Sosiaalituki-tietojen avoimuudesta

[Kokoomusnuori]

Kirjoitin tällaisen viestin uutisketjuun jossa keskusteltiin 55 000euroa huijanneesta mamu vale-perheestä.

Tällasissa tilanteissa vituttaa niin perkelesti, että tulotiedot on julkisia normikansalaisilla. Kenen tahansa verotettavat tulot voit tarkastaa verotoimistosta. Mutta kun tullaan sosiaalietuuksiin, on esim toimeentulotuki ja asumislisä päätetty jakaa verottomana. Tämä kaikki avoimuuden suomessa. Sosiaalietuuksia ei pääse tutkimaan sitäkään kautta, että kyse on valtion varojen käytöstä, poikkeuksen on tehnyt maa ja metsätalousministeriö, kun on päästänyt toimittajat tutkimaan rikkaiden(Nalle Wahlroos) maataloustukia.

Eriarvoisuustutkimuksissa taas verrataan buttotuloja, eikä tajuta että vähäosaisella netto on suurempi kuin brutto.

Mun mielestä aina kun saadaan etua vähätuloisuuden johdosta, on kyse halvemmasta lasten päivähoitopaikasta tai ilmaisesta asianajajasta, tulisi 'luontoisetu' lukea verotettavaksi tuloksi aivan samalla tavalla kuin normikansalaisellakin tehdään, jos työnantaja maksaa jotain hänen puolestaan(auton, puhelimen, asunnon tms). Tällöin vasta päästäisiin tutkimaan todellisia tuloeroja, jotka - näin väitän, eivät ole yhtäsuuret kuin Yle ja Pravda väittävät. Mamu on todellisuudessa hyvätuloinen, ja tavan työläinen vähäosainen ja järjestelmän uhri.

Median ja kaikkien muiden hyveellisten(lue viher-vasemmisto) tulisi pitää uhrien puolta.

[Virkamies]

Sosiaalietuuksia ei pääse tutkimaan sitäkään kautta, että kyse on valtion varojen käytöstä, poikkeuksen on tehnyt maa ja metsätalousministeriö, kun on päästänyt toimittajat tutkimaan rikkaiden(Nalle Wahlroos) maataloustukia.

Ymmärtääkseni esimerkiksi toimeentulotuen määrittämisperiaatteet on ihan wikipediatavaraa, eivätkä nyt niin suurta matematiikkaa. Jos taasen haluat kokonaiskustannuksista tietoa, niin STM kyllä raportoi ne.

Eriarvoisuustutkimuksissa taas verrataan buttotuloja, eikä tajuta että vähäosaisella netto on suurempi kuin brutto.

Päättäjillä ja tutkijoilla tuntuu olevan kohtuullisen huono ymmärrys perusturvajärjestelmän kokonaisuudesta, siinä olen samaa mieltä.

Mun mielestä aina kun saadaan etua vähätuloisuuden johdosta, on kyse halvemmasta lasten päivähoitopaikasta tai ilmaisesta asianajajasta, tulisi 'luontoisetu' lukea verotettavaksi tuloksi aivan samalla tavalla kuin normikansalaisellakin tehdään, jos työnantaja maksaa jotain hänen puolestaan(auton, puhelimen, asunnon tms). Tällöin vasta päästäisiin tutkimaan todellisia tuloeroja, jotka - näin väitän, eivät ole yhtäsuuret kuin Yle ja Pravda väittävät. Mamu on todellisuudessa hyvätuloinen, ja tavan työläinen vähäosainen ja järjestelmän uhri.

Ihan näin yksinkertaisesti ei voi sanoa kuitenkaan. Kuka tahansa työssäkäyvä ihminen Suomessa voi myös mittauttaa toimeentulonsa ja saada toimeentulotukea siihen samaan mitä tämä maahanmuuttaja tienaa ja työssäkäyvänä saa pienen (max 150e) hyödyn työssäkäynnistään. Se, että onko tämä 150e kohtuullinen korvaus kuukauden aikana tehdyistä työtunneista tälle esimerkkihenkilölle, joka on toimeentulotuen tarpeessa, niin siitä voi tietysti käydä keskustelua.

[ämpee]

Se, että onko tämä 150e kohtuullinen korvaus kuukauden aikana tehdyistä työtunneista tälle esimerkkihenkilölle, joka on toimeentulotuen tarpeessa, niin siitä voi tietysti käydä keskustelua.

Siitä pitäisi käydä keskustelua, sillä juuri tuon eron riittämätön määrä tekee joistain töistä sellaisia, ettei niihin löydy kotimaasta tekijöitä, ja ulkoa tulijat taas tekevät niitä juuri niin kauan kunnes tekemättömyys yhteiskunnassamme on varmistettu.

Kyse on eräästä sosiaalisesta loukusta, jonka ylläpitäminen tulee yhteiskunnallemme kalliimmaksi kuin sen purkaminen.

[Virkamies]

Siitä pitäisi käydä keskustelua, sillä juuri tuon eron riittämätön määrä tekee joistain töistä sellaisia, ettei niihin löydy kotimaasta tekijöitä, ja ulkoa tulijat taas tekevät niitä juuri niin kauan kunnes tekemättömyys yhteiskunnassamme on varmistettu.

Kyse on eräästä sosiaalisesta loukusta, jonka ylläpitäminen tulee yhteiskunnallemme kalliimmaksi kuin sen purkaminen.

Meillä on tähän perusturvaan kuulumaton isohko työvoimareservi, joka on taloudellisesti pakotettu tekemään nämä työt, eli päätoimiset opiskelijat, joiden mahdollisuus saada toimeentulotukea on olennaisesti erilainen kuin muilla Suomessa asuvilla. Koska heille lasketaan tuloksi opintolaina, mitä ihan kaikki eivät nykyaikana ole epävarmojen taloudellisten näkymien johdosta halua ottaa, niin hyvin moni opiskelija on halukas tekemään pienpalkkaisia töitä.

Jos katsot kahvilatyöntekijöitä, vartijoita ja muita vastaavia kohtuullisen vähäiseen palkkatasoon kuuluvia töitä, niin on todennäköistä, että niissä työskentelevä nuori on opiskelija joka rahoittaa siten opiskeluaan. Jos heidät päästettäisiin myös 417,45 + vuokra (yhdeltä ihmiseltä Helsingissä max 560e/kk) tulotasolle, niin saattaisi käydä niin, että reaalinen päätoiminen opiskelu maistuisi suuremmalle osalle opiskelijoita ja kahviloiden työntekijöissä kävisi pienehkö kato.

[Mika Mäntylä]

Kyse on eräästä sosiaalisesta loukusta, jonka ylläpitäminen tulee yhteiskunnallemme kalliimmaksi kuin sen purkaminen.

Tällaisten purkamiseksihan on ehdotettu ns. perustulomallia. Ällistyksekseni melko suuri on nuivista tosin vastustaa perustuloa, koska sitä kannattaa prekariaatti ja muu vihervasemmisto. "Minun rahoillanihan prekariaattisosiaalipummit eivät loisi", vaikka nykykäytäntö nimenomaan suosiikiin kotona makoilua pienipalkkaisen osa-aikatyön tekemisen sijaan.

[Kokoomusnuori]

Virkamiehelle toteaisin, että tuloja pitäisi päästä tarkkailemaan henkilötasolla. Verotietojen julkisuuden yhtenä perustana on se, että naapuri pääsee tarkkailemaan naapuriaan ja jää näin esim pimeän työn tekemisestä kiinni, jos pihaan ilmestyy kallis auto eikä tuloja ole. Toimeentulotuessa ei ole kaavaa. Esim hukatut/rikotut silmälasit ja lääkkeet korvataan, kaikki riippuu hyväksytyistä tarpeista. Hyväksytyiden tarpeiden päälle taitaa tulla joku käyttövara, johon on kaava.

Nythän on vähän niin, että hyviä tuloja joutuu häpeämään ja niillä joutuu julkisuuteen, mutta yhteiskunnan tukien varassa elämisestä edes naapuri ei saa tietoa.

Omasta mielestä muut tulot kuin yhteiskunnan tuet tulisi olla yksityisasia, kuten muissakin maissa, mutta se menee ehkä aihepiirin ulkopuolelle, kuten sekin että kannatan perustuloa, negatiivista tuloveroa ja suhteellista verotusta (kansankielessä tasaveroa, joka taas oikeasti tarkoittaa sitä, että vero olisi kaikille sama könttäsumma joka ei riippuisi tuloista). Vero voisi olla sama kuin se on pääomatuloiksi tulonsa muuntaneilla eli noin 28%.

[Mika Mäntylä]

Toimeentulotuessa ei ole kaavaa. Esim hukatut/rikotut silmälasit ja lääkkeet korvataan, kaikki riippuu hyväksytyistä tarpeista.

Kyllä on. Perusosan lisäksi on olemassa säännöstö harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämiseen. Lääkekulut korvataan, samoin silmälasit. Silmälaseja ei kannata kumminkaan rikkoa liian taajaan, sillä kunnilla on ohjeistus siitäkin, kuinka usein niihin voidaan myöntää rahaa.

[Kokoomusnuori]

No jos tiedät, että naapurisi elää toimeentulotuen varassa, osaatko laskea paljonko hän saa harkinnanvaraista ja perusosaa yhteensä? Niin kauan kuin summaa ei pysty kaavalla laskemaan, eikä se selviä hänen verotiedoista, ei demokratia eikä kansa saa tarvitsemiaan tietoja.

[Virkamies]

Virkamiehelle toteaisin, että tuloja pitäisi päästä tarkkailemaan henkilötasolla. Verotietojen julkisuuden yhtenä perustana on se, että naapuri pääsee tarkkailemaan naapuriaan ja jää näin esim pimeän työn tekemisestä kiinni, jos pihaan ilmestyy kallis auto eikä tuloja ole.

Ymmärtääkseni on ajateltu, että toimeentulotuen varassa elävä ihminen on oikeutettu pitämään nämä tietonsa salassa. Niissä päätöksissä on paljon sellaista, mitä ei välttämättä ihminen halua saada julkiseen tietoon. Lisäksi, työssäkäyvä ihminen saattaa terveydentilansa vuoksi rasittaa verovaroin kustannettua julkista terveydenhuoltoa todella paljon ilman, että tästä on mitään mainintaa hänen verotiedoissaan.

Toimeentulotuessa ei ole kaavaa. Esim hukatut/rikotut silmälasit ja lääkkeet korvataan, kaikki riippuu hyväksytyistä tarpeista. Hyväksytyiden tarpeiden päälle taitaa tulla joku käyttövara, johon on kaava.

Toimeentulotuen myöntäminen on kohtuullisen yksinkertaista touhua. Perustoimeentulotuen momentilla ihmiselle myönnetään perusosa, vuokra ja terveydenhuoltomenot tietyin periaattein. Se on kaavamaista ja normitettua. Täydentävään toimeentulotukeen, kuten silmälaseihin, romanihameeseen jne. on olemassa ohjeistus siitä, mikä on kohtuullista ja kuinka usein voidaan myöntää. Tietysti, tämän seitsemännen pykälän kolmannen momentin (ja mahdollisen 13§) nojalla myönnettävässä toimeentulotuessa on päätöksentekijällä harkinnanvaraa, mutta liikkumavara ei ole käytännössä suuri.

[ämpee]

Kyse on eräästä sosiaalisesta loukusta, jonka ylläpitäminen tulee yhteiskunnallemme kalliimmaksi kuin sen purkaminen.

Tällaisten purkamiseksihan on ehdotettu ns. perustulomallia.

Ei nyt heti tule mieleen mitä tuo "perustulomalli" tarkoittaa, itse haen sellaista "työtulomallia" joka jättää enemmän kuin 150 euroa käteen päätoimisesti työtä tekevälle, verrattuna perustoimeentuloon.

Joku 3-400 euroa enemmän käteen sille, joka päätoimisesti työtä tekee, verrattuna pankolla makailijaan.

Hyvin harva ihminen tekee työtä pelkästään sen takia, että pitää töiden tekemisestä, tarkoitan nyt siis niitä huonoimmin palkattuja töitä, motivaationa on yksinomaan raha, ja kun se on raha, niin tämän rahan jääminen käteen pitää varmistaa.

Yhteiskunnan kannalta, kaksi yhtä paljon tuettua ihmistä, joista toinen tekee töitä ja saa 3-400 euroa kuukaudessa enemmän käteen, on tämä työtä tekevä joka tapauksessa yhteiskunnalle halvempi, työpanoksensa ja välillisten palautteiden takia, kuin se, joka pelkästään kuluttaa yhteiskunnan varoja, eikä tuota yhtään mitään.

Tuo asia on erittäin yksinkertainen, ja jostain kumman syystä sitä ei olla tietääkseni julkishallinnossa harkittu, lieneekö liian yksinkertainen asia ?

[Saippuakupla]

Perustoimeentulotuen voi koettaa laskea, mutta ei sen toimeentulotuen laskeminen nyt ihan niin yksinkertaista ole tuon täydentävän toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Täydentävän toimeentulotuen tukisummat vaihtelevat hakijoittain ja hakijankin kohdalla kuukausittain. Ehkäisevän toimeentulotuen (välillä kuulee käytettäväksi myös termiä varkinnanvarainen toimeentulotuki) saaminen onkin kinkkisempää ja sitä myönnetään tarpeeseen, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Sellainen käsitys minulla kuitenkin on, että sitä jaetaan kovin kitsaasti.

Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea.

Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.

Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisioluvat ja puhelimen käyttö. Perusosa on yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 417,45 euroa kuukaudessa vuonna 2009.

Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 §:n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu.

Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot.

Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunnat myöntävät ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja tukea henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.

http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2008/12/rt1229693465962/passthru.pdf

[Mika Mäntylä]

Perustoimeentulotuen voi koettaa laskea, mutta ei sen toimeentulotuen laskeminen nyt ihan niin yksinkertaista ole tuon täydentävän toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Täydentävän toimeentulotuen tukisummat vaihtelevat hakijoittain ja hakijankin kohdalla kuukausittain. Ehkäisevän toimeentulotuen (välillä kuulee käytettäväksi myös termiä varkinnanvarainen toimeentulotuki) saaminen onkin kinkkisempää ja sitä myönnetään tarpeeseen, mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Sellainen käsitys minulla kuitenkin on, että sitä jaetaan kovin kitsaasti.

Kyllä, sitä jaetaan äärimmäisen kitsaasti. Siitäkin on olemassa kuitenkin sosiaalityöntekijöillä ohjeistus, eli aivan villisti ei sitäkään voida jakaa. Tampereella on sellainen käytäntö, että työssäkäyvälle pienipalkkaiselle, joka on työnteosta huolimatta laskelmanmukaiseen perusosaan oikeutettu, voidaan myöntää 80 euroa kerran vuodessa vaatehankintoihin ja 100 euroa kerran vuodessa harrastuksiin (tuen oikea käyttö osoitettava kuiteilla). Tampereella on siis olemassa tällainen käytäntö kädenojennuksena niille, jotka jaksavat tehdä paskaduunia käytännössä ilman palkkaa.

Kun on perillä lainsäädännöstä, sosiaali- ja terveysministeriön ohjeista ja kunnallisesta käytännöstä, naapurin pummin sossurahat pystyy kyllä arvioimaan melkoisella varmuudella muutaman kympin tarkkuudella. 

[Virkamies]

Perustoimeentulotuen voi koettaa laskea, mutta ei sen toimeentulotuen laskeminen nyt ihan niin yksinkertaista ole tuon täydentävän toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Täydentävän toimeentulotuen tukisummat vaihtelevat hakijoittain ja hakijankin kohdalla kuukausittain. Ehkäisevän toimeentulotuen (välillä kuulee käytettäväksi myös termiä varkinnanvarainen toimeentulotuki) saaminen onkin kinkkisempää ja sitä myönnetään tarpeeseen, mitä se sitten ikinö tarkoittaakaan. Sellainen käsitys minulla kuitenkin on, että sitä jaetaan kovin kitsaasti.

Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea.

Pieni korjaus, harkinnanvarainen toimeentulotuki yleensä yhdistetään juuri tuohon täydentävään toimeentulotukeen kansan keskuudessa. 13§ nojalla myönnettävä ehkäisevä tuki on, kuten toteat, kohtuullisen harvoin käytetty kuntien nykytilanteessa (vaikka STM onkin antanut hieman avokätisempiä suosituksia asiasta). Sitä ei välttämättä myönnetä tarpeeseen, vaan juurikin ehkäisemään ihmisen sosiaalisesta tilanteesta aiheutuvia kustannuksia tulevaisuudessa.

Mutta ylipäätänsä, täydentävä toimeentulotuki on tilastollisesti kokoluokaltaan vähäisempää kuin perustoimeentulotuki. Stakesin tilastoista voi ne suuruusluokat nähdä: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Sosiaalipalvelut/Toimeentulotuki/vuositilasto.htm

Ja mitä tulee tuohon 150e määrään, jonka olen heittänyt, niin älköön sitä otettako nyt miksikään kaanoniksi, sillä asia ei ole aivan niin yksinkertainen, jos tulot ylittävät tietyn kynnyksen tai ovat vähäisemmät kuin 750e/kk brutto. Toki reaalisen ansaitsemiskynnyksen laskeminen olisi niin eettisesti oikein, kuin kansantaloudellisten mekanismien korjaantumisen kannalta oikein, mutta se vaatisi toimenpiteitä, jotka eivät ehkä ole kaikkien mieleen.

[Tommi Korhonen]

Tuo Stakesin sivu on aika mielenkiintoinen. Ei nyt ole töissä sitä aikaa selailla tuon paremmin, mutta muutamia nuivia huomioita: Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana ainakin 4 ja 5 lapsisten perheiden määrä on tuplaantunut. Ja sosioekonomisella asemalla "muu" (ei eläk.opisk.työnt. jne) olevien tuen saajien määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi muutamalla kymmenellä tuhannella ihmisellä. Sen lisäksi sosioekonominen kategoria "ei tietoa" on kasvanut myös paljon.

Lisäksi vielä: tässä ei vielä uusi taantuma vaikuta tilastoihin, vaan päinvastoin tuen saajien määrä on yhdeksänkymmentäluvun lamasta laskenut rajusti, mutta silti esimerkiksi nuo yllä esittämäni kategoriat ovat kasvaneet. Eli tätä ei voi "nykymaailmanmenolla" selittää.

Huomattavaa silti on että noiden suurperheiden (4,5+) määrä ON SILTI vielä hyvin pieni, muutamia satoja kappaleita, eli niissä ei vielä itsessään ole nuiville aihetta nousta barrikaadeille. Toki tiedämme Jussinkin kirjoituksista että suhteellisista osuuksistakin saa olla huolissaan, erityisesti muutoksen indikaattoreina. Mutta ei siinä vielä paljoa ole nuivillekaan tarttua. Mutta 1,2,3 lapsisissa perheissä samaa muutosta ei ole tapahtunut. Eli kyllä joku "suurperheellisten luokka" on kuitenkin lisääntynyt.

[Kokoomusnuori]

Jos hyvätuloinen rasittaa terveydenhuoltoa, hän maksaa siitä normi-hinnan, eikä saa mitään tulonsiirroksi katsottavaa alennusta. En hae mallia, jossa kaikki yhteiskunnan palvelut olisi katsottava tuloksi - vaan mallia, jossa tulo-perusteiset alennukset katsottaisiin tuloksi.

Helpompaa toki olisi, jos jokainen maksaisi yhteiskunnan palveluista samat palvelumaksut, ja eriarvoisuus tasattaisiin verotuksella ja tarvittaessa veronalaisilla tulonsiirroilla. Vaihtoehtona olisi malli, jossa hyvätuloiset eivät maksaisi veroja lainkaan, mutta kaikki palvelut olisi täysihintaisia.

Nykysysteemin uskottavuutta nakertaa vähintään kolminkertainen progressio. Maksaisit hyvistä tuloistasi suuremman veromäärän vaikka veroprosentti olisi kaikille sama, nyt sen lisäksi veroprosentti on progressiivinen, joudut luopumaan yhteiskunnan tulonsiirroista ja lisäksi yhteiskunnan palvelut muuttuvat kalliimmiksi, rikoksetkaan eivät enää kannata vaikka kiinnijäämisriski olisi pieni, koska suuret päiväsakot muuttavat odotusarvon negatiiviseksi. Rikosten ei tulekaan kannattaa, mutta nyt ne kannattavat tulottomilla, koska 6 euron päiväsakot suhteutettuina niiden määrään, kiinnijäämisriskiin ja esim näpistyksellä tavoiteltuun rikoshyötyyn muuttavat odotusarvon positiiviseksi osalla kansaa.

[Karvajalka]

Kyllä on. Perusosan lisäksi on olemassa säännöstö harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämiseen. Lääkekulut korvataan, samoin silmälasit. Silmälaseja ei kannata kumminkaan rikkoa liian taajaan, sillä kunnilla on ohjeistus siitäkin, kuinka usein niihin voidaan myöntää rahaa.

Käytäntö lääkekorvauksissa kuulemma kuitenkin saattaa olla hyvinkin kirjava, syystä että korvauspäätöksiä tekevillä henkilöillä ei ole mitään lääkealan koulutusta. Miten siinä sitten pistät sydän-, laihdutus-, potenssi- ja hedelmöityshoitolääkkeet järjestykseen.

ps. olen itsekin kovasti kansalaispalkka+tasavero systeemin kannalla. Onko aiheesta jo olemassa jotain vääntöä Hommassa?

[ämpee]

Ja mitä tulee tuohon 150e määrään, jonka olen heittänyt, niin älköön sitä otettako nyt miksikään kaanoniksi, sillä asia ei ole aivan niin yksinkertainen, jos tulot ylittävät tietyn kynnyksen tai ovat vähäisemmät kuin 750e/kk brutto. Toki reaalisen ansaitsemiskynnyksen laskeminen olisi niin eettisesti oikein, kuin kansantaloudellisten mekanismien korjaantumisen kannalta oikein, mutta se vaatisi toimenpiteitä, jotka eivät ehkä ole kaikkien mieleen.

Minä kylläkin tarkoitin oman 3-400 euron heiton täysin vakavasti otettavaksi, ja heiton perusteet vakavasti mietittäviksi.

Asia on tullut nettikeskusteluissa aiemmin esille, ja tuo 3-400 euroa työn tekemisestä on aivan realistinen kannuste ihmisille.
Yhteiskunnalle tuosta kannusteesta olisi pelkkää hyötyä, sillä puheet "paskatöistä", ja työvoimapulasta matalapalkka-aloilla voitasiin lopettaa.

Nykyään "suvaitsevaiset" tarvitsevat työvoimapulaa, joten järkevää korjausta ei kannata odottaa ainakaan huomenna, valitettavasti.

[Virkamies]

Jos hyvätuloinen rasittaa terveydenhuoltoa, hän maksaa siitä normi-hinnan, eikä saa mitään tulonsiirroksi katsottavaa alennusta. En hae mallia, jossa kaikki yhteiskunnan palvelut olisi katsottava tuloksi - vaan mallia, jossa tulo-perusteiset alennukset katsottaisiin tuloksi.

En ymmärrä, miksi et katso sitä tulonsiirroksi, jos kaikki toimeentulotukipäätökset ovat sitä. Molemmissa on tilanne kohtuullisen sama, toisessa kustannukset muodostuvat terveydentilasta ja toisessa tulojen vähäisyydestä. Kummassakin tilanteessa on mahdollista, että tila on itse aiheutettu.

Progression ongelmista samaa mieltä.

Mitä tulee lääkekorvauksiin, niin niiden ongelmat eivät juuri ole reaalisia tässä skenaariossa, koska vähävaraiselle on aivan sama, että osallistuuko Kela heidän lääkehuoltonsa kustannuksiin, koska toimeentulotuen perusosa kattaa kaiken julkisen terveydenhuollon kustannukset. Jos lääkäri määrää terveydenhuoltoon, niin homma hoituu tälle yksilölle. Kela, kunta ja valtio jakavat sitten rahoituksen kustannukset.

[stadilainen]

Ruvetaanko tässä nyt suomalaista köyhääkin syyllistämään. on kymmeniä syitä miksi joku joutuu hakemaan toimeentuloa,esimerkiksi sairaus josta lääkärintodistus,mutta kela ei vaan myönnä sairaspäivärahaa.siinä voi mennä pitkä aika ettei saa mistään mitään.en sitten tiedä joutuuko turv.paik.hak.ja tämmöiseen tilanteeseen, tuskin. keskittykää nyt vaan niihin mamuihin ja jättäkää suomalaiset rauhaan. eikös se ollut alkuperäisen homman tarkoitus, vai mitähän mieltä h-aho ja ketelä on tästä. olisi muuten kiva kuulla kyseisten herrojen mielipide tästä aiheesta. alkaako köyhien tarkkailu, ja ilmoitukset supoon jos naapurilla on varaa ostaa mäyräkoira.

[Virkamies]

Ruvetaanko tässä nyt suomalaista köyhääkin syyllistämään. on kymmeniä syitä miksi joku joutuu hakemaan toimeentuloa,esimerkiksi sairaus josta lääkärintodistus,mutta kela ei vaan myönnä sairaspäivärahaa.siinä voi mennä pitkä aika ettei saa mistään mitään.en sitten tiedä joutuuko turv.paik.hak.ja tämmöiseen tilanteeseen, tuskin.

Ei mene oikeasti aikaa siihen, että mistään ei saa mitään. Jos Kelan käsittely kestää, niin silloin haetaan viimesijaista etuutta ihan normaalisti, johon päätös tulee nopeammin. Samat säännöt koskevat suomessa asuvaa ihmistä ihan oikeasti.

keskittykää nyt vaan niihin mamuihin ja jättäkää suomalaiset rauhaan. eikös se ollut alkuperäisen homman tarkoitus, vai mitähän mieltä h-aho ja ketelä on tästä. olisi muuten kiva kuulla kyseisten herrojen mielipide tästä aiheesta. alkaako köyhien tarkkailu, ja ilmoitukset supoon jos naapurilla on varaa ostaa mäyräkoira.

Tuota. Minun henkilökohtainen näkemykseni on se, että on aivan sama, että onko tuen tarpeessa maahanmuuttaja tai suomalainen. Siitä voidaan keskustella, että kannattaako maahanmuuttopolitiikan olla sellainen, että perusturvan piiriin pääsee pelkästään ostamalla lentolipun tänne, mutta en näkisi, että eriarvoistavaa politiikkaa pitäisi harrastaa millään muotoa niiden ihmisten kohdalla, jotka tänne on päätetty päästää.

[Kokoomusnuori]

En ymmärrä, miksi et katso sitä tulonsiirroksi, jos kaikki toimeentulotukipäätökset ovat sitä. Molemmissa on tilanne kohtuullisen sama, toisessa kustannukset muodostuvat terveydentilasta ja toisessa tulojen vähäisyydestä. Kummassakin tilanteessa on mahdollista, että tila on itse aiheutettu.

Tilanne olisi absurdi, jos jokaisesta julkisesta palvelusta määräytyisi sen saajalle laskennallista verotettavaa tuloa. Tällöin palvelut, joita kaikki käytämme vaikkemme sitä tiedostaisikaan, esim uskottavan maanpuollustuksen ylläpito, poliisin suorittama rikosten ennaltaehkäisy ym luettaisiin kansalaisten saamiksi tulonsiirroiksi, jolloin valtion koko budjetti olisi nolla kaiken muun paitsi tulonsiirtojen osalta.

Muutos nykyiseen, jos kaikki  alennukset luettaisiin verollisiksi tulonsiirroiksi olisi valtava, sen ymmärrän. Mutta se muutos, että kaikki tulonsiirrot verotettaisiin, kuten verotetaan esim työttömyyskorvaus ei olisi niin suuri. Miksi vastustat tätäkin?

On huomattavaa, etteivät ehdotukseni liity mitenkään oikeisto-vasemmisto akseliin, vaan ainoastaan tasa-arvoiseen läpinäkyvyyteen. JOS tulotiedot ovat julkisia, olisi hyvä että ne olisivat julkisia kaikilta. Parempi toki olisi, jos ne olisivat salaisia yksityiselämän tietoja kaikilla. Kannustinloukut eivät poistu ellei niitä tehdä läpinäkyviksi. Vasta kun ongelma on näkyvissä koko kansalle, eikä vain neroille, voidaan käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä; onko yhteiskunta kannustava, tulisiko sen olla ja kuinka paljon, sekä mitä muutoksia kannustavaksi tekeminen vaatisi.

Oikeisto-vasemmisto akselin kysymys on, kuinka kannustava yhteiskunnan tulisi olla, eikä keskustelu siitä kuulu hommaan, vaikka oman kannan voi sivulauseessa ilmaista. Mutta systeemin läpinäkyväksi tekeminen, se lienee kaikkien, myös hommalaisten etu. Ne jotka ovat mielipidettäni vastaan, kannattavat järjestelmän perustumista vaiettuihin totuuksiin ja tabuihin. Nykyjärjestelmä on heidän mielestään parempi, kuin se olisi jos rahvas ymmärtäisi totuuden, ja siksi rahvaalle ei kannata kertoa ainakaan koko totuutta. Ottakoon itse selvää;)

[Pönni]

Virkamiehelle toteaisin, että tuloja pitäisi päästä tarkkailemaan henkilötasolla. Verotietojen julkisuuden yhtenä perustana on se, että naapuri pääsee tarkkailemaan naapuriaan ja jää näin esim pimeän työn tekemisestä kiinni, jos pihaan ilmestyy kallis auto eikä tuloja ole.

Ymmärtääkseni on ajateltu, että toimeentulotuen varassa elävä ihminen on oikeutettu pitämään nämä tietonsa salassa. Niissä päätöksissä on paljon sellaista, mitä ei välttämättä ihminen halua saada julkiseen tietoon. Lisäksi, työssäkäyvä ihminen saattaa terveydentilansa vuoksi rasittaa verovaroin kustannettua julkista terveydenhuoltoa todella paljon ilman, että tästä on mitään mainintaa hänen verotiedoissaan.

Kaiketi nimenomaan terveystietojen, yms. salassapitovelvollisuuskin jo rajoittaa repostelemasta ihmisten yksityisasioita julkisesti.

Käytännössä on kuitenkin tullut muutoksia lakiin siltäosin että nykyisin eri toimijat terveys-ja sosiaalisektorilla ovat oikeutettuja vaihtamaan asiakkaidensa terveys- ja kai(?)toimeentulotukiaiasiotakin keskenään.

Työvoimaviranomaiset ovat tuollaisen ulkopuolella mutta juurikin terveysviranomaiset, sosiaalitoimi ja KELA raportoivat keskenään asiakkaidensa asioista. Heillä on kuitenkin 100%:n vaitiolovelvollisuus ihan niinkuin on ollut erillisinä virantoimittajina tähänkin asti. Ja päteehän sama vaikka postinkantajiin, keihin tahansa asiakasrekisterien kanssa duunaaviin ja ihmisiin, jotka tietävät jotakin toisesta mutta eivät ilman asianomaisen lupaa voi lainvoimaisesti levitellä tietojaan jos asianosainen ei ole niitä jo julkistanut.

Toimeentulotuessa ei ole kaavaa. Esim hukatut/rikotut silmälasit ja lääkkeet korvataan, kaikki riippuu hyväksytyistä tarpeista. Hyväksytyiden tarpeiden päälle taitaa tulla joku käyttövara, johon on kaava.

Toimeentulotuen myöntäminen on kohtuullisen yksinkertaista touhua. Perustoimeentulotuen momentilla ihmiselle myönnetään perusosa, vuokra ja terveydenhuoltomenot tietyin periaattein. Se on kaavamaista ja normitettua. Täydentävään toimeentulotukeen, kuten silmälaseihin, romanihameeseen jne. on olemassa ohjeistus siitä, mikä on kohtuullista ja kuinka usein voidaan myöntää. Tietysti, tämän seitsemännen pykälän kolmannen momentin (ja mahdollisen 13§) nojalla myönnettävässä toimeentulotuessa on päätöksentekijällä harkinnanvaraa, mutta liikkumavara ei ole käytännössä suuri.

[/quote]

Mistä löytyy dokumenttia romanihameesta?
Sapuska, hygienia, TV, lehdet, puhelin, netti, vaatteet, auto, bussiliput, ihan kaikki on toimeentulon perusosan varassa ja vain terveysmenot ja esmes. joku rikkoutunut sänky, tms. välttämätön kuuluu harkinnanvaraisen toimeentulotuen piiriin. Kaikesta pitää olla asianmukaiset perustelut ja tietenkin kuitit.

Aika pomminvarma on systeemi köyhimpien osalta.

Mitä sitten tulee opiskelijoihin, heidän oletetaan ottavan valtion takaamaa opintolainaa, jolla on erilaiset takaisinmaksumääräykset kuin esmes kulutusluotoilla tahikka asunto-, yms. luotoilla joita ei valtio takaa. Opiskelija voi aonoa lykkäystä lainamaksuunsa mikäli on varaton ja lainat myös raukeavat aikanaan jos niikseen on.
Niiden osalta ei siis nykylainsäädännön puitteissa ole pelättävää. Jos on jotakin pelättävää niin se koskee koko systeemiä ja kaikkia.

Maataloustukaisten kyttääminen onkin kimurantimpi juttu, jossa maatalouselinkeinojen harjoittajat on asetettu samalle viivalle muiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Yrittäjäksi ei nykysuomessa kannata juurikaan yksin lähteä, mikäi ei ole ökyrikas tai innovoi jotain mullistavaa, joka viedään käsistä.
Osuuskuntalainsäädäntöäkin rukattiin apaut 7v. sitten melkolailla osakeyhtiölainsäädäntöä vastaavaksi, joten systeemistä on todella vaikeaa löytää porsaanreikää mistä vois imuroida omaa etua ilman rikollista toimintaa.

Niitä tutkii talousrikoksiin erikoistuneet asiantuntijat.
Harvalla sosiaalihuollon asiakkaalla muuta tekemistä ns. talousrikollisuuden kanssa on kuin erääntyviä ulosottomaksuja.
Sitten kun puhutaan kielitaidottomista maahanmuuttajapakolaisista, he ovat kaikkein heikoimmilla kun eivät ymmärrä koko systeemistä hökkäsen pöllähtämää eivätkä oma-aloitteisesti osaa edes hakea mitään jne.

Nappi- ja naurisvarkaitten perässä tuskin kannattaa kipittää senkoommin kalliiden talousrikostutkijoiden, kuin yksittäisten palkansaajienkaan ja vielä vähiten toisten vertaisten.
Etenkin kun ne terveystiedot on salaisia ja siitä voi päätyä "tiilenpäitä lukemaan" jos levittelee ihmisten yksityisasioita luvatta.

[Mika Mäntylä]

Mistä löytyy dokumenttia romanihameesta?

http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/toimeentulo/osa5.htm

[Pönni]

Kokoomusnuorta peesaan sen osalta etten ymmärrä mitä virkaa on jollain julkisilla verotiedoilla. Mun puolestani ihmiset saa rikastua jos ovat taitavia ja jaksavat pyörittää rahataloutta, jossa vastuuta on niin omaisuuden arvon säilymisestä kuin sen jatkuvasta lisäämisestä niin on aina hiukan "sukanvarressa" tulevaisuutta varten.

Inhottavaa kyttäämistä ja sitten kateutta jos vaikka jollakulla onkin isot tulot. On ne menotkin sitä luokkaa sitten ja se duuni mikä siinä on. Monet ei sikstoisekseen ehdi viettää laatuaikaa senkoommin rakastamiensa elämänkumppaneiden kuin yhteisten lastenskaan kanssa ja usein lapsensakin ovat jo pienestä pitäen mukana rahatalouden oravanpyörässä ja se ns. yksityiselämä ja paljon puhuttu vapaus.. missä siinä ihmisellä mitään vapautta ehtii olla kun hirve stressi on jatkuvasti ja bisneshommien takia pitää vielä joka mutkassa näyttää hyvin levänneeltä, huolitellulta, pitää jaksaa olla kärsivällisesti fiksu eikä saa puhua mitään sivu suunsa.. *HUH!*..

Todella harvasta ihmisestä on moiseen.
Se vaatii sellaisia superalfataitoja että siitä vaan katelliset perässä, areenahan on vapaa..
Minä nostan hattua heille ja niin teen olipa kyse sitten teollisuudesta, maataloudesta, tai vaikka taiteilijasta, suutarista, räätälistä ja pikipöksypietarista ihonväriin ja uskontoon katsomatta YK:n ihmisoikeuksien julistuksen hengessä.

Love & peace!

[Saippuakupla]

Mistä löytyy dokumenttia romanihameesta?

Ohessa päivitetty opas, löytyy sivulta 78, mutta pikaisella vilkaisulla vaikutti olevan lähes sanatarkka aikaisemman linkin kanssa.

http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/11023/index.htx

Linkki katosi bittiviidakkoon, kuten jo kuuluisaksi tullut ulkomaalaispassi, mutta siinäpä se nyt uudemman kerran!

[Kokoomusnuori]

Opintolainan osalta ongelma on että sitä joutuu ottamaan, eikä sitä voi verrata kulutusluottoihin ym, vaan toimeentulotukeen, jota ei tarvitse takaisin maksaa. Opiskelija voi olla myös työtön, tällöin hän saa pienempää opiskelijarahaa kuin työttömyyskorvaus ja lisäksi opiskelijan asumislisää joka on pienempi kuin yleinen asumistuki. Toimeentulotukeen hän on oikeutettu vasta jos tulot eivät riitä opintolainan - joka luetaan tuloksi- jälkeenkään. Aiemmin opintolainaa ei tarvinnut/saanut nostaa mikäli ei ollut luottotietoja, eli luottotiedottomuudesta oli tavallaan etua kun opintolainan sijasta sai toimeentulotukea joka ei ole takaisin maksettavaa lainaa.

Opiskelijat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. En ymmärrä miksi yhden kansanosan oletetaan elävän velaksi. Epätasa-arvoa!

Sinänsä opintotukijärjestelmä olisi toimiva, jos sen ehdoista poistettaisiin opiskelu ja aikarajat, ja sitä sovellettaisiin kaikkiin kansalaisiin. Eli kyseessä olisi eräänlainen perustuki-järjestelmä, joka muodostuisi perusrahasta, perussuomalaisen asumislisästä, valtion takaamasta peruslainasta ja vasta lainan oton jälkeen toimeentulotuesta;) Paska-duunin vastaanotto olisi perussuomalaiselle yhtä kannattavaa tai kannattamatonta kuin se nyt on opiskelijalle. Kansaa ei enää jaettaisi työllisiin ja työttömiin, vaan kaikki olisivat perussuomalaisia.


Mitä taas tulee terveystietojen ym salassapitoon, ei salassapidolla ole mitään tekemistä asian kanssa. Jos joku saa toimeentulotukea sairaskuluihinsa, ei verotiedoista selviäisi(mikäli toimeentulotuki olisi veronalaista) muuta kuin saadut tuet, palkat ym. Eihän normi-kansalaiseltakaan selviä verotiedoista paljonko hän on pää ja sivutöistään saanut, vaan paljon hän on saanut yhteensä.  

Minä en kannata Stasi-yhteiskuntaa, mutta kun sellainen on, sen tulisi koskea kaikkia.

[Pönni]

Mistä löytyy dokumenttia romanihameesta?

http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/toimeentulo/osa5.htm

No just. Mä sitten Hämeen perinnettä vaaliakseni olen oikeutettu omaan kansallispukuun?

Helmi Vuorelamalla hinta näyttää olevan valmiille puvulle:
"Hinta
naisten puku
valmis puku noin 1510 eur
tarvikkeet noin 460 eur

tyttöjen puku (koko 146cm)
valmis puku noin 795 eur
tarvikkeet noin 320 eur"

Tämän voi ihan asiallisestikin hoitaa. Laitan menemään tsa-arvovaltuutetulle ja siitä eteenpäin.
Toki mä voisin taitavana ja työttömänä ruveta kutomaan kangaspuissakin tarpeita ja paukuttaa pirtanauhat päälle alan ihmisenä..
Periaatekysymyksiähän nämä on ja jos jotkut haluu leikkiä ruhtinaita ja ruhtinattaria niin ei sellaista verovaroista pidä kustantaa, kuin ei edes mun hössötyksiäni..

Saas nähdä mitä sanois kansa kansanäänestyksessä kansallispuvuistaan?
Taitaa riittää tuulipuku ja tennissukat ja valtakunnan johtava Komentelijatar Lenita Airisto saa maksaa omasta pussistaan tummat sukat siinä kuin tankeroenglannin kielikurssien erityisopetukset..

Toivottavasti tällainen ei johda siihen kuin Kiinassa että kaikilla on Maopuvut kohta yllään?! Hyi.

Mutta mä meen täältäkin pois kun tämä Hommakin haisee ihan yök.
Lasten selkänahkojenylkemishuumoria, vaikka mitä samanalaista. Hyi!
Niin kauan kun tämä ei ole ainoa paikka missä puhua niin mä käyn täällä vain ronkkimassa ja nyppimässä mestaajan räävittömyyksiä.

[Pönni]

Tähän vielä sananen..

..nips..
Minä en kannata Stasi-yhteiskuntaa, mutta kun sellainen on, sen tulisi koskea kaikkia.

Et kai sinäkin ole niitä Marxilaisia, jotka kannattavat anarkismia? Hui!

Minäkin nuorena siihen meinasin retkahtaa.. Onneks pelastuin! Läheltä piti. Ole varovainen aatteellisesti.

[Mika Mäntylä]

Sinänsä opintotukijärjestelmä olisi toimiva, jos sen ehdoista poistettaisiin opiskelu ja aikarajat, ja sitä sovellettaisiin kaikkiin kansalaisiin. Eli kyseessä olisi eräänlainen perustuki-järjestelmä, joka muodostuisi perusrahasta, perussuomalaisen asumislisästä, valtion takaamasta peruslainasta ja vasta lainan oton jälkeen toimeentulotuesta;)

Ei se ole toimiva opiskelijoidenkaan kohdalla. Lainan ottamista ei edellytetä sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat sössineet raha-asiansa, eivätkä saa opintolainaa maksuhäiriön vuoksi. He siis saavat toimeentulotukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin kun vastaavasti asiansa hyvin hoitaneet joutuvat maksamaan lainansa takaisin korkojen kera. Joissakin kunnissa maksuhäiriöisille opiskelijoille annetaan sosiaalista luottoa, mutta ei lähellekään kaikissa.

[Kokoomusnuori]

En ole koskaan ollut marxilainen. Enkä anarkisti. Kannatan sosiaalista markkinataloutta ja demokratiaa.

Sosiaalinen laina kuullostaa hyvältä. Löytyisikö siitä keino, jolla vähäosaisuutta voitaisiin 'parantaa'? Yhä harvemman tarvitsisi turvautua toimeentuloukeen.

Yhdelle Mamu-perheelle 50 000euroa sosiaalista lainaa vuodessa, tai 500 100 euron mikrolainaa 500 afrikkalaisperheelle;)