News:

Ihan vaan ystävällisenä vihjeenä väliaikaisia sähköposteja tai muuten keksittyjä osoitteita käyttäville rekisteröityneille, osoitteen pitäisi olla toimiva tai muuten ette saa koskaan tunnustanne auki.

Main Menu

2010-05-30: AL Su Asiat: Minä ja huivi

Started by Hommelitäti, 30.05.2010, 09:11:47

Previous topic - Next topic

Hommelitäti

QuoteMinä ja huivini
28.05.2010 - 13:54
Pitäisikö muslimien kasvot peittävät huivit kieltää lailla? Belgialaisten lainsäätäjien mielestä kyllä, ranskalaisten ja hollantilaisten mielestä ehkä. Suomalaisessa Raaseporin koulussa päähineet kiellettiin tasa-arvoon vedoten myös muslimitytöiltä, ja sallittiin, kun irakilaisisä kielsi tyttäriään astumasta kouluun. Mitä huivien kanssa pitäisi tehdä? Viisi musliminaista kertoo oman kantansa.
Rasha Al-Hethaf, 28, kotiäiti

Huivinkäyttö tuntui lapsena luonnolliselta, kaikki muutkin tytöt kulkivat huivit päässä. Olen irakilainen, mutta vietin osan lapsuudestani Saudi-Arabiassa.

Yleensä tytöt pukeutuvat huiviin, kun he täyttävät kymmenen vuotta. Vanhempi tyttäreni on nyt kahdeksan, mutta haluan, että hän valitsee vasta sitten, kun itse haluaa. Jos huivinkäyttö ujostuttaa, ei tarvitse. En halua pakottaa häntä mihinkään, se luo vain vihaa ja vastenmielisyyttä koko asiaa kohtaan. Ei ole helppoa, kun kukaan kavereista ei kulje huivi päässä. Ja pitäähän sitä osata itse vastata kysymykseen, miksi?

Olen yrittänyt puhua uskonnosta, mutta tyttäreni päässä liikkuvat aivan muut asiat. Se ihmetyttää, ja toisaalta huvittaa. En halua tuputtaa, etenkin kun olen oppinut kantapään kautta, millaista pakottaminen voi olla.

Olen eronnut, ja entinen mieheni oli hulluna uskontoon. Hän sai minut hetkeksi vihaamaan hengenasioita. Elämä oli yhtä kieltoa, ei saa sitä, eikä saa tätä. Kuulin myös turkulaisesta tytöstä, jota isä ei päästä kouluun edes hunnussa. Kauanko tuo voi kestää, lopulta vaimo ja lapsi kyllästyvät ja lähtevät pois.

Haluan elää tasapainossa suomalaisen kulttuurin ja uskontoni kanssa. Pukeudun vaatteisiin, joita kuka tahansa suomalainen voisi käyttää, mutta käytän lisäksi huivia. Olen sitä mieltä, että jos asuu täällä, pitäisi yrittää näyttää normaalilta. Vaatteeni ovat kapean suomalaismuodin rinnalla hiukan väljiä, mutta Irakissa ne olisivat tosi tiukat. Siellä taas pukeutuisin maan tavan mukaan.

Välillä katselen tietokoneelta uusia huivitrendejä. Täältä on vain hiukan hankala löytää uusia juttuja, eikä ole kampaajaa näyttämässä, miten trendihuivi sidotaan.

En ymmärrä halua kieltää huiveja. Mikseivät vakaumukset ja kulttuurit voi elää tasapainossa? Tämä ei ole minulle mikään miettimisen asia, otanko huivin pois vai en. Se kuuluu uskontooni ja elämäntapaani. Vietämme maapallolla vain pienen osan ajasta. Tämä on vähän kuin koe. Kuoleman jälkeen odottaa pitkä elämä paratiisissa. Siellä en sitten enää käytä huivia.

Kasvot peittävän niqabin tai burkan käyttö on minusta huono kulttuurinen tapa. Miksi naiset edes pukeutuvat niihin? Ovatko he muka niin kauniita? Huivi ei alista, jos sen valitsee itse. Jumala ei hyväksy pakkoa.

En tuomitse musliminaisia, jotka eivät käytä huivia. Jokainen tekee, miten uskoo. Eiväthän kaikki huivia käyttävät muslimitkaan ole hyviä. Esimerkiksi oma mieheni oli olevinaan hyvä muslimi, mutta hän käytti uskontoa väärin ja tulkitsi sitä sen mukaan, mihin itse halusi uskoa.

Annina Huhtala

Julkaisemme jutusta vain osan. Lue neljän muun naisen tarinat Aamulehden Asiat-lehdestä 30.5

http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/10149789.shtml
Kulttuurin rikastaminen on kallista puuhaa.