Suomen kansantalous vuonna nolla

[Sisäministeri]

Iltalehden blogeista huomattua, korostan tietyt jutut jo valmiiksi:

Suomi elää kohtalokkaita aikoja. Vanhat menettelyt eivät enää kerta kaikkiaan toimi. Päättäjiemme tärkein keino uuden laman alettua on ollut ottaa lisää velkaa. Velkaa otetaan vuodessa enemmän kuin hyvinä talouskasvun vuosina pystyttiin yhteensä lama-Suomen velkoja maksamaan takaisin. Samalla suurin osa valtion yhtiövarallisuudesta myytiin.

Jos näin jatketaan rakenteita muuttamatta Suomi on romahtanut kun alkanut vuosikymmen vaihtuu seuraavaan. Valtioiden romahduksia on tapahtunut vuosien saatossa useita: viimeisimpänä Kreikka.

Suomen valtionvelka 1995 oli 60 miljardia euroa. Sen jälkeen elimme noususuhdanteessa ja vuosituhannen alun huippusuhdanteessa. Velkaa pystyttiin lyhentämään vain kuusi miljardia euroa, vaikka hyvän verotulon kehityksen lisäksi valtion omaisuutta myytiin 16 miljardilla eurolla. Velan määrä ylitti viime vuonna 64 miljardia ja tänä vuonna uutta velkaa otetaan 13 miljardia euroa. Koronhoitokustannukset 2 mrd euroa ovat jo nyt puolustusvoimien menojen tasolla. Velan lisääntyminen ja korkojen nousu tulee viemään pelkästään korkomenoina lähivuosina joka kuudennen verotuloina kerätyn euron.

Valtion talouden kriisiä ei voida hoitaa veroja korottamalla. Esimerkiksi pelkästään velan lisääntymisen korvaaminen arvonlisäverolla edellyttäisi veroprosentin nostoa 25 % sijasta 44 %:iin. Näin suuri veronkorotus romahduttaisi Suomen kansantalouden nopeasti.

Valtion velan lisäksi kunnilla on 10 mrd euroa velkaa.

Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän eläkevastuuvelka on tällä hetkellä runsaat 500 miljardia euroa. Eläkevastuuvelka on tähän asti karttuneiden eläkkeiden nykyarvo. Rahastoidut eläkevarat ovat 101 mrd euroa.

Kotitalouksille myönnettyjen luottojen määrä nousi viime vuonna 93 miljardiin euroon, josta asuntoluottojen osuus 70 miljardia euroa.

Valtion perimien verojen ja veroluontoisten maksujen määräksi on arvioitu tänä vuonna 31 miljardia euroa. Kunnille maksetaan veroja 17 miljardia euroa. Erilaisia eläkemaksuja maksetaan yli 20 mrd euroa.

Bruttokansantuote on käyvin hinnoin 171 miljardia euroa (2009 miinus -7,2 %).

Bruttokansantuotteen ikuinen kasvu ei ole mahdollista. Esim. eläketurva perustuu olettamukseen reaalipalkkojen vuosittaisesta noususta 1,75 % vuosikymmeniä eteenpäin. Se tarkoittaisi kaiken nykyisen kulutuksen kolminkertaistumista 60 vuoden aikana, mikä on mahdottomuus. Toki 3-kertaistuminen saavutetaan myös ostamalla nykyistä kolme kertaa arvokkaampia hyödykkeitä, mutta mistä sellainen raha saataisiin. Tämä tarkoittaa myös, ettei työvoimapulaa tule koskaan.

Suomessa on miljoonan ihmisen työvoimareservi alkaneella vuosikymmenellä. Esimerkiksi kuntien mahdollisuus työllistää heikkenee, koska kunnat ovat jo nyt velkaisia, eivätkä ne pysty samaan aikaan maksamaan samasta virasta palkkaa ja eläkettä. Suurtyöttömyys on todellisuutta, ei työvoimapula.

Vuonna 1990 Suomessa tehtiin noin 4,4 miljardia työtuntia. Vuonna 2008 enää noin 4,3 miljardia. Suuren 1990-luvun laman jälkeen teollisuus- ja kokonaistuotannon kasvuvauhti Suomessa oli EU-maiden korkeimpia ja tuotannon määrä samaan aikaan yli kaksinkertaistui. Tuotannon kasvu ei enää luo uusia työpaikkoja.

Meillä ei ole, eikä tule uutta Nokiaa, joka nosti Suomen 1990-luvun lamasta. Nokian myötä tullut teollisuus on poissa, ja Nokiakin vähentää toimintaansa Suomessa. Metsäteollisuus on paljolti poistunut Suomesta, lopullisesti.

Viennin määrä on romahtanut 66 miljardista eurosta (2008) 45 miljardiin euroon (2009). Viennin määrän vähennys nähdään suoraan työpaikkojen menetyksinä.

Suomella ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia maksaa tähän mennessä otettuja velkoja. Samassa asemassa ovat muutkin EU-maat ja USA. Miten näistä ongelmista selviydytään, on yhteiskunnan tulevaisuuden suuria kysymyksiä. Maailmassa sodat tulevat lisääntymään. Selvää on myös, että monet maat tulevat irtisanoutumaan tekemistään sitoumuksista. Se tarkoittaa mm. ulkomaisen omistuksen haltuunottoa – vanhan aikaisesti sanottuna sosialisointia. Velat jätetään maksamatta. Sitä ennen kokeillaan suurta inflaatiota. Superinflaatiolla velkojen reaaliarvot laskevat. Mutta mitä siihen sanovat velkaa myöntäneet maat?

Talouden lisäksi yhteiskunnassamme on paljon kyteviä aikapommeja. Työttömyys, työhaluttomuus, mielenterveysongelmat, lääkkeiden käytön jatkuva lisääntyminen, lasten huostaanottojen kasvu, vanhusväestön puutteellinen hoito, humanitäärinen maahanmuutto.

Meillä on mahdollisuus onnellisempaan Suomeen, vaikka se ei enää perustukaan kulutuksen lisääntymiseen. Uruguay oli ensimmäisen maailmansodan aikoihin maailman kymmenen vauraimman maan joukossa. Uruguay jäi jälkeen muista maista mm. koska sosiaaliedut kannustivat elämään työtä tekemättä. Nyt 3,4 miljoonan asukkaan maan BKT on 9030 USD asukasta kohden. Suomen BKT viime vuonna oli 32.025 euroa. Uruguayn nykytasolla olimme 1980-luvun alussa.

Olen kiertänyt Uruguayssä reppumatkailijana ja ihastunut siihen ikihyväksi. Ihastuin Colonial del Sacramentossa pieneen asuntoon, johon haluaisin muuttaa kirjoittamaan kirjojani. Maa oli rauhallinen, latinalais-amerikkalaisittain vauras, vaikka Suomeen verrattuna köyhä, talot ja julkiset tilat kauniita ja siistejä, ruoka hyvää, ihmiset ystävällisiä, elämä sopivan verkkaisen oloista. Jos Suomen kansantalous romahtaa hallitusti, voisimme olla onnellisia uruguaymaisesta elämästä.

[hiltunen]

Ihan asiallista tavaraa, oliko lähdettä vielä?

[Sisäministeri]

Ihan asiallista tavaraa, oliko lähdettä vielä?

Joo, sori pääsi unohtumaan: http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/04/06/suomen-kansantalous-vuonna-nolla/

[kgb]

http://hommaforum.org/index.php/topic,26561.0.html