Perussuomalaisten vaalikuviot Lapin vaalipiirissä 2011 ja 2015

[Ant.]

Jos manner-Suomesta halutaan etsiä vaalipiiri, jossa perussuomalaisilla on heikoimmat mahdollisuudet saada ehdokas läpi, ei todennäköisesti ole kovin väärässä, jos väittää tämän vaalipiirin olevan Lappi. Pinta-alaltaan suuren, mutta asukasluvultaan pienen Lapin poliittisia erityispiirteitä ovat jättimäiseksi paisunut keskustapuolue, ja vasemmistoliiton asema vaalipiirin kakkospuolueena. Eduskuntavaaleissa yhden paikan rippeet ovat jääneet SDP:lle ja kokoomukselle, joista jälkimmäisellä on ollut vaikeuksia turvata ainoa paikkansa ilman vaaliliittoja. Jos kokoomuskin on vaikeuksissa, ei perussuomalaisten ole helppoa lähteä metsästämään yhtä seitsemästä jaossa olevasta Lapin vaalipiirin kansanedustajapaikasta. "Vaikeutensa" takia Lapin vaalipiirissä onkin totuttu näkemään paljon vaaliliittoja.

Lapin piirin perussuomalaiset ovat nimenneet jo niinkin aikaisin kuin 14. maaliskuuta viisi ehdokasta. Samalla piiri ilmoitti lähtevänsä vaaleihin ilman vaaliliittoja. Lisää ehdokkaita on ilmeisesti luvassa 15. toukokuuta pidettävässä kokouksessa.

Läpimenokynnys

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa viimeisen paikan sai kokoomuksen (10,2 %), kristillisdemokraattien (0,8 %), perussuomalaisten (0,2 %) ja liberaalien (0,1 %) muodostama vaaliliitto, jonka kokonaiskannatus oli 11,3 prosenttia. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa viimeisen paikan sai ilman vaaliliittoja vaaleihin lähtenyt vasemmistoliitto 11,6 prosentin kannatuksella. Kunnallisvaalien 2008 tulosten perusteella viimeinen paikka olisi irronnut 10,1 prosentin kannatuksella ja europarlamenttivaalien perusteella viimeiseen paikkaan olisi tarvittu 11,2 prosentin kannatus.

Näiden perusteella voidaan ennustaa, että myös tulevissa vaaleissa läpimenoon vaaditaan noin 10-12 prosentin kannatus.

Kannatus (osa 1)

Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatus Lapin vaalipiirissä oli 0,2 prosenttia. Vuoden 2007 vaaleissa kannatus oli noussut 1,8 prosenttiin ja näissä vaaleissa perussuomalaiset (10 ehdokasta) olivat vaaliliitossa itsenäisyyspuolueen (2 ehdokasta) ja köyhien asialla -puolueen (2 ehdokasta) kanssa. Vaaliliitosta ei kuitenkaan ollut sanottavaa apua, sillä itsenäisyyspuolueen kannatus jäi 0,1 prosenttiin ja köyhien asialla -puolueen kannatus oli 0,2 prosenttia.

Kunnallisvaaleissa 2008 perussuomalaisten kannatus oli jo 2,5 prosenttia. Europarlamenttivaaleissa kannatus sitten nousikin 12,0 prosenttiin. Europarlamenttivaalien kannatuksessa oli varmasti Soini-lisää mukana, mutta toisaalta kunnallisvaalienkaan kannatus ei kerro koko totuutta. Se selviää tutkimalla vaalipiirin rakennetta.

Vaalipiirin rakenne

Lapin vaalipiiri ja samalla Lapin lääni koostuu 21 kunnasta, joiden asukasluvut olen pyöristänyt alla 500 asukkaan tarkkuudella. Asukasluvun perästä löytyy maininta siitä, mikä perussuomalaisten kannatus oli kussakin kunnassa kunnallisvaaleissa 2008. Ranskalaisilla viivoilla olen merkinnyt sen, miten jo nimetyt ehdokkaat menestyivät kunnallisvaaleissa jos ehdolla olivat, ja asteriskilla ne ehdokkaat, jotka eivät olleet ehdolla kunnallisvaaleissa.

Rovaniemi - 60 000 (4,5 %)
- Pirita Nenonen, kunnallisvaaleissa kuntansa 9. eniten ääniä saanut (357 ääntä).
- Hemmo Koskiniemi, kunnallisvaaleissa kuntansa 10. eniten ääniä saanut (337 ääntä).
* Kari Härö
* Jarmo Juntunen
* Liisa Mariapori. Mariapori oli perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana vuoden 2007 vaaleissa joissa hän sai 767 ääntä.
Kemi - 22 500 (2,5 %)
- Harri Tauriainen, kunnallisvaaleissa kuntansa 3. eniten ääniä saanut (277 ääntä)
Tornio - 22 500 (2,9 %)
- Pekka Kvist, kunnallisvaaleissa kuntansa 57. eniten ääniä saanut (52 ääntä)
Sodankylä - 9 000 (8,8 %)
- Eila Kivioja, kunnallisvaaleissa kuntansa 5. eniten ääniä saanut (144 ääntä)
Keminmaa - 8 500 (0 %)
Kemijärvi - 8 500 (0 %)
Inari - 7 000 (2,5 %)
- Esa Lindholm, kunnallisvaaleissa kuntansa 8. eniten ääniä saanut (94 ääntä).
Kittilä - 6 000 (0 %)
* Veikko Siitonen
Ylitornio - 5 000 (0 %)
- Jouko Kinnunen, kunnallisvaaleissa kuntansa 18. eniten ääniä saanut (54 ääntä). Kunnallisvaaleissa Kinnunen oli kokoomuksen listoilla.
Ranua - 4 500 (0 %)
Salla - 4 000 (0 %)
* Hanna Mäntylä
Kolari - 4 000 (0 %)
Pello - 4 000 (0 %)
Posio - 4 000 (0 %)
Tervola - 3 500 (0 %)
* Juha Antinkaapo. Antinkaapo oli perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaana vuoden 2007 vaaleissa joissa hän sai 238 ääntä.
Simo - 3 500 (0 %)
Muonio - 2 500 (0 %)
Enontekiö - 2 000 (0 %)
Utsjoki -  1 500 (0 %)
Savukoski - 1 000 (7,6 %)
- Samuli Riesto, kunnallisvaaleissa kuntansa 19. eniten ääniä saanut (12 ääntä)
Pelkosenniemi - 1 000 (0 %)

- Listaa päivitetty 15.12.

Kannatus (osa 2)

Kuten äskeisestä taulukosta näkee, perussuomalaisilla ei ollut ehdokasta yli puolissa kunnissa kunnallisvaaleissa 2008. Suurimpiin kuntiin saatiin ehdokkaita tai ehdokas, mutta 1/3 Lapin väestöstä ei ollut mahdollisuutta äänestää perussuomalaisia kunnallisvaaleissa. Kun tyhjät kunnat ja muidenkin kuntien varsin suppeat ehdokaslistat huomioidaan, saattaa eduskuntavaalikannatus olla nykyisellään melko lähellä perussuomalaisten valtakunnallista kannatusta.

Toisaalta voi ajatella myös niin, että koska kunnallisvaaleissa perussuomalaisilla oli varsin vähän ehdokkaita Lapin vaalipiirissä, ei eduskuntavaaleihin ole tarjolla kovinkaan monia edes kuntatasolla tunnettuja nimiä, joka sitten pitää myös eduskuntavaalikannatuksen matalana. Europarlamenttivaalien tulos kuitenkin kertoo siitä, että potentiaalia on.

Vaaliliitot

Perussuomalaiset ovat ilmoittaneet lähtevänsä kevään 2011 eduskuntavaaleihin ilman vaaliliittoja. Spekuloin niitä kuitenkin siltä varalta, että mieli muuttuu.

Jos perussuomalaiset tulevissa vaaleissa kuitenkin harkitsevat vaaliliittoja, vaikuttaisi kristillisdemokraatit minusta luontevimmalta kumppanilta. Lapin keskusta ja vasemmistoliitto, kuten myös SPD ja Kokoomus ovat niin isoja, etteivät perussuomalaisten jo nimeämät 5 ehdokasta mahtuisi listalle. Lisäksi näillä puolueilla on niin tunnettuja nimiä ehdolla, että perussuomalaiset eivät kuitenkaan saisi omia ehdokkaitaan läpi. Perussuomalaisilla kun ei taida olla Lapissa 5 000 henkilökohtaisia ääntä keräävää ehdokasta. Vihreiden kanssa vaaliliitto ei oletettavasti onnistu ideologisista syistä. Marginaalipuolueille ei ole kannatusta, joten niiden kanssa on turha liittoutua. Kristillisdemokraattienkin kannatus oli toisaalta viime eduskuntavaaleissa vain 1,0 prosenttia, mutta tätä selittää se, että heillä oli ehdolla vain yksi ehdokas johtuen vaaliliitosta keskustan kanssa. Tosin ei kannatus europarlamenttivaaleissakaan (2,2) tai kunnallisvaaleissa (1,4) suurta ollut. Jonkun kanssa kristillisdemokraatit pyrkivät varmasti vaaliliittoon, koska omalla listalla heillä ei ole mitään mahdollisuuksia. Samaa voisi arvella vihreiden ja tietenkin eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kohdalla.

Kristillisdemokraattien kannatuspotentiaali taitaa olla Lapissa kahden prosentin luokkaa. Jotta heistä ei olisi eduskuntaan pyrkivälle listalle suoranaista haittaa, heitä saisi olla listalla enintään kaksi. On kyseenalaista, suostuisivatko kristillisdemokraatit tällaiseen liittoon perussuomalaisten kanssa.

Mahdollisuudet

En pidä eduskuntapaikkaa Lapin piirin perussuomalaisille todennäköisenä. Paljon tosin riippuu siitä, kuinka korkeaksi perussuomalaisten valtakunnallinen gallupkannatus nousee. Jos se nousee kymmeneen prosenttiin, ei minusta ole utopistista ajatella, etteikö Lapissa voitaisi saada ehdokasta läpi. Helppoa se ei kuitenkaan tule olemaan, mutta kuten olen muissa vastaavissa artikkeleissa todennut, kaikki saatu kannatus on pesämunaa tulevia vaaleja varten sekä puolue- että henkilökohtaisella tasolla.

Voidaan myös ajatella, että koska Lapin vaalipiiri on asukasluvultaan niin pieni, siellä ovat suuretkin muutokset mahdollisia. Lisäksi esimerkiksi vasemmistoliiton kannattajat lienevät Lapissa pääsääntöisesti perinteisiä työläisiä, eikä Paavo Arhinmäen ajama punavihreä linja välttämättä vetoa heihin.

Henkilökohtaisesti pidän vaaliliitotonta linjaa hyvänä ratkaisuna. Hyviä ja realistisia tavoitteita Lapin piirin perussuomalaisille voisivat olla valtakunnallisen kannatusprosentin saavuttaminen, omien ehdokkaiden nostaminen esiin ja sitä kautta kunnallisvaaleihin 2012 valmistautuminen sekä hirmuisen hyvällä suorituksella eduskuntapaikan saaminen.

Muut puolueet

Mitä puolueita perusuomalaisten menestys uhkaa? Alla taulukko siitä, miten edellisissä eduskuntavaaleissa kävi.

Kes1 - 43,2
Vas1 - 23,1
Kes2 - 21,6
Sdp1 - 15,1
Kes3 - 14,4
Kok1 - 11,9
Vas2 - 11,6
-------------------
Kes4 - 10,8
Kes5 - 8,6
Vas3 - 7,7
Sdp2 - 7,6
Kes6 - 7,2

Keskusta tuskin pääsee viime eduskuntavaalien lukemiin. Niin paljoa se ei kuitenkaan menettäne kannatusta, että kolmas paikka olisi uhattuna, mutta neljäs paikka voi tulla laskusta huolimatta, jos vasemmistoliitto laskee vielä enemmän. Vasemmistoliitto onkin aidossa vaarassa menettää toisen paikkansa. SDP saa arvattavasti tulevissakin vaaleissa yhden paikan Lapin vaalipiiristä, kuten se on tehnyt jo 50 vuoden ajan. Kokoomuksella taas menee niin hyvin, etten jaksa uskoa, että se menettäisi ainoaa paikkaansa, ellei se sitten tee itselleen huonoa vaaliliittoa. Vihreiden ja kristillisdemokraattien paikkahaaveet lepäävät täysin onnistuneen vaaliliiton varassa.

Lähteet

1. Oikeusministeriön vaalitulospalvelu: http://192.49.229.35/
2. Ylen tulospalvelu kunnallisvaaleissa 2008: http://www.yle.fi/vaalit2008/tulospalvelu/vaalipiirit/puolueiden_kannatus_vp15.html
3. Lapin piirin perussuomalaisten sivut: http://lappi.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista
4. Wikipedian artikkeli Lapin vaalipiiristä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapin_vaalipiiri

[Timoteus]

Oikein hyvä pohjustus jälleen kerran.

Vaaliliittoasiassa olen kuitenkin jonkin verran eri mieltä. Minusta KOK+PS+KD-vaaliliitto olisi kaikkien kolmen etu. Kokoomuksen ja Perussuomalaisten nousun vuoksi vaaliliitto voisi hyvin yltää kahteen paikkaan, kun erillisillä listoilla todennäköisin saldo on KOK 1, PS 0, KD 0. Vaaliliiton syntyessä PS joutuisi toki karsimaan ehdokaslistaansa mutta sittenpähän.

KD:lle, kuten toteat, vaaliliitto on ainoa oljenkorsi ja sekin heiveröinen sellainen. PS:n on todennäköisempää saada keskitettyä n. 4 000 ääntä vaaliliiton sisällä yhdelle ehdokkaalle kuin kerätä 11 000 ääntä yksin. Kokoomuksellekin vaaliliitto on suurempi mahdollisuus kuin riski: jos PS:n ääniharava onnistuu uhkaamaan Ulla Karvoa (viime vaaleissa 4 634 ääntä), vaaliliiton yhteiskannatus riittänee kahteen paikkaan eikä Kokoomus menetä mitään. Jos taas PS:n kokonaiskannatus on riittävä mutta äänten keskitys epäonnistuu, Kokoomus saa toisenkin paikan.

Vaaliliiton tuoman mahdollisen ekstrapaikan meneminen vaaliliittokumppanille eikä itselle tuskin haittaisi sen enempää Kokoomusta kuin Perussuomalaisiakaan, koska paikka olisi todennäköisimmin pois ideologiselta vastalaidalta, Vasemmistoliitolta.

Viime eduskuntavaaleissa kokoomuslaisista eniten ääniä Lapissa saivat Ulla Karvo (4 634) ja Heikki Autto (2 450). Molemmat on jo asetettu ehdolle (Lähde). Autto on kannatustaan nostava poliittinen broileri, jonka lyömiseen ei enää ensi keväänä 2 500 ääntä riitä ja joka olisi mahdollisen vaaliliiton sisällä Perussuomalaisten päävastustaja.

No, tuskinpa mitään vaaliliittoa tehdään mutta nimenomaan pienten vaalipiirien osalta pidän sitä Perussuomalaisilta huonona ratkaisuna. Tulevia vaaleja ajatellenhan ratkaisu on tehty eikä näitä mutta silti.

[Ant.]

Kiitos kiitoksista ja vastauksesta! Mukavaa, että joku lukee näitä ja kommentoi asiantuntevasti.

Aloitusta kirjoittaessani ajattelin, että koska vaaliliitto (myös kokoomuksen kanssa) nostaisi paikansaantimahdollisuuksia hyvin vähän, on parasta valita se tapa osallistua vaaleihin, joka on tulevissa vaaleissa eniten hyödyksi, eli ehdokkaiden nostaminen esiin. Toisaalta, kuinka paljon eduskuntavaaliehdokkuus lisää ehdokkaan tunnettavuutta? Saatan yliarvioida tämän merkittävyyden. Saatan samalla myös aliarvioida perussuomalaisten kykyä keskittää ääniä. Minulla on ollut se käsitys, että perussuomalaisilta se ei oikein onnistu.

Tarkastellaanpa tilannetta uudestaan.

Edellisissä eduskuntavaaleissa perussuomalaisilla oli vain yksi ehdokas Pohjois-Savossa, Pentti Oinonen, jolle onnistuttiin keskittämään hulppeat 4334 ääntä, vaikka hän ei minun muistini mukaan ollut erityisen tunnettu ehdokas. Tämä kertoisi siitä, että perussuomalaiset pystyvät keskittämään ääniä siinä missä muutkin. Yhden ehdokkaan taktiikasta huolimatta perussuomalaiset saivat Pohjois-Savossa 5,7 prosentin kannatuksen vuoden 2008 kunnallisvaaleissa, jota voi pitää ihan kelpo tuloksena.

Näin asiaa tarkasteltuani huomaan olevani kanssasi samaa mieltä. Ehdottamasi vaaliliitto nostaisi perussuomalaisten mahdollisuuksia huomattavasti.

Näitä asioita ei voi mitata laboratoriossa, joten seuraava esimerkkini ei kerro totuutta, mutta nostan sen esiin esimerkkinä. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa kristillisdemokraatit olivat vaaliliitossa Varsinais-Suomen vaalipiirissä kokoomuksen kanssa. KD:llä oli listalla vain yksi ehdokas, Sari Essayah, joka meni läpi. KD:n kannatus oli 3,9 prosenttia. Puolitoista vuotta myöhemmin pidetyissä kunnallisvaaleissa KD:n kannatus oli samassa vaalipiirissä 2,3 prosenttia.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin KD lähti omalla 17 hengen listalla. Kuten odotettua, kannatus nousi 4,7 prosenttiin (lista ei kyllä saanut ketään läpi). Mielenkiintoista on, että seuraavissa kunnallisvaaleissa kannatus nousi 2,8 prosenttiin.

Tällainen arviointi ei tietenkään täytä minkäänlaisia kriteereitä. Mutta on ehkä hyvä pitää mielessä, että oma lista voi tuoda ehdokkaille tunnettavuutta, luoda yhteishenkeä (kun oma mies ei jää syrjään) ja sitouttaa henkilöitä puolueeseen. Ja tämä voi näkyä tulevissa vaaleissa. Tältä pohjalta Lapin perussuomalaisten päätöstä voi myös ymmärtää.

[Ant.]

Yle kirjoittaa yleisesti Lapin vaalipiirin asetelmista. Vaalipiirin ääniharava, lähes 11 000 ääntä kerännyt Paavo Väyrynen aikoo olla tulevissa vaaleissa ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä. Lapin keskustan kakkosääniharava, reilut 5 500 ääntä kerännyt Hannes Manninen jättää eduskunnan kokonaan. Yhdessä Väyrynen ja Manninen saivat 17 prosenttia kaikista Lapin vaalipiirin äänistä edellisissä eduskuntavaaleissa.

Väyrysen siirto sähköistää Lapin vaaliasetelmat

Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen päätös vaihtaa vaalipiiriä ensi eduskuntavaaleissa lisää vaalien kiinnostavuutta Lapissa, arvelee keskustan Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Eero Ylitalo. Hän uskoo, että Väyrysen päätös aktivoi Lapissa myös muita puoleita ja lisää yleisesti kiinnostavuutta asettua vaaleissa ehdolle.

Ylitalon mukaan sekä Mannisen että Väyrysen kotipiirissä Peräpohjolassa eduskuntavaalien kuuden ehdokkaan kiintiö oli täyttymässä jo ennen keskiviikon ilmoitusta. Hän uskoo Väyrysen siirtymisen Uudellemaalle kuitenkin kasvattavan ehdokuuden kiinnostavuutta entisestään.

- Uskon, että meille löytyy mitat täyttäviä ehdokkaita, vaikka kiistaton ykkösnimi siirtyykin toiseen vaalipiiriin. Voi sanoa, että tämä Paavon ilmoitus pisti kyllä kuviot uusiksi, Ylitalo luonnehtii.

Edellinen "loikkaus" toi Keskustalle lisäpaikan

Peräpohjolan piirillä on pieneksi piiriksi nykyisellään aika tukeva miehitys kansallisen päätöksenteon avainpaikoilla: Väyrynen on ministeri ja eduskuntatyöstä luopuva Hannes Manninen valtionvarainvaliokunnan puheenjohtaja.

Ylitalo uskoo Keskustan pystyvän jopa lisäämään kannatustaan ja parantamaan eduskuntapaikkamääräänsä Lapin vaalipiiristä - kuten kävi vuonna 1991, kun Väyrynen ensimmäisen kerran siirtyi Uudenmaan vaalipiiriin.

- Tavoitteenamme on vähintäänkin nykyisen paikkamäärän säilyttäminen ja mieluummin neljä paikkaa Lapista.

Iskun paikka muille puolueille

Ylitalo myöntää, että erityisesti Väyrysen lähtö on iskun paikka muille puolueille. Riski keskustaäänien karkaamisesta esimerkiksi Perussuomalaisille tai Kokoomukselle on olemassa.

Väyrystä äänestäneistä osa on äänestänyt nimenomaan keminmaalaista konkaripoliitikkoa henkilönä, ei niinkään Keskustaa puolueena. Osa näistä "uskollisista" voi hyvinkin siirtyä muiden puolueiden äänestäjiksi - tai jopa jättää kokonaan äänestämättä.

- Paavon äänillä on varmasti ottajia, Ylitalo arvioi.

Keskustan kannalta tilanne on kuitenkin siinä mielessä hyvä, että viimeksi rannalle jääneistä ehdokkaista kaksi vertailulukujen puolesta ensimmäistä oli keskustalaisia. Jos puolue onnistuu pitämään puolensa kokonaisäänisaaliin suhteen, Ylitalon toiveille puolueen paikkamäärän noususta voi olla katettakin.

http://yle.fi/alueet/perameri/2010/07/vayrysen_siirto_sahkoistaa_lapin_vaaliasetelmat_1831058.html

[Ant.]

Hemmo Koskiniemi tiedottaa Uuden Suomen blogissaan perussuomalaisten Lapin vaalipiirin uusista kansanedustajaehdokkaista. Ehdokkaita on nyt 10, joten heistä viisi on uusia. Yksi nimetyistä ei kuitenkaan halua vielä nimeään julki.

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokkaat -LAPISSA
17.7.2010 13.53

Perussuomalaisten Lapin piiri on asettanut jo kymmenen ehdokasta vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Yksi ehdokkaista ei halua vielä nimeään julkisuuteen.

Ehdokkaat ovat:

Kari Härö, Rovaniemi
Hemmo Koskiniemi, Rovaniemi
Pirita Nenonen, Rovaniemi
Jarmo Juntunen, Rovaniemi

Esa Lindholm, Inari
Pekka Kvisti, Tornio
Eila Kivioja, Sodankylä
Hanna Mäntylä, Salla
Samuli Riesto, Savukoski

Lapin piirissä voidaan asettaa 14 ehdokasta, joten neljä ehdokasta on vielä nimeämättä.

Tavoitteena on yhden kansanedustajan saaminen Lapista. Yhteen edustajan läpiviemiseen tarvitaan äänestysprosentista riippua 10 000-12 000 ääntä.

Eduskuntavaaleissa 2007 PS sai noin 2000 ääntä. Kunnallisvaaleissa jo yksin Rovaniemellä PS sai yli 1300 ääntä.

Lapin piiri on päättänyt aiemmin, että se ei solmi vaaliliittoja.

http://hemmokoskiniemi.blogit.uusisuomi.fi/2010/07/17/perussuomalaisten-kansanedustajaehdokkaat-lapissa/

[Marjapussi]

Pidän yllättävänä ettei Kemin seudulta ole viälä löytynyt ehdokasta. Erään jalasmökinvetäjän poistuttua maisemilta, niin luulisi ääniä olevan tarjolla halukkaille.

[Ant.]

Pidän yllättävänä ettei Kemin seudulta ole viälä löytynyt ehdokasta. Erään jalasmökinvetäjän poistuttua maisemilta, niin luulisi ääniä olevan tarjolla halukkaille.

Potentiaalia ainakin olisi. Perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtaja, reilu kolmekymppinen Harri Tauriainen sai kunnallisvaaleissa Kemissä kolmanneksi eniten ääniä. Ei varmaan ole ihan mahdoton ajatus, että piirin puheenjohtaja asettuisi eduskuntavaaleissa ehdolle, vaikken minä mitään Tauriaisen suunnitelmista tiedäkään.

[Ant.]

Eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet, etteivät ne lähde vaaliliittoihin tulevissa eduskuntavaaleissa Lapin vaalipiirissä.

http://yle.fi/alueet/lappi/2010/08/puolueet_vaalitaistoon_ilman_liittoja_1890491.html

Puolueet vaalitaistoon ilman liittoja

Lapin kaikilla eduskuntapuolueilla on koossa ehdokkaiden perusrunko ensi kevään vaaleihin. Piiritoimistot vahvistavat, että vaaliliittoja ei solmita, vaan vaaleihin mennään omin voimin. Edellisten vaalien vaalikumppani, vihreät ei enää kelpaa kokoomukselle eikä kristilliset keskustalle.

Keskustassa herättää mielenkiintoa herättävät lahjusepäilyksi joutunut Ari Ruotsalainen ja europarlamentaarikko Hannu Takkula.

Keskustan Lapin piirin toiminnanjohtaja Pekka Lehto uskoo, että Takkula on kiinnostunut palaamaan europarlamentista valtakunnan politiikkaan, jos häntä on kerran esitetty ehdokkaaksi.

Takkula lähtee tai ei lähde ehdokkaaksi

Lehto kiistää keskustan verkkolehden Verkkoapila-lehden maanantaina julkaiseman väitteen, että Takkula olisi ilmoittanut lähtevänsä ehdokkaaksi. Lehto sanoo, että hän puhui Takkulan kanssa maanantaina iltapäivällä ja pyysi tätä ilmoittamaan viikon kuluessa, lähteekö ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin.

Europarlamentaarikko Hannu Takkula kertoi aiemmin maanantaina Lapin uutisille panttaavansa lopullista ratkaisuaan ehdokkuudesta elokuun lopulle. Keskustan verkkolehti Verkkoapila kertoi kuitenkin maanantaina iltapäivällä, että Takkula lähtee ehdolle.

Lapin uutisille Takkula lupasi jättää europarlamentin, jos lähtee ehdokkaksi ja tulee valituksi eduskuntaan. - Kyllä, jos tällaiseen ratkaisuun päädyn, että lähden ehdokkaaksi, Takkula sanoi.

"Ruotsalainen toistaiseksi samalla viivalla"

Ari Ruotsalainen on tällä hetkellä epäiltynä lahjuksen ottamisesta. Jääkö hän keskustan ehdokaslistan ulkopuolelle, jos hän saa syytteen?

- Emme täällä rupea käsittelemään poliisitutkinta-asioita. Tilanne varmasti ratkeaa jossakin vaiheessa, ja silloin se on tietysti selvempi, mutta tässä vaiheessa Ari Ruotsalainen on samalla viivalla kuin muutkin, Lehto muotoilee.

Viime eduskuntavaaleissa keskusta ja kristilliset olivat vaaliliitossa.

- Kyllä keskusta lähtee vaaleihin nyt ihan omalla listalla. Viime kerralla vaaliliittokristillisten kanssa toi vain yhteislistalle tuhat ääntä. Lapin piiristä tulee kahdeksan ehdokasta ja Peräpohjolan piiristä kuusi.

Myös kokoomus ja SDP vaaleihin täydellä listalla

Lapin kokoomuksen toiminnanjohtaja Jukka Mäyrä sanoo, että emme ole neuvotelleet vaaliliitosta kristillisten emmekä vihreiden kanssa. Viime vaaleissa kokoomus ja vihreät olivat vaaliliitossa.

- Lähdemme eduskuntavaaleihin omin voimin omalla listalla. Ensi keväänä on hyvä harjoitella vaaleihin menemistä omilla voimilla ilman vaaliliittoja. Uusi vaalilaki tulee kieltämään vaaliliitot.

SDP:n Lapin piirin toiminnanjohtaja Seppo Nordström sanoo, että SDP lähtee vaaleihin täydellä 14 ehdokkaan listalla. SDP ei solmi Lapissa vaaliliittoa kenenkään kanssa.

Keränen: Vasemmistoliiton kärkiniminä Tennilä ja Mustajärvi

Keskustassa on tilaa uusi ehdokkaille, kun Paavo Väyrynen siirtyy takaisin ehdokkaaksi Uudellemaalle ja Hannes Manninen ei asetu enää ehdokkaaksi. 16-17 000 ääntä on uudelleen jaossa. Keskustan kolmesta kansanedustajasta on Lapissa ehdokkaana vain Janne Seurujärvi.

Näitä himoavat muun muassa Takkula - jos lähtee ehdokkaaksi, Ruotsalainen, istuva kansanedustaja Janne Seurujärvi, eduskuntaan paluuta yrittävä Tatja Karvonen, Kemijärven tehtaan massaliikkeen keulahahmo Heikki Nivala ja nuori rovaniemeläinen valtuutettu Liisa Ansala.

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtaja Pertti Keränen luettelee hänkin kärkiniminä istuvat kansanedustajat Esko-Juhani Tennilän ja Markus Mustajärven sekä entisen SKDL:n piirisihteerin Jaakko Portin.

Autto ja Karvo kovaan kamppailuun

Kokoomuksessa ennakoidaan kovaa kamppailua kahden rovaniemeläisen ehdokkaan, istuvan kansanedustajan Ulla Karvon ja viime vaaleissa suuren äänisaaliin keränneen valtuuston puheenjohtajan Heikki Autton välillä.

SDP:llä ei liene haastajaa nykyiselle kansanedustajalle Johanna Ojala-Niemelälle.

Kaikki neljä Lapin eduskuntapuoluetta aikoo asettaa ehdolle sallitut 14 ehdokasta, kymmenkunta on kasassa. Kansanedustajiahan on Lapista seitsemän. Eduskuntavaalit on siirretty maaliskuulta huhtikuulle.

Ilman vaaliliittoja vihreillä ja kristillisdemokraateilla ei ole mahdollisuuksia saada kansanedustajaa läpi. Tämän vihreiden ykkösnimi myöntää avoimesti, eikä aio osallistua vaaleihin.

http://yle.fi/alueet/lappi/2010/08/tormanen_ei_lahde_vaaleihin_1889531.html

Törmänen ei lähde vaaleihin

Vihreitten rovaniemeläinen kunnallispoliitikko Timo Törmänen ei lähde ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Lapin vihreitten äänimäärä vei Törmäsen viime vaaleissa ensimmäiselle varasijalle kokoomuksen ja vihreiden vaaliliitossa.

47-vuotias luokanopettaja ja toimittaja Törmänen keräsi viime vaaleissa 3 065 ääntä.

Törmänen perustelee kieltäytymistään vihreiden vähäisillä mahdollisuuksilla saada kansanedustaja Lapista pelkästään omalla listallaan.

- Kyllä vakavasti otettavaksi eduskuntavaaliehdokkaaksi Lapissa aikovan täytyy käydä läpi sellainen rumba, etten sellaiseen montaa kertaa jaksa enkä haluakaan mukaan lähteä. Aikaa ja rahaa palaa niin paljon, ettei sellaista tuosta vaan kasaan saa, Törmänen lisäksi perustelee.

Vihreät menee ensi kevään eduskuntavaaleihin Lapissa omalla ehdokaslistallaan.

[Timoteus]

YLE kirjoittaa Perussuomalaisten vaaliasetelmista Lapissa. Kovin paljon varsinaista uutta tietoa juttu ei sisällä. Sen kuitenkin, että Perussuomalaisten Lapin piiri käsittelee ehdokasasettelua tänään ja nimeää mahdollisesti lisää ehdokkaita. Listalla on vielä neljä paikkaa vapaana.

http://www.yle.fi/alueet/perameri/2010/09/perussuomalaisilla_henki_paalla_myos_lapissa_2008736.html

Perussuomalaisilla henki päällä myös Lapissa

Perussuomalaisten nousussa olevat kannatusluvut luovat puolueelle nostetta myös Lapissa. Puolueen kemiläinen kunnanvaltuutettu ja Lapin piirin puheenjohtaja Harri Tauriainen sanoo, että tällaisilla kannatusluvuilla tehdään poliittista historaa ja liikehdintää tapahtuu jo siksi, että tunnettuja ehdokkaita on jäänyt pois.

Puolue aikookin iskeä Paavo Väyryseltä ja Hannes Manniselta vapautuviin ääniin.

- Ilman muuta siinä on iskun paikka ja pyrimme tekemään töitä siihen saumaan. Miten se pystytään realisoimaan, jää nähtäväksi. Kuka perii kyseisten henkilöiden ääniä. Mihin ne siirtyvät vai passivoituvatko äänestäjät, Tauriainen pohtii.

Ääniä myös nukkuvilta

Viime eduskuntavaaleissa äänestyprosentti oli 66 eli nukkuvien puolue oli ylivoimaisesti suurin ryhmittymä. Valtakunnallisesti perussuomalaiset ovat kyenneet herättämään nukkuvia äänestäjiä ja sen varaan myös Tauriainen laskee.

- Perussuomalaiset on onnistunut valtakunnallisestikin herättelemään passiivisia äänetäjiä, joita on ihan liikaa tässä maassa. Siinä pitää onnistua myös näissä vaaleissa. Näkisin niin, että perususomalaiset vaikuttavat omalta osaltaan siihen, että äänestysprosentti saattaa hyvin nousta, Tauriainen arvelee.

Perussuomalaisten Lapin piiri käsittelee lauantaina ehdokasasettelua ja mahdollisesti nimeää uusia ehdokkaita. Tällä hetkellä puolue on nimennyt kymmenen ehdokasta, joista yhdeksän on julkistettu. Vaaliliittoihin puolue ei lähde Lapissa.

Tuoreimmassa gallupissa perussuomalaisille mitattiin koko maassa 12,5 prosentin kannatus.

YLE Perämeri

[Timoteus]

http://perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit2011/lapinvaalipiiri

Lapissa on nimetty lisää ehdokkaita. Tiedossa on nyt kaksitoista ehdokasta. Uudet nimet ovat:

Jouko Kinnunen, Ylitornio
Liisa Mariapori, Muurola (Rovaniemi)
Veikko Siitonen, Kittilä

Kinnunen oli kunnallisvaaleissa ehdolla sitoutumattomana Kokoomuksen listoilla ja sai 54 ääntä. Mariapori ei ollut ehdolla kunnallisvaaleissa mutta viime eduskuntavaaleissa hän oli 767 äänellään Lapin Perussuomalaisten ääniharava. Veikko Siitonen on mielenkiintoinen nimi hänkin jos kyseessä on tämä Veikko Siitonen.

Kittilälehti tietää kertoa, että kaikki neljätoista ehdokasta on jo valittu mutta kaksi ei vielä halua nimeään julkisuuteen.

[Ant.]

Vasemmistoliitto ja Persut taistelevat viimeisestä paikasta Lapissa

Julkaistu 25.10.2010

Mikäli Perussuomalaisten suosio mielipidetutkimuksissa toteutuu vaaleissa, Vasemmistoliitto ja Perussuomalaiset taistelevat eduskuntavaalien viimeisestä paikasta Lapissa, arvioi politiikan tutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta.

Piilevä äänikynnys tekee kuitenkin Perussuomalaisten nousun vaikeaksi. Perussuomalaiset tarvitsisivat Petri Koikkalaisen arvion mukaan yli kymmenen tuhatta ääntä saadakseen yhden edustajan läpi vaaleissa. Lapin vaalipiiristä valitaan eduskuntaan seitsemän kansanedustajaa.

2007 eduskuntavaaleissa Markus Mustajärvi (vas) sai Lapin viimeisen kansanedustajapaikan 7675 äänellä. Esko-Juhani Tennilän ja Mustajärven äänimäärien ero oli alle 100 ääntä.

Asetelmia voi vielä sekoittaa Keskustapuolueen tuleva kannatus tilanteessa, jossa sekä Paavo Väyrynen että Hannes Manninen eivät ole enää ehdolla Lapin vaalipiirissä. Väyrynen siirtyi ehdolle Uudellemaalle ja Manninen ei ole ehdolla missään vaalipiirissä. Väyrynen ja Manninen keräsivät vuoden 2007 vaaleissa Keskustalle yhteensä lähes 16 500 ääntä.

Perussuomalaisten kannatus suurempi kuin ennusteissa

Petri Koikkalainen kertoo Perussuomalaisten saaneen 2007 eduskuntavaaleissa enemmän ääniä kuin vaaleja edeltäneet tutkimukset ennustivat. Perussuomalaiset saivat 4,1 prosenttia äänistä, kun edeltävän vuoden ennusteet lupasivat puolueelle vain noin 2 - 3 prosentin kannatusta.

- Tämä on vastoin yleisiä odotuksia. Yleensä pienten puolueiden ja protestipuolueiden saama äänimäärä vaaleissa on ollut pienempi kuin ennusteissa, Koikkalainen sanoo.

Perussuomalaisille yli 14 prosentin kannatusta ennakoineet ennusteet ovat olleet koko maata koskevia ja ne eivät suoraan kerro puolueiden alueellisesta kannatuksesta, mutta jos kunnallisvaalit näyttävät suuntaa on Perussuomalaisten kannatus nousussa myös Lapissa.

- Perussuomalaisten kannatus oli vuonna 2008 5,4 prosenttia, kun se edellisissä kunnallisvaaleissa jäi 0,1 prosenttiin. Perussuomalaiset nostivat siis kannatustaan Lapissa valtakunnallisten ennusteiden mukaisessa suhteessa, Koikkalainen sanoo.

http://yle.fi/alueet/lappi/2010/10/vasemmistoliitto_ja_persut_taistelevat_viimeisesta_paikasta_lapissa_2087534.html

[Roope]

Piilevä äänikynnys tekee kuitenkin Perussuomalaisten nousun vaikeaksi. Perussuomalaiset tarvitsisivat Petri Koikkalaisen arvion mukaan yli kymmenen tuhatta ääntä saadakseen yhden edustajan läpi vaaleissa. Lapin vaalipiiristä valitaan eduskuntaan seitsemän kansanedustajaa.

2007 eduskuntavaaleissa Markus Mustajärvi (vas) sai Lapin viimeisen kansanedustajapaikan 7675 äänellä. Esko-Juhani Tennilän ja Mustajärven äänimäärien ero oli alle 100 ääntä.

Lisäksi Mustajärvi on perussuomalaisine mielipiteineen (mm. maahanmuutto ja aselaki) melkoinen outolintu uudistuneessa Vasemmistoliitossa.

[Jaakko Sivonen]

Nyt myös Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä on ilmoittanut jäävänsä pois eduskunnasta. Väyrystä, Mannista ja Tennilää äänesti viime vaaleissa yli 24 000 henkilöä, jotka joutuvat nyt etsimään uuden ehdokkaan.

[nm80]

Lisäksi Mustajärvi on perussuomalaisine mielipiteineen (mm. maahanmuutto ja aselaki) melkoinen outolintu uudistuneessa Vasemmistoliitossa.

Mustajärvi on kyllä kaikkea muuta kuin perussuomalainen mielipiteiltään.

[Roope]

Mustajärvi on kyllä kaikkea muuta kuin perussuomalainen mielipiteiltään.

En tunne miestä yhtään sen paremmin, mitä nyt muutama puheenvuoro esimerkiksi maahanmuutosta ja aselaista on sattunut viime kuukausina silmiin. Eivät ne ehkä olleet leimallisesti perussuomalaisia, mutta ainakin Arhinmäen ja Koivulaakson linjalle vastakkaisia.

[pelle12]

Nyt myös Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä on ilmoittanut jäävänsä pois eduskunnasta. Väyrystä, Mannista ja Tennilää äänesti viime vaaleissa yli 24 000 henkilöä, jotka joutuvat nyt etsimään uuden ehdokkaan.

Tennilä jäämässä pois? Ylimääräisiä ääniä jaossa oikein roppakaupalla. Tuskin kaikki Tennilää äänestäneistä vasureita automaattisesti äänestää. Persuilla ja muille antikonsesus-voimilla on nyt tuhannen taalan paikka.

[Muuttohaukka]

Tennilällä on ollut ihan oma kannattajakuntansa. Lähestulkoonkaan kaikki eivät ole kommunisteja.
Näistä äänistä voisi lohjeta PS:lle, mutta Tennilän oma henkilökohtainen vetovoima on se lapinmiehen ja -naisen juttu.
Tennilä koetaan "meän miehenä". Tennilällä on 35 vuoden mittainen tausta ja tunnettavuus. E-J kulkee kylästä kylään,pirtistä pirttiin ja hänet tunnetaan ja häntä odotetaan ja myös hän itse tuntee lähestulkoon kaikki kannattajansa ihan itse.

Tiedän, että Tennilää äänestäneistä ei hevin äänestä perinteistä vasemmistoliiton ehdokasta. Mutta näitten äänten saamiseksi itselle vaaditaan samantyyppinen kansan tuntojen tulkkaaja.
Nämä  äänet voivat myös jäädä kokonaan saamatta.
Tajutakseen tämän vetovoiman, se on pitänyt itse kokea.

[pelle12]

Tiedän, että Tennilää äänestäneistä ei hevin äänestä perinteistä vasemmistoliiton ehdokasta. Mutta näitten äänten saamiseksi itselle vaaditaan samantyyppinen kansan tuntojen tulkkaaja.
Nämä  äänet voivat myös jäädä kokonaan saamatta.
Tajutakseen tämän vetovoiman, se on pitänyt itse kokea.

Tuollaista ei hetkessä rakenneta, vaan se vie vuosia. Vastaavia ilmiöitä kuin Tennilä on vasureissa ex-kansanedustaja Stenius-Kaukonen Tampereelta ja Tiusanen Kymestä. Kannatus on perustunut pikemminkin periaatteeseen 'siitä huolimatta, että ovat kommareita' kuin sikisi, että ovat (olleet) kommareita. Lisäksi kaikki ovat olleet ainakin jossain vaiheessa enemmän tai vähemmän persona non grata-tyyppejä omassa puolueessaan.

[Muuttohaukka]

Tennilä meni yhden kerran läpi ilman puoluetta- omalla listallaan.
Vei valtavan määrän ääniä vasureilta.
Nämä PS:n ehdokkaat eivät ole ainakaan vielä mitenkään niin tunnettuja, että kykenisivät täyttämään Tennilän jättämän aukon.
Väyrysellä taas on omat kannattajajoukkonsa ja Lapissa keskustan tuki on pysynyt lähes muuttumattomana.
Demarit ottanevat sen oman paikkansa ja kokoomus samoin.

Ehkä seuraavissa vaaleissa Lapistakin löytyy soinitennilä.
Olisikin eurovaalien tapainen koko maan äänestysalue ja paikat jaettaisiin jonkin laskentatavan mukaan. Mutta tähän on nyt tyytyminen. Halla-ahoa ei siis voi äänestää Lapissa! Harmillista.
Tai siis voi, mutta taitaa mennä hukkaan!

[nm80]

Mustajärvi on kyllä kaikkea muuta kuin perussuomalainen mielipiteiltään.

En tunne miestä yhtään sen paremmin, mitä nyt muutama puheenvuoro esimerkiksi maahanmuutosta ja aselaista on sattunut viime kuukausina silmiin. Eivät ne ehkä olleet leimallisesti perussuomalaisia, mutta ainakin Arhinmäen ja Koivulaakson linjalle vastakkaisia.

Koivulaakson asema koko puolueessa on puoluehallituksen varajäsen ja aikalailla eri laidalla puoluetta muutenkin Paavon kanssa. Tuskinpa vetelee mitään linjoja ja maahanmuutto on muutenkin sen verran marginaalinen kysymys, että se ei Vasemmistoliitossa herätä mitään puheita, poislukien selkeä rasismi.

[Roope]

Koivulaakson asema koko puolueessa on puoluehallituksen varajäsen ja aikalailla eri laidalla puoluetta muutenkin Paavon kanssa. Tuskinpa vetelee mitään linjoja ja maahanmuutto on muutenkin sen verran marginaalinen kysymys, että se ei Vasemmistoliitossa herätä mitään puheita, poislukien selkeä rasismi.

Koivulaakso on myös Vasemmistonuorten (mm. Kriittistä keskustelua siirtolaisuudesta -kampanja) puheenjohtaja. Maahanmuutto ja rasismi eivät ole uudistuneelle Vasemmistoliitolle marginaalikysymyksiä, vaan sekä Arhinmäki että Koivulaakso ovat ottaneet usein korostetun näkyvästi kantaa näihin asioihin.

Ei tästä enempää, menee sen verran sivuun otsikon aiheesta.

[Ant.]

Tennilän äänet hajautuvat Lapissa

Kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän (vas.) jättäessä eduskunnan uskotaan hänen äänimääränsä hajautuvan Lapissa useampien ehdokkaiden käyttöön. Eräiksi saajiksi nimetään vihreät ja perussuomalaiset. Joidenkin Tennilän kannattajien arvellaan jopa jättävän äänestämättä kevään eduskuntavaaleissa.

Lapin Radion pienen kyselyn mukaan tulossa ovat mielenkiintoiset eduskuntavaalit. Mielenkiintoa lisää sen näkeminen, minne ja keille menevät nyt eduskuntatyöstä luopuvien kansanedustajien ja muiden luopujien äänet.

Lapissa lasketaan jäävän uusiokäyttöön jopa noin 30 000 ääntä. Eduskuntatyön jättävät Tennilän lisäksi Keskustan Hannes Manninen ja Paavo Väyrynen. Ison äänivarannon jättävät jälkeensä myös ne viime vaaleissa hyvin menestyneet, mutta valitsematta jääneet, jotka eivät enää lähde leikkiin mukaan.

Aimo Kakkinen Savukosken Rovalasta arvioi, että yksi Tennilän äänten saalistajista tulee Lapissa olemaan tämän puoluetoveri, kansanedustaja Markus Mustajärvi. Muita perijöitä Kakkinen ei listaansa nimeä.

Tilanne on Tennilän äänestäjille uusi

Taksiautoilija Pekka Strand Pelkosenniemen Saukkoaavalta puolestaan arvioi, että monet pitkäaikaiset Tennilän kannattajat saattavat jättää tyystin äänestämättä.

- Siksi, koska Tennilän kannattajille tilanne on uusi ja outo.

Strand arvioi, että jos perussuomalaisilla olisi Lapissa puolueen puheenjohtajan Timo Soinin kaltainen ehdokas - mies tai nainen - niin nyt sattaisi olla tilaisuus.

Erkki Karppinen Kemijärven Vuostimosta tunnustautuu Hannes Mannisen kannattajaksi. Itälappilaisena hän kuitenkin uskoo, että eniten Mannisen perintöä korjataan Kemin-Tornion alueella. Paavo Väyrynen on hänen mukaansa enemmän yleislappilainen.

Samansuuntaisena tuo kelluvan äänipotin, 30 000 äänen kohtalon näkee Kalle Aatsinki Sallan Aatsingissa. Keskustan vahvimmiksi perintöprinsseiksi Itä-Lapissa mainitaan Heikki Nivala Kemijärveltä ja Janne Seurujärvi Inarista.

- Elämme todella mielenkiintoisia aikoja, Pekka Strand sanoo.

Yle Lappi / Jorma Korhonen

http://yle.fi/alueet/lappi/2010/11/tennilan_aanet_hajautuvat_lapissa_2146271.html

[Juha J.]

Tennilästä sen verran, että on enemmän läntisen Lapin miehiä. Tiedä sitten mitä siellä tapahtuu, äänityhjiö on iso. Idässä keskustalaisilla on kovat paikat ja perussuomalainen saa äänen kun kertoo puolueensa. Näin hieman kärjistettynä.

[Jussi Halla-aho]

Lisäsin äänestysvinkin Lapin vaalipiiriin: http://www.halla-aho.com/vaalit2011/aanestysvinkkeja3.html

Käsitys perustuu paitsi yleisiin havaintoihin myös keskusteluun ehdokkaan kanssa.

[turha jätkä]

Lisäsin äänestysvinkin Lapin vaalipiiriin: http://www.halla-aho.com/vaalit2011/aanestysvinkkeja3.html

Käsitys perustuu paitsi yleisiin havaintoihin myös keskusteluun ehdokkaan kanssa.

Ohhoh. Juntusen nimi on tullut tutuksi muropaketin wincapita -keskustelusta.

[Jussi Halla-aho]

Lisäsin äänestysvinkin Lapin vaalipiiriin: http://www.halla-aho.com/vaalit2011/aanestysvinkkeja3.html

Käsitys perustuu paitsi yleisiin havaintoihin myös keskusteluun ehdokkaan kanssa.

Ohhoh. Juntusen nimi on tullut tutuksi muropaketin wincapita -keskustelusta.

Hyvässä mielessäkö?

[TheJ]

Googletus "Jarmo Juntunen Wincapita" antaa melkoisesti tavaraa. Ottamatta mitenkään kantaa kun en ole asiaan perehtynyt, näyttäisi olevan useampaan otteeseen esillä puollustamassa tuota showta lähtökohdista "oikeaakin sijoitustoimintaa oli ja KRP valehtelee".

Joku Wincapita-kuvioihin tarkemmin perehtynyt voinee kommentoida lisää.

[Roope2]

Ainakin osoitteiden www.eok.fi ja www.sanomat24.fi takaa löytyy Juntunen.

[ttw]

Lisäsin äänestysvinkin Lapin vaalipiiriin: http://www.halla-aho.com/vaalit2011/aanestysvinkkeja3.html

Käsitys perustuu paitsi yleisiin havaintoihin myös keskusteluun ehdokkaan kanssa.

Ohhoh. Juntusen nimi on tullut tutuksi muropaketin wincapita -keskustelusta.

Samoin. Ei luottamusta herätä jos tämä Juntunen on nyt sama heppu kuin wincapita jutussa. Voihan heppu olla ihan mukava ja asiallinenkin, mutta varoitan että paskaa saattaa tulla niskaan. Media saattaa myös repiä tästä otsikoita. "Halla-aho tukee wincapita huijareita ym"

Kannattaa lukaista alkuun. http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/650083-worldwide-investment-solutions-house-wincapita-oy-v2-0-a.html

EDIT: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010111812725142_uu.shtml

[Ant.]

http://yle.fi/alueet/perameri/2010/11/lapissa_kutkuttava_lahtoasetelma_vaaleihin_2161179.html

Yllä linkki pitkähköön artikkeliin Lapin vaalipiirin asetelmista. Artikkelin lopussa käsitellään myös perussuomalaisia persuja:

Lisämausteena persut

Oman lisämausteensa vaaleihin tuovat valtakunnan gallupeissa hurjassa nousukiidossa olevat perussuomalaiset.

Vasemmistoliiton Hannu Alakontiola uskoo, että kaikki puolueet menettävät ääniä perussuomalaisille. Hän ei kuitenkaan usko puolueen saaman äänimäärän vaikuttavan puolueiden keskinäiseen paikkajakoon. Alakontiola arvelee vaikutuksen jäävän lähinnä läpimenokynnykseen.

- Se saattaa vaikuttaa läpimenoäänikynnykseen. Mutta en usko, että Lapissa tulee hirvittävää vyöryä perussuomalaisten suuntaan. Painopiste on Rovaniemellä, jossa heillä on paljon ehdokkaita. Sitä kautta rovaniemeläiset ovat ratkaisevassa asemassa, Alakontiola sanoo.

Perususomalaisten [sic] Lapin piirin puheenjohtaja, kemiläinen Harri Tauriainen myöntää, että puolueen ehdokasasettelu on keskittynyt Rovaniemelle. Tauriaisen mukaan tilanne kuitenkin tasapainottuu Kemi-Tornio -aluetta ajatellen joulukuussa, kun kahden ehdokkaan nimet julkistetaan.

Tauriainen sanoo, että muiden puolueiden nimimiesten poisjäänti tasoittaa perussuomalaisten tietä kohti puolueen tavoittelelemaa kansanedustajapaikkaa. Tauriainen laskee, että persuille riittää 10 000 ääntä tavoitteen toteutumiseen.