Homma + Jobbik vaihtoa & veljeskansayhteistyota

[hattiwatti]

Talla palstalla on keskusteluketju Muutos 2011 kevatristeilysta. Yhdessaolo on aina hyva. Mikaan ei ole niin tarkeaa kuin konkreettinen toiminta.
Siksi tiedustelisin kiinnostaako ketaan Euroopan-matkailu veljeskansayhteistyon merkeissa?

Tuossa viime kesana kuulin Unkarissa olevan eraalla puolitutulla koordinoitavana miljoonan euron uusiutuvien hajautettujen energiatekniikoiden demonstraatioprojekti. Siksipa lahdin syksylla sinne tiedustelemaan ja konsultoimaan moista projektia.

Tyyppi joka toimintaa pyorittaa on tuossa noin:

http://gen.ecovillage.org/iservices/publications/articles/Galgafarm%20PM38.pdf

Han myos paljastui varsinaiseksi nuivihreaksi-sedaksi, joka paitsi etta on ollut hyvin aktiivinen global ecovillage networkissa ja Euroopan keskeisimpia johtajia erilaisissa pienviljelijaliitoissa, myos oli visiitin aikoihin luomassa maatalouteen liittyvia linjauksia Jobbik-kansanliikkeelle.

Mikas siina, Geza oli kommunistiaikoina Unkarin eraan menestyvimman ja suurimman yksityistilan pyorittaja ja onnistui paasemaan rautaesiripun tanne puolen Ruotsiin jossa jo 1970 - luvulla opiskeli kestavaan kehitykseen liittyvia asioita. Han on myos railakkasanaisen ja poliittisesti epakorrektinn naikkosen Krisztina Morvain puheidenkirjoittaja maatalouteen liittyvissa asioissa. Morvai on EUn komissiossa maatalousryhmassa Jobbikin edustajana, seka myos Euroopan ja Israelin suhteisiin vaikuttavassa ryhmassa (HEH!!!).

http://www.guardian.co.uk/politics/2009/nov/15/krisztina-morvai-london-conference-ban
http://en.wikipedia.org/wiki/Krisztina_Morvai

Eli siis varsin vaikutusvaltainen heppu ns. "SMPlaisen" politiikan ajajana.

Linkki global ecovillage networkin on mielenkiintoinen, silla ainakin samaan kuvioon kytkoksissa oleva tyyppi perussuomalaisita on Pietari Jaaskelainen joka todennakoisesti tulee nousemaan eduskuntaan. Han asuu / on asunut Keuruun ekokylassa joka siis kuuluu samaan liikkeeseen kuin ylempana linkissa esitelty Jobbikin malliplantaasi.

Lisaksi Gezan ekokylassa on tulossa ensi syksyna erittain suuri Euroopanlaajuinen kokous liittyen pari vuotta sitten maailmalla hallituksia ravistelleeseen ruokakriisiin ja kansojen ruokasuvereniteettiin jota nyt teollisella ja kestamattomalla agribisneksella ja EUn politiikalla ajetaan alas. Mikas sen kansallismielisempaa. Koitan haalia relevantteja tahoja paikalle kansainvalisesti, ja tarkeaa olisi saada joitain Suomestakin.

Toisaalta Jobbik on omalla tavallaan jatkumoa Eurooppalaisille ns. kansallismielisille 'kolmannen tien' puolueille joille erityisesti pienviljelijoiden asema oli tarkea ja joita Euroopassa oli ennen toista maailmansotaa runsaasti kunnes totalitaariset voimat tulivat ja jyrasivat. Mielenkiintoista, etta juuri kansallismielisilla voimilla Euroopassa on saastynyt jalkia tallaisesta ajattelusta. Santeri Alkio suomessa liittyi tahan genreen, mutta KEPUn politiikka on mahdollisimman painvastaista nykyaan.

Maatalouteen liittyviin linjauksiin kuului mm. mikro-parlamentit joiden avulla voitin levittaa hajautettua suoraa demokratiaa keskusvallan sijaan. Maan spekulaatio tuli kieltaa, erityisesti ulkomaisten diilerien toimesta. Ei jalkikasvun ole oikeutta alehinnalla luopua sellaisesta jota vanhemmat ovat panssarinyrkein ja tykein puolustaneet. Sen sijaan maaseutua tuli kayttaa sosaalisiin tarkoituksiin, kuten tyottomien tyollistamiseen. Tama on tarkeaa maassa jossa sosiaaliturva oli heikko. Tama nahtiin myos keinona estaa Unkaria uhkaava demografinen katastrofi josta itkevat kaikki kansallismieliset Euroopassa mutta johon kukaan ei edes yrita esittaa mitaan ratkaisua.  Jokaisen halukkaan Unkarilaisen tuli saada pieni pala koska se on kansalaisen perusoikeus. Naita asioita oli suunnitteilla siihen aikaan, joskin ne piti hyvaksyttaa viela piirijasenilla. Nyt "radikaali muutos" manifestissa onkin joitain mainittuna.

Jobbik onkin ottanut hyvin punavihrean linjan politiikassaan kuten linkista voi lukea:

http://www.jobbik.com/international/3103.html

ja varsinaisesta nyttemmin julkaistusta manifestista:

http://jobbik.com/temp/Jobbik-RADICALCHANGE2010.pdf


Linkissa esitelty Geza mainitsi, etta Jobbikin aktiivit elikka jobbarit ovat varsin kiireista porukkaa, mutta voivat kylla tavata jonkun toisesta maasta tulevan delegaation ja kertoa omasta politiikastaan ja omista kokemuksistaan. Eli siis aktiivivaihtoa suomalaisten kanssa on mahdollista luoda jobbareihin tata kautta.

Tama olisi sikali arvokasta turismia, koska jobbarit ovat tehneet varsin hyvaa tyota erilaiten kansallismielisten liikkeiden yhdistelyssa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Eurooppalainen+%C3%A4%C3%A4rioikeisto+yhdistyi/1135250260668

Eli siis ovat kanava moneen moneen muuhunkin kansallisliikkeeseen.

Ei ole mitaan syyta, miksi vaikkapa aiheesta kiinnostunut homma - delegaatio johon kuuluisi niin persujen kuin muutoksenkin jasenia tai vain yksityisia kansallismielisesta politiikasta kiinnostuneita ihmisia ei hieroisi tuttavuutta taman liittouman kanssa. Koska niin mokutus, kuin maitamme riepotteleva finanssipolitiikka ovat EU-tasoisia, tai ylikansallisia ilmioita tulee myos vastarinnan olla ylikansallista laatua paikallisista olosuhteista lahtevaa.

Lisaksi jos saamme jotain poliittisia toimijoita sielta vastavierailulle Suomeen vaikkapa ihailemaan sosiaalikeskus sataman romanitukikohtaa, suvaitsevainen media saa hysteerisen itkupotkuraivarin joka on ilmaista vaalimainostyota. Nain sita suunniteltua Geert Wildersin vierailua odotellessa. Any publicity good publicity. Pitaahan sita ulkopolitiikkaakin alkaa hiomaan, kun puolueita perustellaan.

Itse nakisin erityisesti tarkeana opiskella tiettyja poliittisia linjauksia jotka ovat varmasti olleet edesauttamassa Jobbikin nousua 17% kannatuksen puolueeksi. Nimittain maaseutuun ja 'kansallismieliseen' kestavaan kehitykseen liittyvia linjauksia joissa jobbarit ovat erityisesti profiloituneet. On hammastyttyvaa ja tyrmistyttavaa miten surkealla tolalla maaseudun tulevaisuuteen liittyvat linjaukset ovat esimerkiksi Suomen Maaseudun Puolueen jatkajassa perussuomalaisissa. Muutoksella niita ei ole viela ollenkaan. Siksi veljeskansayhteistyo on tarkeaa jotta naita poliiittisia linjauksia voitaisiin hioda. Maaseudulla asuu valtava maara passiivisia aanestajia. He kannattavat jarjestaan nuivia arvoja, mutta prioiriaihe on huoli oman ja jalkikasvun elinmahdollisuuksien turvaamisesta. He ajautuvat aanestamaan kepua joka ajaa suomen kansan vaihtamista, koska muuta vaihtoehtoa heille ei ole. Tai sitten tyhjaa. Milla tahansa nuivalla puolueella joka luo johdonmukaisen ja uskottavan ohjelman maaseudun tyollisyyden turvaamisesta tulee olemaan melkoinen aanivyory palkkionaan. Tama tulee yhdistaa erityisesti hajautettuun uusiutuvaan energiantuotantoon josta riippuu maa ja metsatalouden tulevaisuus. Jos kepu saa paattaa, tullaan suosimaan oligarkkisen keskitettyja ratkaisuja jotka hyodyttavat niita yhtioita jotka maksavat kepuleille vaalirahoitusta.

Toisaalta on ehdottoman tarkeaa kehittaa voimakas ekologinen linjaus kansallismielisin painottein. Se ei ole helppo tehtava, koska varsin monet hommalaiset tuntevat tiettya antipatiaa koko aihetta kohtaan sen samastuttua tiettyihin Suomelle tuhoisiin poliittisiin puolueisiin. Mutta jos Virheiden puolueen kanssa halutaan oikeasti kilpailla, tarvitaan vahva ekologinen agenda tekemaan siirtyma helpoksi niille aanestajille joille nama arvot ovat tarkeita, mutta eivat niiden ohella halua tukea Suomen kansan vaihtamista.

Jobbareilta on naissa asioissa paljon opittavaa. Koska Soini ei pida ajatuksesta, etta nuorpersuja kavisi tuolla aktivistivaihdossa niin sille ei tarvitse kertoa. Paaasia on saada ajatustenvaihtoa jotta poliittista agendaa voitaisin luoda ensi vaaleja varten. Muuten on turha odottaa kovinkaan suurta kannatusta ensi vaaleissa.


Itse olen menossa jatkaamaan yhteistyota energia ja maataloustekniikan konsultoinnin suhteen Gezan luomuplantaasille joskus ensi kesana. Koska jobbarit ovat paaseet nyt maansa valtaelimiin nyt on myos mahdolisuus ruveta sumplimaan ihan rehellisia investointeja ja bisnesta sellaisen infran ja hajautetun uusiutuvan energian rakentamisessa joita ovat vaalipuheissaan kansalle luvanneet.  Olisi varsin miellyttavaa jos saisin tehda Unkarin keikkani nuivassa seurassa. Vaikka edullisella minibussilla nuivan lauman kera. Tahan valiin on syyta muistuttaa kuinka Unkarista saa lisaksi maukasta Tokaji - viinia erittain halpaan hintaan, ja reissulla voi toki tehda ekskursioita muissakin Euroopan metropoleissa uusia poliiittisia kontakeja solmimaan.

Osallistuminen Euroopanlaajuiseen suurkokoukseen liittyen Euroopan kansojen ruokasuvereniteettiin ja pienviljelijoiden selvitymiseen globalisaation, agribisneksen ja EUn kourissa ensi syksyna Galgafarmilla on tarkea tilaisuus kenelle tahansa globaaleja kansallismielisia kysymyksia pohtivalle. Varmasti myos hyva opintomatka polttavimpiin globaaleihin ongelmiin ja niiden ratkomiseen liittyen. Toivon omalta osaltani kansallismielista osallistumista myos Suomesta tilaisuuteen.

[hattiwatti]

Komeat viikset on ukolla!

Mä voisin ainakin lähteä Unkarissa poikkeilemaan, tietysti vähän ajankohdasta riippuen.

Joskus kesakuusta eteenpain on mahdollinen matkailusesonki, joskus silloin olen itse aikeissa.. Tosin pitanee sumplia etukateen ajankohtaa, siella paassa tuppaavat olemaan kiireisia. Varsinkin nyt kun vaalit on ohi ja eteneminen valtakoneistoon tyon alla.

[Elisa]

Olen ehdottomasti mukana jos Unkarin kanssa tehdään yhteistyötä. Se on entinen kotimaani, joten hallitsen kielen ja tunnen maan tavat.

Huomauttaisin kuitenkin (otsikkoon liittyen ja muutenkin) että Jobbik ei tunnusta suomalais-ugrilaisuutta. Jobbikin mukaan emme ole kielisukulaisia emmekä veljeskansa.

[Aldaron]

Jobbik kuuluu ilman muuta kaikkein mielenkiintoisimpiin puolueisiin tämän päivän Euroopassa. Jobbikin menestys on ollut sitä luokkaa, että siltä on täysin varmasti opittavissa yhtä ja toista...

[Aldaron]

Huomauttaisin kuitenkin (otsikkoon liittyen ja muutenkin) että Jobbik ei tunnusta suomalais-ugrilaisuutta. Jobbikin mukaan emme ole kielisukulaisia emmekä veljeskansa.

Kuinka niin? Kielitieteen mukaan se on kyllä ihan selvä tapaus. Tosin kielellinen sukulaisuus on aika kaukaista, suunnilleen samaa luokkaa kuin ruotsin ja hindin välinen sukulaisuus. Geneettisestikin Suomen ja Unkarin väestöt ovat aika kaukana toisistaan. Tiedän kyllä entuudestaan, että Unkarissa jotkut eivät tunnusta suomalais-ugrilaista kielisukulaisuutta, mutta ei kai se sentään ole Jobbikin virallinen kanta? Tuntuu vähän erikoiselta että jokin puolue ottaisi kantaa kielitieteelliseen kysymykseen, sillä eihän puolueilla voi puolueina olla mitään tieteellistä kompetenssia. Jo ajatuskin tuntuu absurdilta.

Sen kyllä voin uskoa että jotkut puolueen jäsenet voivat olla tuota mieltä, mutta sitä että Jobbik olisi puolueena ottanut kantaa tuohon kysymykseen on vähän vaikea uskoa.

[hattiwatti]

Olen ehdottomasti mukana jos Unkarin kanssa tehdään yhteistyötä. Se on entinen kotimaani, joten hallitsen kielen ja tunnen maan tavat.

Huomauttaisin kuitenkin (otsikkoon liittyen ja muutenkin) että Jobbik ei tunnusta suomalais-ugrilaisuutta. Jobbikin mukaan emme ole kielisukulaisia emmekä veljeskansa.

Ei sen yhteistyon tarvitse olla turismia ja ajatustenvaihtoa kummempaa.
Minulla on tietty omat kuvioni, joita on tarkoitus edistaa. Mutta hommaa seuraavilla vihervasureilla nousee pulssi mukavasti kuin kirjoittaa tuohon muotoon.


Artikkeli missa Elisan mainitsemaa asiaa kasitellaan on tuossa noin:

http://www.jobbik.com/international/3100.html

"Jobbik wants the rethinking of the Finno-Ugric narrative"

Sen sijaan veljeskansayhteistyota on tarkoitus noilla tehda kauempana idassa:

http://www.jobbik.com/international/3102.html

"Kazakhstan's EU Ambassador on Jobbik's new foreign policy"


Ohjelmaan sisaltyy sukukansa-yhteistyon ohella ihan selkea paamaara kaupan ja investointien edistamisesta, ja paamaara etta Unkari olisi EU:n sillaanpaa kauppasuhteille itaan pain. Tuollaiset linjaukset tuovat heti kauaskantoisempaakin uskottavuutta kuin vain etniseen rikollisuuteen keskittyminen.

Hauska, etta jobbareilla on oma ulkopoliittinen komissaari, joka voisi ehka ottaa vastaan suomalaisen kansallis-aktiivi-delegaation. Koskas muutokselle tai persuille saadaan vastaava? Koittivat viritella yhteistyota Englannin BNP:n kanssa josta media tietty sai hysteriaa aiemmin. Mutta nyt ovat olleet merkittava voima kun Euroopan kansallispuolueita on saatu koalitioon.

Systemaattinen panostaminen kansainvaliseen verkottumiseen on aika uusi ilmio Euroopan kansallispuolueilla, ja minua kiinostaa edistaa sellaisia kuvioita.

[Elisa]

Tiedän kyllä entuudestaan, että Unkarissa jotkut eivät tunnusta suomalais-ugrilaista kielisukulaisuutta, mutta ei kai se sentään ole Jobbikin virallinen kanta? Tuntuu vähän erikoiselta että jokin puolue ottaisi kantaa kielitieteelliseen kysymykseen, sillä eihän puolueilla voi puolueina olla mitään tieteellistä kompetenssia. Jo ajatuskin tuntuu absurdilta.

Absurdiahan se on, mutta todellisuutta. Jobbik on nimenomaan puolueena ottanut kantaa tähän asiaan ja ilmoittanut, että se lakkauttaisi yliopistojen suomalais-ugrilaiset laitokset yms.

[Martel]

Olen Jobbikin kanssa samaa mieltä: suomalaisten ja unkarilaisten kielisukulaisuus on todella kaukaa haettua. Yhteys magyaareihin löytyy, mutta monien tuhansien vuosien päästä. Yhteisiä sanoja löytyy todella vähän. Ulkomaalaisen korviin puheen intonaatiossa jne. saattaa olla samankaltaisuuksia, mutta se on vähän se. Ja mitä tulee muuhun, esim. geneettiseen yhteyteen, sitä on vielä vähemmän. Lisäksi ihmisten mentaliteetti on täysin erilainen. Väite Venäjästä Suomen veljeskansana olisi helpommin perusteltavissa - ei niin, että sitä esittäisin

Retorinen kysymys kuuluukin, mitä yhteistä unkarilaisilla ja suomalaisilla oikeasti on? Ei nähdäkseni mitään, paitsi tuo huolella vaalittu harhakuva sukulaisuudesta. Turkkilaisetkin luulevat suomalaisia sukulaiskansakseen, mutta sitä luuloa ei ole pakko ylläpitää.

Ylläoleva tulee erottaa siitä, ovatko unkarilaiset mukavia vai ei, tai onko Budassa kivaa vai ei. Samoin ylläoleva ei ollut kommentti yhteistyön järkevyyteen, vaan siihen ovatko unkarilaiset suomalaisten "veljeskansa".

[mikkostadista]

Juu en myöskään koe mitään yhteyttä tai sukulaisuutta (koska sellaista ei ole) unkarilaisten kanssa. Hieno maa, ja nastaa porukkaa, helppo lähestyä aivan eurooppalaisen yhteytemme tiimoilta. Paljon olisi opittavaa.

[Elisa]

Retorinen kysymys kuuluukin, mitä yhteistä unkarilaisilla ja suomalaisilla oikeasti on?

Vastaan vaikka kysymys onkin retorinen. Kielisukulaisuus unkarin ja suomen välillä on kiistaton. Tästä koko kielitieteellinen yhteisö on yksimielinen. Sukulaissanat kertovat hyvin vähän kielisukulaisuudesta. Sen sijaan sanat taipuvat suomessa ja unkarissa hyvin saman tyylisesti, jotkut sijamuodot ovat identtisiä. Yhteistä on myös vokaaliharmonia ja sanapaino ensimmäisellä tavulla.

Geneettistä sukulaisuutta ei ole suomalaisten ja unkarilaisten välillä. Sitä ei pidä sotkea kielisukulaisuuteen.

[MW]

"Jobbik" kuulustaa muutenkin pirun työläältä, liikaa hommaa... 

[Ohni]

Olen Jobbikin kanssa samaa mieltä: suomalaisten ja unkarilaisten kielisukulaisuus on todella kaukaa haettua. Yhteys magyaareihin löytyy, mutta monien tuhansien vuosien päästä. Yhteisiä sanoja löytyy todella vähän.

Pitää muistaa ettei unkari olekkaan itämerensuomalainen kieli. Samalla tavalla tuskin saisit mitään selvää hantista tai mordvasta.

[Martel]

Vastaan vaikka kysymys onkin retorinen. Kielisukulaisuus unkarin ja suomen välillä on kiistaton.

Sitä en yrittänytkään kiistää, mutta totesin sen olevan monen tuhannen vuoden takaa - siis melko merkityksetön detalji. En näe, miksi unkarilaisia pitäisi tämän kaukaisen kielisukulaisuuden pohjalta fanittaa enemmän kuin vaikkapa puolalaisia, joiden kanssa mentaliteettimme on ainakin vähän samankaltaisempi. Miksi tuota jääkauden jälkimainingeista periytyvää kielisukulaisuusasiaa pitäisi toistella kuin YYA-liturgiaa aina unkarilaisista puhuttaessa?

Korealaisilla on myös sijamuodot ja meillä on heihin kenties joku historiallinen yhteys Siperian heimojen kautta. Hapkidon opettajani (korealainen) todisteli minulle aikanaan suomalaisten ja korealaisten olevan sukulaisia. Perusteluna yhtäläisyydet kielissä ja ulkonevat poskiluut Pitäisikö tämän pohjalta pitää korealaisia veljeskansana?

Tunnen unkarilaisia sen verran, että en yksinkertaisesti kykene pitämään heitä veljeskansana yhtään enempää kuin italialaisiakaan. Mutta ehkä kyse on siitä, millaisen sisällön itse kukin antaa käsitteille "veljeys", "veljeskansa" jne.

Ja edelleen, tämä ylläoleva ei ole puoltava tai vastustava kannanotto alkuperäisessä viestissä esitettyyn ideaan vaihdosta ja yhteistyöstä.

[Elisa]

Tätä kielisukulaisuutta on korostettu sen takia, että meitä on niin vähän Euroopassa. Ja poliittisista syistä. Minä koen sen lähinnä positiiviseksi asiaksi, mutta ymmärrän, jos se ärsyttää joitain.

[Lemmy]

Vastaan vaikka kysymys onkin retorinen. Kielisukulaisuus unkarin ja suomen välillä on kiistaton. Tästä koko kielitieteellinen yhteisö on yksimielinen. Sukulaissanat kertovat hyvin vähän kielisukulaisuudesta. Sen sijaan sanat taipuvat suomessa ja unkarissa hyvin saman tyylisesti, jotkut sijamuodot ovat identtisiä. Yhteistä on myös vokaaliharmonia ja sanapaino ensimmäisellä tavulla.

Joku Unkarilainen professori 1700-luvulla eksyi Lappiin, ja teki jonkin tutkimuksen jossa huomasi saamen kielen olevan "samankaltainen" unkarin kanssa. Mutta tietenkin se sitten haudattiin ihan höpöhöpö-juttuna.

János Sajnovics matkusti vuonna 1769 Tanskan kuninkaan organisoiman tieteellisen retkikunnan jäsenenä tutkimaan auringonpimennystä Norjan pohjoisosiin. Täällä hän teki muistiinpanoja myös saamelaiskielistä ja vakuuttui niiden yhteydestä unkarin kieleen. Vuonna 1770 hän julkaisi tutkimuksen Demonstratio. Idioma Ungarorum et Lapponum idem esse, jossa äänteellisiä ja muoto-opillisia kriteerejä hyväksikäyttäen todisti saamelaiskielten, suomen kielen ja unkarin kielen olevan yhteistä alkuperää.

[prestionat]

Absurdiahan se on, mutta todellisuutta. Jobbik on nimenomaan puolueena ottanut kantaa tähän asiaan ja ilmoittanut, että se lakkauttaisi yliopistojen suomalais-ugrilaiset laitokset yms.

Me lakkautetaan sitten kaikki unkarilais-mikälie laitokset täällä. Eiks ne oo aika tummiakin?

[Aldaron]

Olen Jobbikin kanssa samaa mieltä: suomalaisten ja unkarilaisten kielisukulaisuus on todella kaukaa haettua. Yhteys magyaareihin löytyy, mutta monien tuhansien vuosien päästä. Yhteisiä sanoja löytyy todella vähän. Ulkomaalaisen korviin puheen intonaatiossa jne. saattaa olla samankaltaisuuksia, mutta se on vähän se. Ja mitä tulee muuhun, esim. geneettiseen yhteyteen, sitä on vielä vähemmän. Lisäksi ihmisten mentaliteetti on täysin erilainen. Väite Venäjästä Suomen veljeskansana olisi helpommin perusteltavissa - ei niin, että sitä esittäisin

Retorinen kysymys kuuluukin, mitä yhteistä unkarilaisilla ja suomalaisilla oikeasti on? Ei nähdäkseni mitään, paitsi tuo huolella vaalittu harhakuva sukulaisuudesta. Turkkilaisetkin luulevat suomalaisia sukulaiskansakseen, mutta sitä luuloa ei ole pakko ylläpitää.

Ylläoleva tulee erottaa siitä, ovatko unkarilaiset mukavia vai ei, tai onko Budassa kivaa vai ei. Samoin ylläoleva ei ollut kommentti yhteistyön järkevyyteen, vaan siihen ovatko unkarilaiset suomalaisten "veljeskansa".

Ongelman ydin on siinä että sekoitetaan kaksi asiaa, joilla ei välttämättä ole kovinkaan paljon tekemistä keskenään, nimittäin kielisukulaisuus ja geneettinen sukulaisuus. Lähdin vähän googlaamaan ja löysin netistä argumentteja unkarin kielen suomalais-ugrilaisuutta vastaan, mutta niissä oli kielitieteen kannalta yksi ratkaiseva virhe: ne eivät olleet kielitieteellisiä vaan perustuivat siihen, miten kaukana suomalaiset ja unkarilaiset ovat toisistaan geneettisesti. On hämmästyttävää, miten syvässä useimpien ihmisten arkiajattelussa istuu ajatus siitä että kielen ja geenien jotenkin "täytyy" kuulua yhteen. Joskus muinaisuudessa näin on itse asiassa aika pitkälti ollutkin (esim. erään y-haploryhmän suhteellinen frekvenssi on vieläkin korkeimmillaan suurin piirtein sillä alueella, jolla on puhuttu germaanista alkukieltä ennen kuin se lähti eriytymään tytärkieliksi, minkä johdosta voidaan sanoa suhteellisen varmasti, että jos jokin henkilö kuuluu kyseiseen haploryhmään, hänen isänisänisänjne..isänsä on puhunut germaanista alkukieltä), mutta nykyiset kansat ovat (tietenkin) paljon muinaiskansoja sekoittuneempia. Esim. suomalaisista miehistä (y-haploryhmä voidaan todeta vain miehiltä) 58% kuuluu siihen haploryhmään, jonka katsotaan indikoivan polveutumista (isänlinjan kautta) suomalais-ugrilaista alkukieltä kuuluvasta väestöstä, kun taas unkarilaisista muistaakseni vain 1% kuuluu tähän haploryhmään. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että kyseinen haploryhmä on hyvin harvinainen Suomen, Baltian, Venäjän, Ruotsin ja Norjan ulkopuolella ja että useimmilla Euroopan kansoilla se on 0%, joten unkarilaisten 1% indikoi kyllä tosin vähäistä, mutta ei täysin olematonta polveutumista suomalais-ugrilaista alkukieltä puhuneesta väestöstä.

Muinaiset madjaarit olivat ainoa arovyöhykkeelle siirtynyt suomalais-ugrilainen kansa (kaikki muut tämän kieliryhmän kansoista ovat asuneet metsävyöhykkeellä), joten ei ole mitenkään yllättävää, että he ovat jo hyvin varhaisessa vaiheessa alkaneet sekoittua arovyöhykkeen indoeurooppalaisiin ja myöhemmin turkinsukuisiin kansoihin. Unkarilaisten oma perimätieto ja vanhempi historiankirjoitus kertoo kansan polveutuvan hunneista ja skyyttalaisista, ja genetiikan tasolla tämä on varmasti aika pitkälti totta, jos "hunnien" ja "skyyttalaisten" tulkitaan tarkoittavan yleisesti ottaen Etelä-Venäjän arovyöhykkeen iranilais- ja turkinsukuisia kansoja. Tosin siirryttäessä unkarilaisten nykyisille asuinsijoille kansaan on sulautunut paljon paikallisia slaaveja ja myöhemmin esim. saksalaisia.

Jobbikin englanninkielisillä sivuilla asetutaan tosiaan sille kannalle, että kansa polveutuu, kuten perimätieto sanoo, lähinnä hunneista ja skyyttalaisista. Ongelma on siinä, että Jobbikin väki, kuten jo totesin, sotkee kielitieteen ja genetiikan toisiinsa. Lisäksi mitään "hunnilais-skyyttalaista" kieliryhmää ei ole koskaan ollut, sillä skyyttalaisten kieli kuului iranilaiseen (siis indoeurooppalaiseen) kieliperheeseen ja hunnien kieli taas todennäköisesti oli turkinsukuinen.

Arkiajattelun tasalla tuo idea siitä että niiden, jotka nyt puhuvat jotain kieltä (esim. suomea tai unkaria) on jotenkin pakko ainakin enimmäkseen polveutua siitä muinaiskansasta, joka on puhunut kyseisen kielen alkumuotoa, istuu yllättävän syvällä. Suomessakin tuo ajatusvirhe on aika yleinen. Meillä tosin siihen on enemmän aihetta kuin Unkarissa, sillä suomalaisista tosiaan 58% näyttäisi polveutuvan muinaissuomen puhujista (luku on huomattavasti korkeampi Itä- kuin Länsi-Suomessa, sillä länsisuomalaisiin on sekoittunut aika paljon muinaisgermaaneja joskus rautakaudella ja eräitä muitakin väestöryhmiä), mutta 58% on sentään vain vähän yli puolet nykysuomen puhujista.

Unkarilaiset "hunnilais-skyyttalaisen" teorian kannattajat väittävät, että Itävallan (Habsburgien) politiikka vaikutti suomalais-ugrilaisen teorian taustalla. Ajatus näkyy olevan, että sillä tavalla itävaltalaiset muka pyrkivät heikentämään unkarilaisten kansallista identiteettiä, joka oli perinteisesti perustunut ajatukselle siitä, että polveuduttiin arojen suurista soturikansoista, hunneista ja skyyttalaisista.

Koko jutun ironia on juuri siinä, että ristiriita on täysin näennäinen. On täysin selvää, että unkarilaiset polveutuvat arojen iranilais- ja turkinsukuisista kansoista paljon merkittävämmässä määrin kuin siitä kansasta, joka aikoinaan on puhunut suomalais-ugrilaista alkukieltä. Tämä ei kuitenkaan kumoa sitä tosiseikkaa, että maailmasta tuskin löytyy yhtään vakavasti otettavaa kielitieteilijää, joka kiistäisi unkarin ja suomen kielten sukulaisuuden. Arolle siirtyneet suomalais-ugrilaiset ovat aikojen kuluessa assimiloineet useita iranilaisia ja turkinsukuisia kieliä puhuneita väestöryhmiä, jotka ovat geeniensä lisäksi tuoneet madjaarien kieleen vaikutteita omasta kielestään. Kieli on kuitenkin säilynyt olemukseltaan suomalais-ugrilaisena, sillä assimilaatio on tapahtunut vähittäisesti, lukemattomien sukupolvien ajan.      

[Martel]

Aldaron, kiitos yksityiskohtaisesta kirjoituksesta, mutta en näe miten se oikeastaan liittyy omaani:

1. tunnustan että suomen ja unkarin kielillä oli yhteys muutama tuhat vuotta sitten, mutta en välitä siitä
2. vastustan termin "veljeskansa" käyttöä Unkarin suhteen. Koska eri ihmiset antavat sille eri sisällön, ymmärrän että joku saattaa käyttää sitä unkarilaisistakin. En vain näe sille perusteita
3. näen paljon erottavia tekijöitä suomalaisten ja unkarilaisten välillä. Esim. mentaliteetti ja vaikka ne geenitkin. On aika monta kansaa, joita olemme näissä asioissa lähempänä kuin unkarilaisia

Koska kierrämme kehää ja se vie huomion pois ketjun aloittajan ideasta, eli Homma-Jobbik vaihdosta & yhteistyöstä, pidättäydyn kommentoimasta enempää tätä "veljeskansa"-asiaa. Baana on vapaa.

[Aldaron]

Aldaron, kiitos yksityiskohtaisesta kirjoituksesta, mutta en näe miten se oikeastaan liittyy omaani:

1. tunnustan että suomen ja unkarin kielillä oli yhteys muutama tuhat vuotta sitten, mutta en välitä siitä
2. vastustan termin "veljeskansa" käyttöä Unkarin suhteen. Koska eri ihmiset antavat sille eri sisällön, ymmärrän että joku saattaa käyttää sitä unkarilaisistakin. En vain näe sille perusteita
3. näen paljon erottavia tekijöitä suomalaisten ja unkarilaisten välillä. Esim. mentaliteetti ja vaikka ne geenitkin. On aika monta kansaa, joita olemme näissä asioissa lähempänä kuin unkarilaisia

Se liittyy sinun kirjoitukseesi siten että sanoit olevasi Jobbikin kanssa samaa mieltä tuosta asiasta. Pointti on siinä, että Jobbikin porukka ei ainoastaan pidä kielisukulaisuutta pikkujuttuna (mikä olisi ihan makuasia) vaan suorastaan kiistää tuon kielisukulaisuuden olemassaolon. Se on aika lailla eri juttu. Se taas, puhutaanko unkarilaista "veljeskansana" vai ei on lähinnä kulttuuripoliittinen kysymys, ei tieteellinen. Itsekin kallistun siihen suuntaan, että kulttuuri ja genetiikka (ja, kuten sanot, mentaliteetti) painavat viime kädessä enemmän kuin kieli, mutta siitähän ei nyt ollut kysymys, vaan siitä, ovatko suomi ja unkari sukukieliä (mitä pidän toteennäytettynä) vai ei.  

[Martel]

Se liittyy sinun kirjoitukseesi siten että sanoit olevasi Jobbikin kanssa samaa mieltä tuosta asiasta. Pointti on siinä, että Jobbikin porukka ei ainoastaan pidä kielisukulaisuutta pikkujuttuna (mikä olisi ihan makuasia) vaan suorastaan kiistää tuon kielisukulaisuuden olemassaolon. Se on aika lailla eri juttu.

Totesin seuraavaa: "Olen Jobbikin kanssa samaa mieltä: suomalaisten ja unkarilaisten kielisukulaisuus on todella kaukaa haettua. Yhteys magyaareihin löytyy, mutta monien tuhansien vuosien päästä. Yhteisiä sanoja löytyy todella vähän. Ulkomaalaisen korviin puheen intonaatiossa jne. saattaa olla samankaltaisuuksia, mutta se on vähän se."

Kolmannen tai neljännen kerran: en kiistä unkarin ja suomen kielten sukulaisuutta, mutta kuten ylläolevasta selviää, pidän yhteyttä varsin heikkona ja muutenkin käytännön kannalta mitättömänä detaljina. Itsekin myönsit saman asian eri sanoilla: "Tosin kielellinen sukulaisuus on aika kaukaista, suunnilleen samaa luokkaa kuin ruotsin ja hindin välinen sukulaisuus"

Jobbikin yritys etääntyä suomalais-ugrilaisuudesta ei ole tieteellinen, vaan poliittinen ja johtuu siitä, että he yrittävät keksiä magyaarien heimolle omaa, ylvästä historiaa. Ylpeälle hunnille kielellinenkin yhteys pohjoisen poropaimeniin tuntuu tahralta rintapielessä. Unkari vaikuttaa monien unkarilaisten mielissä olevan suurvalta, joka tarvitsee suurvallan historian. Asia ei ole millään tavalla uusi. Jo Csoma Körösilla oli pakkomielteenä löytää unkarilaisten "alkukoti" jostain Keski-Aasiasta. Hän tuskin oli ainoa laatuaan, asia kuvastanee unkarilaisten yleisempää ajan henkeä jo silloin parisataa vuotta sitten.

Jos tarkistat asian suoraan hevosen suusta, huomaat että kieli ja genetiikka sekoittuvat magyaarin päässä sulavasti. Kieliyhteys ("suomalais-ugrilainen narratiivi") halutaan tarpeettomasti kiistää koska ei haluta geneettistä yhteyttä, jota ei edes ole. Kyse on unkarilaisen koulujärjestelmän epäonnistumisesta: ei ole tarpeeksi selvästi kerrottu kansalle, että pitkin pustaa hevosen satulassa kiitävällä ylpeällä hunnilla ei ole geneettistä yhteyttä pohjoisen turvemajoissa elävään, porontuoksuiseen pikkukansaan.

[ElinaElina]

Onhan meillä niitä unkarinmustalaisia. Tuntemani henkilön armeijakaverinakin oli ja tuttavuus oli positiivinen.

[Lemmy]

Elävä kala ui veden alla (Suomi)
Elav kala ujub vee all (Viro)
Elleven hal úszik a víz alatt (Unkari).

[Martel]

Elävä kala ui veden alla (Suomi)
Elav kala ujub vee all (Viro)
Elleven hal úszik a víz alatt (Unkari).

Tuohon on tarkoituksella valittu kyseisten kielten samankaltaisia sanoja. Suomen ja viron kielissä ei sanota että "elävä kala ui". Jos kala ui, se on elävä. Suomen kielessä ei myöskään uida veden alla, vaan vedessä. Joku satunnainen turistilause kertoo enemmän:

Kuinka paljon tämä maksaa? (suomi)
Kui palju see maksab (viro)
Mennyibe kerül ez? (unkari)

[pelle12]

Geneettistä sukulaisuutta ei ole suomalaisten ja unkarilaisten välillä. Sitä ei pidä sotkea kielisukulaisuuteen.

Ei todellakaan. Kuinka anglosakseja ovat Amerikan mustat? Kielen vaihto saattaa tapahtua ihan muutamassa sukupolvessa. Geeneillä ei ole muuta tekemistä kielen kanssa kuin se, että geenit mahdollistavat ylipäänsä kielen oppimisen (ei sitä MNKÄ kielen oppii). Koirat eivät opi mitään ihmiskieltä, koska niiden geenit eivät sitä mahdollista.

[Spesialisti]

Elävä kala ui veden alla (Suomi)
Elav kala ujub vee all (Viro)
Elleven hal úszik a víz alatt (Unkari).

Tuohon on tarkoituksella valittu kyseisten kielten samankaltaisia sanoja. Suomen ja viron kielissä ei sanota että "elävä kala ui". Jos kala ui, se on elävä. Suomen kielessä ei myöskään uida veden alla, vaan vedessä. Joku satunnainen turistilause kertoo enemmän:

Kuinka paljon tämä maksaa? (suomi)
Kui palju see maksab (viro)
Mennyibe kerül ez? (unkari)

Yhteisiä ovat hyvin primitiiviset sanat kuten kala, vesi ja käsi. Maksaminen on edellyttänyt jo jonkinlaisen valuutan olemassaoloa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilainen_sanasto

[Aldaron]

Elävä kala ui veden alla (Suomi)
Elav kala ujub vee all (Viro)
Elleven hal úszik a víz alatt (Unkari).

Tuohon on tarkoituksella valittu kyseisten kielten samankaltaisia sanoja. Suomen ja viron kielissä ei sanota että "elävä kala ui". Jos kala ui, se on elävä. Suomen kielessä ei myöskään uida veden alla, vaan vedessä. Joku satunnainen turistilause kertoo enemmän:

Kuinka paljon tämä maksaa? (suomi)
Kui palju see maksab (viro)
Mennyibe kerül ez? (unkari)

Yhteisiä ovat hyvin primitiiviset sanat kuten kala, vesi ja käsi. Maksaminen on edellyttänyt jo jonkinlaisen valuutan olemassaoloa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilainen_sanasto

Maksaa-verbi on balttilaina.

Cik tas maksa? = Paljonko tämä maksaa?

Tuo oli latviaa ja maksa-sanan toisen a:n päälle kuuluu pidennysmerkki. Se äännetään "maksaa". Paino ensimmäisellä tavulla kuten latviassa yleensäkin. Se että paino latviassa on ensimmäisellä tavulla (toisin kuin liettuassa, jossa indoeurooppalaisen alkukielen tavoin paino on liikkuva) johtuu itämerensuomalaisesta substraatista, joka on latviassa aika vahva. Se taas puolestaan johtuu liiviläisten sulautumisesta lättiläisiin.

[MW]

Elävä kala ui veden alla (Suomi)
Elav kala ujub vee all (Viro)
Elleven hal úszik a víz alatt (Unkari).

Tuohon on tarkoituksella valittu kyseisten kielten samankaltaisia sanoja. Suomen ja viron kielissä ei sanota että "elävä kala ui". Jos kala ui, se on elävä. Suomen kielessä ei myöskään uida veden alla, vaan vedessä. Joku satunnainen turistilause kertoo enemmän:

Kuinka paljon tämä maksaa? (suomi)
Kui palju see maksab (viro)
Mennyibe kerül ez? (unkari)

Yhteisiä ovat hyvin primitiiviset sanat kuten kala, vesi ja käsi. Maksaminen on edellyttänyt jo jonkinlaisen valuutan olemassaoloa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilainen_sanasto

Maksaa-verbi on balttilaina.

Cik tas maksa? = Paljonko tämä maksaa?

Tuo oli latviaa ja maksa-sanan toisen a:n päälle kuuluu pidennysmerkki. Se äännetään "maksaa". Paino ensimmäisellä tavulla kuten latviassa yleensäkin. Se että paino latviassa on ensimmäisellä tavulla (toisin kuin liettuassa, jossa indoeurooppalaisen alkukielen tavoin paino on liikkuva) johtuu itämerensuomalaisesta substraatista, joka on latviassa aika vahva. Se taas puolestaan johtuu liiviläisten sulautumisesta lättiläisiin.

Olen vaikuttunut, ja ilmeisen hyvässä seurassa. Lingvistiikan pikku detaljit alati kiinnostavat, vaikka eivät aiheuta toimenpiteitä. Kiitoksia, jatkakaa.

[Aldaron]

Olen vaikuttunut, ja ilmeisen hyvässä seurassa. Lingvistiikan pikku detaljit alati kiinnostavat, vaikka eivät aiheuta toimenpiteitä. Kiitoksia, jatkakaa.

Toinen hyvä esimerkki on sana silta suomessa ja unkarissa. Se on molemmissa hyvin varhainen lainasana. Suomessa on se on balttilaina (latviaksi tilts). Unkarissa se on iranilaislaina: híd. Suomessahan balttilainojen kerrostumaa pidetään vanhempana kuin germaanilainojen ja unkarissa taas iranilaislainat ovat yleensä vanhempia kuin lainat turkinsukuisista kielistä.

[Elisa]

Elävä kala ui veden alla (Suomi)
Elav kala ujub vee all (Viro)
Elleven hal úszik a víz alatt (Unkari).

Tuohon on tarkoituksella valittu kyseisten kielten samankaltaisia sanoja. Suomen ja viron kielissä ei sanota että "elävä kala ui". Jos kala ui, se on elävä. Suomen kielessä ei myöskään uida veden alla, vaan vedessä.

Varmasti on tarkoituksella valittu, mutta käsittääkseni kala voi uida vedessä tai veden alla yhtä hyvin kaikissa kolmessa kielessä. Se, mikä minua tässä esimerkissä ihmetyttää on "eleven", mitä muotoa en ole koskaan kuullut/nähnyt käytettävän unkarin kielessä. Elävä on élö unkariksi.

[nyt nappaa]

Tyyppi joka toimintaa pyorittaa on tuossa noin:

http://gen.ecovillage.org/iservices/publications/articles/Galgafarm%20PM38.pdf

Han myos paljastui varsinaiseksi nuivihreaksi-sedaksi, joka paitsi etta on ollut hyvin aktiivinen global ecovillage networkissa ja Euroopan keskeisimpia johtajia erilaisissa pienviljelijaliitoissa, myos oli visiitin aikoihin luomassa maatalouteen liittyvia linjauksia Jobbik-kansanliikkeelle.

Varga Géza tuli valituksi Unkarin parlamenttiin vaalien toisella kierroksella 25.4.2010, ja on näin ollen yksi Jobbikin 47:stä kansanedustajasta.