Selkokieliset Kela-esitteet

[Hommelitäti]

Oletko jo törmännyt oman paikkakuntasi kelan toimistossa selkokielisiin, mm. maahanmuuttajien tarpeisiin vartavasten suunniteltuihin kela-esitteisiin?

Kelasta saa pian tietoa myös helpolla suomen kielellä. Selkokieliset esitteet tulevat Kelan toimistoihin tänä keväänä. Asiakkaat ovat toivoneet niitä jo kauan.

Kelan selkokielisten esitteiden kirjoittaja on Ari Sainio. Aikaisemmin hän on kirjoittanut esimerkiksi monia selkokielisiä kirjoja.


Ari Sainio, mikä on selkokielinen esite?

Selkokielisissä esitteissä teksti on helppoa suomen kieltä. Kelan selkokielisiä esitteitä on helpompi lukea ja ymmärtää kuin Kelan muita esitteitä. Selkokielisten esitteiden sisältö keskittyy pääasioihin. Niissä kerrotaan, mitkä ovat Kelan tärkeimmät etuudet ja miten ihmiset voivat niitä hakea. Selkokielisiä esitteitä on helppo lukea myös siksi, että niiden ulkonäkö on selkeä.


Mihin selkokielisiä esitteitä tarvitaan?

Selkokielisiä esitteitä tarvitsevat esimerkiksi samat ihmiset, jotka haluavat kuunnella Yleisradion selkouutisia. Uskon, että esitteistä on hyötyä kaikille, joiden mielestä Kelan muut esitteet ovat vaikeita ja monimutkaisia. Kun selkoesitteistä saa perustiedot Kelan etuuksista, on helpompi hankkia lisätietoja Kelan internet-sivuilta, palvelupuhelimesta tai toimistosta.


Miksi Kela valitsi sinut tähän työhön?

Olen tehnyt työtä selkokielen alalla jo melkein kaksikymmentä (20) vuotta. Olen ollut toimittajana Selkouutiset-lehdessä ja olen kirjoittanut monia selkokirjoja. Lisäksi olen ollut mukana kehittämässä selkokieltä ja olen toimittanut kaksi kirjaa selkokielen teoriasta. Selkokieli on tärkeä osa melkein kaikkia töitäni.


Mitä teet silloin, kun et ole työssä?

Tänä vuonna on pitkästä aikaa ollut sellainen talvi, että olen päässyt kunnolla hiihtämään. Meidän kodin lähellä Sipoossa on hyviä hiihtomaastoja. Perheen 11- ja 14-vuotiaat pojat ovat monesti mukana hiihtolenkillä. Minun on jo vaikea pysyä samassa vauhdissa heidän kanssaan.

Kun pakkasta on niin paljon, että hiihtäminen ei ole enää kivaa, luen rauhassa hyviä kirjoja sisällä.


Mitä esitteitä olet Kelalle kirjoittanut?

Selkoesitteitä on viisi. Niiden otsikot ovat: Koti ja perhe, Terveys ja kuntoutus, Opiskelu ja työ, Eläkkeellä, Muutto Suomeen ja Suomesta ulkomaille. Esimerkiksi esite Koti ja perhe sisältää tietoa asumistuesta ja Kelan tuista lapsiperheelle.


Kuinka paljon aikaa tarvitsit Kelan selkokielisten esitteiden kirjoittamiseen?

Selkoesitteiden tekemiseen on mennyt yli puoli vuotta aikaa. Selkoesitteiden suunnitteleminen alkoi joskus viime kesänä. Tein tekstejä syksyllä ja lähetin niitä Kelan asiantuntijoiden tarkistettaviksi. Minä sain tekstit valmiiksi ennen joulua. Vuoden alussa Kelan etuuksiin tuli muutoksia, ja esitteitä piti korjata. Sen jälkeen aikaa on mennyt esitteiden ulkoasun suunnittelemiseen.


Miten teit tätä työtä?

Ensin hankin tietoa asioista, joista minun täytyi kirjoittaa. Sitten valitsin ne asiat, jotka halusin ottaa esitteisiin mukaan. Lopuksi selitin nämä asiat.

Usein työ oli vaikeiden sanojen selittämistä ja tekstin lyhentämistä. Kelan asiat ovat joskus melko monimutkaisia, esimerkiksi asumistuen laskeminen on vaikeaa. Tällaisia asioita ei aina voi selittää kovin lyhyesti, muuten ihmiset voivat ymmärtää ne väärin. Asiat täytyy selittää lyhyesti ja selkeästi, mutta samalla täytyy huolehtia siitä, että asiat ovat oikein. Tämän takia työ oli välillä vaikeaa.


Onnistuivatko tekstit hyvin?

Kerron esimerkin yhdestä maahanmuuttajien opetusryhmästä. Ryhmä antoi palautetta selkoesitteestä, jossa kerrotaan lapsiperheiden tuista ja asumistuesta. Palaute oli myönteistä. Ihmiset ymmärsivät selkoesitettä paljon paremmin kuin Kelan muita esitteitä.

Palautteessa ihmiset kirjoittivat esimerkiksi näin:
- Nyt minä tiedän!
- Aiemmin, jos minä en ymmärrä, kysyy ystävältä. Nyt ymmärtää kaikki.


Mistä Kelan selkoesitteitä saa?

Selkoesitteitä saa Kelan toimistoista. Esitteet ilmestyvät tänä keväänä.

http://yle.fi/ulkomailla/index.php?id=7805

[dothefake]

Anteeksi kuinka?

[acc]

"Oletko jo törmännyt oman paikkakuntasi kelan toimistossa selkokielisiin, mm. maahanmuuttajien tarpeisiin vartavasten suunniteltuihin kela-esitteisiin?"


En ole törmännyt. Mutta muuten olen sitä mieltä, että maahanmuuttajien tarpeisiin ei tule vastata. Maahanmuuttajan tulee olla sellainen, että hän ei tarvitse mitään yhteiskunnan vastaantulemisia. Hänen pitää olla neuvokas ja lahjakas. Hänen tulee tulla toimeen ilman yhteiskunnan kainalosauvoja.

[Nuivanlinna]

http://papunet.net/selkokeskus/teoriaa/kayttajaryhmat.html

Tuollainen löytyi selkokielestä, eli ei pelkästään maahanmuuttajille, vaan sitä voi heidän kohdallaan kyllä hyödyntää.

Selkokielen käyttäjäryhmät
Selkokielen tarpeen syyt ovat hyvin vaihtelevia. Tärkeimpiä syitä ovat lapsuus- ja sikiöajan kehityshäiriöt (perimän vaikutus), sairauden tai ikääntymisen aiheuttamat syyt ja erilaiset ympäristötekijät, kuten esimerkiksi kielivähemmistöön kuuluminen. Usein selkokielen tarvetta lisää näiden syiden yhteisvaikutus, kuten on esimerkiksi ikääntyvien maahanmuuttajien kohdalla.

Tietoa eri käyttäjäryhmistä

Kehitysvamma on vamma ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Se voi johtua perintötekijöistä, sikiöaikaisista tai synnytyksen yhteydessä tapahtuneista häiriöistä tai syntymän jälkeisten infektioiden tai tapaturmien aiheuttamista aivovaurioista. Kehitysvammaisia henkilöitä on Suomessa noin 30 000 eli 0,6 prosenttia väestöstä. Heistä suurin osa on lievästi kehitysvammaisia. Lisätietoja Kehitysvammaliitosta (www.kehitysvammaliitto.fi) tai Kehitysvammaisten Tukiliitosta (www.kvtl.fi).

Autismi on neurobiologinen keskushermostollinen kehityshäiriö. Vaikea autismi aiheuttaa toiminnan vajavuuden, joka on samankaltainen kuin syntymästään kuurosokeilla. Autistisilla henkilöillä on kommunikointivaikeuksia, ja noin puolet heistä ei pysty ilmaisemaan itseään puheen avulla. Autistisia ihmisiä on Suomessa noin 10 000, ja samankaltaisia joskin lievempiä ongelmia on noin 40 000 Asperger-henkilöllä. Lisätietoja Autismi- ja Aspergerliitosta (www.autismiliitto.fi).

Dysfasia on yläkäsite vaikeille kielen- ja puheenkehityksen häiriöille. Se havaitaan usein lapsena puheenkehityksen viivästymisenä tai poikkeavuutena. Kommunikoinnin tueksi lapsi voi tarvita esimerkiksi viittomia, bliss-symboleja ja kuvakommunikointia. Dysfaattisia lapsia ja nuoria on Suomessa noin 10 000 eli kolmisen prosenttia kustakin ikäryhmästä. Lisätietoja Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta (www.stroke.fi).

Aivohalvaus on aivokudoksen vaurioitumisesta johtuva aivojen toimintahäiriö. Aivohalvauksen seuraukset ovat aina yksilöllisiä, ja ne voivat olla sekä pysyviä että ohimeneviä. Häiriöitä voi ilmetä esimerkiksi kielellisissä toiminnoissa tai muussa henkisessä suoriutumiskyvyssä, motoriikassa tai aistitoiminnoissa. Usein aivohalvauksen sairastaneella on vaikeuksia arkielämässä. Aivoverisuonitukoksen tai aivoverenvuodon sairastaneita elää Suomessa noin 42 000. Vuosittain sairastuu noin 14 000 ihmistä. Lisätietoja Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta (www.stroke.fi).

Erityisillä lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksilla tarkoitetaan sellaisia vaikeuksia lukemaan ja/tai kirjoittamaan oppimisessa, joita lapsella esiintyy tavanomaiseen kouluopetukseen osallistumisesta ja suhteellisen hyvästä yleisestä älyllisestä kehityksestä huolimatta. Suomen kieleen on yleisesti vakiintunut käsite lukivaikeus tai dysleksia. Kouluikäisillä näitä vaikeuksia esiintyy määritelmästä riippuen 3–10 %:lla, aikuisilla 3–5 %:lla. Erilaisista oppijoista puhutaan silloin, kun lukemis- ja/tai kirjoittamisvaikeuden lisäksi oppijalla on esimerkiksi matemaattinen hahmottamisvaikeus, koordinaation ja hahmottamisen vaikeus tai aivojen tiedonprosessoinnin erilaisuus. Lisätietoja Niilo Mäki Instituutista (www.nmi.jyu.fi/dysleksiakeskus/) ja Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:stä (www.lukihero.fi).

Kuuroja on Suomessa noin 8 000, joista noin 5 000:lla on äidinkielenä viittomakieli. Suomen kieli on siten useimmille Suomen viittomakielisille vieras kieli. Viittomakielten tallentamiseksi on kehitetty erilaisia järjestelmiä, mutta toistaiseksi viittomakieliset useimmiten joutuvat käyttämään suomea kirjoittaessaan ja lukiessaan. Lisätietoja Kuurojen Liitosta (www.kl-deaf.fi).

Kuurosokeus/kuulonäkövammaisuus on vakava-asteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Kuurosokeita on Suomessa vaille 6 000, kun myös kuulonäkövammaiset vanhukset lasketaan mukaan. Kuurosokeilla on vaikeuksia kommunikoinnissa, vuorovaikutuksessa, ympäristön ja toiminnan hahmottamisessa, liikkumisessa ja tiedonsaannissa. Kuurosokeiden kommunikointitapoja ovat muun muassa viittominen (joko vapaassa tilassa tai kädestä käteen), erilaiset kirjoitustavat ja/tai huulion seuraaminen. Lisätietoja Suomen Kuurosokeat ry:stä (www.kuurosokeat.fi).

Dementia on yleisnimitys eri sairauksien aiheuttamalle muistin heikentymiselle. Noin 60 % dementiapotilaista sairastaa Alzheimerin tautia. Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastaa Suomessa tällä hetkellä yli 70 000 ja lievää dementiaa noin 30 000 henkilöä (yhteensä 11,6 % eläkeläisistä). Muistihäiriön lisäksi dementiaoireisiin kuuluvat esimerkiksi käden taitojen hallinnan vaikeudet sekä puhumisen ja monimutkaisten asioiden ymmärtämisen vaikeudet. Väestön ikärakenteen vanhetessa myös dementian esiintyvyys lisääntyy. Lisätietoja Alzheimer-keskusliitosta (www.alzheimer.fi) tai Suomen dementiahoitoyhdistyksestä (www.dementiahoitoyhdistys.fi).

Suomessa asui vuoden 2000 lopussa lähes 100 000 ihmistä [vuoden 2006 lopussa yli 120 000 ihmistä], joille suomi ei ole äidinkieli. Heistä liki 30 000 puhui äidinkielenään venäjää, yli 10 000 viroa. Pakolaisena Suomeen tulee vuosittain noin 1 000 henkilöä. Maahanmuuttajien selkokielen tarpeet vaihtelevat hyvin voimakkaasti riippuen muun muassa koulutuksesta ja muuttomaasta. Osa maahanmuuttajista hyötyy selkokielestä vain lyhyen ajan kielenopiskelun edetessä, osalle taas selkokielestä voi muodostua pysyvä tiedonvälityskanava.

Teksti on lyhennelmä Hannu Virtasen artikkelista "Selkokielen määritelmä, tarve ja käyttäjäryhmät", joka on julkaistu H. Virtasen toimittamassa Selko-oppaassa (2002).

[Hommelitäti]

Asiakkaat ovat toivoneet tällaisia esitteitä jo kauan. Monille erityisryhmille  näistä olisi ollut apua jo paljon aiemminkin, siis ennen tätä mamujen kultakautta. Toisinaan tuntuu, että masiinaan saadaan yllättävänkin nopeasti vauhtia, kun on kyse mamujen erityistarpeista.

[sydäri]

Tänään tutustuin vihdoin mitä tarkoittaa Pidgin kieli.

"Pidgin (joskus pidžin, pidšin tai pidsin) on kieli, joka syntyy äkillisestä tarpeesta kommunikoida yksinkertaisista asioista toisen kielen puhujien kanssa. Erityisen paljon pidgin-kieliä syntyi eurooppalaisten kolonialismin aikana, kun siirtomaissa tai muissa satamissa tarvittiin yhteistä kieltä kaupankäyntiin. Pidgin-kieliin lainataan yleensä sanastoa sosiaalisesti merkittävimmistä kielistä ja se, samoin kuin kielioppi, jäävät hyvin yksinkertaiselle tasolle, sillä puhujat eivät ehdi oppia niitä kunnolla. Pidgin-kielet ovat kuitenkin omia kieliään eivätkä väärinopittua toista kieltä." http://fi.wikipedia.org/wiki/Pidgin

Jollain asteella nämä asiat liittyvät toisiinsa.

Palautteessa ihmiset kirjoittivat esimerkiksi näin:
- Nyt minä tiedän!
- Aiemmin, jos minä en ymmärrä, kysyy ystävältä. Nyt ymmärtää kaikki.

[Professori]

Mutta muuten olen sitä mieltä, että maahanmuuttajien tarpeisiin ei tule vastata. Maahanmuuttajan tulee olla sellainen, että hän ei tarvitse mitään yhteiskunnan vastaantulemisia. Hänen pitää olla neuvokas ja lahjakas. Hänen tulee tulla toimeen ilman yhteiskunnan kainalosauvoja.

Periaatteessa olen samaa mieltä.

Toisaalta tänne jo saapuneilta avuttomilta ei kannata kieltää tukea, koska tavoitteena tulee olla heidän integroitumisensa eli sosiaalituki- ja/tai rikoskierteeseen joutumisen estäminen. Tavoitteen saavuttamiseksi sosiaalituki pitäisikin ajatella alusta alkaen uusiksi: vastikkeettomasta tuesta pitäisi luopua kokonaan, mutta tarjota kaikille maahan päästetyille ei-työperäisille työmahdollisuuksia välttämätöntä tukea vastaan. Näin siinäkin tapauksessa, ettei työsuoritus vastaisi (lyhyellä tähtäimellä) työn teettämisen kustannuksia. Pidemmällä aikavälillä työpaikan kautta syntyisi sosiaalinen verkosto (työpaikkojen ei siis pitäisi olla mamukeskittymiä), kielitaito ja ehkä myös työn tuottamaa tervettä tyydytystä omasta tekemisestä. Ja lopulta toivottavasti koko kansakuntaa hyödyttävä uussuomalainen.

Kaikkiaan Suomeen (tai minnekään muuallekaan) ei pitäisi päästää yhtään enempää humanitaarisia pakolaisia kuin pystymme ja haluamme integroida. Pääsääntönä pitäisi olla, että uusia humanitaarisia otetaan vasta sitten kun entisillä on kielitaito, työpaikka ja jonkinlainen osoitus suomalaisen kulttuurin omaksumisesta. Näin asosiaalisen maahanmuuttaja-aineksen kasvaminen kohtalokkaisiin mittoihin voitaisiin estää.

[o_O]

Tämänkin projektin hinnan voi niputtaa pohjattomaan mamubudjettiin, sikäli kun joku on sitä yrittänyt kartoittaa..

[Lauttasaaren Emiiri]

Ainakin selkokieliset uutiset osoittautuivat erittäin hyviksi eräälle tuntemalleni suomalaistaustaiselle saksalaiselle hänen kieliopinnoissa.

[Ano Nyymi]

Parempi ja suvaitsevaisempi ratkaisu olisi tehdä sinne KELAn hyllylle iso punainen lappu jossa lukisi "Heti paljon rahaa tililleni". Tuota lappua mamu voisi sitten heilutella virkailijalle joka sitten toteuttaisi asian.

Tietenkin se iso punainen lappu/kortti toimisi vain varsinaisen sitä heilutellessa, kantapeikkojen ei siihen saisi edes katsoa, koskemisesta nyt puhumattakaan.