2009-02-27 HS Mielipide: Maahanmuuttajat haluavat oppia suomea

[MokuMan]

Asiallinen kirjoitus muuten, mutta:

- yksittäistapauksien yleistäminen ei näytä tuottavan omantunnontuskia, kunhan sitä käytetään maahanmuuttajamyönteisesti
- viimeinen kappale = päivän mokutus

Jouni Mölsä esitti (HS 20. 2.) maahanmuuttopolitiikasta tärkeitä kysymyksiä, joista yksi juontuu kuitenkin väärinkäsityksestä. Mölsä kysyi, kuinka maahanmuuttajat saadaan innostumaan suomen tai ruotsin kielen opiskelusta.

Olen haastatellut satoja suomen kielen kurssille hakevia maahanmuuttajia. Olen myös opettanut sadoille heistä muun muassa suomen kieltä, kulttuuria ja arjen taitoja.

Voin laskea yhden käden sormilla kerrat, jolloin hakija olisi halunnut mieluummin pysyä kotona kuin tulla kurssille.

Poikkeuksetta nämä ovat olleet pienten lasten äitejä, jotka haluaisivat toistaiseksi hoitaa lapsiaan kotona esimerkiksi lapsen sairauden takia.

Työ- ja elinkeinotoimiston ei tarvitse patistella maahanmuuttajia hakemaan kursseille. Hakijoita on runsaasti ja monet joutuvat odottamaan kurssipaikkaa kuukausia. Joskus hakijat suorastaan rukoilevat opettajaa: "Ota minut kurssille, en halua istua kotona!" Yksikään tuntemistani maahanmuuttajista ei halua istua kotona tyhjänpanttina. (Olen kyllä nähnyt suomalaisia, jotka ovat tulleet työvoimapoliittiselle kurssille vain TE-toimiston painostuksen alaisina.)

Heti kun kielitaitoa alkaa karttua, opiskelijat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mitä voisivat tehdä Suomessa työkseen. Kaikki tuntemani maahanmuuttajat haluavat töihin. Useimmat ovat valmiita jopa vaihtamaan ammattia ja opiskelemaan lisää työllistyäkseen. Musliminaisetkin, jotka kotimaassaan joutuisivat istumaan kotona, ovat innoissaan mahdollisuudesta päästä mukaan työelämään.

Kokemukseni perusteella voin siis todeta huolen kielen opiskelusta turhaksi. Maahanmuuttajilla on suunnaton halu oppia kieltä.

Kun työpaikka löytyy, moni siirtyy iltakurssille, joille on myös aina enemmän hakijoita kuin paikkoja.

Kursseja pitäisi järjestää enemmän, jotta kaikki halukkaat saisivat tilaisuuden oppia kieltä ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Maahanmuuttopolitiikkaa saa kritisoida, mutta ensin pitäisi tuntea nykyinen tilanne. Jos ei tunne yhtään maahanmuuttajaa tai turvapaikanhakijaa, on helppo esittää kriittisiä, ennakkoluuloisia kommentteja. Sellaisia ei mielestäni pitäisi mediassa turhaan levittää.

HANNA AHO

aikuiskouluttaja

Helsinki

[tusujusuu]

Hannalla on varmasti suuret empiiriset todisteet näistä väitteistään, mutta tällä kertaa hän perustaa koko kirjoituksensa siihen kuuluisaan "kokemukseen".

"(Olen kyllä nähnyt suomalaisia, jotka ovat tulleet työvoimapoliittiselle kurssille vain TE-toimiston painostuksen alaisina.)"

Ja taas tällaisesta tekstistä voimme todeta, että Hanna on vetänyt vähintään puolet kirjoituksesta päästään. Se, että miten tuo kyseinen pätkä liittyy muuhun kokonaisuuteen, olisi mielenkiintoista tietää.

"Maahanmuuttopolitiikkaa saa kritisoida, mutta ensin pitäisi tuntea nykyinen tilanne. Jos ei tunne yhtään maahanmuuttajaa tai turvapaikanhakijaa, on helppo esittää kriittisiä, ennakkoluuloisia kommentteja. Sellaisia ei mielestäni pitäisi mediassa turhaan levittä"

Hohhoijaa. Menee aina vain väsyneemmäksi. Tällaiset pitäisi laulaa suohon.

[Bored.]

Jouni Mölsä esitti (HS 20. 2.) maahanmuuttopolitiikasta tärkeitä kysymyksiä, joista yksi juontuu kuitenkin väärinkäsityksestä. Mölsä kysyi, kuinka maahanmuuttajat saadaan innostumaan suomen tai ruotsin kielen opiskelusta.

Olen haastatellut satoja suomen kielen kurssille hakevia maahanmuuttajia. Olen myös opettanut sadoille heistä muun muassa suomen kieltä, kulttuuria ja arjen taitoja.

Voin laskea yhden käden sormilla kerrat, jolloin hakija olisi halunnut mieluummin pysyä kotona kuin tulla kurssille.

Kannattaa myös huomata, että tässä puhutaan vain kurssille hakevista, ei toki kaikista maahanmuuttajista. Mielenkiintoista sinänsä, että kurssille hakeva voisi joskus mieluummin pysytellä kotona, vaikka kuitenkin hakee sinne kurssille.

Olisi kiva tietää, montako prosenttia kielitaidottomista maahanmuuttajista ylipäätään noille kursseille hakee... tällaisena tuo Hesarin mielipidekirjoitus on todellakin täysin tyhjä.

[Lemmy]

On tuossa tosin totta toinenkin puoli. Kielikursseja on tarjolla melko rajoitetusti, ja opetusmetodit ovat hieman... hmmm... joillekin tyyli sopii, joillekin ei. Varsinkin vanhemmalle väelle voi olla vaikeata opettaa asioita, jos esimerkikisi ei koskaan ole oppinut oman kielensä kielioppia. Ja kielitaito on yksi avain, suuri avain työllistymiseen.

[jmk]

On tuossa tosin totta toinenkin puoli. Kielikursseja on tarjolla melko rajoitetusti, ja opetusmetodit ovat hieman... hmmm... joillekin tyyli sopii, joillekin ei.

Eikö kielikursseja saa rahalla?

Jos aitoa kysyntää kurssipalveluista on pilvin pimein (kuten annetaan ymmärtää), niin mikseivät nämä halukkaat pane pätäkkää pöytään ja palkkaa itselleen laadukkaita kurssittajia. Sillä tavoin markkinataloudessa tarjonta saadaan vastaamaan kysyntää.

[ämpee]

On tuossa tosin totta toinenkin puoli. Kielikursseja on tarjolla melko rajoitetusti, ja opetusmetodit ovat hieman... hmmm... joillekin tyyli sopii, joillekin ei.

Eikö kielikursseja saa rahalla?

Jos aitoa kysyntää kurssipalveluista on pilvin pimein (kuten annetaan ymmärtää), niin mikseivät nämä halukkaat pane pätäkkää pöytään ja palkkaa itselleen laadukkaita kurssittajia. Sillä tavoin markkinataloudessa tarjonta saadaan vastaamaan kysyntää.

Eikös koko Suomi ole yhtä kielikurssia, tai kielikylpyä ?

Ihmetyttää, ettei nykyään saa ihmisiä oppimaan maassa maan kieltä millään muulla menetelmällä kuin maksamalla, tai järjestämällä kalliita kursseja.
Käytännön kielitaito ei ole mikään kassakaappiin suljettavissa oleva ominaisuus, jota sitten voi halutessaan myydä eniten tarjoavalle.

Omakohtaisen kokemuksen perusteella voin väittää, että käytännön kielitaidon oppii halutessaan kurssien ulkopuolellakin, eikä se, että oman kielen kielioppi on syystä tai toisesta jäänyt oppimatta, haittaa tätä oppimista.
Kirjoittamisenkin oppii ihan itse, jos sitä haluaa.

Nimimerkillä 2 vierasta kieltä illman mitään kursseja/kouluja, ja työn ohessa, oppiminen olisi vielä tehokkaampaa, jos mitään muuta ei tarvitsisi tehdä.

[Esa N.]

Opiskeluko se miellyttää?

Komppaan täysin edellistä, että kielen kyllä oppii parhaiten ihan kommunikoimalla toisen kanssa. Alussa se VOI olla vaikeaa, mutta lähtee avautumaan hyvinkin äkkiä.

[RP]

Mielenkiintoista sinänsä, että kurssille hakeva voisi joskus mieluummin pysytellä kotona, vaikka kuitenkin hakee sinne kurssille.

Kurssille haku on varmaan osalle ehto työkkärin työmarkkinatukea vastaavan kotuttamisrahan saamiselle.

Eikö kielikursseja saa rahalla?

Oman rajllisen kokemuksen perusteella, esim Helsingin yliopiston maksulliset kurssit  kyllä tyäyttyvät, mutta on sinne toistaiseksi päässyt, jos on ilmoittautunut ajoissa.

On se kielen oppimen varmaan tietysti oikeasti vaikeaa, jos aikuinen ihminen ei ole luku- ja kirjoitustaitoinen ylipäätänsä.

[zkelvin]

Olen melko eri mieltä siitä, että kielen oppii nopeasti ilman kursseja. Jos vakavissaan halutaan maahanmuuttajat kielitaitoisina opiskelemaan ja työelämään, järjestäytynyt kielikoulutus on tarpeellista. Itsekseen oppii ihan varmasti arkipäiväisen keskustelun, mutta Suomi on byrokratian ja lomakkeiden luvattu maa, jossa yksinkertainen kielitaito ei riitä kaikkien asioiden hoitoon. Monilla ammattialoilla on paljon ohjeita, vaatimuksia ja säännöksiä, joita ei kiitos ja näkemiin -tasoisella kielitaidolla hallita. Tietysti jos lähdetään sille linjalle, ettemme koskaan odota maahanmuuttajilta todellista luovaa panosta uuden kotimaansa hyväksi ja ohjataan kaikki keräämään roskia teiden varsilta, ei tietysti edes kannata panostaa kielikoulutukseen.

Olen Lemmyn kanssa samoilla linjoilla. Kielikursseja on tarjolla, mutta niiden taso on vähän sitä ja tätä. Työvoimahallinto ostaa kursseja ulkopuolisilta palveluntuottajilta, eikä niiden laatuvaatimuksia ole a) määritelty b)juurikaan valvottu. Uskoisin, että tässä kohtaa heitetään rahaa kankkulan kaivoon. Ongelma on tietysti ihan sama muidenkin ostopalvelukoulutusten kanssa, oli ne suunnattu kenelle hyvänsä.

[Vera]

Olen melko eri mieltä siitä, että kielen oppii nopeasti ilman kursseja. Jos vakavissaan halutaan maahanmuuttajat kielitaitoisina opiskelemaan ja työelämään, järjestäytynyt kielikoulutus on tarpeellista. Itsekseen oppii ihan varmasti arkipäiväisen keskustelun, mutta Suomi on byrokratian ja lomakkeiden luvattu maa, jossa yksinkertainen kielitaito ei riitä kaikkien asioiden hoitoon. 

Minusta taas byrokratian ja lomakkeiden kieltä oppii ihan itse, kunhan kielen perusteet on hallussa, ja kielikursseja tarvitaan nimenomaan siihen että pääsisi alkuun sen verran että pystyisi osallistumaan edes jonkinlaiseen keskusteluun. Sen jälkeen voikin jo harjoitella suomalaisten kanssa.

Tämäkään ei tosin aina ole helppoa, kun suomalaiset siirtyvät tosi helposti englantiin kun niiden kanssa yrittää harjoitella suomea.

[zkelvin]

Vera, pistit ajatukseni kirjoitettuun muotoon paremmin kuin minä itse. Juuri näin. Tosin kyllä itse juuri äitiyspäivärahalomakkeiden kanssa pähkäilleenä käy mielessä, että jos minä pystyin ymmärtämään ne lomakkeen ohjeet ja kysymykset useammalla eri tavalla, mitenhän maahanmuuttaja ne mahtaa ymmärtää?

Vai olenko minä ainoa, joka kokee suomalaisen virastokielen ongelmalliseksi?

[ämpee]

On se kielen oppimen varmaan tietysti oikeasti vaikeaa, jos aikuinen ihminen ei ole luku- ja kirjoitustaitoinen ylipäätänsä.

Tämä pitää ehdottomasti paikkansa, eli se luku- ja kirjoitustaito, tai niiden puuttuminen, voi näytellä hyvinkin suurta osaa oppimisessa, tai oppimattomuudessa.

Käytännössä kuitenkin kaikkialla ihmiset joutuvat tekemisiin erilaisten kielien, tai kielien murteiden kanssa, eli meillä kaikilla on tästä johtuen valmiuksia ymmärtää vieraan kielen ominaisuuksia, ja siten myös oppia sitä, jos itse sitä haluamme.

Tuolla "vieraan kielen ominaisuuksilla" tarkoitin sitä, että jokainen meistä ymmärtää, että vieras kieli on vain toisenlainen koodijärjestelmä niille kaikille tutuille asioille joita ymmärrämme omalla koodijärjestelmällämme.

Tärkeintä on oma halu, ja toiseksi tärkeintä on mahdollisuus, joka siunautuu itsestää sillä, että sattumoisin asuu toisen kielen kielialueella.

Huonoihin tuloksiin johtaa välinpitämättömyys, joka taas kertoo siitä, että motivaatioita ei syystä tai toisesta ollut riittävästi.

[Kulttuurinköyhdyttäjä]

Mä käyn tällä Norjassa muiden maahanmuuttajien kanssa samoilla kielikursseilla. Joukossa on monen näköistä huippuosaajaa. Pakolaisia, perheenyhdistämistapauksia ja sitten meitä töhin tulleita.

Ensin pitää antaa credittejä puolalaisille. Tänne tulevat puolalaiset tekevät erittäin kovasti töitä oppiakseen kielen. Joka kerta tunneilla, aina kotitehtävät tehtyinä, jne.. Varmaan yksi syy on se, että eivät osaa englantia ja eivät voi turvautua siihen, joten joutuvat opettelemaan norjan. Toiseksi, moni heitä ei halua ikinä palata Puolaan ja yrittävät integroitua tällä yhteiskuntaan ja asua täällä loppuelämänsä.

Sitten on eräs merirosvouksessa kunnostautunut kansakunta. Heitä näkee ehkä joka viidennellä kurssilla, ikinä ei ole kotitehtävät tehtyinä, muutenkaan ei oikein opiskelu maistu. Käyvät ainostaan sen takia, että pysyvään oleskelulupaan vaaditaan 250-tuntia norjan opiskelua ja 50-tuntia "yheteiskuntaoppia". Tuo 250-tuntia kertyy, vaikka et tunneilla kävisikään. Ilmoittaudut vain kurssille, jonka kesto on esim. 40-tuntia. Sitten käyt poikkeamassa siellä, silloin kun jaksat. Kurssin vetäjiä ei kiinnosta kirjata ylös, ketkä olivat paikalla ja ketkä eivät. Sitten kun sinulla on 250-tuntia "täynnä", niin todelliset tunnit on ehkä 50.... Ei paljon tarvitse sitten ihmetellä, jos ei kieli luista..

Kurssin tasosta sen verran, että mennään hitaimman mukaan. Voitte kuvitella sitten kuinka hidasta porukkaa siellä on...

BTW. Olen ainoa henkilö kurssilla, joka joutuu siitä maksamaan. Melkoista rasismia, kun rajataan kansallisuuden mukaan, kuka maksaa ja kuka ei... Pohjoismaalaiset maksavat.

[ämpee]

Kuin tilauksesta jäsen Kulttuurinköyhdyttäj tuli 23 sekuntia myöhemmin omalla erinomaisella kommentillaan valottamaan motivaation merkitystä kielen oppimisessa.

Puolalaisen motivaationa on sopeutua kehittyneempään yhteiskuntaan, ja saavuttaa siellä omalla työllään samassa ajassa huomattavasti parempia tuloksia kuin kotimaassaan olisi mahdollista.

Toisen esimerkin antaa "humanitäärinen", jonka todellinen tavoite on "viettää sadekautta puun alla loikoillen", ja tämän tavoitteen vahvistaminen, ei kielen oppiminen.

Toiseen motivaatioon kuuluu kielen oppiminen, ja puolalainen taatusti puhuu norjaa melko norjasti jo lyhyen ajan kuluttua, toiseen motivaatioon kuuluu vain läsnäolon varmistaminen, ja "humanitäärinen" puhuu norjaa kankeasti vielä 40 vuoden kuluttuakin, koska tavoitteena ei koskaan ole ollutkaan sen kielen oppiminen.

Kyvyillä ei ole merkitystä, jos motivaatiota käyttää niitä kykyjä ei ole.

Suomalaisessa maahanmuutossa, ja erityisesti siinä "humanitäärisessä" maahanmuutossa pitäisi ottaa nämä kaksi asiaa realistisesti huomioon, kyvyt ja motivaatio, sillä jomman kumman puuttuessa, mitään kotouttamista ei kannata edes yrittää.