2010-05-19 Thors: Milloin maahanmuuttaja hyväksytään suomalaiseksi?

[Tuju]

Ministeri Thors: Milloin maahanmuuttaja hyväksytään suomalaiseksi?
19.05.2010
[ SV ]


Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin mukaan kulttuurilla on suuri rooli kotouttamisessa. - Tässä tarkoitan kaksisuuntaista kotoutumista, jossa myös suomalaisten on totuttava uusiin kulttuureihin. Jotta voimme kohdata uusia kulttuureja, omakuvamme pitää olla oikea. Jopa kansanmusiikkimme on saanut paljon vaikutteita muualta Euroopasta, ministeri totesi tänään puhuessaan Hanaforumissa.

Ministeri Thors ihmettelee, miten aggressiot ja pelot muita kulttuureja kohtaan nousevat pintaan näin helposti. - Arjessa tämä tulee esiin esimerkiksi urheilussa. Alexei Eremenko junioria oli haukuttu jalkapallo-ottelussa ryssäksi. Kuinka kotoutunut täytyy olla, jotta kelpaa suomalaiseksi? Kyseessä on kuitenkin pelaaja, joka on menestyksekkäästi pelannut Suomen paidassa yli 50 ottelua. Vihamielisyydestä naapureitamme kohtaan on luovuttava heti. Se on avoimen yhteiskunnan edellytys, ministeri totesi.

Pyytäisinkin nyt kommentoijia kertomaan, millaisiin uusien kulttuurien yksityiskohtiin ajattelitte totuttautua ja mitä jättää väliin?

Itseäni kiinnostaisi kovasti ihmisten kivittäminen toreilla. Siinä voisi olla sellaista uutta railakasta meininkiä mitä suomessa ei ole nähty vuosisatoihin.

Hyh mikä otsikointi

[cgm]

Itse tottuisin mieluusti latinojen perseenheiluttelukulttuuriin, missä on Suomen Shakira? Jaa sekö ei ole Thorsin haluamaa "varsinaista" kulttuuria? No ei sitten mitään.

[Sami Aario]

Astrid Thorsilla on ilmiömäinen kyky keskittyä työssään olennaiseen, nimittäin jalkapalloon.

[dothefake]

Astrid Thorsilla on ilmiömäinen kyky keskittyä työssään olennaiseen, nimittäin jalkapalloon.

Tilattiin jalkapalloilijoita, tulikin potkupalloilijoita, Nigerian palloliitto valittelee.

[Jouko]

Ei Astrid Thors puhu paskaa. Hän puhuu juuri sitä mitä on koko virassaolonsa ajan puhunut kaikkien tavoitteidensa mukaisesti. Ja tämä on hallituksen linja.

[Jaakko Sivonen]

myös suomalaisten on totuttava uusiin kulttuureihin

Sellaista velvollisuutta meillä ei ole. Ihmisiä on vaikea pakottaa ajattelemaan ministerin tahtomalla tavalla.

Jotta voimme kohdata uusia kulttuureja

Toisiin kulttuureihin tutustuminen onnistuu matkailun ja opiskelun keinoin. Se ei vaadi tuhansien elintasopakolaisten rahtaamista tänne miljardien eurojen kustannuksilla per vuosi. Vai onko koko maahanmuuttosirkus Thorsille jonkinlainen antropologinen tutkimusprojekti?

Jopa kansanmusiikkimme on saanut paljon vaikutteita muualta Euroopasta

Entä sitten? Onko tämä Thorsin perustelu suomalaisen kulttuurin alemmuudelle tai merkityksettömyydelle, verrattuna hänen "puhtaina" pitämiinsä vieraisiin kulttuureihin?

Alexei Eremenko junioria oli haukuttu jalkapallo-ottelussa ryssäksi.

Tämähän on mielenkiintoista: jos Thors käyttää Eremenkosta omalla äidinkielellään sanaa "ryss", se ei ole rasismia, mutta sen sijaan on rasistista, jos suomenkielinen käyttää tästä samankaltaista sanaa, jossa on lopussa ä-kirjain. Tässä tapauksessa Thors ei ilmeisesti pidä lainasanoja rikkautena, vaikka muuten arvostaakin muualta lainaamista?

Oliko Aleksanteri I (tai hänen puheensa kääntäjä) rasisti julistaessaan olevansa "Kejsari ja Itsewaldias yli koko Ryssänmaan"?

Kuinka kotoutunut täytyy olla, jotta kelpaa suomalaiseksi?

Kenestäkään ei voi pelkällä "kotoutumisella" tulla suomalaista. Ei suomalainenkaan muutu somaliksi, vaikka muuttaisi Somaliaan ja eläisi sen maan tapojen mukaisesti — hän olisi yhä suomalainen.

[Paasikivi]

Vihamielisyydestä naapureitamme kohtaan on luovuttava heti. Se on avoimen yhteiskunnan edellytys, ministeri totesi.

Puolustusvoimien lakkauttaminen lienee ainoa mahdollisuus ministerin vaatimusten edessä. Ihmeellistä vihamielisyyttä pitää tuollaista organisaatiota yllä Ruotsiin, Norjaan, Viroon yms. naapureihin kohdistuvan yhteisen vihamme takia.

[Aldaron]

Alexei Eremenko junioria oli haukuttu jalkapallo-ottelussa ryssäksi.

Tämähän on mielenkiintoista: jos Thors käyttää Eremenkosta omalla äidinkielellään sanaa "ryss", se ei ole rasismia, mutta sen sijaan on rasistista, jos suomenkielinen käyttää tästä samankaltaista sanaa, jossa on lopussa ä-kirjain.

Noinhan se on. Voi verrata venäjän kielen sanaan zhid, joka on juutalaista tarkoittava epäasiallinen ja loukkaava termi, mutta puolaksi lähes samalta kuulostava sana tarkoittaa "juutalainen" täysin neutraalilla asiatyylillä. Asiallinen juutalaista tarkoittava sana venäjäksi on jevrei.

Analogia toimii silläkin tavalla että zhid on venäjässä tietääkseni puolalainen lainasana aivan samoin kuin ryssä on suomessa ruotsalainen lainasana. Sanan lainaajakielessä saama tyylilaji on kummassakin tapauksessa karkeampi kuin siinä kielessä josta se on lainattu.

[Ernst]

Jotenkin tuntuu, että Suomen historiassa on joskus aikaisemminkin ollut vaihe, jolloin milloin mikäkin ylimystö on selittänyt oppimattomalle kansalle, miten sen pitäisi mihinkin asiaan suhtautua. Kysymyksille ja selvityksille, saati perusteluille, ei ollut silloinkaan sijaa... Nytkin joudumme tekemään selvitykset itse, kun ministeri ei katso niitä tarpeellisiksi...Totella pitäisi ja asenteita muuttaa täytyisi.

[Tommi Korhonen]

Minä luen tuon niin että ministeri Astrid Thors kehottaa suomalaisia kotoutumaan Suomeen hänen osoittamallaan tavalla hänen osoittamiinsa asioihin?

No, on tässä ainakin se etu että kotouttamistuet tämän jälkeen sitten koskisivat meitäkin. Hyötyisi kantis-suomalainenkin verorahoistaan?

Ei kiitos, Astrid Thors.
ja jos sana ei kuulu tai ei sitä uskota niin "EI!".

[Ernst]

RKP:tä kannattaa hädin tuskin äänikynnyksellinen äänioikeutetuista, mikä on absoluuttinen vähemmistö. Umpitollo hallitus on antanut yhdelle _____:lle ministerilleen käsittämättömästi valtaa maahanmuuttopolitiikassa, joka on kuitenkin melko tärkeä kultturiimme ja sen säilymiseen liittyvä asiakokonaisuus, kytkyineen.  Umpitollo media ei uskalla suhtautua Thorsiin ja thorsilaisuuteen kriittisesti.

Muutos olisi saatava. 2011.

[Ari-Lee]

Vihamielisyydestä naapureitamme kohtaan on luovuttava heti. Se on avoimen yhteiskunnan edellytys, ministeri totesi.

No tuotahan ne kommunistitkin toitottivat jo 20-luvulta alkaen vaan eipä vihamielisyys kaikonnut - päinvastoin, aloimme lahtaamaan naapureita nurin kuin heinää elonkorjuussa. Tosin itsepähän ammuskelivat ensin tännepäin ja vielä meidän tontilla.

No nyt on helppo edetä länteen kun Ruotsin armeijakin antautui jo ylivoiman edessä. Vai mitä naapureita hän tarkoitti?

[Maastamuuttaja]

Muutama vuosikymmen sitten maissa, joiden asukkaat eivät täysin ymmärtäneet marxilais-leninistisen yhteiskuntaopin alkeita, harrastettiin uppiniskaisille ja oppimattomille kansalaisille järjestettyjä ns. uudelleenkoulutusleirejä. Siellä selitettiin maailmanlaajuisen ideologian siunauksellisuutta. Kurssit kestivät joskus vuosikausia kunnes viimeisetkin takarivin oppilaat olivat oppineet läksynsä. Kaikkein uppiniskaisimmat katosivat jonnekin tuntemattomaan paikkaan. Opetusmetodit tehosivatkin moniin, mikä voitiin todeta vapaaehtoisissa julkisissa tilaisuuksissa, joissa kääntyneet todistivat väkevästi uuden oppinsa autuutta.

Kaikesta päätellen sisäministeriössä valmistellaan jotain vastaavaa siltä varalta, että oppilaitoksissa ja muualla yhteiskunnassa käynnistetty propagandakoneisto ei saavuta Brax-Viljanen-Thors-monikulttuuriopin tulosvaatimuksia.

[Sinna]

Tätä lukiessani ja radiota kuunnellessani on nyt kyllä ihan pakko ihmetellä; onko tälle tätille päässeet ihan kaikki inkkarit samaan kanoottiin?

[CaptainNuiva]

Thors leipoo taas kerran kakkakakkuja tarjoiltavaksi.
Minäpä väitän että keskiverto suomalainen huomioi maahanmuuttajan kulttuurin
mikäli tämä huomio suomalaisen kulttuurin olossaan ja elossaan.
On täyttä järjettömyyttä esittää asia niin että ensin yhteisön pitää
muuttua tulijan mieleiseksi eikä toisin päin.
Eli kärjistäen, maassa on taatusti jo muutamia kiivaampiakin islamisteja joiden mielestä naisten kuuluu pukeutua burkhaan, onko Thors rasisti ja suvaitsematon kun ei halua ottaa huomioon heidän halujaan/kulttuuriaan ja pukeutua myös itse burkhaan?

Mitä tulee ryssittelyyn niin jos joku yksilö niin huutelee niin onko se nyt sitten
valtakunnallinen ongelma eikä yksittäistapaus?
Tätä kun vertaa vaikkapa Sellon ampujaan jonka kerrottiin olleen yksittäistapaus(Kunniaväkivaltaa) niin
onkohan tässä nyt Thorsilla taas kerran todellisuuden hahmottelu kohdallaan.
Tässä maassa on huudeltu ja nimitelty milloin kenellekkin(myös kantiksille), niin tehdään ja niin tullaan tekemään, lapset jo hiekkalaatikkolla toisiaan homottelevat...Normaali ihminen,vaikka tämmöisiä nimittelyjä keskimäärin paheksuukiin, ei vauhkoa näistä ympäriinsä vaan ymmärtää että aika muuttaa asioita ja valtakulttuuria.

Päivä päivältä käy selvemmäksi että Thorsilla on pätemisen tarve, ei osaa raukka puutua ammattitaidon puutteessa mihinkään muuhun kuin pikku näpertelyihin joita pitää sitten paisutella ihmeellisiksi urotöiksi ja työntouhuksi

[Late]

Thors ei koskaan puhu siitä mistä muut. Jos pitäisi käsitellä perheenyhdistämiskäytäntöjä, kääntyy Thorsin huomio ihmeellisesti rasismiin tms.

Ylipäätään ei voi kuin ihmetellä, miten maahanmuuttoasioista vastaavaksi ministeriksi on voitu valita henkilö, joka on ollut Suomen Pakolaisneuvonta ry:n puheenjohtaja. Kyllä siinä on näkökulma asioihin jo valmiiksi tiedossa.
Ministerin tulisi kuitenkin pystyä käsittelemään asioita objektiivisesti antamatta omien käsitystensä/toiveidensa vaikuttaa liikaa.

"Maahanmuuttopolitiikan kehittäminen maahanmuuttajien ehdoilla" on ajattelutapana jo niin absurdi, että hälytyskellojen olisi pitänyt soida.

[Roope]

Milla Laasosen raportti tuolta Hanasaaren tilaisuudesta:

Mikroraportti: HANASAARI-seminaari

Tiedottaja Milla Laasonen osallistui HANAFORUM -seminaariin aiheella Kulttuurien lähentyminen rikastuttaa, ihastuttaa ja vihastuttaa -mutta mitä se tarkoittaa arjessamme. Seminaari järjestettiin keskiviikkona 19.5.2010 Espoon Hanasaaressa.

Alustukset Hanasaaaren johtajan Gunvor Kronmanin ja kansanedustaja Antti Kaikkosen esittämänä. Puheenvuorot pitivät Ann-Belinda Preis UNESCOsta, maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thors, Siirtolaisuusinstituutin johtaja Elli Heikkilä ja Tampereen yliopiston professori Pirkko Pitkänen.

Lopuksi paneelikeskustelu, jossa mukana vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar, teatteriohjaaja Jasenko Selimovic Göteborgista sekä poliitikko, integraatiokonsultti, kirjailija Manu Sareen Kööpenhaminasta.

Seminaarin kulku

Yksittäisten puhujien virta, suomen, ruotsin ja englannin kielellä, simultaanitulkkausta oli tarjolla. Lopuksi paneeli. Aivan lopuksi verkostoitumistilaisuus ruuan merkeissä.

Tervetulopuheissa kerrottiin sekä YK:n yleiskokouksen julistaman kansainvälisen kulttuurien lähentymisen teemavuodesta 2010 että siitä, miten eduskuntavaalit 2011 ovat jo ennalta leimautuneet maahanmuuttovaaleiksi. Kansanedustaja Kaikkonen edusti tässä tilaisuudessa Suomen YK-liittoa sen puheenjohtajan roolissa. Hänen sanomansa oli, että poliittisen retoriikan vastakkainasettelun helppous ei ole kovin rakentavaa, vaan Suomi tarvitsee sekä maahanmuuttajia että tervettä maahanmuuttokeskustelua, joka ei keskity rasismiin. Hänen mukaansa ennakkoluuloista pääsee eroon kulttuurisen osaamisen kerryttämistä ja faktatietoja käyttämällä sekä julkinen keskustelu vaatii realismia ja ripauksen suvaitsevaisuutta.

UNESCOn edustaja kertoi tarkemmin teemavuoden tavoitteista ja organisaationsa toiminnasta. Sanoman ytimessä on toivomus, että ihmisten keskuudessa heräisi valmius tutkia uusia mahdollisuuksia, jotka välittyvät jaettujen arvojen kautta ja rakentavat kestäviä siltoja kulttuurien välille, pohjautuen solidaarisuuteen ja uskoon siitä, että monimuotoisuus on yhteinen voimavara.

Astrid Thorsin ydinsanoma oli, että yhteiskuntamme tarvitsee ymmärrystä ja yhteistyön edistämistä kaikilla toiminnan areenoilla. Kansainvälisyyskasvatusta tarvitaan tilanteessa, jossa kaksi fraasia on kokenut renessanssin (maassa maan tavalla ja Suomessa puhutaan suomea). Integraatio on pitkä prosessi, eikä sitä tueta syrjinnällä, kiusaamisella tai pelottelulla. Thors kertoi myös, että Wallinin ministeriöstä on juuri valmistumassa kulttuurin tulevaisuuden selonteko, jossa havaitaan, että myös taidetyöyhteisöjen parissa tulisi nähdä vähitellen maahanmuuttajien oman kulttuurin toteuttaminen tärkeänä, samoin kuin maahanmuuttajat potentiaalisina kulttuurialan ammattilaisina.

Siirtolaisuusinstituutin esityksessä nähtiin useita tilastotietoja ja graafeja, joissa esitettiin maailman muuttovirtoja manner- ja maakohtaisesti. Muistutettiin, että Eurooppa on suosituimpia saapumiskohteita muualta maailmasta, mutta myös Euroopan sisällä on valtava muuttoliike. Samoin todettiin, että eniten Suomeen saapuvia maahanmuuttajia työllistävät palvelualat, siivous, myynti ja koulutusalat. Parasta työllisyystilanne maahanmuuttajilla on Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Suomen maahanmuuttajista 27% asui Helsingissä vuonna 2005.

Pirkko PItkänen on Tampereen yliopiston koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuden professori, joka esitteli Trans-Net hanketta. Puheenvuorossaan hän nosti esiin huolen käytännöstä, jossa EU/EEA -alueelta tulevien ammattitaitoa ei tarkasteta eikä kyseenalaisteta lainkaan ja EU/EEA-alueen ulkopuolelta tulevien, esimerkiksi venäläisten sairaanhoitajien, täytyy käydä koko ammattinsa koulutus uudestaan Suomessa ennen kuin lupa toimia ammatissa heltiää. Lisäksi häntä huoletti, ettei EU ole kiinnostunut rekrytoimaan edes korkeasti koulutettuja nousevia kolmansien maiden työntekijöitä, kuten intialaisia. Suomen työvoimasta on maahanmuuttajia todellisuudessa vain noin kaksi prosenttia professorin mukaan ja tämä luo erilaisia ongelmia kantaväestön monimuotoisuuden ymmärtämiseen työpaikoilla. Kielteiset asenteet ja kiusaaminen näkyvät töissä. Samaan aikaan tiedostetaan, että etenkin sote-alalla tullaan tarvitsemaan lisää työvoimaa ulkomailta aivan lähivuosina.

Seminaarin anti

Paras anti oli paneelista saatavilla, etenkin koska Ruotsin ja Tanskan tilanteesta sai ajantasaista tietoa ja maiden edustajat olivat välillä selkeästi eri mieltä asioista. Esimerkiksi Ruotsin edustajan mielestä taiteella ja kulttuurilla ei voida juurikaan integroida maahanmuuttajia kantaväestöön, Tanskan edustajan mielestä nimenomaan taiteen ja kulttuurin avulla voidaan tehdä paljon asennekasvatustyötä kantaväestöön päin.

Yleisökeskustelussa nostin esiin amk-valmentavien olemassaolon ja sain Suomen edustajalta kommentin, että hänen mielestään amk-opintoihin suuntaamista vielä tärkeämpää olisi saada maahanmuuttajat kiinni työelämään vaikkapa oppisopimuksin, joita tällä hetkellä käytetään luvattoman vähän.

Yleisökeskustelun myötä nousi kannatettavaksi ajatukseksi myös yhdysvaltalaismalli, jossa maahanmuuttaja saa heti työluvan ja pienempää palkkaa, eikä joudu odottelemaan kansallisuuspäätöstä toimettomana. Keskustelu jatkui ruokapöydässä, jossa ajatus kaksipalkkajärjestelmästä lytättiin eriarvoisuutta kasvattavana.

Ruokapöytäkeskustelussa myös VOIMAA-valmennus herätti myönteistä kiinnostusta, ja ehdotettiinpa heti, että kukin valmennettava saisi opiskelijamentorin parikseen, mieluiten maahanmuuttajataustaisen. Idea otettiin kiitoksella vastaan ja totean lopuksi, että näissä tilaisuuksissa pitää käydä ja olla aina mahdollisuuden salliessa yleisöpuheenvuoroja ottamassa haltuun. Ei tosin niin ylilyöntinä kuin kokoomuslainen osallistuja tässä seminaarissa, koko puolueohjelmaa ei olisi jaksanut kuunnella.

http://tietohallinto.metropolia.fi/display/voimaa/HANAFORUM+19.5.2010

[Late]

Kansanedustaja Kaikkonen edusti tässä tilaisuudessa Suomen YK-liittoa sen puheenjohtajan roolissa. Hänen sanomansa oli, että poliittisen retoriikan vastakkainasettelun helppous ei ole kovin rakentavaa, vaan Suomi tarvitsee sekä maahanmuuttajia että tervettä maahanmuuttokeskustelua, joka ei keskity rasismiin. Hänen mukaansa ennakkoluuloista pääsee eroon kulttuurisen osaamisen kerryttämistä ja faktatietoja käyttämällä sekä julkinen keskustelu vaatii realismia ja ripauksen suvaitsevaisuutta.

Mitä Kaikkonen yrittää sanoa? Osaisko joku suomentaa?

Kulttuurisen osaamisen kerryttämisen käyttäminen. Huh huh.

Siinä Kaikkonen on oikeassa että tarvitaan tervettä maahanmuuttokeskustelua, joka ei keskity rasismiin. Kuka kertoisi tämän Thorsille, Viljaselle ja muille vastaaville, jotka eivät muuhun keskitykään kuin rasismiin? Keskustellaan ihan rehellisesti perheenyhdistämiskäytännöistä ja tukitasoista. Nämä eivät liity mitenkään rasismiin.

[Titus]

Mitä Kaikkonen yrittää sanoa? Osaisko joku suomentaa?

"
Hänen mukaansa ennakkoluuloista pääsee eroon kulttuurisen osaamisen kerryttämistä ja faktatietoja käyttämällä sekä julkinen keskustelu vaatii realismia ja ripauksen suvaitsevaisuutta.
"
käännös suomeksi

bla bla blaa, blaa bla blaa

ripaus suvaitsevaisuutta = turpa kiinni ja opettele uimaan

Ketjun aiheesta, niin
"Milloin maahanmuuttaja hyväksytään suomalaiseksi ?"

-ei koskaan, hän on maahanmuuttaja ja sillä selvä. ei suomalaisestakaan tule muun maalainen vaikka voissa paistaisi useampaan kertaan.

[Fincum]

Ketjun aiheesta, niin
"Milloin maahanmuuttaja hyväksytään suomalaiseksi ?"

-ei koskaan, hän on maahanmuuttaja ja sillä selvä. ei suomalaisestakaan tule muun maalainen vaikka voissa paistaisi useampaan kertaan.

Ei niistä tule suomalaisia, ei sitten niin millään.
Jopa viranomaiset puhuvat ensimmäisen, toisen, kolmannen , nelj... polven maahanmuuttajista, joihin mm. tullaan kohdistamaan erityistoimenpiteitä koulutuksen, työelämään siirtymisen, positiivisen syrjinnän jne. suhteen.
Mitäs sitten, jos kaikki suomalaisia, noin käsitetasollakin.

Ihan tässä viimeaikoina on alkanut viehättää sellainen ulkomaalainen tapa, jossa naiset eivät miesten ja uskonnon takia   omasta halustaan osallistu yhteiskunnallisiin tehtäviin, varsinkaan politiikkaan,,, maahanmuuttopolitiikkaan.

[Jari-Petri Heino]

Minulle tulee aina sanomattoman viisas olo, kun Astrid avaa suunsa.
Taisi se Jeremenko saada pataan Moskovassa, kun ei joukkue pärjännyt. Suomessa kun joku huutaa katsomossa herjoja, mikä on kuulunut katsomokulttuuriin jokaisessa maassa aina on kuitenkin aivan kauhea asia.

Mikä ihmeellinen pakko meidän on tottua? Ei yhtään mikään. Astrid puhuu nyt asioista omalta näkökannaltaan. Suurin osa meistä suomalaisista ei halua mitään monikulttuurista Suomea, jonne tieten tahtoen raahataan väkeä ympäri maailmaa oleskelemaan tekemättä mitään. Jos kerättäisiin Astridille kolehti vaikka Gambian matkaa varten, niin mahtaiskohan se tulla järkiinsä.

[Lauttasaaren Emiiri]

Otetaan esimerkiksi Nico Rosberg. Kun hän voittaa, on hän suomalainen, kun häviää, niin sakemanni. Näin siis meillä.

[räsänen]

Otetaan esimerkiksi Nico Rosberg. Kun hän voittaa, on hän suomalainen, kun häviää, niin sakemanni. Näin siis meillä.

Vai niin, meillä hän taas on Saksalainen voittaessaan sekä myös hävitessään.

[Roope2]

Paljonkohan kullekkin tulee hakkia, jos samassa futismatsissa

-huudan osoittaen aitoa suomalaista tuomaria, etta tuomari on nuija ?
-kaksoisveljeni huutaa osoittaen Eremenkoa, etta ryssa ?
-kolmoisveljeni huutaa osoittaen somalialaista maalivahtia, etta seula ?

[Vera]

Otetaan esimerkiksi Nico Rosberg. Kun hän voittaa, on hän suomalainen, kun häviää, niin sakemanni. Näin siis meillä.

No, ilahtuneet/järkyttyneet urheilufanit on asia erikseen, en usko että niitä voidaan pitää edustavana otoksena suomalaisten asenteista.

Käytän kyllä itsestäni sanaa "suomalainen" jos konteksti ei ole ilmiselvästi etninen, ja myös sanaa "maahanmuuttaja". Tiedän toki sen että on olemassa ihmisiä jotka käyttävät sanaa "suomalainen" vain etnisessä merkityksessä, ja olen törmännyt myös moniin ihmisiin joille se merkitys on niin voimakkaasti kulttuurillinen että he yrittivät väittää mulle että olen suomalainen ennen kuin itse koin olevani.

Mutta joo. Thorsin kysymys hei toi mieleeni vastauksen "ei milloinkaan". Ja ei siis sen takia että jotkut käyttävät sanaa suomalainen puhtaasti etnisessa merkityksessä tai eivät hyväksy ulkomailla syntyneitä suomalaisiksi, vaan sen takia että suurin osa ei hyväksy suomalaistunutta ihmistä maahanmuuttajaksi.

Tähän törmää koko ajan. Maahanmuuttokeskustelussa jatkuvasti käytetään sanaa "maahanmuuttaja" tarkoittamaan ongelmallista sellaista, ihmiset järjestävät esim. tapahtumia joissa maahanmuuttajat kertovat kokemuksistaan ja unohtavat kutsua sinne juuri niitä maahanmuuttajia joiden kanssa he ovat tekemisissä joka päivä ja jotka puhuvat suomea, Hesari kirjoittaa artikkelin joka kertoo että eduskunnassa ei muka olisi maahanmuuttajia, Helsingin työvoimatoimisto pitää erillistä palvelupistettä maahanmuuttajille ja yllättyy suuresti jos suomea puhuva ja Suomessa töissä käynyt maahanmuuttaja soittaa sinne, jne.

Jenkeissä olin kaikkien mielestä ihan ilmiselvästi sekä amerikkalainen että maahanmuuttaja. Täällä tuntuu siltä että monien ihmisten mielestä en ole kumpikaan (tai siis jos he ajattelevat hetken he myöntävät että olen tosiaankin jossain sanan merkityksessä kumpikin, muttei se tule ihan luonnostaan niille mieleen). Ei se minua häiritse, mutta luulen että tämä on yleisesti aika epäterveellinen ilmiö integroinnin kannalta.

[BastardoGrande]

Itse alan harkita mamun kutsumista suomalaiseksi sitten kun häneen kohdistetut erityistoimenpiteet työllistymisen, koulutuksen, asunnonjakopolitiikan ja tarveharkintaisen sossutuen osalta on lakkautettu ja on ansaitusti saanut Suomen kansalaisuuden. Eli palkkatyöllä elättää itsensä ja perheensä ja osaa käyttäytyä maassamme MAAN TAVALLA.

Omilla ansioillaan toimeentulevaa, vaikkapa urheilijaa voisin alkaa kansalaisuuden saamisen jälkeen kutsua suomalaiseksi.

[Kala]

Ryssäksi haukkumisella on Suomessa perinteet, joiden takia ei pidä haukkua suomalaisia rasisteiksi tai yleistää suvaitsemattomiksi. Jos ajatellaan syyn olevan rasismissa tai yleisessä suvaitsemattomuudessa, niin silloin ollaan väärillä raiteilla, eikä hyvää tarkoittavasta motiivista ole apua. Vähänkään historiaa ja ihmismassojen käyttäytymistä tunteva ihminen ymmärtää suuripiirteisesti, mistä on kyse ja erityisesti sen, ettei tätä ilmiötä voi yleistää muita kansallisuuksia tai kulttuureita koskevaksi suvaitsemattomuudeksi. Saatikka sitten määritelmän mukaiseksi rasismiksi.

Mitä taas tulee jalkapallo-otteluiden yleisöön, niin nehän haukkuvat pelaajia jos millä nimillä. Ei ole mitään eroa sillä, haukutaanko ryssäksi, neekeriksi vai pelleksi - motiivi ja tarkoitus on silloin sama, muttei kuitenkaan rasismi tai suvaitsemattomuus. Se olisi mielenkiintoinen päivä ihmiskunnan historiassa, kun huomattaisiin, ettei jalkapallo-otteluissa ole haukuttu pelaajia.

[Ano Nyymi]

Tätä samaa voisi kyllä kysyä näiltä suvaitsijoiltakin. On erikoista että sama ihminen voi olla uhrina maahanmuuttaja, mutta rikoksen tehneenä suomalainen.
Suvaitsijat voisivat aivan ensiksi itse päättää Astridin kysymän asian...

[Roope]

YK-liiton raportti samasta tilaisuudesta:

Kulttuurien lähentyminen nostatti kysymyksiä HanaForumissa

Eeva Hurmalainen

Espoossa 19.5. järjestetty HanaForum-seminaari jatkoi kuumana käyvää maahanmuuttokeskustelua pureutumalla tällä kertaa maahanmuutossa piileviin voimavaroihin ja mahdollisuuksiin. Seminaarin avannut Suomen YK-liiton puheenjohtaja Antti Kaikkonen painotti puheenvuorossaan, että julkisuudessa käytävää maahanmuuttokeskustelua leimaa eräänlainen me/he -jaottelu, jota on helppo käyttää luomaan mielikuvia suuntaan ja toiseen.

Kaikkonen sanoi huomanneensa, että julkinen keskustelu keskittyy tällä hetkellä yleisesti maahanmuuttokritiikkiin. Hän painotti, että vanha sanonta "tieto on viisautta" pätee myös kulttuureista puhuttaessa, ja peräänkuulutti avoimempaa julkista keskustelua, jossa ei käytetä retorisia pelottelukeinoja. YK-liiton puheenjohtaja muistutti, että kulttuurien lähentyminen ei tarkoita kulttuurien erityispiirteiden häivyttämistä - päinvastoin, kaikki kulttuurit voivat olla ylpeitä itsestään ja omista perinteistään. Kaikkonen viittasi Unescon kulttuurista moninaisuutta koskevaan yleismaailmalliseen julistukseen vuodelta 2001, jossa todetaan, että kulttuurien välinen vuoropuhelu on kestävän rauhan edellytys. Hän päätti puheenvuoronsa toteamukseen siitä, että kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan melko samanlaisia erilaisista kulttuuritaustoistaan huolimatta.

Unescon palveluksessa Pariisissa työskentelevä Ann-Belinda Preis halusi puheenvuorossaan nostaa esiin maahanmuuttajiin kohdistuvan, yhä kovenevan asenneilmapiirin, joka näyttää lähes yleiseurooppalaiselta ilmiöltä. Hän halusi kerrata niitä toimia, joihin YK ja Unesco ovat ryhtyneet julistamalla vuoden 2010 kulttuurien välisen lähentymisen kansainväliseksi teemavuodeksi. Preisin mukaan kulttuureita ja kansalaisuuksia leimaa nykyisellään turvattomuuden ja toisiin kohdistuvan epäluottamuksen tunteet. Tämän vuoksi teemavuoden keskeisimpiä tavoitteita ovatkin kulttuurien vuoropuhelun edistäminen ja kulttuurien välisten ikiaikaisten linkkien esiintuominen. Unescon virkamies sanoi uskovansa siihen, että kulttuurien lähentyminen on mahdollista, vaikka tämä vuoropuhelu elääkin murrosvaihetta.

Eurooppa- ja maahanmuuttoministeri Astrid Thors nosti puheenvuorossaan esiin globaalikasvatuksen tärkeyden kulttuurien välisen arvostuksen vahvistamiseksi. Thors muistutti myös YK:n alaisuudessa toimivasta Sivilisaatioiden yhteenliittymästä, joka perustettiin vuonna 2005. Thors korosti puheenvuorossaan sitä, että maahanmuuttajat ovat kulttuurien moninaisuuden näkökulmasta eräänlaisia "kulttuurin ammattilaisia". Myös oma kirjallinen ja musiikillinen kulttuurimme on saanut aikojen kuluessa vaikutteita muista eurooppalaisista kulttuureista. Maahanmuuttoministerin mielestä ensimmäinen askel keskinäisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen polulla on ennen kaikkea, presidentti Paasikiven sanoin, tosiasioiden tunnustaminen.

HanaForumin päätti paneeli, johon osallistui Suomesta vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar, Tanskasta Kööpenhaminan kaupunginvaltuutettu, kirjailija Manu Sareen sekä Ruotsista valtiopäiville ensimmäistä kertaa pyrkivä teatteriohjaaja Jasenko Selimovic. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että maahanmuutosta on sinänsä hyvä keskustella julkisesti, vaikkakin keskustelu on haasteellista.

Selimovic sanoi huomanneensa, että tietty osa maahanmuuttoa koskevasta yleisestä keskustelusta on Ruotsissakin selvästi koventunut, vaikka maassa on jo pitkään ollut selvästi suhteellisesti eniten maahanmuuttajia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Selimovic peräänkuulutti koko integraatiopolitiikan ytimen muuttamista. Hänen mielestään Pohjoismaiden ajatus siitä, että maahanmuuttajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän muun muassa hoivaamaan nopeasti vanhenevaa väestöä, on perimmiltään melko itsekäs lähtökohta integaatiopolitiikalle.

Kirjailija Manu Sareen puolestaan totesi, että Tanskassa asuvat maahanmuuttajat kokevat tuoreen tutkimuksen mukaan nykyisellään vähemmän syrjintää kadulla kuin ennen. Sen sijaan viestinten ja poliitikkojen taholta rasistisen asenteiden koetaan kasvaneen. Sareenin mukaan näkyvillä on kuitenkin jo pieni muutos, kun koko maahanmuuttodiskurssi on Tanskassa muuttumassa myönteisemmäksi.

Vuoden pakolaisnainen Nasima Razmyar muistutti paneelissa, että vaikka maahanmuutosta on hyvä edelleen käydä keskustelua, todelliset ongelmat unohtuvat helposti. Razmyar muistutti, etteivät maahanmuuttajat ole homogeeninen ryhmä, vaan Suomeen tullaan mitä erilaisimmista syistä. Vuoden pakolaisnainen painotti lisäksi, että vaikka ensi kevään eduskuntavaaleista olisikin tulossa "maahanmuuttovaalit", tärkeintä olisi rakenteellisen syrjinnän purkaminen.

HanaForum-seminaarissa puheenvuoron pitivät myös tutkija Elli Heikkilä Turun siirtolaisuusinstituutista sekä professori Pirkko Pitkänen Tampereen yliopistosta. Pitkäsen seminaarialustus on ladattavissa ohesta (.doc).

Pirkko Pitkänen: Sulkeutuuko Suomi? Kulttuurien kohtaaminen arjessa
[...]
Viime aikoina ihmisten ylirajainen liikkuvuus ja kotikansainvälistyminen on nähty uhkana kansalliselle yhtenäisyydelle ja sosiaaliselle koheesiolle. Uusassimilatiivisia näkemyksiä ja luopumista moniarvoisesta integraatiopolitiikasta on esitetty niin Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. Joissain puheenvuoroissa ratkaisuksi on esitetty rajojen sulkemista. Kansallisvaltioiden rajojen sulkeminen ei tänä päivänä ole enää mahdollista, eikä se ikääntyvässä Euroopassa olisi edes järkevää politiikkaa. Pikemminkin Euroopan maiden kannattaisi pyrkiä yhteistyöhön kolmansien maiden, etenkin kasvavien talouksien kanssa. Itse olen mukana Euroopan komission ja Intian ulkoasiainministeriön (Ministry of Overseas Indian Affairs) perustamassa tieteellisessä työryhmässä, jonka tehtävänä on edistää Euroopan ja Intian välistä liikkuvuutta. Työryhmän intialaiset jäsenet ihmettelevät kovasti sitä, että siinä missä Yhdysvallat,  Uusi-Seelanti, Kanada ja muut Euroopan ulkopuoliset englanninkeliset maat rekrytoivat Intiasta aggressiivisesti osaavaa työvoimaa, Britannia ja muut Euroopan maat levittelevät käsiään.
[...]
Lääkärien ja hoitajien kansainvälinen rekrytointi ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Koska toiminta on ollut erityisen tuloksellisista alhaisen tulotason maissa, seurauksena on ollut terveydenhuollon kriisi monissa kehitysmaissa. Vaikka maailman terveysjärjestö WHO on pyrkinyt kehittämään eettistä normistoa terveydenhuollon henkilöstön kansainväliseen rekrytointiin, tilanne on hyvin huolestuttava monissa Afrikan ja Aasian maissa. WHO:n mukaan terveydenhuoltohenkilöstön vaje on kriittisellä tasolla 57 maassa, joista peräti 36 sijaitsee Afrikassa. Esimerkkeinä mainittakoon, että neljäsosa OECD-maissa työskentelevistä ulkomaalaisista lääkäreistä on saanut koulutuksensa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa; ja noin 85 prosenttia Filippiineillä koulutetuista sairaanhoitajista työskentelee nykyisin maan rajojen ulkopuolella.
[...]
Arviolta noin viitisen prosenttia Suomessa terveysalan koulutuksen saaneista työskentelee ulkomailla, pääosin Ruotsissa, Norjassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. 2000-luvulla lääkärien ja hoitajien muutto ulkomaille on kuitenkin vähentynyt ja paluumuutto lisääntynyt merkittävästi.
[...]
Kolmansista maista tulevien lääkärien on suoritettava Suomessa pätevöitymiskoulutus, mutta EU/ETA –maista tulevilta lääkäreiltä koulutusta ei vaadita.  Varsinkin suomalaistaustaiset vastaajat olivat huolissaan siitä että eurolääkärit saattavat olla hyvinkin kokemattomia ja heidän suomen/ruotsin kielen taitonsa riittämätöntä. Hoitajien osalta todettiin, että hyvin harva ulkomaalaistaustainen sairaanhoitaja työskentelee koulutustaan ja työkokemustaan vastaavissa tehtävissä.  Näin on varsinkin Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulleiden hoitajien kohdalla. Hoitajille tarvittaisiin räätälöityä muuntokoulutusta, sillä moni on suorittanut sairaanhoitajan koulutuksen Suomessa uudelleen.
[...]
Terveydenhuollon työyhteisöissä tulisi panostaa työn tekemiseen integroituun suomen/ruotsin kielen opetukseen. Kulttuurien välisen työn ongelmat liittyvät hyvin usein kielivaikeuksiin. Erityisen ongelmalliseksi koetaan kirjallinen raportointi. Työyhteisöjen arjessa ulkomaalaistaustaisen henkilöstön perehdyttäminen ja kielitaidon kohentaminen vaativat kuitenkin runsaasti taloudellisia ja henkilöstöresursseja. Siksi on pakko todeta, että vaikka kansainvälinen rekrytointi voi olla näennäisen helppo ja nopea ratkaisu työvoimapulaan, suoritettu tutkimus ei tue ajatusta että toiminta oli taloudellisesti kannattavaa, ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Jo yhteisen kielen puuttuminen vaatii työyhteisöiltä ja vastaanottavalta yhteiskunnalta koulutuksellista panostusta ja muita toimia jotka tekevät taloudellisen hyödyn kyseenalaiseksi. Pitkällä tähtäimellä tilanne voi kuitenkin olla toinen, varsinkin jos kulttuurien välisen työn ongelmiin tartutaan ajoissa.

Kulttuurien kohtaamista työyhteisöjen arjessa hankaloittavat muun muassa erilaiset käsitykset sosiaalisesta ja sukupuolten välisestä hierarkiasta, erilaiset kohteliaisuuskäytännöt, sekä aika- ja hygieniakäsitysten erot. Myös palautejärjestelmän puutteellisuus nousi esiin monissa haastatteluissa. Suomalaista syntyperää olevat toivat esiin huolensa siitä, että ulkomaalaiset eivät kerro avoimesti negatiivisista asioista vaan pyrkivät silottelemaan niitä. Ulkomaalaistaustaisilla vastaajilla puolestaan oli vastaavanlaisia kokemuksia suomalaisista kollegoista ja esimiehistä.

http://www.ykliitto.fi/files/HanaForum_Pitk%C3%A4sen%20alustus.doc

[EL SID]

no, muslimimaahanmuuttaja alkaa muuttua suomalaiseksi silloin, kun  perheen tytär pystyy valitsemaan itse puolisonsa, vaikka kristityn miehen, ilman suvun painostusta.