Tiede-lehti: Ihonväri vaikuttaa myötätuntoon

[do.ut.des]

Ihmisellä on taipumus reagoida näkemäänsä kipuun kuin omaansa. Rotuasenteet kuitenkin hillitsevät tällaista automaattista empatiaa, raportoivat italialaiset tutkijat Current Biologyssä.

Salvatore Maria Aglioti Sapienzan yliopistosta Roomasta kollegoineen kartoitti koehenkilöiden reaktioita transkraniaalisen magneettistimulaation avulla. Vapaaehtoisille - joista osa oli valkoihoisia, osa mustaihoisia italialaisia - näytettiin videoita, joissa valkoinen tai musta käsi lävistettiin neulalla tai sitä siveltiin pumpulipuikolla. Katselijoiden sensorimotoriset vasteet rekisteröitiin.

Analyysi osoitti, että koehenkilö reagoi kipuun samalla lihaksella kuin satutettava, mikäli tämä oli samaa ihonväriä kuin katselija itse. Erirotuinen käsi sen sijaan ei herättänyt automaattista empatiareaktiota. Se kuitenkin virisi uudelleen, mikäli satutetun käden väri olikin violetti.

"Tämä on tärkeää, koska se viittaa siihen, että ihmisillä on taipumus olla empaattinen vieraita kohtaan, mikäli stereotypiat eivät sumenna suhtautumista", Aglioti sanoo.

Ihmisellä on taipumus reagoida näkemäänsä kipuun kuin omaansa, rotu kuitenkin vaikuttaa empatiaan, kertoo Tiede-lehti.
Jos kivun katsojalla ja uhrilla oli sama ihonväri, katsoja tunsi syvempää empatiaa kuin erivärisen uhrin ollessa kyseessä.
Italialaiset tutkijat Salvatore Maria Aglioti Sapienzan yliopistosta Roomasta näyttivät mustille ja valkoisille vapaaehtoisille videoita, joissa joko valkoinen tai musta käsi lävistettiin neulalla.
Tutkimus osoitti, että koehenkilö reagoi kipuun samalla lihaksella kuin satutettava, mikäli tämä oli samaa ihonväriä kuin katselija.
Myötätuntoreaktio kuitenkin virisi, mikäli satutetun käden väri oli violetti.
- Tämä on tärkeää, koska se viittaa siihen, että ihmisillä on taipumus olla empaattinen vieraita kohtaan, mikäli stereotypiat eivät sumenna suhtautumista, Aglioti sanoo.

Aamulehti

http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/180226.shtml

[Simo Hankaniemi]

Minkälaisella vieraalla on violetti käsi? Tutkimuksen johtopäätös vaikuttaa väärältä. Violetti käsi on abstraktio, se ei edusta "vierasta" sen enempää kuin "tuttuakaan".

[Jack]

Joku voisi pitää tällaista tutkimusta rasistisena. Siinähän selvitetään asiaa, jota ei pitäisi olla olemassa - eli, onko tiettyyn ro.. tietyn värisillä ihmisillä taipumus kokea empatiaa "omia" eli samanvärisiä kohtaan ja vastaavasti kyky asennoitua tunteettomasti toisenvärisiä kohtaan.

Käytännön elämässä edellä mainittu taipumus voisi tarkoittaa sitä, että kun valkoiset siirtomaaisännät ja sotilaat teloittivat yhteistyöhaluttomia mustia, hienostorouvat ja upseerien vaimot eivät juurikaan välittäneet siitä, mitä heidän miehensä puuhasivat. Ja vastaavasti kun mustien jengi potki hengiltä ryöstämäänsä valkoista nuorukaista Chicagon sivukadulla, lähiseudun mustat kotirouvat sulkivat ikkunat, ettei meteli häiritsisi.

Näkeehän sen jo käytännön elämässä, että asia on niin kuin italialaisten tutkimuksessa kävi ilmi. Kun satoja köyhiä intialaisia tai afrikkalaisia kuolee lento-onnettomuudessa tai muussa katastrofissa, siitä julkaistaan korkeintaan kahden palstan juttu sanomalehdessä. Mutta kun Buenos Airesissa tai Melbournessa palaa hotelli, ja kymmeniä ihmisiä kuolee liekkeihin, tapauksesta kiinnostuu jo Ilta-Sanomatkin. Intia ja Afrikka ovat lähempänä kuin Argentiina ja Australia, joten tapahtumapaikan etäisyys ei selitä sitä, miksi tiettyjen alueiden tapahtumista kirjoitetaan enemmän ja joidenkin toisten tapahtumista vähemmän. Syy on ihmisten ihonväri. Eurooppalaisia ei kovin paljon kiinnosta se, jos muutama sata mustaa afrikkalaista tai hieman vähemmän mustaa intialaista kuolee jossakin katastrofissa, koska eurooppalaisten on vaikea samaistua erivärisiin uhreihin. Sen sijaan valkoisista australialaisista ja argentiinalaisista on helpompi ajatella, että uhrit voisivat olla itselle läheisiä. Tämän ilmiön huomaa myös uutiskuvia katsellessa.

[poistettu] validi pointti, mutta emme tapaa linkittä gorea tälle foorumille -PK

Haitin maanjäristyksen uutisointi oli poikkeus säännöstä. Tapahtuma oli paljon esillä valkoisten tiedotusvälineissä, vaikka uhrit olivat mustia. Syynä suureen julkisuuteen on katastrofin poikkeuksellinen laajuus, ja se että se tapahtui Yhdysvaltain lähellä. Amerikkalaiset tiedotusvälineet ja avustusjärjestöt olivat lähietäisyydellä, joten tapahtumasta tuli iso uutinen paitsi Yhdysvalloissa, myös muualla maailmassa. Ehkä kiinnostuksen taustalla oli myös "Obama-ilmiö".

[Aapo]

Eli Rotu hygienia on luonnollinen asia?  Tai että jokaisessa meissä elää pieni rotutohtori? 

Ja Eräät Eivät voi hyväksyä sitä itsessään? 

Ihmisluonnossa on paljon sellaisia asioita, joista tulee pyrkiä eroon.

[Taavitsainen]

Mietitääs sitten vähän mitä sanotaan kun jostain "rotuhygieniasta" ruvetaan vääntämään.

[herranen]

Myötätuntoni violetin värisiä ihmisiä kohtaan on vankkumaton.

Sanoudun jyrkästi irti kaikesta väkivallasta ja neuloilla pistelystä violetin värisiä ihmisiä kohtaan.

Eikös se teletappien Tiivi-Taavin violetti väri ollut koodi seksuaaliselle suuntautumiselle. Epäilen, että tutkimuksessa on salaa kartoitettu piilomerkityksiä suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Teletapit

[Lunoir]

Voi että mikä jymyuutinen. Etnistä nepotismia on vielä 2000-luvulla! Testin tulokset olisivat epäilemättä samankaltaiset jos ihonvärimuuttujan tilalla olisi vaikkapa hiusten väri, kansallisuus, pituus tai lempiruoka. 

[erilainen]

Voisiko tuossa olla taustalla samaistuminen? Helpompi ajatella itsensä samaan tilanteeseen kun käsi on edes lähes samanlainen kuin oma.

[Vox]

Analyysi osoitti, että koehenkilö reagoi kipuun samalla lihaksella kuin satutettava, mikäli tämä oli samaa ihonväriä kuin katselija itse. Erirotuinen käsi sen sijaan ei herättänyt automaattista empatiareaktiota. Se kuitenkin virisi uudelleen, mikäli satutetun käden väri olikin violetti.

"Tämä on tärkeää, koska se viittaa siihen, että ihmisillä on taipumus olla empaattinen vieraita kohtaan, mikäli stereotypiat eivät sumenna suhtautumista", Aglioti sanoo.

Luultavasti koehenkilöt tulkitsivat violetin käden pikemminkin värjätyksi kuin vieraaksi. Muukalaisuus ei ole järkevä selitys käden violetille värille. Empatia voisi siis syntyä siitä, että kättä ei tulkita erirotuiselle kuuluvaksi.

[EL SID]

onhan tuo nyt jo tiedossa: Mokuttajat, Astrid etunenässä ovat valmiina auttamaan jokaista, yleensä tummemman ihonvärin omaavaa, jolla sattuu olemaan pienikin hätä. Mutta annapas olla, kun kohdalle sattuu vaalea kanta-asukki, niin loppuu auttamishalu ja myötätunto....

[Lemmy]

Myötätuntoreaktio kuitenkin virisi, mikäli satutetun käden väri oli violetti.

Jaa, selittääköhän tämä nyt sitten nää kaikki retuliinit kaalimadot sun muut värinävääpelit

[kolki]

Muuten hyvä, mutta en ymmärrä miksi lause:

"Tämä on tärkeää, koska se viittaa siihen, että ihmisillä on taipumus olla empaattinen vieraita kohtaan, mikäli stereotypiat eivät sumenna suhtautumista", Aglioti sanoo.

on täytynyt tunkea mukaan. Se ei anna uutiseen yhtään lisää tietoa. Paremminkin päinvastoin, "absoluuttisen totuuden" sanominen, ilman mitään perusteluja heikentää uutisen arvoa.

Ihmisen kehitys on johtanut siihen, että hän suosii lähempiä ihmisiä, koska siitä on yleensä etua. Oma perhe, sukulaiset, naapurit, jne.
Asia liittyy osittain myös ihmisen tapaan hahmottaa maailmaa asettamalla nähty eri luokkiin. Esim. tämän kuvan lukija luokittelee: koira, kultainen noutaja, eläin, nisäkäs.
Samoin ihminen luokittelee valkoisen eurooppalaiseksi ja mustan afrikkalaiseksi. Eurooppalainen tulee luokittelussa lähemmäksi, koska valkoisella on suurempi mahdollisuus olla samaa sukua. Vastaavasti musta kokee valkoisen käden samoin, kuin valkoinen mustan. Sama, kuin tilanteessa, jossa käskettäisiin liittämään ihminen New York'n kaupuginosaan: liittäisitkö kalliissa puvussa olevan henkilön Bronxiin vai Manhattanille.

Luultavasti koehenkilöt tulkitsivat violetin käden pikemminkin värjätyksi kuin vieraaksi. Muukalaisuus ei ole järkevä selitys käden violetille värille. Empatia voisi siis syntyä siitä, että kättä ei tulkita erirotuiselle kuuluvaksi.

Minkälaisella vieraalla on violetti käsi? Tutkimuksen johtopäätös vaikuttaa väärältä. Violetti käsi on abstraktio, se ei edusta "vierasta" sen enempää kuin "tuttuakaan".

Edustaa vaurioitunutta raajaa. Voit kokeilla siten, että kaveri vetää puristussiteen (naru/vyö/jms) erittäin kireälle, aivan olkapään alapuolelle ja odota hetki.

[AlaKumi]

Näkeehän sen jo käytännön elämässä, että asia on niin kuin italialaisten tutkimuksessa kävi ilmi. Kun satoja köyhiä intialaisia tai afrikkalaisia kuolee lento-onnettomuudessa tai muussa katastrofissa, siitä julkaistaan korkeintaan kahden palstan juttu sanomalehdessä. Mutta kun Buenos Airesissa tai Melbournessa palaa hotelli, ja kymmeniä ihmisiä kuolee liekkeihin, tapauksesta kiinnostuu jo Ilta-Sanomatkin. Intia ja Afrikka ovat lähempänä kuin Argentiina ja Australia, joten tapahtumapaikan etäisyys ei selitä sitä, miksi tiettyjen alueiden tapahtumista kirjoitetaan enemmän ja joidenkin toisten tapahtumista vähemmän. Syy on ihmisten ihonväri. Eurooppalaisia ei kovin paljon kiinnosta se, jos muutama sata mustaa afrikkalaista tai hieman vähemmän mustaa intialaista kuolee jossakin katastrofissa, koska eurooppalaisten on vaikea samaistua erivärisiin uhreihin. Sen sijaan valkoisista australialaisista ja argentiinalaisista on helpompi ajatella, että uhrit voisivat olla itselle läheisiä. Tämän ilmiön huomaa myös uutiskuvia katsellessa.

Erilaisista uutisoinnin laajuuden syistä olen eri mieltä kanssasi. Sillä ihonväri ei ole selitä sitä miksi sadan afrikkalaisen kuolemasta kirjoitetaan paljon vähemmän kuin kymmenen aussin. Meidän on vain helpompi samaistua ausseihin joiden elintaso, kulttuuri ja hallinnollinen rakenne on paljon lähempänä omaamme kuin jonkun Afrikan maan. Ja ennen kaikkea se että jos jossain tulipalossa voi kuolla kymmenen aussia voi vastaavaa tapahtua milloin vain Suomessa, onhan suhtautumien (palo)turvallisuuteen sama. Sen sijaan jos tulipalossa kuolee sata Afrikassa on helpompi ajatella että ei tuollaista voi tapahtua Suomessa. Eli Afrikan uutinen ei aiheuta mitään pelkoa.

Parhaiten tämä turvallisuustason eroavuus heijastuu uutisiin Índonesian laivaturmissa. Vaikka siellä tapahtuu 500-1000 uhria vaativia onnettomuuksia vuosittain ei niistä juuri uutisoida sillä kaikki tietävät että kyseiset laivat ovat ylibuukattuja ruosteisia purkkeja, joissa ei ole yhtään pelastusvenettä. Tälläinen uutinen ei aiheuta pelkoja noustessa ruotsinlaivaan.

[kurko69]

Mietitääs sitten vähän mitä sanotaan kun jostain "rotuhygieniasta" ruvetaan vääntämään.

Onkos homma alkanut rajoittaa mielipiteen vapautta? 

vitsit sikseen. Joo toi hygienia pääs nyt tulee. Yritys oli olla sarkastinen.(rotutohtori=JH-A)

[aivovuoto]

Haa!
Olemme viimein saaneet piilorazizmitestin, joten aivopesua tarvitsevat lähettää leirille oppimaan!11!  Maksoi mitä maksoi!

[myötäjuoksija]

Avatar-leffa se kuitenkin on opettanut koehenkilöille myötätuntoa violettia kättä kohtaan... 

[Jiri Keronen]

Muuten hyvä, mutta en ymmärrä miksi lause:

"Tämä on tärkeää, koska se viittaa siihen, että ihmisillä on taipumus olla empaattinen vieraita kohtaan, mikäli stereotypiat eivät sumenna suhtautumista", Aglioti sanoo.

on täytynyt tunkea mukaan. Se ei anna uutiseen yhtään lisää tietoa. Paremminkin päinvastoin, "absoluuttisen totuuden" sanominen, ilman mitään perusteluja heikentää uutisen arvoa.

Kiinnitin samaan kohtaan huomiota. Tutkimushan ei anna minkäänlaista osviittaa siitä, että stereotypiat sumentaisivat suhtautumista. Tutkimus ainoastaan kertoo, että ihminen on sitä myötätuntoisempi toista ihmistä kohtaan, mitä enemmän tämä ihminen muistuttaa häntä itseään. Tämä on täysin loogista, koska geenien kannalta on edullista, että eri populaatioryhmien edustajat pyrkivät ajamaan ensimmäiseksi oman populaatioryhmänsä etuja. Mitä enemmän ihmiselle geneettisesti läheisempiä ihmisiä selviää ja lisääntyy, sitä hyödyllisempää se on yksilön geenien leviämisen kannalta. Tästä syystä yksilö myös todennäköisemmin diggailee perheestään kuin tuntemattomista. Mikään tässä tutkimuksessa ei osoita, että ennakkoluulot aiheuttaisivat tutkimuksen tulokset. Itse asiassa muut tutkimukset ovat antaneet osviittaa, että etninen (tai ulkonäöllinen) syrjintä liittyy suoraan ihmisen geeneihin, eikä siihen, mitä ihminen on sosiaalisesti oppinut.

Coloradon yliopistolla professorina toiminut Phyllis Katz tutki 100 tummaihoista ja 100 valkoihoista lasta heidän elämänsä ensimmäisinä kuutena vuotena. Tuon kuuden vuoden aikana hän testasi lapsia yhdeksän eri kertaa saadakseen selville, miten lapset reagoivat rodullisiin eroihin eri ikävuosien aikana. Lasten ollessa kuusi kuukautta vanhoja, Katzin tutkimusryhmä näytti vauvoille valokuvia eri värisistä ihmisistä. Katzin ryhmä huomasi, että vauvat katsoivat vanhemmistaan poikkeavan rotuisten ihmisten kuvia merkittävästi pidempään kuin vanhempiensa rotuisia ihmisiä. Lasten ollessa kolme vuotta Katz näytti lapsille toisten lasten kuvia ja kysyi, keiden kanssa lapsi tahtoisi mieluiten olla ystävä. 86% valkoisista lapsista valitsi mieluiten ystävikseen muita valkoisia lapsia. Lasten ollessa viisi- ja kuusivuotiaita Katz antoi lapsille pakan kortteja, joissa oli piirrettyjä kuvia erilaisista ihmisistä. Katz ohjeisti lapsia jakamaan kortit miten ikinä he vain tahtovat. 68% lapsista jakoivat kortit rodun perusteella, siinä missä vain 16% lapsista jakoi kortit sukupuolen perusteella. Vaikka Katzin tutkimus ei koskenut suoraan syrjintää, se osoitti, että tapa jakaa ihmiset lokeroihin rodun perusteella oli geneettistä, ei pelkästään sosiaalinen konstruktio.

On täysin mahdollista (ja jopa loogista sekä todennäköistä), että rasismi on ihmisen geneettinen ominaisuus ja se on rakennettu ihmisen DNA:han yhtä vankasti kuin lähimmäisenrakkaus. Itse asiassa lähimmäisenrakkaus ja rasismi ovat geneettisesti katsottuna saman kolikon eri puolia ja ne seuraavat suoraan samasta asiasta. Tämä ei tietenkään tarkoita, että rasismissa tai etnisessä syrjinnässä olisi mitään hyvää. Ihmisen geneettiseen luonteeseen kuuluu paljon asioita, jotka eivät ole positiivisia. Geneettisesti ihmiselle on sopivaa ja järkevää jopa raiskata, mikäli tilanne sitä edellyttää. Se ei kuitenkaan ole moraalisesti millään tavalla oikein. Vastaavasti geneettisesti ihmiselle voi olla etua tuntea ennakkoluuloja toisia etnisiä ryhmiä kohtaan, mutta älyllisesti se ei ole fiksua, eikä se ole myöskään moraalisesti erityisen kannatettavaa.

"Vastapuoli" (millä tarkoitan äärimmäisen epämääräistä ryhmää ihmisiä, jotka eivät jaa hommalaisten huolta Suomen maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta) kuitenkin yleensä unohtaa sen, että vaikka jokin asia olisi luonnollisesti ihmiseen sisäänrakennettuna, ei sen tarvitse vaikuttaa ihmiseen. Monet antisosiaaliset tavat ovat rakennettuna jo ihmisen perimään, mutta ihminen ei noudata niitä millään tavalla sosiaalisessa yhteiskunnassa. Toisin kuin "vastapuoli" olettaa (erityisesti maahanmuuttajien ja muiden itseään huonompina pitämiensä ryhmien kohdalla), ihminen ei ole samalla tavalla vaistojensa ja ulkoisten ärsykkeiden ohjaama eläin kuin esimerkiksi koira. Ihminen voi valita, miten hän käyttäytyy, koska ihmisellä on vahvat ja monipuoliset aivot. Kyky valita, miten ihminen toimii, on yksi ihmisen (sosiaalisessa yhteiskunnassa) selviämisen kannalta tärkeimpiä ominaisuuksia, mitä evoluutio on hänelle kehittänyt. Koska rasismi edellyttää aktiivista toimintaa ("syrjintää"), se ei ole mitään muuta kuin valinta riippumatta siitä, mitä ihmisen geeneissä lukee.

En ole yhtään yllättynyt tutkimuksen tuloksista, mutta vituttaa jo valmiiksi, miten eräät tietyt pellet tulevat tutkimusta tulkitsemaan.

[Pöllämystynyt]

Kiinnitin samaan kohtaan huomiota. Tutkimushan ei anna minkäänlaista osviittaa siitä, että stereotypiat sumentaisivat suhtautumista.

Ihmettelin aivan samaa "uutista" lukiessani. Tulkinta on lähes päinvastainen tutkimuksesta saatujen tulosten kanssa. Vastauksesi oli muutenkin hyvä. Ihmisten luonnollisia ominaisuuksia kiistetään usein siksi, että kuvitellaan virheellisesti ihmisten olevan niiden orjia. Juuri ihmisluonnon kiistäjät ovatkin niitä, jotka kuvittelevat ihmisten olevan geeniensä vankeja. Siksi he haluavat nämä geneettiset taipumukset kiistää. Jos he todella ja syvällisesti käsittäisivät, että ihmisillä on vapaa tahto ja moraali, he eivät kiistäisi ihmisluonnon muita puolia.

En näe mitään outoa taipumuksessa samaistua (tiedostamattoman aivotoiminnan tasolla) violettiin käteen. Se tuntuu jotenkin niin luonnolliselta, että sitä on vaikea edes selittää. Koska en osaa selittää sitä kunnolla (ei kuulu alaani), joudun tarjoamaan linkin, joka ei suoraan liity aiheeseen, mutta käsittääkseni perustuu samaan ihmimilliseen taipumukseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Outo_laakso

Tuon teorian mukaan ihmisillä vaikuttaa olevan taipumus, että kun jokin on tarpeeksi kaukana luonnollisesta, tutusta ihmisen olemuksesta, siihen on helpompi samaistua kuin hieman tutusta poikkeavaan ihmisen olemukseen. Outo laakso-teoria liittyy robotteihin, mutta sama ilmiö voisi vaikuttaa myös etnisissä kohtaamisissa. Lapset ovat aina samaistuneet nukkeihin, ihmiset pyhiin luolamaalaksiin ja patsaisiin, ja ihmiset ovat aina maalanneet ihoaan jopa kauttaaltaan. Nuket, patsaat, luolamaalaukset ja maalatut shamaanit ovat olleet turvallisia ja arvostettuja, ja niihin on usein samaistuttu voimakkaasti ja tarkoituksellisesti. Sen sijaan vieraan heimon kanssa on luonnonoloissa täytynyt kokea tervettä, vaistonvaraista varovaisuutta. Siksi ihmisten aivot ja vaistot ovat herkistyneet varovaisuuteen pieniäkin etnisiä eroja kohtaan enemmän, kuin suurempia ei-etnisiä eroja kohtaan.

[Dirre]

kokeiltiinko samaa mustille ihmisille ?

[qwerty]

kokeiltiinko samaa mustille ihmisille ?

Rasistiiiiiiiiiiiiiii!!!!

Brainiac-ohjelmassa oli joskus taannoin kokeilu miten vauvat reagoivat eri näköisiin ihmisiin.

Kaksi aikuisten mielestä hyvännäköistä naista istutettiin penkkein. Lisänä yksi ei niin hyvännäköinen. Testattiin mihin vauvan katse suuntautuu.

Vauva katsoi kahta hyvännäköistä eikä vilkaissutkaan rumaa yksilöä. Tai kai hän mikrosekunnin verran vilkaisi. Näin tämä vain menee ja sillä selvä. Geeneissä olevaa ei pysty muuttamaan, vaikka kuinka Brax ja Demla sitä tahtoisikin.

[Kukkahattuinen Fatima]

Muuten hyvä, mutta en ymmärrä miksi lause:

"Tämä on tärkeää, koska se viittaa siihen, että ihmisillä on taipumus olla empaattinen vieraita kohtaan, mikäli stereotypiat eivät sumenna suhtautumista", Aglioti sanoo.

on täytynyt tunkea mukaan. Se ei anna uutiseen yhtään lisää tietoa. Paremminkin päinvastoin, "absoluuttisen totuuden" sanominen, ilman mitään perusteluja heikentää uutisen arvoa.

Kiinnitin samaan kohtaan huomiota. Tutkimushan ei anna minkäänlaista osviittaa siitä, että stereotypiat sumentaisivat suhtautumista. Tutkimus ainoastaan kertoo, että ihminen on sitä myötätuntoisempi toista ihmistä kohtaan, mitä enemmän tämä ihminen muistuttaa häntä itseään. Tämä on täysin loogista, koska geenien kannalta on edullista, että eri populaatioryhmien edustajat pyrkivät ajamaan ensimmäiseksi oman populaatioryhmänsä etuja. Mitä enemmän ihmiselle geneettisesti läheisempiä ihmisiä selviää ja lisääntyy, sitä hyödyllisempää se on yksilön geenien leviämisen kannalta. Tästä syystä yksilö myös todennäköisemmin diggailee perheestään kuin tuntemattomista. Mikään tässä tutkimuksessa ei osoita, että ennakkoluulot aiheuttaisivat tutkimuksen tulokset. Itse asiassa muut tutkimukset ovat antaneet osviittaa, että etninen (tai ulkonäöllinen) syrjintä liittyy suoraan ihmisen geeneihin, eikä siihen, mitä ihminen on sosiaalisesti oppinut.

Coloradon yliopistolla professorina toiminut Phyllis Katz tutki 100 tummaihoista ja 100 valkoihoista lasta heidän elämänsä ensimmäisinä kuutena vuotena. Tuon kuuden vuoden aikana hän testasi lapsia yhdeksän eri kertaa saadakseen selville, miten lapset reagoivat rodullisiin eroihin eri ikävuosien aikana. Lasten ollessa kuusi kuukautta vanhoja, Katzin tutkimusryhmä näytti vauvoille valokuvia eri värisistä ihmisistä. Katzin ryhmä huomasi, että vauvat katsoivat vanhemmistaan poikkeavan rotuisten ihmisten kuvia merkittävästi pidempään kuin vanhempiensa rotuisia ihmisiä. Lasten ollessa kolme vuotta Katz näytti lapsille toisten lasten kuvia ja kysyi, keiden kanssa lapsi tahtoisi mieluiten olla ystävä. 86% valkoisista lapsista valitsi mieluiten ystävikseen muita valkoisia lapsia. Lasten ollessa viisi- ja kuusivuotiaita Katz antoi lapsille pakan kortteja, joissa oli piirrettyjä kuvia erilaisista ihmisistä. Katz ohjeisti lapsia jakamaan kortit miten ikinä he vain tahtovat. 68% lapsista jakoivat kortit rodun perusteella, siinä missä vain 16% lapsista jakoi kortit sukupuolen perusteella. Vaikka Katzin tutkimus ei koskenut suoraan syrjintää, se osoitti, että tapa jakaa ihmiset lokeroihin rodun perusteella oli geneettistä, ei pelkästään sosiaalinen konstruktio.

On täysin mahdollista (ja jopa loogista sekä todennäköistä), että rasismi on ihmisen geneettinen ominaisuus ja se on rakennettu ihmisen DNA:han yhtä vankasti kuin lähimmäisenrakkaus. Itse asiassa lähimmäisenrakkaus ja rasismi ovat geneettisesti katsottuna saman kolikon eri puolia ja ne seuraavat suoraan samasta asiasta. Tämä ei tietenkään tarkoita, että rasismissa tai etnisessä syrjinnässä olisi mitään hyvää. Ihmisen geneettiseen luonteeseen kuuluu paljon asioita, jotka eivät ole positiivisia. Geneettisesti ihmiselle on sopivaa ja järkevää jopa raiskata, mikäli tilanne sitä edellyttää. Se ei kuitenkaan ole moraalisesti millään tavalla oikein. Vastaavasti geneettisesti ihmiselle voi olla etua tuntea ennakkoluuloja toisia etnisiä ryhmiä kohtaan, mutta älyllisesti se ei ole fiksua, eikä se ole myöskään moraalisesti erityisen kannatettavaa.

"Vastapuoli" (millä tarkoitan äärimmäisen epämääräistä ryhmää ihmisiä, jotka eivät jaa hommalaisten huolta Suomen maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta) kuitenkin yleensä unohtaa sen, että vaikka jokin asia olisi luonnollisesti ihmiseen sisäänrakennettuna, ei sen tarvitse vaikuttaa ihmiseen. Monet antisosiaaliset tavat ovat rakennettuna jo ihmisen perimään, mutta ihminen ei noudata niitä millään tavalla sosiaalisessa yhteiskunnassa. Toisin kuin "vastapuoli" olettaa (erityisesti maahanmuuttajien ja muiden itseään huonompina pitämiensä ryhmien kohdalla), ihminen ei ole samalla tavalla vaistojensa ja ulkoisten ärsykkeiden ohjaama eläin kuin esimerkiksi koira. Ihminen voi valita, miten hän käyttäytyy, koska ihmisellä on vahvat ja monipuoliset aivot. Kyky valita, miten ihminen toimii, on yksi ihmisen (sosiaalisessa yhteiskunnassa) selviämisen kannalta tärkeimpiä ominaisuuksia, mitä evoluutio on hänelle kehittänyt. Koska rasismi edellyttää aktiivista toimintaa ("syrjintää"), se ei ole mitään muuta kuin valinta riippumatta siitä, mitä ihmisen geeneissä lukee.

En ole yhtään yllättynyt tutkimuksen tuloksista, mutta vituttaa jo valmiiksi, miten eräät tietyt pellet tulevat tutkimusta tulkitsemaan.

Ottikohan tuo tutkija lainkaan huomioon ympäristöä, missä tutkimukseen osallistuneet lapset elivät? Kuinka paljon ympärillä ts. oli omanvärisiä vs, erivärisiä? Miten kortit jaotteli valkoinen lapsi, joka oli adoptoitu tummien keskuudessa asuvaan tummaan perheeseen tai tummaihoinen, joka oli adoptoitu valkoihoisten perheeseen?

[Miniluv]

Ottikohan tuo tutkija lainkaan huomioon ympäristöä, missä tutkimukseen osallistuneet lapset elivät? Kuinka paljon ympärillä ts. oli omanvärisiä vs, erivärisiä? Miten kortit jaotteli valkoinen lapsi, joka oli adoptoitu tummien keskuudessa asuvaan tummaan perheeseen tai tummaihoinen, joka oli adoptoitu valkoihoisten perheeseen?

Katz, Phyllis A. (2003). Racists or Tolerant Multiculturalists? How Do They Begin? American Psychologist, 58(11), 897-909.

http://www.sonoma.edu/users/s/smithh/psy380/toc/katz.pdf

[Jiri Keronen]

Ottikohan tuo tutkija lainkaan huomioon ympäristöä, missä tutkimukseen osallistuneet lapset elivät? Kuinka paljon ympärillä ts. oli omanvärisiä vs, erivärisiä? Miten kortit jaotteli valkoinen lapsi, joka oli adoptoitu tummien keskuudessa asuvaan tummaan perheeseen tai tummaihoinen, joka oli adoptoitu valkoihoisten perheeseen?

Tutkimus osoitti kvantifioituja tuloksia, joille voi olla useita eri selityksiä. On mahdollista, että kyseessä oli "monikulttuurisessa" ympäristössä kasvaneet lapset, sillä tutkimuksien mukaan lapset segregoivat toisiaan sitä enemmän, mitä monikulttuurisempi ympäristö on. Eli jos koulussa X on 3 mustaa ja 7 valkoista, on todennäköisempää, että kaikki tulevat toimeen kuin koulussa Y, jossa on 5 mustaa ja 5 valkoista.

Duken yliopiston tutkija James Moody, joka on erikoistunut tutkimaan, miten kasvuikäiset muodostavat ja ylläpitävät sosiaalisia verkostoja, analysoi 112 eri koulusta yli 90 000 teinin antamia tietoja. Moody pyysi oppilaita nimeämään viisi heille läheisintä nais- sekä miespuolista kaveriaan, minkä jälkeen hän yhdisti nimet etnisyyksiin ja vertaili oppilaideen eri rotuisten ystävyyssuhteiden määrää koulun keskimääräiseen monimuotoisuuteen. Moody huomasi, että mitä (etnisesti) monimuotoisempi koulu oli, sitä enemmän lapset harjoittivat itsesegregaatiota ja sitä enemmän he muodostivat ryhmiä rotujensa perusteella. Moody laajensi tutkimustaan ja otti käsiteltäväkseen tilastotietoa myös erilaisista oppilaiden harrastamista aktiviteeteista, kuten liikunnasta. Sama ilmiö toistui; mitä enemmän rodullista monimuotoisuutta, sitä selvemmin oppilaat muodostivat rodullisesti homogeenisiä ryhmiä. Monietnisyys lisäsi syrjintää, ja jopa ilman monietnisyyttä ihmisellä näytti olevan taipumusta suosia omaa rotuaan.

Moodyn tutkimus puolestaan osoittaa, että mitä etnisesti monimuotoisempaa ympäristö on, sitä helpommin ihminen ryhtyy karttamaan itsestään etnisesti poikkeavia ihmisiä. Nyt kyseessä oleva Tiede-lehden julkaisema tutkimus että Katzin tutkimus puolestaan antavat osviittaa, että rodullisten tai etnisten erojen merkitys on ainakin jollain tavalla koodattu geeneihin.

Professori Richard Dawkinsin popularisoima teoria itsekkäästä geenistä tukee tutkimuksessa tehtyjä löytöjä. Teorian mukaan ihminen suhtautuu toisiin ihmisiin luonnostaan sitä paremmin, mitä läheisempää sukua nämä ovat ihmiselle. Syynä tähän on se, että evoluutiota eivät ohjaa yksilöiden itsesuojelu- ja lisääntymisvaisto, vaan geenien tarve levittäytyä mahdollisimman laajalle mahdollisimman tehokkaasti. Tämä merkitsee sitä, että geenin kannalta on kannattavaa saada yksilö uhraamaan itsensä, jos siitä seuraa esimerkiksi se, että kolme kappaletta hänen veljiään jää henkiin. Uhraamalla yksilön geeni saa suuremman määrän itseään säilymään hengissä, sillä kahdessa veljessä on yhteensä enemmän yksilön geenejä kuin yksilössä itsessään. Suuremmassa mittakaavassa tämä merkitsee sitä, että geenit ihmisen sisällä pyrkivät saamaan ihmisen suosimaan niitä, jotka ihminen katsoo läheisimmiksi geneettisiksi sukulaisikseen. Geenin kannalta tietty syrjivä ja omaa etnistä ryhmäänsä (todennäköisemmin lähisukulaisia) suosiva käytös on hyvä asia, kuten myös lähimmäisenrakkaus. Lähimmäisenrakkaus ja rasismi ovat samanlaisia asioita ja ne johtuvat samasta seikasta.

Mutta kuten kuitenkin sanoin, ihminen ei ole geeniensä orja. Sillä, mitä geenit sanovat, ei ole paljoa merkitystä sen kannalta, miten ihminen toimii, koska ihmisellä on aivot ja ihminen voi tehdä päätöksiä.

[Jaakko P.]

Uskoisin, että kyseessä on lähinnä pakollinen leimaantumista ja hyökkäyksen kohteeksi joutumista lieventävä muodollisuus.

Sinänsä naurettavaa ja epätieteellistä.

http://tinyurl.com/3xvpdgx
Ai näinkö?
"Professori pahoittelee poliittisesti täysin epäkorrektia johtopäätöstään lukuisia kertoja."
"Elämän pituiseen akateemiseen tutkimukseen perustuva väitteeni on, että on olemassa selitys. Siirryn siihen aivan liian tietoisena kaikesta feministisen raivon huudosta jonka saan aikaan, hän kirjoittaa."

Melkoista kiemurtelua. Mutta ehkä pientä näpäytystäkin femakoille, mikä on ihan oikein.

[Miniluv]

Duken yliopiston tutkija James Moody, joka on erikoistunut tutkimaan, miten kasvuikäiset muodostavat ja ylläpitävät sosiaalisia verkostoja, analysoi 112 eri koulusta yli 90 000 teinin antamia tietoja.

Laitatko jonkin kunnollisen lähdeviitteen.

[Jiri Keronen]

Duken yliopiston tutkija James Moody, joka on erikoistunut tutkimaan, miten kasvuikäiset muodostavat ja ylläpitävät sosiaalisia verkostoja, analysoi 112 eri koulusta yli 90 000 teinin antamia tietoja.

Laitatko jonkin kunnollisen lähdeviitteen.

Laittaisin mielelläni, mutta alkuperäinen Newsweekin artikkeli aiheesta on poistunut 404:n hämäriin.

[RP]

Laittaisin mielelläni, mutta alkuperäinen Newsweekin artikkeli aiheesta on poistunut 404:n hämäriin.

Sama kuin tämä...?
http://www.newsweek.com/2009/09/04/see-baby-discriminate.html