Mahtuuko Hommaforumille mamutyöntekijöiden oma nurkka?

[Arvoton]

Nokiaan toimitusjohtajaksi valittu kanadalainen ja koodin vääntäjiksi tuotetut intialaiset ihmiset eivät, sorry nyt vaan, ole sama asia kuin maahan muuten vain tuotetut kouluttamattomat ja syvällä ikivanhan kehitysmaan kulttuurin sisällä pysyttelevät ihmiset. Tiedän työ- ja muusta kokemuksestani, että kehitysmaista kutsutut tai tuotetut aikuiset ihmiset ovat henkiseltä kypsyydeltään yleensä samalla tasolla kuin normaalisti kasvanut suomalainen teini-ikäinen ihminen, n. 14-18 vuotias. Tämän oletan olevan samankaltaista kokemusta VOK:sten kanssa.

Jo vuosien kokemuksesta tiedän, että työelämässä viimeksi mainittujen ihmisten tietynlainen kasvatus ja opastus valutetaan työpaikan tai -yhteisön alimmalle suoritusportaalle. Suomalainen työnjohto voi olla henkisesti niin vetelää, että se ei voi muuta kuin "ymmärtää" heitä ojentamisen ja opastamisen sijaan, jotka jäävät sitten siirtolaisten työkavereiden hoidettavaksi, vaikka näillä on yleensä kuorma koko päiväksi jo omissa töissään. Olen epäillyt, että työnjohtaja saattaa jopa tehdä siirtolaisten työt loppuun valituksen tultua, muttei puutu itse ongelmaan. Tämän voi päätellä siitä, että samat siirtolaiset saavat asiakkailta valituksia kuukaudesta toiseen.

Työnjohto voi pelätä rasistileimaa niin paljon, ettei se uskalla tehdä työnjohtamistyötään ja kiistää järjestelmällisesti missään olevan vikaa, kun asioita sille esittää tai selkeätkin laiminlyönnit tuo esiin. Virhe tehdään myös siinä, että tietynväristen työntekijöiden ihonväriä selkeästi pidetään suojavärinä. Että heidän virheitään voi ymmärtää.

"Keskustelu" on todellakin jossain vaiheessa siirryttävä "vihapuhe"syyllistämisistä siihen, mikä on tänne tuotetun väestön todellinen kompetenssi ja toisaalta kuorma muulle kansalle sekä sitä myötä siihen, tarvitseeko maahan vetää ihmisiä kehitysmaista itseisarvoisesti. Nythän täällä ei saa kiinnittää huomiota siirtolaisten kykyihin ilman, että se tuomitaan vihapuheena.

Kiteytetysti: suomalaisesta voi sanoa, että joku aikuisikäinen on epäkypsä, mutta saman sanominen ulkomaalaisesta on rasismia. Vaikka psykologi sanoisi. Mutta psykologi sitä ei sano, koska hän on tiedemies ja tiede on alistettu politiikalle. Ilmeisen kieroutunut tila kaiken kaikkiaan.

[MoonShine]

Mamutyöntekijät noudattavat näemmä Omertan lakia varsin kuuliaisesti.

[jahve]

Inna, omasta compjuutterista lähettämäsi viesti ei ole salainen viesti nimimerkistä huolimatta. Naapurit ei sinua tunnista, mutta esim. supo aina halutessaan.

Teknologiapuoli menee niin, että poliisi voi halutessaan pyytää Hommaforumin ylläpitoa paljastamaan keskustelijan ip-osoitteen. Saatuaan ip-osoitteen, poliisi voi halutessaan tuomioistuimen kautta hakea oikeutta saada operaattorilta ip-osoitteen halitijan nimi. Tehokkain tapa torpata tunnistus, on olla antamatta Hommaforumin ylläpidolle ip-osoitetta. En tiedä, miten ylläpito tähän suhtautuu, mutta internetistä on ostettavissa palveluita, joiden avulla oman ip-osoitteen saa piiloon.

Samaten Homman  tulisi hetimiten siirtyä HTTPS käytäntöön ja siirtää palvelin sellaiseen maahan josta tietoja ei tarvitse luovuttaa Suomeen (tai EU:hun)

varoittava esimerkki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Johan_Helsingius

"Helsingius ylläpiti 1990-luvun alussa anon.penet.fi-osoitteessa toiminutta palvelua, joka lähetti sähköposteja nimettömänä eteenpäin. Se oli hyvin suosittu ja välitti yli kymmenen tuhatta viestiä päivässä. Palvelu joutui kuitenkin ongelmiin helmikuussa 1995, kun skientologiakirkko kutsui Interpolin apuunsa selvittämään erään skientologiaa kritisoineen käyttäjän henkilöllisyyttä. Koska vaihtoehtona olisi ollut kaikkien käyttäjätietojen paljastaminen, Helsingius paljasti skientologiakirkon etsimän henkilön nimen. Vuoden 1996 elokuussa hän ilmoitti sulkevansa palvelun."

[Soljuvainen]

Itse olen työskennellyt maahanmuuttajien opettajana. Pääsääntöisesti mukavaa hommaa, mutta tiettyjen maahanmuuttajaryhmien (tiedätte kyllä minkä) kohdalla on ollut tavallista enemmän ongelmia. Monilla on opiskelutaidot ihan nollatasolla, ja suomen opiskelusta ei tahdo tulla mitään. Osa lintsailee opiskelusta kaikenlaisten, epämääräisten syiden nojalla, luokkaa "päätä särkee" tai "lääkäriaika klo 14, pitää siis lähteä klo 12 pois". Kielimuurin vuoksi on vaikea lähteä tivaamaan vastaan, joten yleensä luovutan ja annan opiskelija lähteä pois.

Pari kertaa on käynyt niin, että maahanmuuttajaopiskelija on lähestynyt aggressiivisesti tunnin jälkeen, kun on huomannut Kela-tukensa tms. tippuneen poissaolojen vuoksi. Pari opiskelijaa on myös yrittänyt epätoivoisesti iskeä ja pyytänyt luokseen kylään, vaikka en ole tehnyt mitään flirttailevaa elettä heidän suuntaansa. Välillä olo on kuin jollain saaliseläimellä, kun kävelee luokan edessä ja huomaa miespuolisten opiskelijoiden tuijottavan intensiivisesti. Nykyään yritän sonnustautua mahdollisimman epämiellyttävän ja "feministilesbon" näköisesti, jotta tuijotus pysyisi asiallisena.

Paljon on tietenkin ollut myös kivoja opiskelijoita. Etenkin naisopiskelijat ovat pääsääntöisesti kivoja ja myös kohtalaisen innokkaita kielen oppijoita. Mutta ei se poista sitä tosiasiaa, että suurimmalla osalla kieli- ja opiskelutaidot tuskin koskaan tulevat olemaan sillä tasolla, joka vaaditaan Suomessa itsenäiseen pärjäämiseen. Ja niillä, joilla taidot riittävät, saattaa nousta motivaatio esteeksi.

[l'uomo normale]

Itse olen työskennellyt maahanmuuttajien opettajana. Pääsääntöisesti mukavaa hommaa, mutta tiettyjen maahanmuuttajaryhmien (tiedätte kyllä minkä) kohdalla on ollut tavallista enemmän ongelmia.

Olen kuullut että uusi pedagoginen idea olisi antaa maahanmuuttajien oppia kielen enemmän työpaikoilla ja käytännön elämässä. Tällä tavoin kielikoulutusta ei tarvittaisi niin paljon. Onko tällaista suunnitteilla, ja jos on, kuinka merkittävässä määrin?

[Soljuvainen]

Itse olen työskennellyt maahanmuuttajien opettajana. Pääsääntöisesti mukavaa hommaa, mutta tiettyjen maahanmuuttajaryhmien (tiedätte kyllä minkä) kohdalla on ollut tavallista enemmän ongelmia.

Olen kuullut että uusi pedagoginen idea olisi antaa maahanmuuttajien oppia kielen enemmän työpaikoilla ja käytännön elämässä. Tällä tavoin kielikoulutusta ei tarvittaisi niin paljon. Onko tällaista suunnitteilla, ja jos on, kuinka merkittävässä määrin?

Enpä oo tällaiseen ajatukseen törmännyt... Tosin oon viimeisen puolen vuoden aikana tehnyt hiukan erinäköistä hommaa, joten en oo täysin kartalla siitä, mitä kaikkea kotoutumiskentällä tapahtuu. Mut kyllä kotoutumiskoulutukseen kuuluu jo nyt jonkin verran työelämään tutustumista.

[ike60]

Olen kuullut että uusi pedagoginen idea olisi antaa maahanmuuttajien oppia kielen enemmän työpaikoilla ja käytännön elämässä. Tällä tavoin kielikoulutusta ei tarvittaisi niin paljon. Onko tällaista suunnitteilla, ja jos on, kuinka merkittävässä määrin?

Ajatus on periaatteessa hyvä. Tässä vain tulee se ongelma, että on vain vähän sellaisia töitä joita kehitysmaamamut pystyvät tekemään ja joissa ei tarvita vähintäänkin kohtalaista suomenkielen taitoa.

Joissakin töissä ei tarvita suomenkieltä. Tämä edellyttää kolmea asiaa. Ensinnäkin että työntekijä itse osaa englantia vähintäänkin hyvin. Toiseksi että kaikki relevantit työtoverit - ja asiakkaat jos sellaisten kanssa tarvitsee olla tekemisissä - osaavat englantia hyvin tai erinomaisesti. Kolmanneksi että kaikki työssä tarvittava kirjallinen materiaali (prosessiohjeet, käyttöohjeet, turvallisuusohjeet, koulutusmateriaalit ym.) on joko saatavilla englanniksi tai helposti käännettävissä (esim. Google Translate).

Kehitysmaamamujen kohdalla näiden ehtojen täyttymisessä on useita ongelmia. Heidän englanninkielen taitonsa ei välttämättä ole paljoa parempi kuin heidän suomenkielen taitonsa. Työpaikat, joissa kaikki työtoverit ja asiakkaat osaavat riittävän hyvin englantia ja joissa kirjallinen materiaali on saatavilla englanniksi, ovat korkeasti koulutettujen työpaikkoja kuten tutkimuslaitoksia ja tietotekniikkayrityksiä, ja niiden tarjoamiin töihin vain harvalla kehitysmaamamulla on edellytyksiä. Kehitysmaamamuilla saattaa lisäksi olla ylipäätään vaikeuksia lukemisen ja kirjoittamisen kanssa, mikä myös kaventaa heille mahdollisten työtehtävien kirjoa.

Tiivistetysti ja hieman kärjistäen sanottuna suuri osa kehitysmaamamuista pystyy vain yksinkertaisiin suorittaviin töihin - jotkut tarvitsisivat paljon koulutusta että pystyisivät enempään ja joillekin kognitiivisesti vaativammat työt eivät ole mahdollisia vaikka koulutusta olisi saatavillakin. Kuitenkin juuri niissä yksinkertaisissa töissä suomenkielen taitoa usein tarvittaisiin kaikkein eniten.

@Soljuvainen , kuinka suuri osa kehitysmaamamuista omaa arviosi mukaan riittävän englanninkielen taidon ja koulutuksen että pärjäisivät korkeasti koulutettujen työpaikalla?

[Roope]

Olen kuullut että uusi pedagoginen idea olisi antaa maahanmuuttajien oppia kielen enemmän työpaikoilla ja käytännön elämässä. Tällä tavoin kielikoulutusta ei tarvittaisi niin paljon.

En ole kuullut, mutta en usko, että menee läpi, koska ideahan on kaikin keinoin kasvattaa kotouttamiskoneistoa.

Sellaisesta on kylläkin ollut puhe, että jo lähes olemattomia kielitaitovaatimuksia madallettaisiin entisestään ja että työnantajille maksettaisiin ajasta, joka kuluu kieli/kotouttamiskursseilla.

[Soljuvainen]

Olen kuullut että uusi pedagoginen idea olisi antaa maahanmuuttajien oppia kielen enemmän työpaikoilla ja käytännön elämässä. Tällä tavoin kielikoulutusta ei tarvittaisi niin paljon. Onko tällaista suunnitteilla, ja jos on, kuinka merkittävässä määrin?

Ajatus on periaatteessa hyvä. Tässä vain tulee se ongelma, että on vain vähän sellaisia töitä joita kehitysmaamamut pystyvät tekemään ja joissa ei tarvita vähintäänkin kohtalaista suomenkielen taitoa.

Joissakin töissä ei tarvita suomenkieltä. Tämä edellyttää kolmea asiaa. Ensinnäkin että työntekijä itse osaa englantia vähintäänkin hyvin. Toiseksi että kaikki relevantit työtoverit - ja asiakkaat jos sellaisten kanssa tarvitsee olla tekemisissä - osaavat englantia hyvin tai erinomaisesti. Kolmanneksi että kaikki työssä tarvittava kirjallinen materiaali (prosessiohjeet, käyttöohjeet, turvallisuusohjeet, koulutusmateriaalit ym.) on joko saatavilla englanniksi tai helposti käännettävissä (esim. Google Translate).

Kehitysmaamamujen kohdalla näiden ehtojen täyttymisessä on useita ongelmia. Heidän englanninkielen taitonsa ei välttämättä ole paljoa parempi kuin heidän suomenkielen taitonsa. Työpaikat, joissa kaikki työtoverit ja asiakkaat osaavat riittävän hyvin englantia ja joissa kirjallinen materiaali on saatavilla englanniksi, ovat korkeasti koulutettujen työpaikkoja kuten tutkimuslaitoksia ja tietotekniikkayrityksiä, ja niiden tarjoamiin töihin vain harvalla kehitysmaamamulla on edellytyksiä. Kehitysmaamamuilla saattaa lisäksi olla ylipäätään vaikeuksia lukemisen ja kirjoittamisen kanssa, mikä myös kaventaa heille mahdollisten työtehtävien kirjoa.

Tiivistetysti ja hieman kärjistäen sanottuna suuri osa kehitysmaamamuista pystyy vain yksinkertaisiin suorittaviin töihin - jotkut tarvitsisivat paljon koulutusta että pystyisivät enempään ja joillekin kognitiivisesti vaativammat työt eivät ole mahdollisia vaikka koulutusta olisi saatavillakin. Kuitenkin juuri niissä yksinkertaisissa töissä suomenkielen taitoa usein tarvittaisiin kaikkein eniten.

@Soljuvainen , kuinka suuri osa kehitysmaamamuista omaa arviosi mukaan riittävän englanninkielen taidon ja koulutuksen että pärjäisivät korkeasti koulutettujen työpaikalla?

Hmmm...  Totta puhuen englannin kielen käyttö on kielletty useimmissa koulutuksissa (sekä opettajalta että opiskelijoilta), joten en ole täysin varma. Mut ehkä 1-2/50, jos puhutaan miehistä. Naisten kohdalla lukema on lähempänä nollaa.

[Lalli IsoTalo]

@Soljuvainen ,mitä mieltä olet ajatuksestani, että "mitä enemmän kotoutetaan, sitä vähemmän kotoutuvat"?

Perustan ajatukseni Ruotsin esimerkkiin (jossa kantaväestö sopeutuu tulijoihin), ja omiin kokemuksiini ulkomailta. Kun ei ole mitään turvaverkkoa, on "pakko oppia itse uimaan", siis kotoutua, kun sinut heitetään altaan syvään päähän.

Jos se ei onnistu, niin sitten kotiutukoon, maitojunalla kotiin.

Tämä on siis aito mielipiteeni: mitä enemmän kotoutetaan, sitä vähemmän kotoutuvat.

Tämä ei tietenkään kuulosta kovin mukavalta, jos oma toimeentulo riippuu siitä, että kotoutetaan. 

Tarkoitukseni ei ole loukata, vaan kertoa oma mielipiteeni asiasta. 

[Soljuvainen]

@Soljuvainen ,mitä mieltä olet ajatuksestani, että "mitä enemmän kotoutetaan, sitä vähemmän kotoutuvat"?

Perustan ajatukseni Ruotsin esimerkkiin (jossa kantaväestö sopeutuu tulijoihin), ja omiin kokemuksiini ulkomailta. Kun ei ole mitään turvaverkkoa, on "pakko oppia itse uimaan", siis kotoutua, kun sinut heitetään altaan syvään päähän.

Jos se ei onnistu, niin sitten kotiutukoon, maitojunalla kotiin.

Tämä on siis aito mielipiteeni: mitä enemmän kotoutetaan, sitä vähemmän kotoutuvat.

Tämä ei tietenkään kuulosta kovin mukavalta, jos oma toimeentulo riippuu siitä, että kotoutetaan. 

Tarkoitukseni ei ole loukata, vaan kertoa oma mielipiteeni asiasta. 

En mä kotoutumiskoulutusta sinänsä turhana näe. Mutta mielestäni sille asetetaan epärealistiset odotukset.

Nykymuotoinen kotoutumiskoulutus sopii parhaiten ihmisille, joilla on hyvät opiskelutaidot, jotka ovat tottuneet elämään länsimaisessa elämänrytmissä ja joille uuden kielen oppiminen ei ole ongelma. Lisäksi opiskelijan pitää tajuta olla myös siinä ohessa aktiivinen ja esimerkiksi opiskella kieltä omalla ajallaan.

Osalla ihmisistä ns. lähtötaso on kuitenkin sekä opiskelutaitojen että kulttuuritietämyksen osalta sen verran heikko, että parin vuoden kotoutumiskoulutus ei tule heitä auttamaan. Itse koen, että nämä ihmiset tarvitsisivat ainakin alakoulun verran (eli kuusi vuotta) kieli- ja kulttuuriopetusta, ennen kuin heidän voi odottaa pärjäävän itsenäisesti yhteiskunnassa ja työelämässä.

Oma kokemukseni on siis se, että maahanmuuttajien mahdollinen passivoituminen ei ole se suurin ongelma vaan kaikki mahdolliset muut tekijät (heikko koulutustaso, kielenoppimisvaikeudet, psyykkiset ongelmat, lasten hoitaminen ja saaminen, iän tuomat rasitteet jne.), jotka vaikeuttavat kotoutumista. Suomen kansantalouden kannalta sillä ei tosin ole juuri väliä, hidastaako kotoutumista passivoituminen vai henkiset ongelmat.