Ryöstöliberalismin loppu USA:ssa

[requiem]

Eli siis poliitikot (Yhdysvalloissa ja EU:ssa) ja virkamieskoneistot (keskuspankit), jotka ovat "sääntely"järjestelmillään - ja mekanismeillaan epäonnistuneet, tulevat nyt siis ja pelastavat meidät? Mutta keneltä meidät oikein pitäisi pelastaa?

Sen sijaan että kyseessä olisi markkinatalouden, kapitalismin ja vapausihanteiden kriisi joka todistaisi näiden epäonnistuneen, pitäisikin puhua (jälleen kerran) statismin epäonnistumisesta.

Yhdysvalloissa poliitikot lupasivat tukensa luottoa antaville pankeille ja keskuspankin matalalla ohjauskorolla haluttiin vauhdittaa taloutta edullista luottoa tarjoamalla, lopputuloksena pankkikriisi. Nyt sotkun aiheuttaneet poliitikot ja virkamiehet markkinoivat itseään (ongelman aiheuttajia) ongelman korjaajiksi, kuinka yllättävää. Koska kyllähän nyt asiat saadaan varmasti järjestettyä oikein.

EU:ssa poliitikot ovat luvanneet pitää huolen etteivät jäsenmaat ota velkaa liika ja että valtioiden budjetit olisivat tasapainossa. Mutta hupsista vaan, kaikki jäsenmaat rahoittavat toimintaansa enemmän ja vähemmän velkarahalla, eikä edes pahimpia rakkareitakaan (PIGS) ole laitettu mihinkään ruotuun. Nyt sotkun aiheuttaneet poliitikot ja virkamiehet markkinoivat itseään (ongelman aiheuttajia) ongelman korjaajiksi, kuinka yllättävää. Koska kyllähän nyt asiat saadaan varmasti järjestettyä oikein.

Eli siis lisää poliittista kähmintää markkinoilla, verovarojen kaatamista kankkulan kaivoon ja sokeaa uskoa valtion kaikkivoipaisuuteen, kaikkea sitä minkä avustuksella nykyiseenkiin tilaisuuteen ajauduttiin.

[antero]

Eli siis poliitikot (Yhdysvalloissa ja EU:ssa) ja virkamieskoneistot (keskuspankit), jotka ovat "sääntely"järjestelmillään - ja mekanismeillaan epäonnistuneet, tulevat nyt siis ja pelastavat meidät? Mutta keneltä meidät oikein pitäisi pelastaa?

Ja tuohon kun lisää vielä että he ovat omissa kähminnöissä onnistuneet, jolloin maksajaksi joutuu "ne muut" eli veronmaksajat. Eli itse asiassa he ovat onnistuneet juuri sinä missä ovat yrittäneetkin, eli kusetuksessa.

[Slicky]

Yhdysvalloissa poliitikot lupasivat tukensa luottoa antaville pankeille ja keskuspankin matalalla ohjauskorolla haluttiin vauhdittaa taloutta edullista luottoa tarjoamalla, lopputuloksena pankkikriisi. Nyt sotkun aiheuttaneet poliitikot ja virkamiehet markkinoivat itseään (ongelman aiheuttajia) ongelman korjaajiksi, kuinka yllättävää. Koska kyllähän nyt asiat saadaan varmasti järjestettyä oikein.

EU:ssa poliitikot ovat luvanneet pitää huolen etteivät jäsenmaat ota velkaa liika ja että valtioiden budjetit olisivat tasapainossa. Mutta hupsista vaan, kaikki jäsenmaat rahoittavat toimintaansa enemmän ja vähemmän velkarahalla, eikä edes pahimpia rakkareitakaan (PIGS) ole laitettu mihinkään ruotuun. Nyt sotkun aiheuttaneet poliitikot ja virkamiehet markkinoivat itseään (ongelman aiheuttajia) ongelman korjaajiksi, kuinka yllättävää. Koska kyllähän nyt asiat saadaan varmasti järjestettyä oikein.

Joidenkin mukaan tämä on ihan tarkoituksellista toimintaa. Itse asiassa kysymyksessä on ikiaikainen hajoita ja hallitse hallintaperiaate, joka luetaan näin: Aiheuta ongelma - odota ratkaisua - tarjoa ratkaisu.

[Kullervo Kalervonpoika]

Tyypillistä suomalaista besserwisserismiä: opetetaan muita ajamaan, vaikka itse ollaan ojanpohjalla. Samaa harrasti Paavo Lipponen neuvoessaan tanskalaisia monikulttuuriasioisssa silloin kun Tanska alkoi kiristää ulkomaalaislakiaan. Kummalla oli/on enemmän kokemusta tästä asiasta? Tarja Halonen ja moni muu shamppanjasosialisti markkinoi 90-luvun alussa Virolle konkurssikypsää pohjoismaista rahanjakovaltiota talouden malliksi, jne.

Vuosi sitten Matti Vanhanen yritti tyrkyttää USA:lle Suomen tapaa hoitaa pankkikriisi. En näe menestystarinana sitä, että pankit pelastetaan veronmaksajien rahoilla konkurssista, mutta pankkien osakkeenomistajat saavat pitää rahansa ja pankkien johto pysyy pääosin samana. Saman kriisin aikana presidentti Mauno Koivisto puuttui oikeuslaitoksen toimintaan pankkien puolella, velallisia vastaan. Poliitikon puuttuminen oikeusjärjestelmän toimintaan on itsessään vastoin kaikkia oikeusvaltion pelisääntöjä. Suomen 90-luvun alun laman hoito ei ollut menestystarina - ei ainakaan sellainen, jota kannattaisi mainostaa. Maa ei noussut poliitikkojen ansiosta, vaan heistä huolimatta. Markkinat pakottivat päästämään markan kellumaan, ja siitä alkoi Suomen nousu. Nokia oli myös oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Jyrki Kataistrofin johdolla Suomi velkaantuu miljardi euroa kuukaudessa. Siinä sitä "tiukkaa talouskuria". Ymmärtääköhän Jyrki itse mitä puhuu?

Vaikka en ole henkilökohtaisesti minkään sortin liberalisti, niin amen. Kirjoitit (jälleen kerran) hyvin.

Realiteetit ovat realiteetteja ja jos meillä olisi ollut tällainen poliittinen johto 1939 alkukaaoksen jälkeen (kevyet mullat Cajanderille, Erkolle ja Niukkaselle), olisimme samassa jamassa kuin Viro nykyään.

Omista tyhmyyksistä pitäisi oppia jotain - ainakin Suomessa.

(Ceterum censeo... Kun M.E. vaati jatkamaan toisessa ketjussa, niin olen sitä mieltä, että energiataloudellisesti hirvenlihan syönti ei ole millään tavalla pois viljelytalouden tuottamasta energiasta.)

[M.E]

(Ceterum censeo... Kun M.E. vaati jatkamaan toisessa ketjussa, niin olen sitä mieltä, että energiataloudellisesti hirvenlihan syönti ei ole millään tavalla pois viljelytalouden tuottamasta energiasta.)

No en kai minä niin ole väittänytkään. Totesin vain sen faktan, että 1 kilosta viljaa (tai muusta kasvisperäisestä ravintoaineesta) ei saa eläimelle syöttämällä 1 kiloa ravintokelpoista lihaa ulos.

Tämä ei ole kannanotto metsästyksen tai lihatalouden puolesta tai vastaan. Se on positivistinen väite, jonka totuusarvo voidaan yksiselitteisesti ja objektiivisesti testata.

Jos nyt välttämättä haluatte saada ulos henkilökohtaisen mielipiteeni, niin minä kannatan metsästystä (olisin aloittanut sen itsekin, jos lupaviidakko ei olisi niin kaamea) ja lihan teollista tuotantoa, koska pidän lihan mausta.

[Hiidenlintu]

Jenkit on sen verran monta sataa askelta kapitalISMISSA että sieltä on piiiitkä matka edes liberaaliin markkinatalouteen, saati sitten kunnolla säännöteltyyn markkinatalouteen.

Mutta joo, ehkä se obaman paketti edes jotain pientä lohtua tuo taviksille.

Säännöstelty markkinatalous johtaa väistämättä lopulta sosialismiin ja kurjuuteen. Typerät suomalaiset luulevat jenkkien monella alalla toteuttamaa korporatismia vapaaksi markkinataloudeksi.

On kummallista kuinka ihmiset eivät ymmärrä sitä, että talouden ylä- ja alamäet eivät johdu sääntelyn puutteesta vaan nimenomaan sääntelystä itsestään. Olisi syytä ottaa asioista selvää ennen kuin julistaa omia totuuksiaan niistä.

http://www.taloudenperusteet.com/artikkeleja/keskitie/

[antero]

Säännöstelty markkinatalous johtaa väistämättä lopulta sosialismiin ja kurjuuteen.

Olisi syytä ottaa asioista selvää ennen kuin julistaa omia totuuksiaan niistä.

[Hiidenlintu]

Säännöstelty markkinatalous johtaa väistämättä lopulta sosialismiin ja kurjuuteen.

Olisi syytä ottaa asioista selvää ennen kuin julistaa omia totuuksiaan niistä.

Niin. Alle laitetusta linkistä pääsee lukemaan aiheeseesta kirjoittavan Ludwig von Misesin selvityksen aiheesta. Mises osoitti, miten se, kun valtio lisää rahamäärää katteettomasti, johtaa suhdannevaihteluihin, luo talouskuplan, jota seuraa lama. Tämä oppi selittää myös vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin. Sitten jotkut hölmöt pitävät näitä liberalismin syynä, vaikka nimenomaan liberalistit vastustavat niitä toimia jotka johtavat näihin seurauksiin. 

On myös syytä muistaa, että elämän taso on kasvanut nopeimmin niissä maissa, jotka ovat eniten liberalisoineet talouksiaan (kts. Johan Norberg). On syytä tutustua myös Chicagon koulukunnan Milton Friedmanin ja itävaltalaisen koulukunnan Friedrich Hayekin selvityksiin.

Mutta ah, sehän vaatisi irrottautumista Naomi Kleinin ja muiden valehtelijoiden marxistisista "totuuksista".

Ettekö ole koskaan ihmetelleet sitä, että oikeastaan kukaan taloustieteilijä ei kannatta sääntely-yhteiskuntaa? Voisiko syy olla peräti sama kuin miksi kukaan arkeologi ei usko, että maailma luotiin 6 000 vuotta sitten?

[Hiidenlintu]

Tässä muuten suositeltava video kaikille, jotka haluavat ymmärtää talouden toimintaa. Sosialistit rikkoivat 100 miljoonaa munaa saamatta aikaan omelettia, olisikohan parempikin vaihtoehto?

Free To Choose
http://www.youtube.com/watch?v=12cTb4_9aLQ

My 5 cents

[RP]

Säännöstelty markkinatalous johtaa väistämättä lopulta sosialismiin ja kurjuuteen. Typerät suomalaiset luulevat jenkkien monella alalla toteuttamaa korporatismia vapaaksi markkinataloudeksi.

On kummallista kuinka ihmiset eivät ymmärrä sitä, että talouden ylä- ja alamäet eivät johdu sääntelyn puutteesta vaan nimenomaan sääntelystä itsestään. Olisi syytä ottaa asioista selvää ennen kuin julistaa omia totuuksiaan niistä.

Oliko Yhdysvaltojen talous mielestäsi säännöstellympi 1800-luvulla kuin vuodesta 1933 alkaneen 70-vuotiskauden aikana?

[Hiidenlintu]

Säännöstelty markkinatalous johtaa väistämättä lopulta sosialismiin ja kurjuuteen. Typerät suomalaiset luulevat jenkkien monella alalla toteuttamaa korporatismia vapaaksi markkinataloudeksi.

On kummallista kuinka ihmiset eivät ymmärrä sitä, että talouden ylä- ja alamäet eivät johdu sääntelyn puutteesta vaan nimenomaan sääntelystä itsestään. Olisi syytä ottaa asioista selvää ennen kuin julistaa omia totuuksiaan niistä.

Oliko Yhdysvaltojen talous mielestäsi säännöstellympi 1800-luvulla kuin vuodesta 1933 alkaneen 70-vuotiskauden aikana?

En osaa sanoa. En tiedä millaisia rajoitteita taloudella oli 1800-luvulla. Kerro sinä jos olet von Misesiä paremmin perehtynyt asiaan. Sinänsä Yhdysvalloissa oli keynesiläinen suuntaus tuona jälkimmäisenä aikana, joka tuottaa sinänsä nopeita voittoja, mutta aiheuttaa pidemmällä tähtäimellä juurikin niitä ongelmia joista von Mises ja taloustieteen nobelisti F. A. Hayek varoittivat - ja itse asiassa myös Keynes on myöntänyt tämän. Keynesiläisyyttä harjoittavat ovat kuitenkin niin malttamattomia, että haluavat poimia hedelmät ennen kuin ne ovat kypsiä: He eivät anna merkkinoiden korjaantua itsestään vapaan talouden toimiessa.

von Misesin artikkelin lukemalla ymmärtää mitä tarkoittaa se, että mitään keskitietä ei ole olemassa. Keskitietä kulkemalla loppuun asti päädytään lopulta väitstämättä sosialismiin, sillä valtio ei voi säädellä taloutta pitkiä aikoja vain vähän ilman, että sen tulee lopulta laajentaa yhä lisää talouden sääntelyä. Pl. tietenkin tapaukset, jossa jokin talouden osa-alue kielletään kokonaan.

Kannattaa myös muistaa, ennen puhumista USA:sta minään ääriliberalistisena yhteiskunta, että kansataloudesta 36% sijoittuu julkiselle sektorille. Yleensä Yhdysvalloista ja yhdysvaltalaisista puhuvat eniten he, jotka eivät ole koskaan maassa käyneet.

[RP]

Säännöstelty markkinatalous johtaa väistämättä lopulta sosialismiin ja kurjuuteen. Typerät suomalaiset luulevat jenkkien monella alalla toteuttamaa korporatismia vapaaksi markkinataloudeksi.

On kummallista kuinka ihmiset eivät ymmärrä sitä, että talouden ylä- ja alamäet eivät johdu sääntelyn puutteesta vaan nimenomaan sääntelystä itsestään. Olisi syytä ottaa asioista selvää ennen kuin julistaa omia totuuksiaan niistä.

Oliko Yhdysvaltojen talous mielestäsi säännöstellympi 1800-luvulla kuin vuodesta 1933 alkaneen 70-vuotiskauden aikana?

En osaa sanoa. En tiedä millaisia rajoitteita taloudella oli 1800-luvulla. Kerro sinä jos olet von Misesiä paremmin perehtynyt asiaan.

Kirjoituksistasi sai käsityksen, että ainakin luulivat osaavasi. Minua kiinnosti tarkemmin sanottuna kuulla oliko 1800-luku erityisen säänöstelty, vai oliko silloin talouden kehitys erityisen tasaista. Kirjoittamasi perusteella sinun pitäisi nähdäkseni olla jompaa kumpaa mieltä, eivätkä kummatkaan kannat minusta vastaa faktoja.

Sinänsä Yhdysvalloissa oli keynesiläinen suuntaus tuona jälkimmäisenä aikana, joka tuottaa sinänsä nopeita voittoja, mutta aiheuttaa pidemmällä tähtäimellä juurikin niitä ongelmia joista von Mises ja taloustieteen nobelisti F. A. Hayek varoittivat - ja itse asiassa myös Keynes on myöntänyt tämän.

Keyensin yksittäisistä lausahduksista varmaan kuuluisin on "Pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita". Jos sinusta runsas puolivuosisataa on lyhyt aika, olisi hauska tietää minkälaiset ovat ne pitkät ajanjaksot jota tarkastelet. (Paitsi että tasisit juuri myöntää, ettei sinulla mitään erityisempää taloushistorian tuntemusta ole)

Keynesiläisyyttä harjoittavat ovat kuitenkin niin malttamattomia, että haluavat poimia hedelmät ennen kuin ne ovat kypsiä: He eivät anna merkkinoiden korjaantua itsestään vapaan talouden toimiessa.

Pitkällä aikavälillä olemme.... Keynes muuten neuvoi Rooseveltia, Mises Engelbert Dollfussia.

von Misesin artikkelin lukemalla ymmärtää mitä tarkoittaa se, että mitään keskitietä ei ole olemassa.

Tieteen ja uskonnon ero on se, että tieteen viime kädessä pitää perustua havaittavissa oleviin faktoihin, uskonnossa tutkitaan pyhiä kirjoituksia.

Keskitietä kulkemalla loppuun asti päädytään lopulta väitstämättä sosialismiin, sillä valtio ei voi säädellä taloutta pitkiä aikoja vain vähän ilman, että sen tulee lopulta laajentaa yhä lisää talouden sääntelyä.

Joka väite tarkoitaa joko, että kaikki kehittyneet talousjärjestelmät ovat olleet täysin vapaita (mikä ei ole totta) tai että niistä on tullut sosialistisia (mikä ei sosialismin alkuperäisellä määritelmällä (tai millään vaihtoehtoisella, joka kelpaisi sopivan pahaksi uhkakuvaksi) ole selvästi myöskään totta), tai että sitten tähän muutoksen tarvitaan vuosisata tai pari - jolloin tuo väite ei ole enää edes tieteellinen hypoteesi vaan uskontunnustus.

[antero]

Mises osoitti, miten se, kun valtio lisää rahamäärää katteettomasti, johtaa suhdannevaihteluihin, luo talouskuplan, jota seuraa lama. Tämä oppi selittää myös vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin. Sitten jotkut hölmöt pitävät näitä liberalismin syynä, vaikka nimenomaan liberalistit vastustavat niitä toimia jotka johtavat näihin seurauksiin. 

On myös syytä muistaa, että elämän taso on kasvanut nopeimmin niissä maissa, jotka ovat eniten liberalisoineet talouksiaan.

Ettekö ole koskaan ihmetelleet sitä, että oikeastaan kukaan taloustieteilijä ei kannata sääntely-yhteiskuntaa?

Ettekö ole koskaan ihmetelleet sitä, että oikeastaan kukaan kapitalisti ei kannata sääntely-yhteiskuntaa? 

Elämän taso ei ole sama asia kuin elintaso. 

Jenkkilä on hyvä esimerkki siitä mihin liberaali talouspolitiikka johtaa KÄYTÄNNÖSSÄ.

Kyllä, liberaali kapitalismi on erittäin hyvin toimiva ismi teoriassa. Mutta käytännössä kaukana siitä. Silti kapitalismi-uskovaisia riittää.

Käytännössä:
Mitä liberaalimpi talouspolitiikka
sitä suurempi lainarahan määrä
sitä jyrkempi nousukausi
sitä suurempi talouskupla
sitä syvempi lama.

[Hiidenlintu]

Pitkällä aikavälillä olemme kaikki kuolleita, joten laitetaan lapsemme maksamaan meidän virheemme.

Joka väite tarkoitaa joko, että kaikki kehittyneet talousjärjestelmät ovat olleet täysin vapaita (mikä ei ole totta) tai että niistä on tullut sosialistisia (mikä ei sosialismin alkuperäisellä määritelmällä (tai millään vaihtoehtoisella, joka kelpaisi sopivan pahaksi uhkakuvaksi) ole selvästi myöskään totta), tai että sitten tähän muutoksen tarvitaan vuosisata tai pari - jolloin tuo väite ei ole enää edes tieteellinen hypoteesi vaan uskontunnustus.

Et sitten lukenut sitä artikkelia. Jos olisit lukenut, niin huomaisit, että liukuminen sosialismiin ei ole väistämätöntä. Väliin saattaa tulla Thatcherin kaltainen uudistaja, joka palauttaa taloudellista vapautta.

Luonnollisesti tämä lopputulema ei ole väistämätön. Tämä suunta voidaan muuttaa kuten on tapahtunut historiassa monen muunkin suuntauksen kanssa. Marxilainen dogmi, jonka mukaan sosialismin on tuleva "luonnonlain väistämättömyydellä", on pelkästään mielivaltainen otaksunta ilman mitään todisteita.

Mutta vaikutusvalta, jota tämän joutavanpäiväinen ennustus nauttii ei pelkästään marxilaisten vaan monien omantyylisten ei-marxilaisten keskuudessa, on sosialismin etenemisen pääasiallinen väline. Se levittää tappiomielialaa niiden keskuudessa, jotka muutoin taistelisivat urheasti sosialismin uhkaa vastaan. Neuvostoliiton kaikkein voimakkain liittolainen on opinkappale, että "tulevaisuuden aalto" kantaa meitä kohti sosialismia ja on sen vuoksi "edistyksellistä" olla myötämielinen kaikkia toimenpiteitä kohtaan, jotka yhä enemmän rajoittavat markkinatalouden toimintaa.

Jopa tässä maassa, joka on velkaa kaikkein korkeimmasta missään maassa koskaan saavutetusta elintasostaan "yksilöllisen yritteliäisyyden" vuosisadalle, julkinen mielipide tuomitsee laissez-fairen. Viimeisenä viitenäkymmenenä vuotena tuhansia kirjoja on julkaistu syyttämään kapitalismia ja tukemaan radikaalia interventiopolitiikkaa, hyvinvointivaltiota ja sosialismia. Muutamia kirjoja, jotka yrittivät selittää vapaan markkinatalouden toimintaa, yleisö hädin tuskin noteerasi lainkaan. Niiden kirjoittajat jäivät varjoon, samaan aikaan kuin kirjailijoita kuten Veblen, Commons, John Dewey ja Laski kehuttiin ylitsevuotavasti. On hyvin tunnettu tosiasia, että teatteri ja Hollywood-teollisuus eivät ole vapaata yrittäjyyttä kohtaan yhtään vähemmän radikaalisti kriittisiä kuin monet romaanit. Tässä maassa on monia aikakausilehtiä, jotka joka numerossa hyökkäävät raivoisasti taloudellista vapautta kohtaan. Löytyy tuskin yhtään lehteä, joka vetoaisi järjestelmään joka toimitti valtaväestölle hyvän ruuan ja suojan, autot, jääkaapit, radiot ja muut asiat, joita muiden maiden kansalaiset kutsuvat ylellisyydeksi.

Käytännössä tämän seurauksena hyvin vähän on tehty yksityisen yrittäjyyden järjestelmän säilyttämiseksi. On ainoastaan keskitien kulkijoita, jotka luulevat olevansa menestyksekkäitä, kun he ovat hetkeksi viivästyttäneet jonkin erityisen tuhoisan toimenpiteen. He ovat aina perääntyneinä. He esittävät nykyään toimenpiteitä, jotka ainoastaan kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten eivät olisivat tulleet kuuloonkaan. Muutamassa vuodessa he tulevat myöntymään muihin toimenpiteisiin, joita tänä päivänä pidetään yksinkertaisesti ennenkuulumattomina. Totalitaarisen sosialismin tulon voi estää ainoastaan perusteellinen muutos ideologioissa. Emme tarvitse antisosialismia tai antikommunismia, vaan avointa positiivista tukea järjestelmälle, jolle olemme velkaa koko vaurautemme, joka erottaa meidän aikakautemme meitä ennen vallinneista suhteellisen köyhistä olosuhteista.

Ettekö ole koskaan ihmetelleet sitä, että oikeastaan kukaan kapitalisti ei kannata sääntely-yhteiskuntaa?

En. Tämähän päivänselvää. Taloustieteessä taas selittävänä tekijänä on se, että kukaan ei ole esitellyt sellaista vaihtoehtoa liberaalille talousjärjestelmälle joka tuottaisi sitä parempia tuloksia. Siksi taloustieteilijät kannattavat liberaalia talouspolitiikkaa, koska se kaiken evidenssin perusteella luo paremman lopputuloksen kuin mikään nähty vaihtoehto.

Elämän taso ei ole sama asia kuin elintaso.

So? Sekä elintaso, bruttokansantuote ja HDI ovat kasvaneet nopeimmin niissä maissa jotka ovat eniten liberalisoineen talouttaan.

Jenkkilä on hyvä esimerkki siitä mihin liberaali talouspolitiikka johtaa KÄYTÄNNÖSSÄ.

Kyllä, liberaali kapitalismi on erittäin hyvin toimiva ismi teoriassa. Mutta käytännössä kaukana siitä. Silti kapitalismi-uskovaisia riittää.

Käytännössä:
Mitä liberaalimpi talouspolitiikka
sitä suurempi lainarahan määrä
sitä jyrkempi nousukausi
sitä suurempi talouskupla
sitä syvempi lama.

Oletko ihan vakavissasi, vai etkö oikeasti tiedä mistä yhdysvaltalainen talouskupla johtui? Talouskupla johtui siitä, että maassa nimenomaan ei noudatettu liberaalia talouspolitiikkaa, vaan korporatismia ja valtion väliintuloa talouteen keskuspankin kautta. Keskuspankki oli vuosien ajan yrittänyt edistää talouskasvua (ei liberalismin mukaista) lainaamalla rahaa liikepankeille hyvin alhaisella korolla. Tästä syystä liikepankit olivat halukkaita lainaamaan tätä rahaa valtavia summia vailla kunnollisia takuita lähes kenelle tahansa. Tästä syntyneen kuplan oli aikanaan puhjettava, mutta kuplan puhjetessa poliitikot eivät antaneet huonoja sijoituspäätöksiä tehneiden yritysten kaatua. (ei liberalismin mukaista) Tätä perusteltiin tuolloin ja perustellaan edelleen talouden vakauttamisella sekä työllisyydellä. Tämä politiikka kuitenkin nimen omaan aiheuttaa talouden sekasorron ja massatyöttömyyden. Tämä johtuu siitä, että ei ole olemassa mitään mystistä ylijäämää, josta voitaisiin tukea tappiota tehneitä yrityksiä, ilman ettei se  heikentäisi muuta taloutta. Jokainen euro, jonka jokin yritys saa, on muualta taloudesta pois. Mikäli tuemme tappiota tehnyttä yritystä, sen viime kädessä maksavat ne yritykset, jotka ovat tuottaneet voittoa. Toisin sanoen, valtio ottaa rahaa pois niiltä, jotka ovat toimineet järkevästi ja antaa rahaa niille, jotka ovat toimineet holtittomasti. Tästä syystä  minkäänlaisilla yritystuilla ei voi koskaan missään tilanteessa parantaa talouden tilannetta.

Edellisessä tapauskertomuksessa on kaksi pääsyytä lamaan, jotka molemmat on täysin vastoin liberalismin lähtökohtia. Siis, kuinka ihmeessä voit vakavissasi syyttää liberalismia sellaisesta, joka johtuu ei-liberaalista toiminnasta? Way to go!

[M.E]

No niin kaikki pikku sosialistit ja kapitalistit. Älkää huudelko, että toi on väärässä, vaan pyrkikää esittämään väite ja perustelemaan se. Sen jälkeen voitte yhdessä arvioida perustelujen pitävyyttä ja sitä kautta kenties päästä keskustelussa eteen päin.

"Liberalismi aiheuttaa talouskuplia" tai "Säätely aiheuttaa talouskuplia" eivät ole minkään arvoisia, ellette juurta jaksaen perustele, miksi näin on. Ei ole kovin hedelmällistä linkittää videoihin tai artikkeleihin ja vaatia muita lukemaan niitä. Kyllä itse pitäisi pystyä tiivistämään niistä se oleellisin.

[Hiidenlintu]

Vielä ns. käytännön sovellutuksista yleisesti...

Kyllähän keynesiläinen taloustiede on todistanut, että valtio voi "ostaa tiensä ulos lamasta", jos kyseessä on perinteinen kulutuskysyntälama?

* Niin voi. Järkevämpää olisi antaa lisääntyvän säästämisen rahamarkkinoille tuoman pääoman laskea yrityslainojen korkoja, jolloin yritykset voivat investoida uuteen teknologiaan tms. tuotantokapasiteetin lisäämiseen ja parantaa toimintaansa. Tästä luodaan todellinen talouskasvu, ja siitä tuhotaan paras osa, jos vähentyvää kulutusta ruvetaan keinotekoisesti stimuloimaan, pääoman hinnan pysyessä korkealla.

...ja kotimaasta:

Pankkien holtiton luotonanto 1980-luvun lopulla rahoitusmarkkinoiden dereguloinnin jälkeen oli syynä pankkikriisiin, joka aiheutti velkaantuneiden yritysten konkurssiaallon ja siitä seuranneen massatyöttömyyden. Tämä osoittaa, että sääntelemätön markkinatalous toimii vastuuttomasti ja johtaa kuplatalouteen ja romahdukseen.

   * Ei. Pankkikriisin syynä oli aikaisemman, vuosikymmeniä kestäneen korko- ja luottosäännöstelyn aikaansaama patoutunut luottojen kysyntä, tämän ylimääräisen kysyntäpaineen purkautuminen kerralla, vahvan markan politiikan eli epärealistisen valuuttakurssin edellyttämä korkea korkotaso, sen aiheuttama suuri valuuttavelkaantuminen jne.
   * Ulkomailta siis sai halpakorkoisempaa lainaa, koska Suomessa jouduttiin ylläpitämään ulkomaita korkeampaa korkotasoa epärealistisen valuuttakurssin vuoksi. Velanotto ulkomailta Suomen korkean korkotason vuoksi oli keskeinen syy yritysten konkurssiaaltoon, koska ulkomaisten velkojen markkamääräinen arvo tietysti nousi devalvaation ja kellutuksen vuoksi.

liberalismi.net

[antero]

Jenkkilä on hyvä esimerkki siitä mihin liberaali talouspolitiikka johtaa KÄYTÄNNÖSSÄ.

Kyllä, liberaali kapitalismi on erittäin hyvin toimiva ismi teoriassa. Mutta käytännössä kaukana siitä. Silti kapitalismi-uskovaisia riittää.

Käytännössä:
Mitä liberaalimpi talouspolitiikka
sitä suurempi lainarahan määrä
sitä jyrkempi nousukausi
sitä suurempi talouskupla
sitä syvempi lama.

Oletko ihan vakavissasi, vai etkö oikeasti tiedä mistä yhdysvaltalainen talouskupla johtui? Talouskupla johtui siitä, että maassa nimenomaan ei noudatettu liberaalia talouspolitiikkaa, vaan korporatismia ja valtion väliintuloa talouteen keskuspankin kautta. Keskuspankki oli vuosien ajan yrittänyt edistää talouskasvua (ei liberalismin mukaista) lainaamalla rahaa liikepankeille hyvin alhaisella korolla. Tästä syystä liikepankit olivat halukkaita lainaamaan tätä rahaa valtavia summia vailla kunnollisia takuita lähes kenelle tahansa. Tästä syntyneen kuplan oli aikanaan puhjettava, mutta kuplan puhjetessa poliitikot eivät antaneet huonoja sijoituspäätöksiä tehneiden yritysten kaatua. (ei liberalismin mukaista) Tätä perusteltiin tuolloin ja perustellaan edelleen talouden vakauttamisella sekä työllisyydellä. Tämä politiikka kuitenkin nimen omaan aiheuttaa talouden sekasorron ja massatyöttömyyden. Tämä johtuu siitä, että ei ole olemassa mitään mystistä ylijäämää, josta voitaisiin tukea tappiota tehneitä yrityksiä, ilman ettei se  heikentäisi muuta taloutta. Jokainen euro, jonka jokin yritys saa, on muualta taloudesta pois. Mikäli tuemme tappiota tehnyttä yritystä, sen viime kädessä maksavat ne yritykset, jotka ovat tuottaneet voittoa. Toisin sanoen, valtio ottaa rahaa pois niiltä, jotka ovat toimineet järkevästi ja antaa rahaa niille, jotka ovat toimineet holtittomasti. Tästä syystä  minkäänlaisilla yritystuilla ei voi koskaan missään tilanteessa parantaa talouden tilannetta.

Edellisessä tapauskertomuksessa on kaksi pääsyytä lamaan, jotka molemmat on täysin vastoin liberalismin lähtökohtia. Siis, kuinka ihmeessä voit vakavissasi syyttää liberalismia sellaisesta, joka johtuu ei-liberaalista toiminnasta? Way to go!

En minä syytäkkään sinun hienoja liberaaleja talousteorioitasi. Vaan kerroin kuinka liberaali talouspolitiikka KÄYTÄNNÖSSÄ toimii.

Talouskupla johtui siitä, että maassa nimenomaan noudatettiin liberaalia talouspolitiikkaa. Keskuspankki oli vuosien ajan edistänyt talouskasvua halvalla lainarahalla, ja liikepankit ottivat lainarahan vastaan ja lainasivat sen edelleen.

Lainarahan halpuus johtui nimenomaan liberaalista talouspolitiikasta, joka tarkoittaa KÄYTÄNNÖSSÄ sitä että valtio ei sotkeennu keskuspankin toimintaa, vaan antaa liberaalikapitalistien vapaasti toteuttaa kapitalismi-uskontoaan.

Liberaaliin kapitalismiin KÄYTÄNNÖSSÄ kuuluu nimenomaan tuo sokea usko kapitalismin kaikkivoipaisuuteen. Jopa usko siihen, että huonoja sijoituspäätöksiä tehneet yritykset voivat vapaasti kaatua, ilman että siitä aiheutuu katastrofaalisia seurauksia.

Liberaalissa kapitalismissa lainarahalla ehditään tekemään lyhyessä ajassa niin paljon pyramideja ja kuplia, että niiden sortuessa maan koko rahoitusjärjestelmä sortuu hetkeksi.

Ja jos lainarahalla on tehty isoja kuplia maiden välillä, seurauksena on pahimmillaan globaali rahoitusjärjestelmän romahtaminen.

Jotta liberaali kapitalismi pysyisi jotenkuten aisoissa, on tehtävä poliittinen päätös; korjataanko liberaalin kapitalismin aiheuttamat ongelmat etukäteen, ongelmien aikana, vai ongelmien jälkeen.

[antero]

Järkevämpää olisi antaa lisääntyvän säästämisen rahamarkkinoille tuoman pääoman laskea yrityslainojen korkoja, jolloin yritykset voivat investoida uuteen teknologiaan tms. tuotantokapasiteetin lisäämiseen ja parantaa toimintaansa. Tästä luodaan todellinen talouskasvu, ja siitä tuhotaan paras osa, jos vähentyvää kulutusta ruvetaan keinotekoisesti stimuloimaan, pääoman hinnan pysyessä korkealla.

Toi on just oikein tyypillistä kapitalismi-uskovaisten diipa-daapaa. 

Joo, kyllähän homma noin toimii, JOS unohdetaan realiteeteista noin 90%, JA keskitytään ainostaan siihen kapeaan noin 10% sektoriin, JA oletetaan että teoriat pitää paikkansa, JA oletetaan että yhtälön muuttujien määrä ei muutu, JA oletetaan että vakioiden määrä pysyy vakiona, JA oletetaan että epävarmuustekijöitä ei ole, JA jne.

[Aschenisto]

Onhan tämä ihmeellistä, että sääntelyn puolestapuhujat käyttävät kieliopiltaan suhteellisen köyhähköä kieltä aiheessa, joka vaatii suhteellisen suurta älykkyyttä...

Kapitalismi ei todellakaan nosta lainarahan määrää taloudessa, niin että syntyy kuplia. Korkokaso syntyy kysynnän ja tarjonnan mukaan: mitä suurempi korkotaso sen enemmän pulaa pääomasta. Tämä johtaa ennemmin tai myöhemmin tasapainoon, mutta kaikenmaailman sääntely mutkistaa asioita.

[antero]

Korkokaso syntyy kysynnän ja tarjonnan mukaan: mitä suurempi korkotaso sen enemmän pulaa pääomasta.

Joo, kyllä, teoriassa, ei käytännössä.

Tämä johtaa ennemmin tai myöhemmin tasapainoon, mutta kaikenmaailman sääntely mutkistaa asioita.

Joo, kyllä, teoriassa, ei käytännössä.

[M.E]

Millaista systeemiä Antero oikein sitten kaipaisi? Ilmeisesti jonkinlaista sääntelyä, mutta millaista? Miten voimme tietää, minkälainen säätely ja kuinka paljon sitä pitäisi olla. Kuten itse sanoit, modernissa taloudessa on satoja muuttujia, joiden mittaamiseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä.

Miksi yksittäinen poliittinen taho pystyisi parempaan kuin tuhannet yksittäiset toimijat?

[nimetönkeskustelija]

Siinä missä USA pyrkii eroon rajottamattomasta kapitalismista, Suomi yrittää kaikin tavoin yksityistää terveydenhoitoa, liikennettä ja kaikkea muutakin. Me tavallaan halutaan siihen tilaan, mistä USA nyt on pyrkimässä pois. He totesivat että se ei toimi, mutta Suomessa uskotaan siihen edelleen.

[Hiidenlintu]

En minä syytäkkään sinun hienoja liberaaleja talousteorioitasi. Vaan kerroin kuinka liberaali talouspolitiikka KÄYTÄNNÖSSÄ toimii.

Talouskupla johtui siitä, että maassa nimenomaan noudatettiin liberaalia talouspolitiikkaa. Keskuspankki oli vuosien ajan edistänyt talouskasvua halvalla lainarahalla, ja liikepankit ottivat lainarahan vastaan ja lainasivat sen edelleen.

Lainarahan halpuus johtui nimenomaan liberaalista talouspolitiikasta, joka tarkoittaa KÄYTÄNNÖSSÄ sitä että valtio ei sotkeennu keskuspankin toimintaa, vaan antaa liberaalikapitalistien vapaasti toteuttaa kapitalismi-uskontoaan.

Liberaaliin kapitalismiin KÄYTÄNNÖSSÄ kuuluu nimenomaan tuo sokea usko kapitalismin kaikkivoipaisuuteen. Jopa usko siihen, että huonoja sijoituspäätöksiä tehneet yritykset voivat vapaasti kaatua, ilman että siitä aiheutuu katastrofaalisia seurauksia.

Liberaalissa kapitalismissa lainarahalla ehditään tekemään lyhyessä ajassa niin paljon pyramideja ja kuplia, että niiden sortuessa maan koko rahoitusjärjestelmä sortuu hetkeksi.

Ja jos lainarahalla on tehty isoja kuplia maiden välillä, seurauksena on pahimmillaan globaali rahoitusjärjestelmän romahtaminen.

Jotta liberaali kapitalismi pysyisi jotenkuten aisoissa, on tehtävä poliittinen päätös; korjataanko liberaalin kapitalismin aiheuttamat ongelmat etukäteen, ongelmien aikana, vai ongelmien jälkeen.

Sinä et vieläkään siis ymmärrä sitä, että ongelma ei johtunut liberaalista talouspolitiikasta, vaan siitä, että mitään liberaalia talouspolitiikkaa ei noudatettu käytännössä. Itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijät varoittivat jo viime vuosikymmenen puolivälissä poliittikkoja siitä, että tämä ei ole hyvä tie, mutta poliitikot eivät halunneet kuunnella. Ja nyt tänne tulee antero joka esittää poliitikkojen aiheuttamaan talousongelmaan sitä, että poliitikkojen puuttumista talouteen lisättäisiin.

Toi on just oikein tyypillistä kapitalismi-uskovaisten diipa-daapaa.  Facepalm

Tämä lauseen informaatioarvo on täysin nolla. Se, että sinä nimität talouden toiminnasta huomattuja lainalaisuuksi ja sitä tutkivaa tiedettä uskovaisuudeksi, ei tee siitä uskovaisuutta. Sinulla pitäisi olla jotain muutakin argumentteja kuin se, että "anterosta nyt tuntuu että tää on diipa-daapaa."

Joo, kyllähän homma noin toimii, JOS unohdetaan realiteeteista noin 90%, JA keskitytään ainostaan siihen kapeaan noin 10% sektoriin,

Voitko eritellä mitä nämä 90% realiteeteista on? Voitko antaa esimerkkejä näistä, mitä realiteetteja taloustieteilijät (etenkin itävallan ja Chicagon koulukunnat) ovat teeseissään jättäneen huomiotta?

JA oletetaan että teoriat pitää paikkansa, JA oletetaan että yhtälön muuttujien määrä ei muutu, JA oletetaan että vakioiden määrä pysyy vakiona, JA oletetaan että epävarmuustekijöitä ei ole, JA jne.

Kuka on näin olettanut ja missä? Siis nimenomaan tällaiset ongelmat liittyvät ennenkaikkea suunnitelmatalouteen, ei liberaaliin markkinatalouteen. Syy on siinä, että suunnitelmataloudessa nämä kaikki jouduttaisiin jossain gosplanin kaltaisessa virastossa laskemaan: Kuinka paljon tuotetaan kenkiä ja millä hinnalla? Kuinka paljon tarvitaan sian rehua? Mutta kuten kaikki esimerkit suunnitelmataloudesta todistavat, kaikenlainen valtion sekaantuminen talouden toimintaa aiheuttaa ongelmia, kurjuutta, köyhyyttä ja kuolemaa.

Markkinataloudessa talouden toimintaan ei tarvitse suunnitella missään virastossa, sillä tuolloin jokainen yksilö vaikuttaa omalla toiminallaan siihen mitä tuotetaan ja miten paljon ja paljonko on sopiva hinta tuotteelle.

Mutta koska sinä et selvästikään ymmärrä mitä vapaa markkinatalous tarkoittaa, vaan syytät sitä virheistä, jotka seurasivat siitä, että poliitikot puuttuvat talouteen, ei tämä keskustelu ole kovinkaan hedelmällistä.

Kapitalismin vastustajat eivät koskaan, painotan ei koskaan, kykene perustelemaan väitteitään millään kestävällä tavalla, eivätkä koskaan kykene näyttämään, että suunnitelmatalous tuottaisi vastaavissa oloissa vapaata markkinataloutta parempia tuloksia. Tämä siksi, että näin ei vain tapahdu. Toinen tapa talouden järjestämiseksi tuottaa parempia tuloksia, mitattiin asiaa millä mittarilla tahansa. Mikään empiirinen kansantaloustieteellinentutkimus ei todista päinvastaista. Niinkin hyvin kuin sosialistien retoriikka uppoaa ihmisen yksinkertaisiin haluihin ja tunteisiin, ei sen tulokset tuota parempaa, eikä edes yhtä hyvää lopputulosta.

Siteerataan lopuksi Johan Norbegin kirjoitusta "Kleinin doktriini - tuhopolemiikin nousu":

Klein kirjoittaa, että maailmanlaajuinen kapitalismi on siirtynyt "sen kaikkein raaimpaan muotoon" vuoden 1990 jälkeen. [90] Jos hän olisi oikeassa yhdistäessään vapaan markkinatalouden riistoon, köyhyyden olisi tuosta ajankohdasta lähtien pitänyt lisääntyä dramaattisesti. On kuitenkin käynyt päinvastoin. Vuosien 1990 ja 2004 välillä äärimmäinen köyhyys kehitysmaissa on Maailmanpankin mukaan vähentynyt 29%:sta 18%:iin. Tämä tarkoittaa, että "tuhokapitalismin" alaisuudessa joka päivä 54 000 ihmistä on päässyt eroon äärimmäisestä köyhyydestä. [91] Slummeissa asuvien, mikä on Kleinin mukaan toinen liberalisoinnin seuraus, osuus on samana aikana vähentynyt 47%:sta 37%:iin. [92] Keskiarvot eivät kerro koko totuutta, joten on tärkeää huomauttaa, että suurimmat parannukset tapahtuivat niillä alueilla, missä liberalisointi oli kaikkein voimakkainta, kun taas vähemmän vapailla alueilla kehitys on myös taantunut.

Jos Klein olisi oikeassa vapaan markkinatalouden ja poliittisen väkivallan yhteydestä, olisi "tuhokapitalismin" aikoina pitänyt esiintyä paljon enemmän diktatuureja ja sotia. Klein väittää, että "maailmasta on tulossa rauhattomampi" perustelematta sitä mitenkään. [93] Hän on väärässä. University of British Columbian Human Security Centren mukaan sotilaallisten konfliktien, joihin osallistuu vähintään yhden valtion joukkoja, on vuodesta 1990 vuoteen 2005 vähentynyt 50:stä 31:een. Vuonna 1990 maailmassa oli käynnissä yhdeksän kansanmurhaa. Vuonna 2005 niitä oli vain yksi, Darfurin verilöyly. Muutamaa silmiinpistävää poikkeusta lukuun ottamatta maailmasta on tullut "tuhokapitalismin" aikana rauhallisempi paikka.

Maailmasta on myös vastoin Kleinin päätelmiä tullut demokraattisempi. Itse asiassa samaan aikaan, kun markkinataloutta on vapautettu, on tapahtunut maailmanlaajuinen demokratian vallankumous. Vuodesta 1990 vuoteen 2007 demokraattisten maiden määrä on noussut 76:sta 121:een. Vuonna 1990 oli enemmän sellaisia maita, jotka Freedom House luokitteli "ei vapaiksi" kuin "vapaiksi". Vuonna 2007 "vapaiksi" luokiteltuja oli kaksi kertaa enemmän kuin "ei vapaiksi" luokiteltuja.

Vakavasti otettavien vapaan markkinatalouden seurauksien vastaisten argumenttien puutteessa jäljelle jää vain Kleinin sinänsä aiheellinen kritiikki kidutusta, diktatuureja, korruptiota ja yrityksien tukemista vastaan. Loppuanalyysissaan Tuhokapitalismin nousu tiivistyy omituiseen väitteeseen siitä, että Milton Friedman ja vapaa markkinatalous ovat pahoja, koska hallitukset ovat kelvottomia, korruptoituneita ja julmia. Ei kenties olekaan sattuma, että kirjan takakannessa on tekstinpätkiä neljältä fiktiota kirjoittavalta kirjailijalta.

[Hiidenlintu]

Siinä missä USA pyrkii eroon rajottamattomasta kapitalismista, Suomi yrittää kaikin tavoin yksityistää terveydenhoitoa, liikennettä ja kaikkea muutakin. Me tavallaan halutaan siihen tilaan, mistä USA nyt on pyrkimässä pois. He totesivat että se ei toimi, mutta Suomessa uskotaan siihen edelleen.

Milloin Yhdysvalloissa on mielestäisi ollut rajoittamatonta kapitalismia?

Monissa asioissa USA on säännellympi kuin Suomi, esim. vuokrasääntely, terveydenhoidon sääntely, monimutkainen lainsäädäntö ulkomaisten tuotteiden haittaamiseksi jne. ja useassa muussakin kovin säännelty: maataloustuet, tullit jne. Ennen Ronald Reagania USA:n sääntely oli erittäin korkeaa, verotus ja työttömyys nykyistä korkeampia

Huomaa taas, että ihmiset puhuvat läpiä päähänsä kun eivät ole tutustuneet asiaan edes pintapuolisesti, vaan heittävät perstuntumalta jotain, mitä nyt vain tulee mieleen. Työn ja liiketoiminnan verottaminen sen sijaan on siellä alahaisempaa millä on ollut seuraavia vaikutuksia:

Suomalaiset vasemmistopoliitikot väittävät usein, että USA:ssa pitäisi tehdä kahta työtä elääkseen. Tämä ei ole totta. USA:ssa palkat ovat yleensä korkeampia kuin Suomessa ja elinkustannukset alhaisempia.

Silti 5 % amerikkalaisista tekee kahta työtä, esim. kahta eri osa-aikatyötä. Heistäkin vain neljännes tekee sitä maksaakseen aiempia velkoja tms., 17 prosenttia siksi, että pitää työstä ja 35 prosenttia siksi, että haluaa ylimääräisiä tuloja. Useimmat kahta työtä tekevistä ovat opettajia, tutkijoita tai tilintarkastajia, jotka ottavat toimeksiantoja muiltakin kuin päätyönantajaltaan, esim. professori toimii lehden kolumnistina.

Yleinen termi USA:sta puhuttaessa on myös työtä tekevät köyhät. Heitä on 5 %, mutta tämä luku koostuu työttömistä ja osasta osa-aikatyöntekijöitä. Todellakin, USA:ssa "working poor" –ryhmään lasketaan työttömät, ja käytännössä kaikki heistä ovat koko- tai osa-aikaisesti työttömiä. Suomessa työttömiä on todellisuudessa vajaat 20 %, joista tosin vain vajaat 10 %-yksikköä on "working poor", ts. kirjattu työnhakijoiksi – tai edes kaikki työttömät eivät ole köyhiä.

Työntekijöistä 1,8 % elää minimipalkalla. Paljon suurempi osa työntekijöistä tulee maista, joissa USA:n minimipalkka olisi korkea, eli heille kyse on valtaisasta elintason noususta. Tietysti suurin osa heistä on pärjännyt vieläkin paremmin ja vastaavasti jotkut syntyperäiset yhdysvaltalaiset ovat minimipalkalla. Joka kahdeksas yhdysvaltalainen on syntynyt ulkomailla, lähinnä kehitysmaissa. Lisäksi Yhdysvalloissa köyhyys on yleensä ohimenevää toisin kuin Suomessa.

http://vapaasana.net/artikkelit/2006/04/usa-ssa-pit-tehd-kahta-ty-t-el-kseen-eip-s

Viimeiseen lihavointiin: Jenkeissä sosiaalinen vaihtuvuus on paljon suurempaa (työttömän on helpompi päästä kiinni työuraan), minkä takia iso osa köyhimmästä viidenneksestä nousee vuosien aikana keskiluokkaisiksi.

Noh, ehkä teistä on hauskempaa uskoa Paavo Arhinmäkeä ja preka-eetu-kolonnaa...

[Hiidenlintu]

Korkokaso syntyy kysynnän ja tarjonnan mukaan: mitä suurempi korkotaso sen enemmän pulaa pääomasta.

Joo, kyllä, teoriassa, ei käytännössä.

Tämä johtaa ennemmin tai myöhemmin tasapainoon, mutta kaikenmaailman sääntely mutkistaa asioita.

Joo, kyllä, teoriassa, ei käytännössä.

Mistä luulet sitten korkotason käytännössä määräytyvän, mikäli poliitikot eivät siihen puutu halutessaan ohjailla talouden toimintaa, kuten tapahtui Yhdysvalloissa ja tapahtuu EU:ssa? Näemmä tiedät, kun osaat tuollaisella itsevarmuudella asian selittää.

Miksi luulet, että jos markkinoilla on aukko (esim, olisi kova kysyntä öljylampuista), mutta ketään ei kiinnostaisi ryhtyä paikkaamaan tätä aukkoa perustamalla siihen liiketoimintaa (esim. tuottamaan öljylamppuja)?

Jos väität, että markkinatalous ei toimi käytännössä, mistä luulet kaiken varallisuuden syntyneen? Minkä mekanismien kautta?

Miksi mielestäsi malli, joka DDR:ssä aiheutti sen, että varallisuus oli vain kymmenyksen Länsi-Saksasta toisi jotain hyvää nykyaikana talouteen?

Miksi luulet, että poliitikot osaavat vastata yksittäisten ihmisten tarpeisiin  paremmin kuin muut toiset yksittäiset ihmiset? Ovatko Matti Vanhanen ja muut osoittaneet erityistä luotettavuutta?

Sosialismi on laillista varastamista. Se voi nostaa varastamaan ryhtyvien elintasoa ainakin hetkellisesti, mutta syöksee lopulta koko kansakunnan turmioon. Ja tämä on tapahtunut ja tapahtuu käytännössä.

[Aschenisto]

Hiidenkivi, lainasit erästä lainausta Vapaasta sanasta koskien myyttiä, että täytyy tehdä pari työtä elääkseen. Näin vain erään 45-minuuttia dokumentin, jossa eräs amerikkalainen rikas mies kokeili elää köyhänä jossain amerikkalaisessa kaupungissa. Pakko myöntää, että huolimatta työn tekemisestä, elämä oli suhteellisen ankeeta ja rankkaa verrattuna Suomen "Kelasta rahaa ja baariin" menoon. Lisäksi olen kuullut juttua ruoka-avustusten määrän lisääntymisestä. Jotenkin nämä tiedot eivät täsmää Vapaan sanan artikkelin tietojen kanssa...

[antero]

Millaista systeemiä Antero oikein sitten kaipaisi? Ilmeisesti jonkinlaista sääntelyä, mutta millaista? Miten voimme tietää, minkälainen säätely ja kuinka paljon sitä pitäisi olla. Kuten itse sanoit, modernissa taloudessa on satoja muuttujia, joiden mittaamiseen liittyy suuria epävarmuustekijöitä.

Kyllä, kannatan "sopivaa" sääntelyä ja protektionismia.
Ja sen "sopivan" määrän löytää käytännössä interpolomalla.
Epävarmuustekijoiden takia ei voida sanoa mikä on tulevaisudessa sopiva määrä, joten interpolointi on jatkuvaa.

Miksi yksittäinen poliittinen taho pystyisi parempaan kuin tuhannet yksittäiset toimijat?

Siitä syystä että se yksittäinen taho voi määrätä rajat niille tuhansille yksittäisille toimijoille.
Ihan samoin kuin mikä tahansa yhteisö toimii.

[antero]

Mistä luulet sitten korkotason käytännössä määräytyvän, mikäli poliitikot eivät siihen puutu halutessaan ohjailla talouden toimintaa, kuten tapahtui Yhdysvalloissa ja tapahtuu EU:ssa? Näemmä tiedät, kun osaat tuollaisella itsevarmuudella asian selittää.

Nimenomaan halutessaan, ja halu riippuu pitkälti liberalismin määrästä.

Jos väität, että markkinatalous ei toimi käytännössä, mistä luulet kaiken varallisuuden syntyneen? Minkä mekanismien kautta?

Sinulla on näköjään todella vaikea ymmärtää lukemaasi. 

Liberaali kapitalismi =! Markkinatalous.

Kapitalismi on laillista varastamista. Se voi nostaa varastamaan ryhtyvien elintasoa ainakin hetkellisesti, mutta syöksee lopulta koko kansakunnan turmioon. Ja tämä on tapahtunut ja tapahtuu käytännössä.

Sopiihan tuo tuohonkin. 

Kapitalismi, aivan samoin kuin sosialismi; liian pikälle vietyinä; on tuhoisaa.

[Hiidenlintu]

Varmasti köyhimmällä porukalla on kurjaa - oli kyse mistä talousjärjestelmästä tahansa -, mutta olennaista on kuitenkin se, missä nämä kurjuudet voidaan parhaiten minimoida. Suomalainen Kelaan ja baariin -toiminta aiheuttaa sen, että syntyy syrjäytyneiden luokka joka ei koskaan edes yritä muuttua tuottavaksi osaksi yhteiskuntaa.

Miksi yksittäinen poliittinen taho pystyisi parempaan kuin tuhannet yksittäiset toimijat?

Siitä syystä että se yksittäinen taho voi määrätä rajat niille tuhansille yksittäisille toimijoille.
Ihan samoin kuin mikä tahansa yhteisö toimii.

Valtio ei yhteisö. Valtio on hallintorakenne. Yhteisö on sellainen, johon ihmiset liittyvät tai lähtevät pois halutessaan. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos antero ja hänen sosialistikaverinsa haluavat ryhtyä toteuttamaan yksityisesti sosialismia, mutta älkää ******* pakottako muita ihmisiä siihen ja viekö heidän vapauttaan! Kuvottavaa ja vastenmielistä.

"Vapaus on itse oma päämääränsä. Tietyin ja varsin pienin rajoituksin se on jokaisen ihmisen luovuttamaton etuoikeus, jota ei mikään ulkonainen mahti voi häneltä riistää. [...] Vapaus on itsekunnioituksen perusta, ja ilman sitä suuri oppi ihmisen siveellisestä vastuusta olisi pelkkää valhetta ja petosta. Vapaus on pyhä asia ja vapaudenrakkaus sydämeemme syvään juurtunut luonnonvietti." --Eugen Schauman

Jos kannatat sosialismia, niin haluat silloin elää diktatuurissa, jossa ihmisykdilöiden vapaudet tehdä haluamiaan asioita omalla omaisuudellaan määräytyvät poliittisen despootin mielijohteista. Lisäksi haluat vielä, että yleinen elintaso on samaa luokkaa kuin DDR:ssä. Lisäksi haluat, että ihmisten tavalliset kansalaisoikeuden ja demokratia lakkautetaan. Tämä siksi, että tämä kaikki on suoraa seurausta suunnitelmataloudesta ja tämän ovat myös sosialistijohtajatkin tajunneet sivuttaessaan demokratian ja julistautuessaan diktaattoreiksi.

[antero]

Sinä et vieläkään siis ymmärrä sitä, että ongelma ei johtunut liberaalista talouspolitiikasta, vaan siitä, että mitään liberaalia talouspolitiikkaa ei noudatettu käytännössä. Itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijät varoittivat jo viime vuosikymmenen puolivälissä poliittikkoja siitä, että tämä ei ole hyvä tie, mutta poliitikot eivät halunneet kuunnella. Ja nyt tänne tulee antero joka esittää poliitikkojen aiheuttamaan talousongelmaan sitä, että poliitikkojen puuttumista talouteen lisättäisiin.

Sinä et vieläkään siis ymmärrä sitä, että puhun liberaalista talouspolitiikasta käytännössä, en siitä, että liberaali talouspolitiikka toimii teoriassa. Muumikunnan taloustieteilijät ovat varoittaneet jo vuosikymmeniä poliittikkoja siitä, että tämä ei ole hyvä tie, mutta poliitikot eivät halunneet kuunnella. Ja nyt tänne tulee Hiidenlintu joka esittää liberaalin talouspolitiikan aiheuttamaan talousongelmaan sitä, että sääntelyä vähennettäisiin.