Poljetaanko Suomessa työnantajaa vai työntekijää?

[erilainen]

Suomessa työnantajat ovat irtisanomisuojan osalta liian ahtaalla. Tämä heijastuu suoraan työtarjousten määrässä, etenkin vakipaikkojen. Työntekijän irtisanomissuoja on liian vahva, ja osaltaan saa työnantajat olemaan varuillaan palkatessaan uuttta työvoimaa. Huonon työntekijän erottaminen on liian hankalaa, eikä  saa ottaa korvaavaa työntekijää puoleen vuoteen. Tästä eniten hyötyvät työntekijät joille työnteko periaatteena on hämärtynyt. Kärsijänä on tietty se työteliäs puurtaja. Tämänkin työinto laantuu katsellessa muiden perseilyä, ja noidankehä on valmis.

Jokaisella työpaikalla on näitä työnteon antisankareita. Mikä siinä sitten kun saman rahan saa tekemällä vähemmän, ja saikkuahan otetaan yli tarpeen aina kun mahdollista. Harva näistä antisankareista ei tajua sitä, että joku sen omankin osuuden joutuu tekemään. Ellei tätä tekijää löydy työ jää tekemättä, ja saattaa mennä kaikki työt alta tulevaisuudessa. Silloin on turha syyttää työnantajaa ahneudesta, kun työntekijäportaan rappioilmiöt ovat olleet ilmassa. Ei työnantajan kuulu olla mikään laupias samarialainen joka jakaa rahaa vastikkeetta. Työntekijä on juuri niin arvokas kuin hänen työpanoksensa.

Tekemisen meiningin juurruttaminen työpaikoille on mahdotonta niin kauan kuin työntekijöiden lainsuoja on näin vahva. Uskoisin että lähes jokainen työelämässä ollut on ihmetellyt joidenkin työntekijöiden merkitystä firmalleen. Työntekijöiltä pitää voida vaatia realistista työpanosta, ellei kukaan ei palkkaa ketään. Riistokapitalismiin ei kuitenkaan tulisi palata, mutta siihen suuntaan kuitenkin. Ainakin työpanoksen vaatimisen osalta. Työnantajan keinot ovat kehnot työkurin ylläpitämisessä. Keinoiksi ovat vakiintuneet lähinnä pätkätyöt ja ulkoistaminen.

En kuitenkaan väheksy työtaisteluissa verellä ja hiellä ansaittuja etuja. Osalla näistä eduista vain on passivoivia vaikutuksia työntekoon. Kärkipäässä on tietty irtisanomissuoja. Työntekijä jolle työ ei maita tulisi olla mahdollista korvata työhalukkaalla työttömällä suhteellisen pienellä vaivalla ja hinnalla. Kääntöpuolena näissä asioissa on tietty väärinkäytökset linjan molemmin puolin. Työnantajan ei kuitenkaan ole järkeä irtisanoa hyvää aikaansaavaa työntekijää ainakaan niin kauan kun töitä riittää. Työnteolla Suomi on aikanaa rakennettu ja sillä se tullaan myös ylläpitämään. Työnteko pitää pitää työntekona ja pelleily pelleilynä. Ei ole kiertotietä.

PS. Mikäli suutut syvästi edeltävästä tekstistä. Kuulunet antisankarien sakkiin.

[Punaniska]

Suomessa työnantajat ovat irtisanomisuojan osalta liian ahtaalla. Tämä heijastuu suoraan työtarjousten määrässä, etenkin vakipaikkojen. Työntekijän irtisanomissuoja on liian vahva, ja osaltaan saa työnantajat olemaan varuillaan palkatessaan uuttta työvoimaa. Huonon työntekijän erottaminen on liian hankalaa, eikä  saa ottaa korvaavaa työntekijää puoleen vuoteen.


PS. Mikäli suutut syvästi edeltävästä tekstistä. Kuulunet antisankarien sakkiin.

Niinpä

Siteeraus:

Suomi on helppojen irtisanomisten mallimaa

Yritysten jauhama yhteiskuntavastuu sai kolauksen Nokian Bochumin tehtaan myötä.

Runsaan 200 miljoonan euron korvaukset saaneet saksalaiset olivat lopulta tyytyväisiä kapinansa tuloksiin. Siitä tasosta suomalaiset irtisanotut saavat vain muruja, vaikka Nokia-paketit taitavat olla Suomen parhaimmistoa.

Esimerkiksi vain pari vuotta Bochumissa työskennellyt ammattimies sai kertakorvauksena 11 000 euroa ja lisäksi kahden vuoden ajan 2 700 euron kuukausikorvauksen. Parhaimmat korvaukset huitelivat 200 000 euron tuntumassa.

Saksassa työsuhdeturva onkin OECD:n laskelmien mukaan parantunut viime vuosina etenkin kollektiivisissa irtisanomisissa. Suomessa ei sen suhteen ole tapahtunut mitään.

Meillä kollektiivisissa irtisanomissa työsuhdeturva onkin Pohjoismaiden heikoin ja OECD-maiden vertailuissa se kuuluu alimpaan kolmannekseen.

"Suomen malli mahdollistaa mittavat irtisanomiset, nopeasti ja pienin hyvityksin. Valtaosin seuraukset jäävät veronmaksajien kannettavaksi", laskee SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen.

Näin oli 1990-luvun alun lamassa ja näin on edelleen.

Italia, Puola, Portugali, Saksa ja vastaavat maat ajavat kevyesti Suomen ohi. OECD:n tilastoissa esimerkiksi Italian turva on tuplasti parempi.

Siispä meillä kannattaa irtisanoa halvalla.




http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article274310.ece




Wärtsilän taloudellisesti kannattavan Turun tehtaan sulkeminen Suomessa vuoden 2004 lopussa perustui konsulttiselvitykseen, jossa vertailtiin Triesten (Italia) ja Turun tehtaan sulkemisen etuja. Argumentit puolsivat Turun tehtaan sulkemista, ja yhtenä merkittävänä seikkana oli se, että Triesten tehtaan sulkeminen olisi ollut italialaisille pitkään työskennelleille työntekijöille maksettavien irtisanomisetuuksien takia huomattavasti kalliimpaa kuin Turun tehtaan sulkeminen.


http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_1060_2009_p.shtml

[Griffinvaari]

Jos erilaisen teoria pitäisi paikkansa eurooppalaisen työvoimatoimiston työpaikat ilmoituksen pitäisi olla paksuudeltaan vartiotornin luokkaa, johtuen suomeen verrattuna moninkertaisista irtisanomis -kustannuksista, näin ei taida olla !.
Yksittäistapausta ei pidä yleistää.

[aivovuoto]

Siinä vaiheessa, kun liiton ulkopuolinen saa määritellä omat ehtonsa, on asiat pääosin kunnossa.

Vaatikoot vaikka kuuta taivaalta, minä en niin välittäisi (ottaisin mieluummin auringon  ).

[metsämies]

Varmaan sorretuin porukka työelämässä on tällä hetkellä nämä ns. "pakkoyrittäjät", entiset työntekijät jotka on irtisanottu ja heidät on houkuteltu ryhtymään yksityisyrittäjiksi tekemään töitä entiselle firmalleen. Eli tavallaan ovat vielä työsuhteessa ilman virallista työsuhdeturvaa ym. tes:iin kuuluvia etuja.

[Alkuasukas]

Italia, Puola, Portugali, Saksa ja vastaavat maat ajavat kevyesti Suomen ohi.

No siinäpä kolme kovaa talouden veturia heti kärkeen; Italia, Puola ja Portugali. Maailmassa on 200 maata. Aina hämmästyttää miten löydetään ne muutamat joissa (tähänjokinmitattavaasia) on sillä hetkellä "paremmin". En ole varma italiaanojen systeemeistä, mutta luulisin meikäläisen 500 päivän työttömyyskorvauksen kuittaavan nuo irtisanomisrahat. Banaanivaltioissa noita työttömyyskorvauksia harvoin kovin kauaa putoilee.

Saksa tulee saamaan osumaa noiden typerien ehtojensa johdosta.