Monitori - Uutisia ja näkökulmia maahanmuuttopolitiikasta (uudet nettisivut)

[Roope]

Sisäasiainministeriön julkaisema Monitori-lehti on lakannut ilmestymästä paperilehtenä ja on siirtynyt verkkoon.

Monitori siirtyy verkkoon!
Maahanmuuttoasioista kertovaa Monitori-lehteä on julkaistu kohta 20 vuotta. Lehteä on tehty historian varrella sosiaali- ja terveysministeriössä ja työministeriössä, mutta vuonna 2008 se siirtyi sisäasiainministeriölle. Vuodesta 2010 alkaen Monitori alkaa ilmestyä verkkolehtenä. Monitori käsittelee maahanmuuttopolitiikkaa, kotoutumista sekä syrjintään ja yhdenvertaisuuteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä.

www.monitori-lehti.fi

Monitorin nettiversio jatkaa "Puhetta maahanmuutosta"-sivujen linjalla. Kummassakaan paikassa ei ole mahdollista käydä keskustelua tai kommentoida ylhäältä annettuina esitettyjä tietoja ja mielipiteitä. Mieli kyllä tekisi.

Etusivun juttuja:

Miten osallistua uuden kotimaan rakentamiseen?

Somaliliiton entinen puheenjohtaja Said Aden  koordinoi nykyään sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston hallinnoimaa AFRO-projektia, joka pyrkii työllistämään Euroopan ulkopuolelta tulleita korkeakoulutettuja maahanmuuttajia julkishallinnon tehtäviin. Nimestään huolimatta hanke ei siis kosketa vain afrikkalaisia. Hankkeen virallinen nimi on "Asenneilmapiirin ja kolmansien maiden kansalaisten aliedustukseen vaikuttaminen positiivisen erityiskohtelun avulla".
– Positiivista erityiskohtelua tarvitaan juuri siksi, että maahanmuuttajat ovat aliedustettuina julkisen hallinnon tehtävissä. AFRO-projektin vasta alkaneeseen puolen vuoden koulutukseen oli 76 hakijaa eri puolilta maailmaa ja puolet heistä hyväksyttiin koulutukseen. Suurin osa siitä suoritetaan työharjoittelupaikoissa, kuten keskusvirastoissa ja ministeriöissä. Tänä aikana opiskelijat voivat luoda itselleen verkoston ja suhteita, jotka ovat erittäin tärkeitä työllistymisen kannalta, Aden kertoo.

AFRO pyrkii myös lieventämään syrjinnästä aiheutuvia haittoja kolmansien maiden kansalaisten kotoutumisessa. Hanke edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua ja erilaisuuden hyväksymistä työpaikoilla.
[...]
Jos AFRO-hanke saa jatkoa, seuraava askel olisi saada maahanmuuttajataustaisia ihmisiä poliisin ja pelastuslaitoksen palvelukseen.

– Tavoitteena on, että maahanmuuttajien ja poliisin tai muiden pelastus- ja turva-alan työntekijöiden välille ei nousisi vastakkainasettelua, Aden kertoo.

Hän lisää, että moni maahanmuuttaja on asunut Suomessa jo pitkään, tehnyt töitä ja rakentanut suomalaista yhteiskuntaa.

– Uskon, että seuraavissa eduskuntavaaleissa maahanmuuttajat nousevat eri puolueiden ehdokkaina näyttävästi esiin. Maahanmuutto on myös tärkeä vaaliteema. Jos yhteiskunta panostaa uusiin tulijoihin, heistä tulee huomisen työntekijöitä ja veronmaksajia. Myös jo Suomessa olevien maahanmuuttajien työllistyminen on tärkeää. Uussuomalaiset kouluttautuvat pidemmälle sukupolvi kerrallaan ja meillä on vastuu rakentaa maata samalla tavalla kuin suomalaisillakin, Aden vakuuttaa.

Maahanmuuttajien tilastointi - etninen tausta selittää ongelmat?

Ruotsalainen Ozan Sunar kritisoi tilastoja, joissa maahanmuuttajatausta nousee selittäväksi tekijäksi niin rikollisuudelle kuin lukutaidottomuudellekin. Samalla kansalaisia koskevaa olennaista tietoa jää tunnistamatta ja vaille parannustoimia.

Ozan Sunar tunnetaan Ruotsissa sekä maahanmuuttoministerin entisenä neuvonantajana että Ruotsin television entisenä kulttuurijohtajana. Tällä hetkellä hän on kulttuuritalon tuottaja Malmössä. Lempinimellä "Mr Multikulti" tunnettu Sunar on kuitenkin kääntänyt selkänsä koko monikulttuurisuuden käsitteelle.

– Ruotsissa siirryttiin maahanmuuttajien myötä homogeenisesta kulttuurikäsityksestä monikulttuuriseen kulttuurikäsitykseen, mutta kyseenalaistan koko tuon "alkuperäisen" ja yhtenäisen ruotsalaisen kulttuurin olemassaolon. Kulttuuri on aina pluralistista, monimuotoista. Esimerkiksi kulttuuritalohanke, jossa olen mukana, pitää sisällään kulttuurin koko kirjon, johon etninen erilaisuus tietysti sulautuu. Mutta erilaisuutta on monenlaista, ei vain etnistä, Sunar kertoo.
[...]
– Vertailussa ruotsalaiset näyttäytyvät normina ja maahanmuuttajataustan omaavat poikkeuksena. Kritisoin tätä maahanmuuttopolitiikan perimmäistä logiikkaa, joka muistuttaa rasismin logiikkaa. Se vie huomion pelkkiin etnisiin eroihin ja saa unohtamaan sellaiset varsin olennaiset asiat kuin koulutus ja yhteiskuntaluokka. Miten pitkälle verta voidaan pitää selittävänä tekijänä erilaisissa yhteiskunnallisissa ilmiöissä?

Joensuun poliisi: Koventuneet asenteet näkyvät poliisin työssä

Tänä päivänä ilmenevä rasismi on erityyppistä kuin 90-luvulla, arvioi poliisipäällikkö Kai Markkula Joensuusta. Nettikirjoittelun lisäksi poliitikot ovat alkaneet kilpailla koventuneilla lausunnoilla.

Joensuun alueella on olemassa selviä merkkejä siitä, että tilanne maakunnassa ei ole niin hyvä kuin pitäisi. Poliisin rasistiseksi luokittelemia tekoja on poliisin tietoon tullut alkuvuoden aikana jo yhteensä 20.

Rasistiset rikokset lisääntyivät Pohjois-Karjalan poliisilaitoksessa ja erityisesti Joensuussa vuonna 2009 runsaasti edellisvuosien tasoon verrattuna. Osa tekojen tekijöistä on varmaakin yksittäisiä harrastajia, mutta mukana on myös järjestäytynyttä ja suunnitelmallista toimintaa.

Selvimmin tilanne on muuttunut Lieksassa, jonne viime syksyn jälkeen on muuttanut toista sataa somalia. Somalien tulo katukuvaan ei miellytä kaikkia, ja varsin rasistisia näkemyksiä tuntuu löytyvän lähes jokaisesta sosiaaliryhmästä. 

Mitä olisi tehtävä tilanteen parantamiseksi

Poliisin tehtävä on selvittää tapahtuneet rasistiset teot ja toimia muutoinkin siten, että kenenkään ei tarvitse tuntea oloaan turvattomaksi etnisen alkuperänsä takia.

Poliisilaitos suhtautuu äärimmäisen vakavasti rasistisiin tekoihin ja toimintaan, mistä Joensuussa on ikävää kokemusta 90-luvun puolivälin vuosilta. Poliisin toiminta oli tuolloin hapuilevampaa ja paikallinen media koki, että rasistien toimintaa piti hyssytellä ja siitä piti vaieta. 

Poliisilaitos on tapahtumien johdosta keskittänyt voimavaroja rasististen tekojen ja ilmiöiden selvittämiseen ja torjuntaan ja nostanut tämän toimintansa erityiseksi painopisteekseen.

Rasismiin pitää kuitenkin pystyä puuttumaan jo ennen kuin niistä tulee poliisiasioita. Kun poliisi puuttuu peliin, ollaan jo tietyllä tavalla myöhässä.

Tarvitaan muutosta yleisessä suhtautumisessa maahanmuuttajiin. Tällä hetkellä yleisessä poliittisessa keskustelussa on selvää maahanmuuttajavastaisuutta, ja sille tuntuu olevan laajaa kannatusta kansalaisten joukossa.

Tarvitaan oikeaa ja asiallista tietoa maahanmuuttajista ja heidän asioistaan ja sen jatkuvaa toistamista. Paljonko maahanmuuttaja saa yhteiskunnan rahaa, onko heillä valtaväestöä parempia taloudellisia etuja, tarvitaanko Suomessa ulkomaalaista työvoimaa jne.

Myös ennakkovalmistelu ja tiedottaminen on tärkeää, mikäli alueelle ollaan perustamassa vastaanottokeskusta.
[...]
Uskon, että näillä toimintamuodoilla on pystytty ennalta vaikuttamaan myös rasistiseen toimintaan ja muuttamaan oireilevien lasten elämänsuuntaa. Valitettavaa vain on se, että monessa tapauksessa lapset näyttävät toistavan kotoaan vanhemmiltaan oppimaansa maahanmuuttajavastaisuutta.

Kai Markkula
poliisipäällikkö, Pohjois-Karjalan poliisilaitos

[Iloveallpeople]

Ja nyt Monitori muuttuu verkkolehdestä uutiskirjeeksi:

Monitori-lehti muuttuu uutiskirjeeksi 1.1.2015 alkaen

Monitori-verkkolehti on lakannut 1.1.2015. Sisäministeriö julkaisee vastedes maahanmuuttoasioista kertovaa uutiskirjettä. Uutiskirje lähetetään automaattisesti Monitori-lehden tilaajille

Uutiskirjeessä kerrotaan jatkossakin säännöllisesti maahanmuuttopolitiikan ajankohtaisista asioista. Uutiskirje ilmestyy noin viisi kertaa vuodessa.

Sisäministeriö