2010-05-23 HS: EU-maiden sosiaaliturva yhtenäistyi toukokuun alussa.

[skrabb]

Kahden vuoden oleskelu toisi sosiaaliedut romanikerjäläisille
EU-maiden sosiaaliturva yhtenäistyi toukokuun alussa.
Riitta Vainio

HELSINGIN SANOMAT

EU-maiden välillä liikkuvien kansalaisten oikeudet sosiaaliturvaan paranivat tämän kuun alussa. Uuden EU-asetuksen mukaan sosiaalietuisuuksien maksaminen myös nopeutuu, sillä etuuksia aletaan maksaa väliaikaisesti, jos maat ovat eri mieltä siitä kumpi maa, lähtö- vai tulomaa, on velvollinen maksamaan etuudet.

Uusien säännösten mukaan toiseen EU-maahan työnhakuun lähtevä saa kotimaasta työttömyysturvaa kolmen kuukauden ajan. Ennen työttömyysturva piti hakea siitä maasta, johon meni työnhakuun.

Työnhakua voi tehdä kolmen kuukauden aikana vaikka monessa maassa. Jos työtä ei löydy, hakijan pitää palata kolmen kuukauden jälkeen Suomeen, jotta etuuksien maksu jatkuu. Uudelle työnhakumatkalle voi lähteä toiseen EU-maahan sen jälkeen, kun on ollut Suomessa työssä neljä viikkoa. Ulkomaille tehtävien työnhakumatkojen määrää ei ole rajoitettu.

Kelan mukaan toiseen EU-valtioon työnhakuun lähteneitä on tähän asti ollut vuosittain noin 300–400. Viime vuonna noin 350, sanoo Kelan lakimies Henna Huhtamäki.

Kela ei ole rekisteröinyt toukokuussa vielä yhtään työnhakijaa, joka olisi lähtenyt toiseen EU-maahan etsimään töitä toukokuun alussa voimaan tulleen uudistuksen jälkeen.

"Kyselyjä on kyllä tullut", Huhtamäki kertoo.

Kelan tietojen mukaan Suomeen on saapunut joitakin työnhakijoita toukokuisen muutoksen jälkeen.

Sosiaalietuudet alkavat koskea Suomessa myös Romaniasta saapuneita romaneja, jos he viipyvät Suomessa pari vuotta, Huhtamäki sanoo.

"Romanikerjäläisten Suomessa asumista arvioidaan siten, että maahan saapuvan henkilön tulee oleskella Suomessa noin kaksi vuotta. Asumista Suomessa arvioidaan kokonaisvaltaisesti, ja siinä otetaan huomioon, millaiset siteet henkilöllä on lähtömaahan eli Romaniaan ja tulomaahan eli Suomeen."

"Työskentelyn perusteella oikeus etuuksiin voi syntyä jo aikaisemmin."

Kerjäämistä ei katsota sellaiseksi työksi, joka tuo oikeuden etuuksiin, Huhtamäki sanoo.

Jos tulijalla on kotimaassaan työhistoriaa ja hän tekee Suomessa töitä yhteensä neljä viikkoa, hän pääsee työttömyysturvan piiriin, eli voi saada esimerkiksi peruspäivärahaa.

Kaksi vuotta maassa ollut voi saada muun muassa työmarkkinatukea ja lapsilisää sekä kaikki samat sosiaalietuudet kuin muutkin kansalaiset.

Kela on maksanut ulkomailla oleville suomalaisille perhe-etuuksia aikaisemmin voimassa olleen EY-asetuksen perusteella.

Viime vuoden lopulla ulkomaille on maksettu lapsilisää noin tuhannelle perheelle ja kotihoidontukea noin sadalle perheelle.

Lisää aiheesta:
Espanjaan kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Kahden+vuoden+oleskelu+toisi+sosiaaliedut+romanikerj%C3%A4l%C3%A4isille/1135257054516

Espanjaan kolmeksi kuukaudeksi työnhakuun
koonnut riitta vainio hs

Toukokuun alussa tuli voimaan parannuksia ja muutoksia EU-maiden sisällä liikkuvien oikeuksiin.

Toisesta EU-maassa töitä hakevalle työttömälle maksetaan työttömyyspäiväraha suoraan Kelasta tai työttömyyskassasta. Aiemmin maksaja oli maa, josta työtä etsittiin.

Elatustukea maksetaan ulkomaille alle vuoden kestävän ulkomailla oleskelun ajalta. Toisessa EU-maassa asuvasta lapsesta ei enää makseta elatustukea.

Henkilöllä on oikeus lähtömaan perhe-etuuksiin muuttokuukauden loppuun asti, ja uusi maa alkaa maksaa perhe-etuudet muuttopäivää seuraavan kuukauden alusta. Ulkomaille maksetaan lapsilisää, lasten kotihoidon tukea (hoitorahaa ja -lisää) sekä eläkkeen lapsikorotusta.

Jos Suomessa vakuutetulle henkilölle on tilapäisen EU-maassa oleskelun aikana syntynyt kiireellisestä hoidosta johtuvia sairaanhoitokustannuksia, potilas voi valita, ottaako Suomen vai hoitoa antaneen valtion korvaukset.

Muihin EU-maihin hoitoon hakeutumisessa pääsääntö on, että henkilölle on myönnettävä ennakkolupa hoitoon hakeutumiselle. Ennakkoluvan ulkomailla hoitamisesta myöntää Kela.

Luvan myöntäjä vastaa kaikista hoidon kustannuksista ja hoitoon liittyvistä matka- ja oleskelukustannuksista, joita aiheutuu hoidettavalle ja tämän saattajalle.

EU-maahan muuttavalle, vain Suomesta eläkettä saavalle Kela myöntää eurooppalaisen sairaanhoitokortin, ja Suomi vastaa kortin käytöstä aiheutuneista sairaanhoitokustannuksista. Ulkomailla asuva eläkkeensaaja on oikeutettu kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon asuinvaltiossa.

Pysyvästi toisessa EU-maassa asuvalla eläkkeensaajalla on Suomessa tilapäisesti oleskellessaan oikeus vain lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa.

Jos eläkkeenhakija on asunut tai työskennellyt muissa EU-maissa kuin Suomessa, hänellä voi olla oikeus niiden maiden eläkkeeseen. Myös leskellä ja lapsella voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen niistä maista, joissa edunjättäjä on asunut tai työskennellyt. Eläkettä voi karttua niistä EU-maista, joissa on asumisperusteinen eläketurva. Etuus on takautuva.

Eläkettä haetaan ensisijaisesti asuinmaan eläkelaitoksesta, mutta hakemuksen voi jättää myös sen EU-maan laitokseen, missä hakija oleskelee.

Eläketurvakeskus toimii eläkeasioiden yhteyslaitoksena silloin, kun hakija asuu Suomessa.

Hakija voi arvioida eläkkeitään kokonaisuutena: jos eläkkeiden yhteisvaikutus on hakijan kannalta epäedullinen, esimerkiksi verotuksen seurauksena, hakija voi vaatia päätösten tarkistamista.

http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Espanjaan+kolmeksi+kuukaudeksi+ty%C3%B6nhakuun/1135257053878

[citizen]

Onneksi Suomessa on sentään kylmä talvi, muutenhan tänne vyöryisi koko Euroopan mustalaisväestö. Tuskin ne eteläiset EU-maat laittavat näitä asetuksia täytäntöön kuitenkaan. Muutenhan suomalainen työtön voisi viettää synkimmän talven Espanjassa lomaillen, vaaraa työnsaannista tuskin olisi