellista, koska siten haluttiin selvittää kulttuurin ja historian vaikutus ihmisten asenteisiin maahanmuuttajia ja uskonnollista moninaisuutta kohtaan.

Vähemmistön koko ei vaikuta asenteisiin

Kaupungeista tutkimuksessa olivat mukana Helsinki, saksalainen Duisburg ja slovenialainen Ljubljana. Niistä Duisburgissa on jo kauan ollut 60000 hengen turkkilaisvähemmistö, joten islamin läsnäolo siellä on merkittävä.

Sen sijaan Helsingissä islam näkyy huomattavasti Duisburgia vähemmän ja Ljubljanan kohdalla maahanmuutto on ollut vielä vähäistä.

Tutkimuksen mukaan asenteisiin ei kuitenkaan vaikuta siis se, kuinka monta uskonnollista yhteisöä yksilön lähellä on. Sen sijaan merkittäväksi nousi ihmisten todellinen vuorovaikutus näitä yhteisöjä edustavien henkilöiden kanssa.

– Oli itse asiassa yllättävää havaita, että kulttuuri näyttää vaikuttavan asenteisiin vähemmän kuin yksilöiden henkilökohtaiset kontaktit, Ketola huomauttaa.

Suvaitsevaisuus laajenee muihinkin ryhmiin

Henkilökohtaisten yhteyksien merkitystä on korostettu jo kauan sosiaalipsykologiassa varsinkin sellaisten ryhmien kohdalla, joihin kohtaan tunnetaan ennakkoluuloja.

Sen, että yksilöt ovat kasvokkain ja tasa-arvoisessa vuorovaikutuksessa vaikkapa romaneihin tai maahanmuuttajiin, on havaittu vähentävän rasistisia asenteita heitä kohtaan.

– Meidän tutkimuksemme pohjalta tätä päätelmää voisi laventaa niin, että kontaktit mihin tahansa kulttuurisesti tai etnisesti vieraan yhteisön jäseneen ja niistä syntyvät myönteiset asenteet laajenevat koskemaan muitakin vähemmistöjä, Ketola kertoo.

Verkkouutiset

[Miniluv]

– Sen sijaan pelkkä uskonnollisesti vaihteleva ympäristö tai lähinaapurusto sinällään eivät vaikuta ihmisten asenteisiin samalla tavalla, kertoo tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta.

Kiinnostaisipa tietää, millä tavalla täsmälleen pelkka "vaihteleva" ympäristö vaikuttaa?

[PaulR]

Minä: "Ylistyssanoja suomesta".
Sierra Leone: "perhaps I'll come one day!"
Minä: "We don't like your kind there."
Sierra Leone: "..."

[RP]

Tutkimuksen mukaan asenteisiin ei kuitenkaan vaikuta siis se, kuinka monta uskonnollista yhteisöä yksilön lähellä on. Sen sijaan merkittäväksi nousi ihmisten todellinen vuorovaikutus näitä yhteisöjä edustavien henkilöiden kanssa.

Mikähän lienee taas syy ja mikä seuraus? Tässähän on ainakin kolme erillistä tekijää. Kantaväestön edustajan asenteet, hänen kontaktiensa määrä ja laatu 'yhteisöihin' ja sitten näissä yhteisöissä olevat henkilöt. Jos ihmisellä on ympärillään ihmisiä, joiden kanssa on miellyttävä olla tekemisissä, hänellä on luultavasti näihin kontaketeja ja hän suhtautuu heihin positiivisesti. Ikävämmässä ympäristössä kontekteja on vähän ja suhtautuminen negatiivisempaa. Perimmäinen vika jälkimmäisessä tapauksessa ei kuitenkaan ole asenteissa tai kontaktien määrässä.

[ämpee]

"– Meidän tutkimuksemme pohjalta tätä päätelmää voisi laventaa niin, että kontaktit mihin tahansa kulttuurisesti tai etnisesti vieraan yhteisön jäseneen ja niistä syntyvät myönteiset asenteet laajenevat koskemaan muitakin vähemmistöjä, Ketola kertoo."

Onko tässä kyse ainoastaan suomalaisten asenteista, ja jos, niin miten tälläiset "tutkimukset" eivät ole rasistisia, sillä kohtaamiskokemukset eri etnisten ryhmien välillä VOK-asutuksessa ei ole lisännyt keskinäistä harmoniaa, vaan keskinäistä tappeluanujakointia.

Muutenkin olen sitä mieltä, että jos jonkin uskonnollisen ryhmän, tai jonkin kulttuurin jotkut tavat muumittavat, niin mitä enemmän tätä näkee/kohtaa/kokee niin sitä enemmän muumittaa.
Kyse on hieman kuin hammassärystä, sen lisääminen ei lisää sen siedettävyyttä.