2010-05-07 VS: Georgialaisäiti vaihtoi Viron Suomeen

[Iloveallpeople]

Georgialaisäiti vaihtoi Viron Suomeen

Georgialainen Manana Tatter pakeni Abhasian sekasortoista sotaa Viroon 1990-luvun alussa. Asuttuaan Pärnussa 18 vuotta perheenäiti muutti Suomeen. Koti oli ensin Pähkinärinteessä, nyt Myyrmäessä.

–Vantaa on ihana paikka. Suomalaisista minulla ei ole pahaa sanottavaa, toteaa Tatter parin vuoden kokemuksella.

Tatterilla on kolme lasta: aikuiset tyttäret Nelli ja Nino sekä alle kaksivuotias poika Anri-Gabriel.

Tyttäret kävivät koulunsa Virossa. Poika menee päiväkotiin kesäkuussa, jolloin äiti aloittaa lähihoitajan työt vanhusten hoivakoti Hopeassa Myyrmäessä.

–Parempi olla töissä kuin kotona, sanoo Tatter. Hän oli Suomeen tultuaan kodinhoitajana Helsingin kaupungin palveluksessa.

Tatter valmistui sairaanhoitajaksi Georgiassa. Pärnussa hän oli töissä hotellin yhteydessä olevalla terveysasemalla. Suomalaisasiakkaat pyysivät ja houkuttelivat häntä muuttamaan Suomeen. Ratkaisuaan hän ei ole katunut.

–En ole kohdannut Suomessa rasismia. Lapsen kanssa on ihana asua Vantaalla. Pihalla tulee ihmisten hyvä sydän esiin, toteaa Tatter.

Anri-Gabrielin isä toimi poliisina Virossa. Nyt hän on postin palveluksessa Suomessa.

Manana Tatterille aika Virossa oli ajoittain raskasta. Sotapakolaisuuden lisäksi hänen ensimmäinen miehensä kuoli liikenneonnettomuudessa.

Lapset ovat Viron kansalaisia. Hänellä itsellään on Venäjän passi.

–Suomalaisista on helppo saada ystäviä. Heitä asuu Hakunilassa, Tikkurilassa, Malminkartanossa ja Espoossa.

Silkinportti Tikkurilassa on georgialaisille yhteinen ja keskeinen kokoontumispaikka. Liikunnanohjaaja Eteri Sarre ohjaa monikulttuurista jumppaa.

–Käyn jumpassa 3-4 kertaa viikossa. Juhlimme joulua, naisten päivää ja maan itsenäisyyspäivää. Ohjelmassa on georgialaista tanssia ja musiikkia. Tavoitteena on, että katsomme kerran viikossa georgialaisen elokuvan.

–Silkinportissa voi puhua omasta kulttuuristaan. Haluan itse opettaa myöhemmin georgialaista tanssia. Monikulttuuriasiain koordinaattori Hannele Lautiola on auttanut meitä monin tavoin.

Vanhin tytär Nelli asuu Pähkinärinteessä ja toinen tytär Nino Virossa. Kotikielenä perheessä puhutaan georgiaa, venäjää ja viroa.

–Vantaalla on ihana luonto. En haluaisi asua keskustassa, sanoo Nelli, venäjänkielinen journalisti.

Nelli toimitti kaksi vuotta Virossa omaa radio-ohjelmaa free lance -toimittajana, mutta työt loppuivat maan taloustilanteen heikennyttyä. Nyt hän on edustaja, joka myy asuntoja Turkissa.

Nino puolestaan tekee Virossa taloustieteen diplomityötä.

Äiti Manana Tatter on ylpeä lapsistaan.

Lähes joka kymmenes Vantaalla asuva on vieraskielinen

Tämän vuoden alussa Vantaan väestöstä 9,1 prosenttia eli noin 18000 asukasta oli vieraskielisiä. Vantaan väestö on yksi monikulttuurisimmista Suomessa.

Helsinki on kärjessä: pääkaupungin väestöstä vieraskielisiä oli arviolta 59600, mikä prosentteina on 10,2. Kasvu oli viime vuonna 4300 henkeä.

Espoo oli prosenteilla mitattuna hieman Helsinkiä ja Vantaata perässä. Vieraskielisiä kaupungissa väestöstä on 8,7 prosenttia eli noin 21240.

Suurimmat vähemmistökieliryhmät pääkaupunkiseudulla ovat venäjä, viro ja somali.

Vuoden 2008 aikana Vantaalle muutti 500 venäjän- ja 400 vironkielistä uutta asukasta. Viime vuoden alussa Vantaalla asui 4000 venäjän ja 2200 vironkielistä.

Kolmanneksi suurin ryhmä oli somaliankieliset, joiden määrä ei ole kasvanut, vaan on viime vuosina ollut noin 1500 asukasta.

Tietokeskuksen mukaan Helsingin seudun vieraskielisten määrä kaksinkertaistui 2000-luvun alkuvuosina ja ylitti kehyskuntineen viime vuonna 100000 rajan. Kasvun ennustetaan jatkuvan.

Vuonna 2030 vieraskielisiä arvioidaan olevan 245000 eli 15 prosenttia seudun väestöstä.

Maahanmuuttajataustainen väestö on suhteellisen nuorta, ja suurin osa heistä on työiässä. Vantaalla asuu hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia vanhuksia. Maahanmuuttajataustaisilla on myös keskimäärin vähän enemmän lapsia kuin kantasuomalaisilla asukkailla.

Hyvinvointinäkökulmasta maahanmuuttajataustaisen väestön vakavin ongelma Vantaalla on työttömyys. Työttömyyden arvioidaan olevan noin kolme kertaa todennäköisempää maahanmuuttajataustaisella väestöllä kuin suomalaisilla.

Maahanmuuttajataustaisten työttömyysaste vaihtelee 15-40 prosentin välillä.

Vantaan Sanomat

[JoKaGO]

Aika hyvin, että suomalainen perunanenä erottaa venäläisen georgialaisesta!
Siis se yksi venäläisrouva koki ryssittelyä puhuessaan venäjää tai suomea, kun taas tämä georgialaisrouva ei sitä koe, vaikka puhuu venäjää ja suomea. Päinvastoin, Myyrmäen ihmisten hyväsydämisyyttä kiittelee. Antimokutuspropagandaa?

Taitaa Manana-rouvan asenne olla sellainen, että pikkujutut eivät häiritse, vaan ihminen itse luo edellytykset elämälleen Suomessa.