Perussuomalaisten vaalikuviot Pohjois-Karjalan vaalipiirissä 2011

[Ant.]

Jos Ahvenanmaan vaalipiiriä ei huomioida, on Pohjois-Karjala yhdessä Etelä-Savon kanssa paikkamäärältään Suomen pienin vaalipiiri, eikä sieltä valita kuin 6 kansanedustajaa. Jokainen ymmärtää, että näistä lähtökohdista kansanedustajapaikan saaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin esimerkiksi 35 kansanedustajan Uudeltamaalta ja siksi Pohjois-Karjalassa, kuten muissakin pienissä vaalipiireissä, on totuttu näkemään paljon vaaliliittoja. Perussuomalaiset nimesivät 25. päivä huhtikuuta seitsemän ehdokasta ja loput seitsemän ehdokasta nimetään piirin syyskokouksessa. Koska jokainen lista voi asettaa korkeintaan 14 ehdokasta, lähtevät Pohjois-Karjalan perussuomalaiset vaaleihin ilman vaaliliittoa.

Pienenä vaalipiirinä Pohjois-Karjala omaa tietenkin korkean läpimenokynnyksen ja monella on varmaan vielä mielessä miten viime eduskuntavaaleissa vihreiden silloinen puheenjohtaja Tarja Cronberg ei päässyt läpi, vaikka vihreät keräsivät 11,7 prosenttia vaalipiirin äänistä. Tämä toimikin katalysaattorina keskustelulle uudesta vaalilaista. Epäkohtaan on tulossa muutos vuonna 2015, jos uusi vaalilaki menee läpi, mutta vuoden 2011 eduskuntavaalit joudutaan vielä käymään läpi uskomattoman kovalla vaalikynnyksellä.

Kannatus

Eduskuntavaaleissa 2003 perussuomalaisten kannatus Pohjois-Karjalassa oli vaivaiset 0,7 prosenttia, eikä niitä seuranneissa vuoden 2004 kunnallisvaaleissakaan kannatus yltänyt kuin 1,6 prosenttiin. Nousua oli kuitenkin havaittavissa. Eduskuntavaaleissa 2007 kannatus nousi jälleen. Näissä vaaleissa perussuomalaiset (2 ehdokasta, kannatus 2,8 %) olivat vaaliliitossa kristillisdemokraattien (2 ehdokasta, 3,0 %) ja kokoomuksen (10 ehdokasta, 11,8 %) kanssa. Listan ensimmäiseksi ja sitä kautta läpimenijäksi ylsi kokoomuksen Pekka Ravi 4589 äänellä, toiseksi KD:n Juha Piironen 2343 äänellä, kolmanneksi kokoomuksen Jussi Wihonen 1992 äänellä ja neljänneksi perussuomalaisten, nyt jo edesmennyt, Urpo Leppänen 1975 äänellä.

Kunnallisvaaleissa 2008 Pohjois-Karjalan perussuomalaisten kannatus nousi 6,0 prosenttiin ja europarlamenttivaaleissa kannatus oli jo 11,2 prosenttia. Perussuomalaiset ovat siis menestyneet Pohjois-Karjalassa kaksissa viime vaaleissa paremmin kuin maassa keskimäärin - myös omilla ehdokkaillaan. Tätä kirjoittaessani perussuomalaisten valtakunnallinen kannatus on gallupien mukaan noin 8 prosenttia. Jos sama trendi jatkuu, on kannatus Pohjois-Karjalassa kenties yhdeksän prosentin luokkaa.

Läpimenokynnys

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa nähtiin lukuisia vaaliliittoja. SDP (12 ehdokasta, 34,9 % kannatus) oli vaaliliitossa vasemmistoliiton (2 ehdokasta, 4,9 %) kanssa, keskusta (12 ehdokasta, 37,6 %) vaaliliitossa vihreiden (2 ehdokasta,  6,6 %) kanssa ja kokoomus (12 ehdokasta, 9,7 %) perussuomalaisten (2 ehdokasta, 0,7 %) kanssa. Näissä vaaleissa Pohjois-Karjalasta valittiin vielä 7 kansanedustajaa, mutta tuloksista voi laskea, että kuudenteen paikkaan vaadittiin 13,3 prosentin kannatus.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa nähtiin taas vaaliliittoja. Ylempänä mainitun kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten vaaliliiton lisäksi SDP (11 ehdokasta, 31,6 %) ja vasemmistoliitto (3 ehdokasta, 2,5 %) olivat edellisten vaalien tapaan vaaliliitossa. Kuudenteen paikkaan vaadittiin tällä kertaa 11,9 prosentin kannatus.

Kunnallisvaalien 2008 äänijakaumalla läpimenokynnys olisi ollut 9,9 prosenttia ja europarlamenttivaalien äänijakaumalla 10,2 prosenttia. Europarlamenttivaaleissa on huomioitavaa, että Cronbergin suunnattoman henkilökohtaisen suosion saattelemana vihreät saivat Pohjois-Karjalasta peräti 18,5 % kannatuksen. Tämä ei toistu eduskuntavaaleissa. Muutenkin kunnallis- ja europarlamenttivaalit ovat ovat huonoja vertailukohtia vaaliliittojen puuttumisen takia. Vaaliliitot voivatkin muuttaa läpimenokynnystä paljon, mutta rohkenen arvata sen olevan tulevissa vaaleissa välillä 10-14 %.

Vaaliliitot

Perussuomalaiset ovat asettaneet seitsemän ehdokasta ja kertoneet asettavansa toiset seitsemän syksyllä. Tämä kertoo, etteivät perussuomalaiset ole lähdössä vaaliliittoihin. Vaaliliitoista ja niiden järkevyydestä on jonkinlaisia mietteitä Lappi-ketjun toisessa ja kolmannessa viestissä, joten en kirjoita niitä tähän.

Joitakin vaaliliittoja piirissä on jo varmistunut. Sanomalehti Karjalainen kertoo kuinka kokoomus (11 ehdokasta) ja kristillisdemokraatit (3 ehdokasta) ovat sopineet vaaliliitosta. Karjalainen pohti myös mahdollista SDP:n ja vihreiden vaaliliittoa.

Mahdollisuudet

En pidä perussuomalaisten mahdollisuuksia kansanedustajapaikkaan erityisen realistisina Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, mutta täysin mahdotonta kansanedustajapaikan saaminen ei kuitenkaan ole. Tämä vaatii kuitenkin kolmea asiaa:

1) Pohjois-Karjalan perussuomalaiset saavat näissäkin vaaleissa paremman tuloksen kuin perussuomalaiset valtakunnallisesti. Valtakunnallinen taso ei tule riittämään kansanedustajapaikkaan.
2) Perussuomalaisten valtakunnallinen kannatus nousee nykyisestä.
3) Muut puolueet saavat paljon ns. hukkaääniä, jolloin läpimenokynnys laskeutuu alaspäin.

Joka tapauksessa Pohjois-Karjala tulee olemaan yksi vaikeimmista vaalipiireistä perussuomalaisille. Vaikeampia vaalipiirejä ovat minun mielestäni vain Lappi ja Etelä-Savo, tietysti Ahvenanmaa pois lukien.

Vaalipiirin rakenne

Pohjois-Karjalan vaalipiiri koostuu 14 kunnasta, joiden asukasluvut olen pyöristänyt alla 500 asukkaan tarkkuudella. Asukasluvun perästä löytyy maininta siitä, mikä perussuomalaisten kannatus oli kussakin kunnassa kunnallisvaaleissa 2008. Ranskalaisilla viivoilla olen merkinnyt sen, miten jo nimetyt ehdokkaat menestyivät kunnallisvaaleissa, jos ehdolla olivat, ja asteriskilla ne ehdokkaat, jotka eivät olleet ehdolla kunnallisvaaleissa.

Huomionarvoista on, että peräti 44 % vaalipiirin asukkaista asuu Joensuussa, joten siellä menestyminen tulee olemaan tärkeää kaikille puolueille. Kuntaliitosten takia Joensuu ei kuitenkaan ole mikään yhtenäinen ja eheä kokonaisuus.

Joensuu - 73 000 (5,4 %)
- Osmo Kokko, kunnallisvaaleissa kuntansa 8. eniten ääniä saanut (462 ääntä)
- Eero Bogdanoff, kunnallisvaaleissa kuntansa 25. eniten ääniä saanut (235 ääntä)
* Sirpa Hyökki
Kontiolahti - 13 500 (6,0 %)
- Kati Suomalainen, kunnallisvaaleissa kuntansa 17. eniten ääniä saanut (69 ääntä)
- Mirva Hyttinen, kunnallisvaaleissa kuntansa 30. eniten ääniä saanut (45 ääntä)
Lieksa - 13 000 (6,4 %)
- Esko Saastamoinen, kunnallisvaaleissa kuntansa 2. eniten ääniä saanut (366 ääntä)
Liperi - 12 000 (13,3 %)
- Marja-Leena Gröhn, kunnallisvaaleissa kuntansa 3. eniten ääniä saanut (167 ääntä)
- Kauko Huohvanainen, kunnallisvaaleissa kuntansa 28. eniten ääniä saanut (53 ääntä)
Kitee - 9 500 (1,8 %)
Nurmes - 8 500 (6,6 %)
Outokumpu - 7 500 (8,4 %)
- Petri Kokko, kunnallisvaaleissa kuntansa 14. eniten ääniä saanut (64 ääntä)
Ilomantsi - 6 000 (5,6 %)
- Olli Puhakka, kunnallisvaaleissa kuntansa 10. eniten ääniä saanut (74 ääntä)
Juuka - 5 500 (0 %)
* Jouko Brelo
Tohmajärvi - 5 000 (4,2 %)
Polvijärvi - 5 000 (3,8 %)
- Veikko Isoniemi, kunnallisvaaleissa kuntansa 2. eniten ääniä saanut (87 ääntä)
Rääkkylä -  2 500 (11,9 %)
- Kari Kulmala, kunnallisvaaleissa kuntansa 2. eniten ääniä saanut (109 ääntä)
Valtimo - 2 500 (4,3 %)
Kesälahti - 2 500 (11,5 %)
- Jaakko Uuksulainen, kunnallisvaaleissa kuntansa 2. eniten ääniä saanut (72 ääntä)

Taulukko päivitetty 17.1.2011.

Muut puolueet

Seuraavassa taulukko siitä, miten vuoden 2007 kunnallisvaaleissa kävi. Taulukossa ei ole huomioitu vaaliliittoja. Läpimenneet olisivat tosin olleet samat ilman vaaliliittojakin, vaikka järjestys läpipäässeiden osalta olisi ollut toinen.

kes1 - 35,7
sdp1 - 31,6
kes2 - 17,9
sdp2 - 15,8
kes3 - 11,9
kok1 - 11,8
-------------
vih1 - 11,7
sdp3 - 10,5
kes4 - 8,9

Vihreät eivät tule saamaan ilman vaaliliittoa kansanedustajaa. Viimeksi se oli lähellä, mutta tällä kertaa huimaa henkilökohtaista suosiota nauttiva Tarja Cronberg ei mitä ilmeisemmin ole ehdolla. Karjalaisessa hänen manttelinperijäksi ehdotetaan Krista Mikkosta, joka kieltämättä sai kunnallisvaaleissa Joensuussa 3. eniten ääniä (908). Silti hän ei missään nimessä yllä Cronbergin suosioon, mutta voi hyvässä vaaliliitossa päästä läpi.

Vasemmistoliiton mahdollisuudet ovat yksin vaaliliitossa ja sellaiseen he varmasti pyrkivätkin, vaikkei heillä taida vaaliliitonkaan kanssa olla mitään mahdollisuuksia. Kokoomus saisi todennäköisesti paikan ilman vaaliliittoakin ja sovittu vaaliliitto kristillisdemokraattien kanssa varmistaa sen. Kristillisdemokraatit ovat tavallaan neuvotelleet itselleen hyvän vaaliliiton, mutta tuskinpa he ketään läpi saavat. Kristillisdemokraattien kannatus on yksinkertaisesti liian pientä tässä vaalipiirissä.

Piirin suurista SDP menetti edellisissä eduskuntavaaleissa yhden paikan huolimatta vaaliliitosta vasemmistoliiton kanssa. Nyt, kun SDP:n kannatus on osoittanut jonkinlaisia elpymisen merkkejä, on kolmannen paikan saaminen varsinkin vaaliliittojen kanssa mahdollista. SDP:n kansanedustaja Lauri Kähkönen on tosin ilmoittanut jättävänsä eduskunnan, mutta hän ei ole Pohjois-Karjalan SDP:lle elintärkeä kuten kansanedustaja Esa Lahtela. Laskussa oleva keskusta on vaarassa menettää kolmannen paikkansa.

Vielä paikkaveikkaus:

Keskusta = 2-3 paikkaa
SDP + mahdolliset vaaliliittokumppanit = 2-3 paikkaa
Kokoomus + KD = 1 paikka

Ja perussuomalaiset mustana hevosena.

Lähteet

1. Oikeusministeriön vaalitulospalvelu: http://192.49.229.35/
2. Ylen tulospalvelu kunnallisvaaleissa 2008: http://www.yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/vaalipiirit/puolueiden_kannatus_vp11.html
3. Wikipedian artikkeli Pohjois-Karjalan vaalipiiristä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Karjalan_vaalipiiri

[Ant.]

Vihreiden ja SDP:n kaavailtu vaaliliitto on kariutunut. Tai se oli kariutunut ja avauksen kirjoittaessani, mutta huomasin uutisen vasta nyt. Perussuomalaisille vaaliliiton kariutuminen tietää hyvää, sillä se todennäköisesti laskee piilevää läpimenokynnystä.

http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2010/04/sdpn_ja_vihreiden_vaaliliittoaikeet_kariutuivat_1643681.html

SDP:n ja Vihreiden vaaliliittoaikeet kariutuivat

SDP:n ja Vihreiden vaaliliittoaikeet Pohjois-Karjalassa ensi kevään eduskuntavaaleissa ovat kariutuneet. Pohjois-Karjalan sosialidemokraattisen piirijärjestön oli määrä käsitellä vaaliliittoa torstaina kokouksessaan.

Asia kuitenkin jouduttiin vetämään pois esityslistalta, koska SDP:n puoluehallitus teki keskiviikkona päätöksen, että puolue ei solmi vaaliliittoja.

Piirin toiminnanjohtajan Reijo Jeskasen mukaan aloite vaaliliittoon tuli Vihreiltä. Jeskanen laskee, että vaaliliitto olisi saavuttanut kolme paikkaa. Toiminnanjohtajan arvion mukaan läpi olisi mennyt kolme demaria tai kaksi demaria ja yksi vihreä, joka todennäköisesti olisi ollut joensuulainen kaupunginhallituksen jäsen Krista Mikkonen.

Myös edellisissä eduskuntavaaleissa SDP ja vihreät virittelivät vaaliliittoa. Tuolloin hankkeen kaatoi SDP:n piirikokousväki vastoin piirihallituksen esitystä.

YLE Pohjois-Karjala

[Ant.]

26.5.2010

Perussuomalaiset kolmanneksi suosituin puolue maakunnassa

Keskusta ja sosiaalidemokraatit edelleen kärjessä.

Perussuomalaisten kannatus Pohjois-Karjalassa on noussut 14 prosenttiin, ilmenee Karjalaisen toukokuun alussa Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Puolueen kannatus maakunnassa on viisinkertaistunut viime eduskuntavaaleista.

Kärjessä ovat edelleen keskusta ja sosiaalidemokraatit, joiden molempien kannatus on viime eduskuntavaaleista laskenut merkittävästi.

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan äänestäjät ovat tällä hetkellä tavallista epävarmempia puoluekannastaan. Epävarmuus sataa yleensä vaihtoehtopuolueiden, kuten perussuomalaisten, laariin.

Lue lisää torstain Karjalaisesta.

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/perussuomalaiset_kolmanneksi_suosituin_puolue_maakunnassa_6230033.html

EDIT:

Ja vuorokautta myöhemmin ilmestyi artikkeli, jossa muidenkin puolueiden kannatukset kävivät ilmi.

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/perussuomalaiset__nakertavat_edelleen__eniten_keskustaa_6230457.html

Perussuomalaiset nakertavat edelleen eniten keskustaa

Perussuomalaisten (PS) kannatuksen kasvu ei sittenkään ole pysähtynyt puolueen puheenjohtajan Timo Soinin maastapakoon, ja eniten PS:n kannatuksen kasvu nakertaa yhä suurista puolueista keskustan kannatuspohjaa. Tämä käy ilmi niin Karjalaisen (tänään) kuin Ylen uutisten (26.5.) Taloustutkimuksella teettämistä kyselytutkimuksista.

Ylen tutkimuksen mukaan perussuomalaisten valtakunnallinen kannatus on noussut huhtikuusta lähes kahdella prosenttiyksiköllä ja keskustan vastaavasti laskenut tasan kahdella prosenttiyksiköllä. Kokoomuksen valtakunnalliseksi kannatukseksi mitattiin nyt 23,0 prosenttia, SDP:n 21,3 prosenttia, keskustan 18,6 prosenttia, vihreiden 10,3 prosenttia ja perussuomalaisten 9,6 prosenttia.

Viime eduskuntavaaleista keskustan kannatus on siis tutkimuksen mukaan romahtanut peräti 4,5 prosenttiyksiköllä, kun taas SDP:n kannatus olisi pysynyt ennallaan ja kokoomuksen lisääntynyt vajaalla prosenttiyksiköllä. Perussuomalaiset ovat puolestaan yli kaksinkertaistaneet kannatuksensa viime eduskuntavaalien 4,1 prosentin kannatusosuudesta ja vihreätkin parantaneet asemiaan liki 2 prosenttiyksiköllä.

Pohjois-Karjalassa suunta on Karjalaisen tutkimuksen mukaan muutoin samankaltainen, mutta täällä kaikki suurimmat puolueet näyttävät jäävän perussuomalaisten ja osin myös vihreiden rynnäkön jalkoihin: keskustan kannatus maakunnassa on nyt 29,5 prosenttia, SDP:n 27,1 prosenttia, perussuomalaisten 14,2 prosenttia, vihreiden 12,4 prosenttia ja kokoomuksen 10,3 prosenttia.

Tämä tulos tietäisi vaaleissa sitä, että perussuomalaisten kannatusosuus olisi vaaleissa jopa suurempi kuin kokoomuksen ja kristillisdemokraattien yhteenlaskettu kannatus; nämä jälkimmäiset puolueethan ovat jo sopineet vaaliliitosta. Tässä kilvassa puolueiden väliset erot mahtuvat kuitenkin virhemarginaaliin, joten eduskuntapaikkoja on tämän tutkimuksen perusteella vielä turha jakaa.

Perussuomalaisten ja vihreiden todellista vaalikannatusta arvioitaessa on myös syytä huomioida, että aiemmissa vaaleissa niiden kannattajat ovat jättäneet suurten puolueiden kannattajia useammin äänestämättä. Gallup-menestyksen realisoimisessa vaalitulokseksi on siis näillä puolueilla vielä tekemistä.

Joka tapauksessa perussuomalaisten nousu myös Pohjois-Karjalassa näyttää selvältä: viime eduskuntavaaleista PS:n maakunnallinen kannatus on noussut huimat yli 11 prosenttiyksikköä ja vastaavasti keskustan kannatus pudonnut yli 6 prosenttiyksikköä. SDP:n pudotus maakunnassa jää 4,5 prosenttiyksikköön ja kokoomuksen 1,5 prosenttiyksikköön.

Näiden lukujen valossa luvassa on tiukka maakunnallinen kisa etenkin viimeisestä kuudennesta edustajapaikasta.

Kristillisdemokraattien kannatusta äskeiset uutiset eivät kertoneet. Se löytyy Verkkouutisten uutisesta:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=31680:vaalisokki-viimeksi-28-nyt-142-prosentin-kannatus&catid=1:politiikka&Itemid=3

Keskustan kannatus olisi nyt 29,5 (2007: 35,7), SDP:n 27,1 (31,6), Kokoomuksen 10,3 (11,8) ja vihreiden 12,4 (11,7) prosenttia. Kokoomus on vaaliliitossa kristillisdemokraattien kanssa, joille mitattiin 3,5 prosentin kannatus.

[Ant.]

Periksiantamattomalla asenteella vaaleihin

Pohjois-Karjalan piirin 1. varapuheenjohtaja Mirva Hyttinen pitää maakunnassa saatua jättikannatusta perusteltuna siihen työmäärään ja panostukseen nähden, mitä sen eteen on tehty.

Puheenjohtaja Osmo Kokko on tehnyt pitkän työrupeaman, joka varmasti on vaikuttanut puolueen kannatukseen Pohjois-Karjalassa.

- Olemme lähdössä vaaleihin periksiantamattomalla perussuomalaisella asenteella: periksi ei anneta, kaikkemme teemme ja olemme rinta rottingilla perussuomalaisia.

Jalkatyö kentällä on jo alkanut, ja piirin sekä puolueen aktiivit kiertävät kuuntelemassa ihmisten mielipiteitä nykyisten valtapuolueiden politiikasta. Perussuomalaiselle vaihtoehdolle löytyy tilausta.

- Tällä hetkellä teemme imagotyötä koko puolueen eteen, henkilökohtaisempaan toimintaan siirrymme lähempänä vaaleja. Nyt meillä on tarjota konkreettinen vaihtoehto, jonka ihmiset ovat kokeneet hyväksi.

Yhteistyö on voimaa

Perussuomalaiset saaneet paljon kiitosta ja positiivista palautetta Pohjois-Karjalassa. Ihmiset ovat kokeneet voimakkaasti, että perussuomalaiset eivät vain lupaa vaan pyrkivät konkreettisiin tekoihin. Nyt suuretkin puolueet ovat lähteneet samoille linjoille puolueemme jalanjäljissä, ja siitä on hyvä jatkaa.

Yksi syy puolueen menestykseen Pohjois-Karjalan piirissä lienee myös siinä, että piirissä on ainutlaatuisen hyvin yhteen hitsautunut porukka. Positiivisessa ilmapiirissä on hyvä tehdä yhteistyötä, kun kaikki kannattelevat toinen toisiaan.

-  Vaikka ehdokkaat ovat kaikki erilaisia, on yhteisenä tavoitteenamme saada eduskuntapaikka Pohjois-Karjalaan. Vähemmän tärkeää on se, kuka sen saa. Tällainen asetelma luo yhteistyöhön uudenlaisen voiman, joka tekee tavoitteen saavuttamisen huomattavasti helpommaksi.

http://perussuomalaiset.fi/artikkelit/?issue=506

[Ant.]

Perussuomalaiset uskovat vaalimenestykseen

Julkaistu 19.10.2010.

Pohjois-Karjalan perussuomalaiset uskovat puolueensa kannatuksen nousevan roimasti tulevissa eduskuntavaaleissa. Tuoreen gallup-tutkimuksenkin mukaan perussuomalaisten asema neljänneksi suurimpana puolueena on vahvistunut.

HS-gallupin mukaan kannatus on nyt 12,5 prosenttia. Kolmen suurimman puolueen sekä vihreiden kannatus on laskenut edellisestä mittauksesta. Pohjois-Karjalassa puolueen kannatus on tilastojen valossa vieläkin vankempaa.

- Olemme tehneet hurjasti työtä kannatuksemme teen. Suosioon on vaikuttanut maakunnassa varmasti työttömyys. Siihen on vaikuttanut myös nykyisen hallituksen politiikka, joka on jatkanut maaseudun ja mummonmökkien tappolinjaa. Pohjois-Karjala on melko lailla EU-vastainen, joten meidän EU-politiikkamme tukee pohjoiskarjalaista asennetta, sanoo Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja Mirva Hyttinen.

Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri valitsee viisi uutta eduskuntavaaliehdokasta syyskokouksessa 27.11. Ehdokasasettelu on kokonaisuudessaan valmis loppuvuodesta. Ensimmäiset seitsemän ehdokasta valittiin jo keväällä.

Perussuomalaisilla on maakunnassa nelisensataa jäsentä. Hyttisen mukaan myös jäsenmäärä on ollut kasvussa. Hän uskoo suotuisten kannatusennusteiden toteutuvan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

- Henkilökohtaisesti uskon siihen vahvasti. Uskon, että kannatus tästä vielä kasvaakin

http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2010/10/perussuomalaiset_uskovat_vaalimenestykseen_2067382.html

[Ant.]

Perussuomalaiset nimennyt 12 ehdokasta Pohjois-Karjalassa

Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piirikokous jätti vielä kaksi ehdokaspaikkaa auki huhtikuun eduskuntavaaleihin. Nyt ehdokkaita on nimetty 12.

Lauantaina pidetyssä piirikokouksessa ehdokkaiksi nimettiin Marja-Leena Gröhn (kuvassa) Liperistä, Veikko Isoniemi Polvijärveltä, Olli Puhakka Ilomantsista, Petri Kokko Outokummusta ja Kati Suomalainen Kontiolahdelta.

Jo keväällä puolue nimesi seitsemän ehdokasta: Osmo Kokko Joensuusta, Esko Saastamoinen Lieksasta, Kari Kulmala Rääkkylästä, Mirva Hyttinen Kontiolahdelta, Kauko Huohvanainen Liperistä, Eero Bogdanoff Joensuusta ja Sirpa Hyökki Joensuusta.

Loput kaksi ehdokasta nimetään ennen maaliskuuta. Paikat menevät ilmeisesti maakunnan pohjoisten ja eteläisten kuntien edustajille. Esimerkiksi Nurmeksesta tai Kiteeltä ei vielä ole ehdokkaita.

Kiinnostaa jonkin verran

Gallup-kannatustaan nostaneiden perussuomalaisten ehdokasratkaisut kiinnostavat jonkin verran muita puolueita.

Yleisradion perjantaina julkistaman kyselyn mukaan puolue hengittää nyt SDP:n niskaan 3,5 prosenttiyksikön erolla. Keskustan kannatus nousi.

Ilta-Sanomien teettämän kyselyn mukaan joka kolmas perussuomalaisten äänestäjä mainitsee kannatuksen syyksi sen, että haluaa muutosta politiikkaan.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen kertoi IS:lle, että moni vastaaja käytti sanaa "protesti".

Kysely julkistettiin lauantaina ilmestyneen lehden paperiversiossa.

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/onko_pohjoiskarjalan_perussuomalaisilla_tunnettu_ehdokas_6690851.html

[Ant.]

Perussuomalaisten ehdokaslista valmis

Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri on saanut valmiiksi ehdokaslistansa kevään eduskuntavaaleihin. Puolueen piirihallitus valitsi sunnuntaina pidetyssä kokouksessa kaksi uutta kansanedustajaehdokasta.

Valituiksi tulivat juukalainen Jouko Brelo ja kesälahtelainen Jaakko Uuksulainen. Perussuomalaisilla on maakunnassa nyt yhteensä neljätoista kansanedustajehdokasta.

Kokouksessa tehtiin valintoja myös piirin puheenjohtajistoon. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Mirva Hyttinen Kontiolahdelta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Kari Kulmala Rääkkylästä. Vaalipäälliköksi valittiin Satu Jumppanen Joensuusta.

Perussuomalaiset käynnistää vaalikampanjan 19. 2.2011 Joensuun torilla.

YLE Pohjois-Karjala

http://yle.fi/alueet/pohjois-karjala/2011/01/perussuomalaisten_ehdokaslista_valmis_2291808.html

[KJ]

MAAKUNTA | 17.3.2011 | 23:36 | PÄIVITETTY 17.3.2011 | 23:38
Perussuomalaiset toiseksi suurin Pohjois-Karjalassa

Keskusta ja SDP ovat tulevissa eduskuntavaaleissa Pohjois-Karjalan suurimmat häviäjät, ennustaa Karjalaisen Tietoykkösellä teettämä puoluekannatuskysely.

Perussuomalaiset on kirinyt niukasti SPD:n ohi. Puolueet ovat kuitenkin samassa virhemarginaalissa. Perussuomalaisia kannatti kyselyssä 21,7 prosenttia, mikä voi tarkoittaa jopa kahta eduskuntapaikkaa.

Keskusta olisi kyselyn perusteella menettämässä kannatuksestaan 9 prosenttia. Tästä huolimatta keskusta oli 28 prosentin kannatuksellaan yhä maakunnan suurin puolue.

SDP menettäisi yli 10 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Gallupissa puoluetta kannatti 21,4 prosenttia.

Kokoomukselle olisi luvassa sama 11,8 prosentin kannatus, jonka puolue sai vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.

Karjalainen

[KJ]

Karjalaisen jatkojutusta ilmenee mm. seuraavaa:

Jos Karjalaisen Tietoykkösellä teettämän tutkimuksen tulos olisi tarkalleen sama kuin vaalitulos ja perussuomalaiset siis nousisi ohi SDP:n vaalipiirin toiseksi suurimmaksi ryhmittymäksi, valituiksi tulisivat kyselyn äänimäärien mukaisessa järjestyksessä Pekka Ravi (kok.), Riitta Myller, Eero Reijonen (kesk.), Anu Vehviläinen (kesk.), Osmo Kokko (ps.) sekä perussuomalaisten toisena edustajana joko Kari Kulmala tai Kauko Huohvanainen.

Persujen toinen paikka on kiikun kaakun ja edellyttää nukkuvien heräämistä.

Osmo Kokko on joensuulaisena vahva ehdokas ykköseksi persujen jäsenten välisissä, mutta toisaalta H-a-listalainen, Kari Kulmala, on vahva Lieksassa, omilla kotikulmillaan ja syrjäkylillä, ja käsittääkseni taistelee ykköspaikasta Kokon kanssa, ei niinkään kakkospaikasta Huohvanaisen kanssa.

Nyt olisi Pohjois-Karjalan hommalaisilla mahdollisuus tehdä vaalityötä Kulmalan hyväksi viidakkorummuttamalla, tai vaikka ilmoittautumalla vaalimainosten jakajaksi.

Syrjäseuduilla henkilökohtaisia mainoksia ei juurikaan jaeta (postilaatikko tai pari/0,5 km), joten mainosten teho on paljon suurempi kuin asutuskeskuksissa, joissa lippua ja lappua sitten riittääkin kyllästymiseen asti. Esim. EU-vaaleissa sain vain yhden mainoksen, eli Riikka Mannerin, joka sitten valittiinkin (yllättäen ja minusta huolimatta).

Kari Kulmala on mukava ja skarppi kaveri, eihän sitä muuten ylikomisarioksi pääsisikään.

Kari Kulmalan vaalisivut

[LambOfGod]

Kari Kulmalan vaaliteemoissa http://www.karikulmala.fi/page3.aspx
"Rasismi on rikos ja siihen on puututtava tiukasti"
Poliisin suusta aikamoista läppää. Vai että rasismi on rikos. Mitä ne siellä poliisikoulussa oikeen opettaa...

AAttelin itse laittaa 98 ennäkkoäänestykseen.

[Marjapussi]

En pidä perussuomalaisten mahdollisuuksia kansanedustajapaikkaan erityisen realistisina Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, mutta täysin mahdotonta kansanedustajapaikan saaminen ei kuitenkaan ole.

Vajaassa vuodessa tilanne on muuttunut. PerSut taistelevat tosissaan kahdesta paikasta maalaisliiton ja demarien kustannuksella.

"Ällistyttävää", "ihmeteko", "maanvyörymävoitto". Näillä sanoilla kuvailevat paikallislehti Karjalainen ja Yleisradio gallupien ennustusta eduskuntavaaleista Pohjois-Karjalan vaalipiirissä.

Puhe on tietysti perussuomalaisista. Pohjois-Karjalassa puolue on gallupkannatuksen perusteella tekemässä yhtä hurjimmista nousuistaan koko valtakunnan mitassa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111279-kasittamaton-temppu-lahella-%E2%80%93-%E2%80%9Dpaskalakimies%E2%80%9D-ahtaalla-pohjois-karjalassa

[KJ]

En pidä perussuomalaisten mahdollisuuksia kansanedustajapaikkaan erityisen realistisina Pohjois-Karjalan vaalipiirissä, mutta täysin mahdotonta kansanedustajapaikan saaminen ei kuitenkaan ole.

Vajaassa vuodessa tilanne on muuttunut. PerSut taistelevat tosissaan kahdesta paikasta maalaisliiton ja demarien kustannuksella.

"Ällistyttävää", "ihmeteko", "maanvyörymävoitto". Näillä sanoilla kuvailevat paikallislehti Karjalainen ja Yleisradio gallupien ennustusta eduskuntavaaleista Pohjois-Karjalan vaalipiirissä.

Puhe on tietysti perussuomalaisista. Pohjois-Karjalassa puolue on gallupkannatuksen perusteella tekemässä yhtä hurjimmista nousuistaan koko valtakunnan mitassa.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111279-kasittamaton-temppu-lahella-%E2%80%93-%E2%80%9Dpaskalakimies%E2%80%9D-ahtaalla-pohjois-karjalassa

Hoskosen tapaus on kyllä mielenkiintoinen. Kuten Usarin jutussa todetaankin, niin Hoskonen on keskustan persulainen, ja voi sitä kautta saada keskustan protestiääniä niiltä äänestäjiltä, jotka eivät voi äänestää persuja, koska keskustalainen perinne.

Hoskosen kanta jätevesiasetuksessa saattaa hyvinkin ratkaista pelin hänen edukseen, koska ns. paskalaki oli/on todella suuri juttu harvaan asutussa Pohjois-Karjalassa, jossa sen typeryys on helposti nähtävissä: muutamalle kikkareelle pitäisi rakentaa kymppitonnin toimimaton lasikuitupönttö, ja samaan aikaan sianlantaa ajetaan naapuripelloille tuhansia litroja.

En pitäisi suurena ihmeenä vaikka Hoskonen kepittäisi Reijosen.

[KJ]

Ja näin kävi:                                   Vertausluku     Ääniä

1.   Myller, Riitta   Uusi   SDP       22 996,000   7 690   valitaan
2.   Vehviläinen, Anu   KESK       22 804,000   6 296   valitaan
3.   Kokko, Osmo   Uusi   PS       20 155,000   4 678   valitaan
4.   Ravi, Pekka       KOK   KOK+KD   11 576,000   5 700   valitaan
5.   Mäkisalo-Ropponen, MerjaUusi   SDP    11 498,000   2 516   valitaan
6.   Reijonen, Eero       KESK       11 402,000   5 316   valitaan
7.   Kulmala, Kari   Uusi   PS       10 077,500   2 760   varalla
8.   Syrjäläinen, Soile   Uusi   SDP   7 665,333   2 279   varalla
9.   Hoskonen, Hannu       KESK       7 601,333   4 934   varalla
10.   Gröhn, Marja-Leena   Uusi   PS   6 718,333   2 292   ei valita

Ravi olisi jäänyt valitsematta, jos kok ja kd eivät olisi olleet vaaliliitossa, ja Kulmala olisi valittu.