Siirtolaisuuden hyvät puolet jäävät usein huomaamatta

[KOKKO]

Siirtolaisuuden hyvät puolet jäävät usein huomaamatta
A A
9.10.2009 17:35
Norja on edelleen maailman paras paikka elää, mutta Australiassa ja Islannissakaan ei ole moittimista, kertoo YK:n kehitysohjelman UNDP:n tuore inhimillisen kehityksen raportti. Suomi on sijalla 12, pykälän korkeammalla kuin Yhdysvallat. Kovin nousija on Kiina, joka nosti sijoitustaan seitsemän pykälää sijalle 92.

Lähinaapureistamme Ruotsi on listalla seitsemäs, Viro sijalla 40 ja Venäjä sijalla 71. Maavertailun viimeisiksi jäivät Sierra Leone, Afganistan ja Niger. Lista perustuu vuoden 2007 tietoihin eli aikaan ennen kansainvälistä talouskriisiä, joten esimerkiksi Islannin sijoitus tulee laskemaan jo ensi vuoden vertailussa.

UNDP panee inhimillisen kehityksen indeksillään maailman valtiot järjestykseen kansalaisten tulotason, koulutuksen ja terveyden mukaan. Laadinnassa otetaan huomioon maan bruttokansantuote, väestön lukutaito sekä eliniänodote. Inhimillisen kehityksen indeksi on yksi monipuolisimmista hyvinvoinnin mittareista.

Tämänvuotinen raportti kiinnittää erityishuomionsa maailman lähes miljardiin siirtolaiseen. Maapallomme asukkaista joka seitsemäs on siirtolainen.

Parhaimmillaan siirtolaisten liikkuvuus voi edistää olojen kohentumista niin lähtö- kuin kohdemaassakin. Muuttoliike luo taloudellista hyvinvointia ja edistää osaamisen, innovaatioiden ja arvojen liikkumista yli rajojen, vaikka valtaosa siirtolaisista muuttaa oman valtionsa rajojen sisäpuolella. Lähes miljardin siirtolaisen kokonaismäärästä kehitysmaasta kehittyneeseen maahan muuttaneita on alle 70 miljoonaa. Muutto kehitysmaasta toiseen on yhä houkuttelevampi vaihtoehto yhä useammalle.

UNDP:n mukaan siirtolaisuus on voimavara. Siirtolaiset tuottavat asemamailleen enemmän kuin maksavat, jonka lisäksi heillä on tärkeä rooli köyhyyden vähentämisessä monissa maissa. Vuonna 2007 siirtolaisten rahalähetysten arvo omaisilleen kotimaihinsa ylitti maailmassa annetun virallisen kehitysavun nelinkertaisesti. Palkkarahojen lisäksi kotiväelle välittyy luonnollisesti myös monia uusia ja hyödyllisiä ajatuksia.

Siirtolaisuuden tuomat hyödyt eivät kuitenkaan toteudu automaattisesti, vaan ne edellyttävät hallituksilta rohkeita uudistuksia, sillä monet siirtolaiset kokevat aluksi luonnollisesti sopeutumisongelmia ja vastoinkäymisiä. Talouskriisin oloissa aiempaa vapaamman siirtolaispolitiikan ajaminen voi olla hallituksille vaikeaa, vaikka siirtolaiset silti mielellään nähdään tulevina työvoimareserveinä monessa nopeasti ikääntyvässä teollisuusmaassa.

http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/siirtolaisuuden-hyv%C3%A4t-puolet-j%C3%A4%C3%A4v%C3%A4t-usein-huomaamatta/490608

[Ano Nyymi]

Jos sosiaaliturvan perässä saapuvia ryhdytään kutsumaan siirtolaisiksi, kuten esim. Suomessa on alettu tekemään, ei se tee näistä ihmisistä yhtään sen hyödyllisempiä.

Siksipä olisikin hyvä pitää isoa älämölöä siitä että siirtolaisiksi kutsuttaisiin vain niitä jotka tulevat maahan aikomuksenaan tehdä työtä ja muutenkin sopeutumaan paikallisiin tapoihin&kulttuuriin.

Mutta eihän siitä mihinkään pääse että vastaanottajamaahan saapuva hyödyllinen siirtolainen on hyödyllinen. Ja harvapa sellaista kritisoikaan..

[Miniluv]

Suositeltavissa on ketju, ja koko raportti löytyy sieltä linkin takaa:

http://hommaforum.org/index.php/topic,15140.0.html

Tämänvuotinen raportti kiinnittää erityishuomionsa maailman lähes miljardiin siirtolaiseen. Maapallomme asukkaista joka seitsemäs on siirtolainen.

...tähän riittänee kommentiksi:

Suurin osa maailman miljardista siirtolaisesta, yli 740 miljoonaa ihmistä, muuttavat oman maansa sisällä.

Eli tässä sekoitetaan iloisesti Savosta Helsinkiin ja somaliasta helsinkiin muuttavat ihmiset.