2009-10-31 HS: Ystävykset haastavat Punavuoren nimbyt

[Lemmy]

Tänään tajunnan räjäytti Aamulehden otsikko "Maahanmuuttajat perintömaillaan". Kuva Pyhän Olavin kirkosta. Ei riittänyt terveys jutun lukemiseen, joten ei siitä enempää.

Ai toi vai?"Kulttuuriperinnön ajokortti: Maahanmuuttajat tutustuivat kirkkoon ja navettaan"
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/kulttuuriperinnon-ajokortti-maahanmuuttajat-tutustuivat-kirkkoon-ja-navettaan/160286

Kurssilla maahanmuuttajat tutustuvat Tampereen ja lähialueen historiaan. Luennoilla kerrotaan lisää suomalaisesta kulttuurista ja perinteisistä tavaroista. Opetus suomeksi.

Eiks tollaista pitäs olla enemmänkin?

[MW]

Tänään tajunnan räjäytti Aamulehden otsikko "Maahanmuuttajat perintömaillaan". Kuva Pyhän Olavin kirkosta. Ei riittänyt terveys jutun lukemiseen, joten ei siitä enempää.

Ai toi vai?"Kulttuuriperinnön ajokortti: Maahanmuuttajat tutustuivat kirkkoon ja navettaan"
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/kulttuuriperinnon-ajokortti-maahanmuuttajat-tutustuivat-kirkkoon-ja-navettaan/160286

Kurssilla maahanmuuttajat tutustuvat Tampereen ja lähialueen historiaan. Luennoilla kerrotaan lisää suomalaisesta kulttuurista ja perinteisistä tavaroista. Opetus suomeksi.

Eiks tollaista pitäs olla enemmänkin?

Varmaan, mutta kuten sanoin, paperiversion otsikointi aiheutti sikseen voimakasta torjuntaa ja oksetusta, että koko juttu jäi lukematta. Itse asiassa koko loppu lehti jäi lukematta.

[Femakko]

Sirkku Varjonen (VTM)
Asiantuntemusalueet: maahanmuuttajat, akkulturaatio, kulttuurien kohtaaminen, tekstiaineiston käsittely atlas.ti –ohjelmalla.

Musta on aina hienoa, kun akateemikot pääsevät laskeutumaan norsunluutornistaan ja kokemaan tutkimusaiheensa käytännössä!  Sinällään kyllä ärsyttää erittäin paljon, kun katsotaan sormien välistä Suomessa jo olevia autettavia, kun ne ei ole riittävän eksoottisia: vain eksoottinen autettava kelpaa. Mä jeesaan edelleen mun yksinhuoltajakaveria (ja muutamaa muutakin ihmistä, vanhemmat mukaan lukien, ja joukossa myös yksi maahanmuuttaja), mutta siitä on eksotiikka hyyyyyyyyyyyyvin kaukana. Ja yllättäen ainakin suomalaiset yksinhuoltajat ovat ihan oikeasti yleensä todella yksin ja tiukoilla; ei kukaan järjestä mitään apurinkiä heidän tuekseen, vaikka heidän pitäisi vastata lasten kasvatuksesta, mitä yhteiskunnan pitäisi arvostaa aika korkealle... 

Mitä vuokrakämppien hintaan ja kysyntään tulee niin en huolehtisi kauheasti. Nuoret eivät jaksa kauheasti välittää riskeistä koska pitävät itseään liki kuolemattomina eivätkä jaksa uskoa mihinkään riskeihin kulttuurien kohtaamisessa. Eli kyllä sinne piisaa jatkossakin vuokralaisia, koska etäisyys baareihin on riittävän pieni.

[Huscarl]

Ja yllättäen ainakin suomalaiset yksinhuoltajat ovat ihan oikeasti yleensä todella yksin ja tiukoilla; ei kukaan järjestä mitään apurinkiä heidän tuekseen, vaikka heidän pitäisi vastata lasten kasvatuksesta, mitä yhteiskunnan pitäisi arvostaa aika korkealle... 

Mokutus on mielikuvapeliä. Suomalaisista huolehtiminen, Veikko Hursti-meininki soppajonoineen on niin kasaria. Ei sellaisella kukaan saa rispektiä tovaritseilta tänä päivänä. Ainoastaan 180-senttisten karvaisten pakolaislasten passaaminen on nyt in.

[domokun]

Ei se että joku muu on hiemän viitseliäämpi ja järjestää apuringin jollekin toiselle porukalle tarkoita että heidän pitäisi järjestää sellainen myös kaikille muille. Siitä vaan toimeen!

Jos joku perustaa kantasuomalaisille suunnatun avustusjärjestön se on silkkaa razzismia ja orjalaivojen tervaa.

[Nikopol]

Oppimisvaikeuksista kärsiville suomalaisille koululaisille on luotu tueksi ja avuksi erityisopetusjärjestelmä. Pääkaupunkiseudulla systeemi tukehtuu kielitaidottomiin mamulapsiin, joilla on myös käyttäytymishäiriöita ja todella rankkoja taustoja.

Vähäosaisille helsinkiläisille järjestetään ruoan jakelua. Samaan jonoon änkeävät ulkomaalaiset "työperäiset", opiskelijat ja eläkeläiset leventämään leipäänsä.

Kuka punavuorelainen eläkeläinen menee ekana käsi ojossa ULKOMAALAISILLE tarkoitettuun puljuun kerjuulle? Kuka laittaa pystyyn soppajonon vain fennoille (ja pääsee oikeuteen)?

[ike60]

Mika H. ja Nuiseva: ajatelkaa asiaa niin, että teillä on monta tilaisuutta kertoa Hesarille, miksi se on huono lehti. Olkaa mahdollisimman eksplisiittisiä, luetelkaa ne jutut, jotka ovat viimeisimmäksi ärsyttäneet. (Voi tosin olla, että lehtimyyjät lakkaavat ennen pitkää soittelemasta.) Yleisöpalaute ja tilauskannan lasku ovat tapoja vaikuttaa lehden linjaan, itse en voi siihen vaikuttaa, kun Hesaria ei ole tullut moooooooooooneen vuoteen eikä lehtimyyjätkään ikinä soita.

Kannatan suoraa palautetta mutta sen antaminen lehtimyyjille ei ole tehokas tapa vaikuttaa. He ovat usein opiskelijoita, tilapäistyöläisiä ja ylipäätään ihmisiä joilla ei ole yhteyksiä HS:n päättäjiin - ei suoria yhteyksiä ainakaan. Parempi osoite palautteelle on Hesarin päätoimittajakunta: vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen, päätoimittaja Reetta Meriläinen sekä toimituspäälliköt Antero Mukka, Kaius Niemi, Kimmo Pietinen ja Reetta Räty. Vaikka osa tuosta joukosta on julkimokuttajia, hekin varmasti ainakin lukevat läpi asiallisen ja mietityn palautteen; muunlainen palaute luultavasti lentää täysin ansaitusti roskikseen.

No ehkä lukevatkin, mutta so what? Siihen dialogi päättyy. Pään sisäisiin asetuksiin ei tuohon porukkaan järkiargumenteilla vaikuteta. Miten niin? No siksi, että jokainen toimittaja veivaa samaa tuubaa lehdestä toiseen esittelemättä lukijoilleen niitä todellisia haasteellisia kysymyksiä. Eli ovat uskovaisia tai sitten - ryhmäpaineesta johtuen - joutuvat esiintymään sellaisina. Aatos Erkkokaan ei hyvällä katso maahanmuuttajia tai ylipäänsä vähemmistöjä kritisoivia toimittajia. 

Olen tuossa suhteessa optimistisempi. Sanomalehtien levikit laskevat tunnetuista syistä eri puolilla maailmaa, mutta luulisin että Hesarinkin johdossa mietitään sitä onko heidän levikkinsä laskuun jotain heistä itsestään johtuvia syitä ja voisiko laskua loiventaa. Tällaisessa tilanteessa lukijapalaute saa tavanomaista suuremman painoarvon. Ja jos palautteessaan perustellen kritisoi lehden juttujen ja kolumnien linjaa esim. asenteelliseksi ja yksipuoliseksi, luulisi että jo ammattiylpeyskin panee johdon miettimään onko moitteissa perää ja mitä asialle voisi tehdä.

Jonkinlaista tasapuolisempaa ja kriittisempää suhtautumista maahanmuuttokysymyksiin on jo ollut hieman havaittavissakin. Samana sunnuntaina, jolloin Vihavaisen haastattelu julkaistiin, oli myös artikkeli suomalaisen turvapaikkamenettelyn ongelmista. Viime aikoina HS on julkaissut muutaman muunkin artikkelin, joissa on viitattu siihen mahdollisuuteen että monikulttuuri ja sosiaalinen maahanmuutto olisivat jotain muutakin kuin rikkaus ja voimavara. Tämä voi näyttää vaatimattomalta, mutta on kuitenkin mielestäni jonkinlainen suunnanmuutos.

Jos tällainen pienikin korjaus lehden linjaan on tapahtunut, voi miettiä mistä se johtuu. Yksi syy voi olla että muut mediat ovat antaneet maahanmuuttokriitikoille mahdollisuuden esittää omia näkemyksiään: sakkotuomion jälkeen Halla-aho pääsi A-studioon asialliseen haastatteluun ja Enbusken ohjelmaan asialliseen keskusteluun. Pidän kuitenkin varteenotettavana sitäkin mahdollisuutta että lehden johdossa on otettu huomioon saatu palaute.

Mistä muuten päättelet että Erkko ei katso hyvällä maahanmuuttoa kritisoivia toimittajia? Ja ohjaileeko Erkko HS:n toimituksellista linjaa? Mieshän on jo vanha ja muistaakseni vähentänyt omistustaan Sanoma-konsernissa.

[Roope]

Vielä 10 vuotta sitten kansalaisaktivisti Pauliina Seppälä uskoi somen tuovan kaikkea hyvää – nyt hän luettelee kolme asiaa, joihin pettyi

Pitkä työura yleishyödyllisten yhteisö- ja naapurustopalvelujen parissa puudutti idealinko Pauliina Seppälän. Uusi työ löytyi yhden Suomen suurimman säätiön palveluksesta.

[...]

51-vuotiaan Pauliina Seppälän työura on ollut suomalaisille yhteisöpalveluille kuin hiiva pullataikinalle. Hän on ollut mukana käynnistämässä lukuisia läpilyöneitä naapurustotapahtumia ja yhteisöalustoja.

Sosiaalisessa mediassa ja pääosin voittoa tavoittelemattomilla digialustoilla leipä on kuitenkin kerättävä pienistä murusista ja "pöhinää" pitäisi jaksaa pitää yllä taukoamatta.

Seppälä leipääntyi yrittämiseen. Siksi nyt edessä on jotain aivan uutta.

Pauliina Seppälä on juuri aloittanut Koneen Säätiön uutena viestintäjohtajana. Apurahapäätöksissä viestintäjohtaja ei ole mukana, Seppälän mukaan hänen suureksi onnekseen.

[...]

Seppälän ideoimia hankkeita
- Refugee hospitality club 2009

[...]

Sosiaalinen media on nykypäivänä ristiriitainen työkalu.

2000-luvun alussa Seppälä ja muut uudesta digitaalisuudesta ja sosiaalisen median tuomista mahdollisuuksista innostuneet näkivät siinä kuitenkin vain mahdollisuuksia hyvään.

– Olen minä huolissani. En osannut nähdä sitä pahaa yhtään, eikä kyllä moni muukaan osannut. Ja nyt sitten on käynyt näin.

"Näin" tarkoittaa Seppälän puheessa yhteisöpalveluiden tuotteistumista yksilöpalveluiksi, intressiryhmien hiipumista sekä sosiaalisen median muuttumista pahisten työkaluksi.

[...]

Viimeisenä pettymyksenä somen suhteen Seppälä mainitsee ehkä sen yllättävimmän kehityskulun.

– Pahikset osaavat tämän kaikkein parhaiten! Esimerkiksi se, miten Trump tai Isis osaa käyttää somea ja saada viestinsä leviämään. Ja nyt tulee vielä tekoäly suoltamaan äärettömiä määriä soopaa!

Yle 20.8.2023

[Jorma M.]

Tyypillinen rahahu*ra. Tekee ja sanoo mitä hyvänsä kunhan saa lisää rahaa. Yleensä rahahu*ra haluaa valtaa JA rahaa, mutta tämä on erikoistunut rahaan.

En tiedä kumpi alalaji on vastenmielisempi. Olen tuntenut ja tietänyt monia. Ehkä se joka haluaa vain rahaa.

[l'uomo normale]

Joona Laukkanen
17:48 | Päivitetty 18:47
KONEEN Säätiön viestintäjohtajaksi elokuussa valittu Pauliina Seppälä ilmoitti Facebook-tilillään, että hänen työsuteensa on purettu koeajan puitteissa viime viikon perjantaina.

Seppälän mukaan kyse oli hänelle unelmatyöstä.

– Sulassa sovussa tämä päätettiin, me ei vaan sovittu yhteen, Seppälä kertoo IS:lle.

[...]

Työssä oli Seppälän mukaan samassa paketissa kaikki ne sisällöt, joiden parissa hän on aiemminkin urallaan työskennellyt. Jokin ei kuitenkaan klikannut.

– Olin vääränlainen ihminen siihen yhteisöön, Seppälä toteaa.

[...]

– Näki sen hienon organisaation sisään, mitä siellä on, miten sitä työtä tehdään. Totta kai organisaatio­psykologiasta ja itsestä tuli opittua tosi paljon.[...]

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009963311.html

Olikohan Koneen säätiössä liian hienoa porukkaa?