Pauli Vahteralla on asiaa.

[requiem]

Toisekseen tuntuu siltä, että sinulta tulee vähän ristiriitaista viestiä. Ensinnä päivällä puhutaan luterilaisista arvoista so. työnteko, ja sitten perään tuleekin tällaista vaihtoehtosettiä.

- Enemmän kai tuossa mainitsemassasi työntekomentaliteetissa on kyse protestanttisista arvoista? Ainakin jos on Max Weberiin uskominen.
- Totta kai työtä pitää tehdä, mutta joku tolkku siinäkin pitää olla. Ainakaan itse en halua tehdä sekuntiakaan töitä sen takia, että voisin pitää jotain turhanaikaista kulutusyhteiskuntaa pystyssä. Kyllä meikäläisen motivaatiolähteet ovat jossain ihan muualla.

Tuo kulutusyhteiskunnan syntyminen on hyvin tärkeä ottaa huomioon tätä asiaa käsiteltäessä. Töitä paiskittiin kovaa, jopa kovempaa kuin nykyään johtuen työn fyysisemmästä luonteesta, ennen konsumerismin syntyä. Näin ollen voitaneen sanoa, ettei konsumerismin vähentäminen yhteiskunnassa tarkoita millään tavalla työnteon arvon väheksymistä. Ja maltillinen siirtyminen konsumerismista kestävämpään kulutukseen ei tarkoita mitään paluuta savupirttiin jyrsimään pettuleipää, vaan pistämään tarpeet ja halut oikeaan perspektiiviin. Ennen nykyistä kulutusyhteiskuntaa ihmiset paiskivat töitä saadakseen elannon ja mahdollisesti jotakin mukavuushyödykkeitä siihen päälle, nyt ihmiset paiskivat töitä tavoitteenaan vain kuluttaa, kuluttaa ja vielä kerran kuluttaa.

Yltiökuluttamisesta luopuminen ei myöskään tarkoita mitään antikapitalismia tai sosialismia, tältä kannalta asiaa ruotii myös Jarkko Pesonen blogissaan

http://jarkkopesonen.blogspot.com/2010/04/jumalten-tuho.html

...

Moderni yhteiskunta, joka manifestoituu voimakkaimmin nuorekkaissa, monikulttuurisissa ja urbaaneissa keskuksissa, on vahvasti antitraditionaalinen. Sen johtavana ajatuksena on radikaali materialismi, jossa inhimillinen toiminta ja päämäärät redusoituvat materiaalisen hyvän ympärille, sen jatkuvaan tuottamiseen ja kuluttamiseen. Ei pidä ymmärtää väärin; en millään tavalla vastusta vapaata kaupankäyntiä tai hyödykkeiden hankkimista helpottamaan ja mukavoittamaan elämää, mutta sen sijaan suhtaudun vastenmielisesti siihen, kuinka monien ihmisten koko elämä pyörii individualistisen, materialla tyydytettävän hedonismin ympärillä. Tällainen on henkistä rappiota ja ihmisen elämän vajoamista alempiarvoisiin tarkoituksiin.

Radikaali materialismi kiistää myyttien merkityksen, ei näe ihmiselämällä sen nautintoja suurempia päämääriä, ei perusta moraalia muulle kuin yksilöiden hyödykkeistä saatujen nautintojen runsaudelle. Mitä väliä on millään elämää suuremmilla inhimillisillä päämäärillä? Mitä väliä vaikka kansakunta sammuisi, kunhan voimme tyydyttää nautintomme? Mitä väliä vaikka kulttuuri ja arvot pirstoutuvat kunhan meillä on laajakuvatelevisiomme ja viihteemme? Mitä väliä on muistella sotien sankarivainajia, sillä he ovat vain maatuneita kalmoja, joista kerrotaan tylsillä historian tunneilla? Mitä väliä on filosofeilla ja elämän periaatteilla, jos voimme nauttia elämästä ilmankin? Mitä väliä, vaikka jälkipolvillamme ei olisi mitään kansallista, historiallista ja etnistä identiteettiä, kunhan heillä on Coca-Colaa ja viihdettä?

...

[Slicky]

Miksi emme siis tietoisesti päättäisi, että leikkaamme kulutustamme merkittävästi ja vaikkapa puolitamme Suomen bruttokansantuotteen? Mitä Suomelle ja suomalaisille tapahtuisi, jos toimisimme näin? Vaipuisimmeko ikuiseen pimeyteen, köyhyyteen ja kurjuuteen? Vai kuolisimmeko peräti kaikki pois?

Ei tätä voida päättää, ei ainakaan hallitustasolla. Jos joku keksii hyvän liikeidean ja menestyy, ei sitä voi kukaan pysäyttää. Emme elä missään kommunismissa.

Monet eri tavoin ilmenevät yksilön ja yhteiskunnan pahoinvoinnin muodot johtuvat alati kiristyvistä odotuksista, vaatimuksista ja tavoitteista. Niiden taustalta löytyy aina loputtoman kasvun utopia. Todellisuudessa mikään ei voi kasvaa ikuisesti. Paitsi yksilön ja samalla koko yhteiskunnan henkinen ja sosiaalinen pahoinvointi. Ajatus loputtomasta kasvusta on pelkkä utopia, yritysjohtajan, ekonomistin ja valtiovarainministerin märkä uni.

Korkeat verot -> Korkeat hinnat -> Korkeat laatuvaatimukset tuotteille -> korkeat vaatimukset. Enemmän huollettavia(pakolaiset, eläkeläiset, opiskelijat -> korkeat vaatimukset. Työssä olevien paine kasvaa jatkuvasti. Heidän pitäisi elättää yhä isompaa "sossujoukkoa".

Siksi olisikin kaikin puolin kannatettavaa vapaaehtoisesti leikata suomalaista kulutusta ja elintasoa. Vapaaehtoinen sopeutuminen on aina psyykkisesti miellyttävämpää ja yksilöä vähemmän vahingoittavaa kuin sopeutuminen pakon edessä. Julkisen sektorin velat, kotimaisten työpaikkojen katoamisvauhti sekä maailmantalouden jatkuvat myllerrykset huomioiden pakkosopeutuminen on joka tapauksessa edessä.

Miten sinä voit vaikuttaa yksittäisen ihmisen kulutustottumuksiin? Nostamalla verojako nykyisestä 50% kokonaisveroasteesta? Ei ainakaaan helpota kotimaisten työpaikkojen katoamisvauhtiin.



Asian ongelma?

Lapsellinen hyvinvointivaltio.

Ratkaisu?

Siirtymällä matalan verotuksen yhteiskuntaan

Kokonaisveroaste on tiputettava nykyisestä 50%:sta 10%:iin. Tämä summa käytettäisiin perutulomalliin ja velanmaksuun. Kaikki muut yhteiskunnalliset instituutiot yksityistettäiisiin. Ihan kaikki; eduskuntakin, joka korvattaisiin yksityisillä lakifirmoilla.

[turha jätkä]

- Enemmän kai tuossa mainitsemassasi työntekomentaliteetissa on kyse protestanttisista arvoista? Ainakin jos on Max Weberiin uskominen.

Hatusta vedettynä parin aldariksen jälkeen kommentoin näin: Weberin mukaan protestanteille (kalvinisteille?) työ ja ennenkaikkea menestys oli merkki Jumalan siunauksesta. Luterilaisuudelle tyypillistä taas on ollut mystifioida työ sinänsä. Ylhäältä on luotu ideaali kuva nöyrästä ja hiljaisesta kansasta, joka pelkää Jumalaa ja johtajiansa ja kulkee aamusta iltaan pellolla työssä. Iskee kuokkaa suohon aamusta iltaan ennen kaikkea siksi, että niin nyt vaan on tehtävä. Työ sinänsä on keskeistä, rikastuminen tulee siinä sivussa, jos nyt voudin ja papin ruokkimisen jälkeen jotain massia jää.

[JM-K]

(...) voitaneen sanoa, ettei konsumerismin vähentäminen yhteiskunnassa tarkoita millään tavalla työnteon arvon väheksymistä. Ja maltillinen siirtyminen konsumerismista kestävämpään kulutukseen ei tarkoita mitään paluuta savupirttiin jyrsimään pettuleipää, vaan pistämään tarpeet ja halut oikeaan perspektiiviin.

Tätäpä hyvinkin tarkoitin, tarpeet ja halut oikeaan perspektiiviin. Avainsana on kestävä kulutus: yllättävän monen asian voi korjata ja/tai kierrättää. Aina ei tarvitse ostaa uutta.

Ennen nykyistä kulutusyhteiskuntaa ihmiset paiskivat töitä saadakseen elannon ja mahdollisesti jotakin mukavuushyödykkeitä siihen päälle, nyt ihmiset paiskivat töitä tavoitteenaan vain kuluttaa, kuluttaa ja vielä kerran kuluttaa.

Ja nimenomaan kuluttaa aivan turhaa krääsää. Jotain, jolla ei oikeasti tee mitään tyyliin Mäkkärin ruoka ja Mäkkärissä kylkiäisinä jaettava leluroska.

Yltiökuluttamisesta luopuminen ei myöskään tarkoita mitään antikapitalismia tai sosialismia, tältä kannalta asiaa ruotii myös Jarkko Pesonen blogissaan

Ei tarkoita ei. Hyvä tuo Pesosen blogikirjoitus. Kiitos linkistä!

[JM-K]

Miksi emme siis tietoisesti päättäisi, että leikkaamme kulutustamme merkittävästi ja vaikkapa puolitamme Suomen bruttokansantuotteen? Mitä Suomelle ja suomalaisille tapahtuisi, jos toimisimme näin? Vaipuisimmeko ikuiseen pimeyteen, köyhyyteen ja kurjuuteen? Vai kuolisimmeko peräti kaikki pois?

Ei tätä voida päättää, ei ainakaan hallitustasolla. Jos joku keksii hyvän liikeidean ja menestyy, ei sitä voi kukaan pysäyttää. Emme elä missään kommunismissa.

Tarkoitin, että me suomalaiset ihan itse tajuaisimme vähän hillitä elintason nostoa velkarahalla. Olen kyllä sen verran skeptikko, että en kovin paljon laita toivoa kansalaisten vapaaehtoisuuden varaan. Ihminen kun nyt vain on sellainen, että mitään omasta mielestä ikävää ei tehdä kuin äärimmäisen pakon edessä.

[dothefake]

Jo koulupoikana (Mikko-tyyli) ymmärsin, että vain ne päätökset, jotka ovat
ikäviä, ovat omia, muissa noudatetaan luonnon kutsua.

[Otto Peltokoski]

Ei kuoltu, mutta nyt on lähestulkoon kaikki asiat paremmin kuin silloin. Veikkaanpa että jokaisella sosiaaliluokalla on nykyisin enemmän rahaa käytössään kuin ennen. Enemmän rahaa -> enemmän vapauksia tehdä asioita ja toteuttaa itseään.

Siis lisää rahaa=asiat paljon paremmin? No mielipide se on tuokin. Kerroppa muutama konkreettinen asia, jotka ovat nyt paremmin.

Raha itsessään ei varmaankaan tee kovin monen ihmisen elämästä onnellisempaa tai parempaa, vaan ne asiat mitä rahalla saa. Auto tekee ihmisen elämästä parempaa kun ei tarvitse enää pyöräillä tai kävellä räntäsateessa tai pakkasessa töihin/kouluun/minnevain. Auton hankkiakseen tarvitsee yleensä rahaa. Etelänmatka parantaa ihmisen elämää virkistämällä oloa pimeyden ja pakkasten keskellä, kodinkoneet helpottavat elämää, palvelut kuten hieronta, parturi, kiinteistöhoito jne. nostavat "elämänlaatua" etc. Rahalla ihminen siis pystyy nostamaan elämänsa laatua.

Kulutuksen leikkaaminen tarkoittaisi myös joukkotyöttömyyttä, koska työtä tehdään tyydyttääksemme toisten kulutustarpeet pois lukien aatteellinen vapaaehtoistyö. Mistähän mahtaisi löytyä töitä sadoille tuhansille uusille työttömille, kun tehtaita ja palveluyrityksiä alkaa mennä nurin kulutuksen laskettua?

[tarhuri]

Kylläpä, JMK, kirjoitit taas asiaa.  Totuus on monelle, Hommalaisellekin, varmasti karvas pala.  Ylilyöntejä reaktioissa oli paljonkin, senhän varmaan tiesitkin etukäteenkin.  Mutta, kuten kirjoituksestakin oli hiljaisesti huomattavissa, ei kyse ollut maailmanlopun ennustuksesta vaan realismista, takaisin todellisuuteen siis, ja vieläpä talouden tervehdyttämisestä.  Tervetuloa takaisin Maan pinnalle, kaikki.  Hyvä JMK.

[requiem]

Lähtökohtaisestihan rahan tienaamisessa ja kuluttamisessa ei ole mitään huonoa, vapaiden markkinoiden avulla kehittyneissä maissa on jo pitkään voinut ansaita ja kuluttaa tavalla, josta vielä vain vajaa sukupolvi tai kaksi sitten ei vielä osattu uneaksiakkaan. Tämänä kehityksen johdosta meille on koitunut paljon hyvää, mutta johtuen nykymaailman valtavasta erikoistumisesta, teknistymisestä ja riippuvuussuhteista asialla on myös kääntöpuolensa.

Siirtymistä nykyisestä kulutusjuhlayhteiskunnasta maltillisempaan kuluttamiseen ei voi tapahtua yhdessä yössä, kuten ei mikään laaja yhteiskunnan rakennemuutos. Sen pitää myös lähteä yksilötasolta, poliittinen järjestelmä ei pysty sellaista toteuttamaan ilman totalitaariseen valtiomuotoon siirtymistä.

Ymmärrän kyllä, että tällainen puhe kirvoittaa vastareaktioksi puheita mahdollisesta työllisyyden huonontumisesta ja julkisen sektorin rahoituksen hiipumisesta, vaikka ennen tultiinkin toimeen ilman nykyisenkaltaista kulutusjuhlaa. Mutta pitää myös pitää mielessä millaisia nämä vaikutukset olisivatkaan, jos tähän muuttuvaan tilanteeseen jouduttaisiin sopeutumaan ilman minkäänlaista ennakkovarautumista tai maltillista muutosta.

Mikä tällaiseen aiheuttava muutos sitten oikein voisi olla? Nykyinen yhteiskuntamme pyörii, vaikka emme sitä aina tajuakkaan, vain ja ainoastaan siksi, että teknologian tarjoama huoltojärjestelmä toimii. Vesi tulee kraanasta itsestään, sähköä saa töpselistä, lämpöpatterit estävät paleltumisen, bensaa saa huoltoasemalta, kaupat täyttyvät tuotteista ja globaali logistiikkajärjestelmä pelittää ongelmitta. Mutta vain yhden osasen pettäminen tässä järjestelmässä ajaa yhteiskunnan heti ongelmiin, ja paljastaa kuinka haavoittuvia me kuitenkin lopulta olemme. Tällaisen vastoinkäymisen seurauksena ihminen joutuukin yllättäen luonnon armoille, miettimään selviytymistä ja perustarpeiden tyydyttämistä kulutusjuhlan sijaan. Pienen muistutuksen saamme nyt tulivuoren purkauksen ja lentoliikenteen pysähtymisen muodossa.

Mutta ajatusleikkinä asiaa voisi lähestyä vaikkapa näin, että miten pahasti yhteiskunnallamme menisikään sormi suuhun, jos nykyisen menon ylläpitävä logistiikkajärjestelmä kohtaisi ongelmia, tai jopa pysähtyisi kokonaan, hetkellisesti tai pysyvästi. Tämä voisi tapahtua vaikkapa kuljetuskustannusten rajun kasvun seurauksena. Jos yhtäkkiä vienti- ja tuontikulut moninkertaistuisivat, mitä tapahtuisikaan kauppojen hintatasolle ja suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvylle? Pysähtymisen seurauksia nyt tuskin tarvitsee sen pahemmin miettiä.

Eikä tällainen ole millään tavalla haihattelua, johtuen alati kipuavasta öljyn hinnasta. Tarkoituksenani ei ole pelotella, lietsoa anti-kapitalismia, kannattaa mitään "hylätään tekniikka ja palataan kivikauteen"-ajattelua, vaan pelkästään herätellä pohtimaan nykyisen järjestelmän kestämättömyyttä ja haurautta. Kevyttä pohdintaa voi jatkaa katselemalla nämä, miksei myös koko sarjan, ihmisen ja teknologian suhteesta:

Connections, Episode 1, "The Trigger Effect"
Connections, Episode 10, "Yesterday, Tomorrow and You"

[Uuno]

Alkuosasta olen samaa mieltä, mutta...

Mikä tällaiseen aiheuttava muutos sitten oikein voisi olla? Nykyinen yhteiskuntamme pyörii, vaikka emme sitä aina tajuakkaan, vain ja ainoastaan siksi, että teknologian tarjoama huoltojärjestelmä toimii. Vesi tulee kraanasta itsestään, sähköä saa töpselistä, lämpöpatterit estävät paleltumisen, bensaa saa huoltoasemalta, kaupat täyttyvät tuotteista ja globaali logistiikkajärjestelmä pelittää ongelmitta.

Minun mielestäni teknologia ei ole tässä se oleellinen asia. Oleellinen asia on ihmisen tekemä työ. Yhteiskunta pyörii vain ja ainoastaan siksi, että ihmiset tekevät työtä sen pyörimisen eteen. Työ on se, josta teknologia on kehittynyt. Ja niin pitkään kun ihmiset tekevät työtä, niin pitkään myös yhteiskunta pyörii, vaikka välillä tulisikin haasteita esim. luonnonilmiöiden taholta. Esim. bensaa ei noin vain saa bensa-asemalta eikä sähkö tule töpselistä, ellei joku ponnistelisi jatkuvasti sen eteen. Mikään, siis ei mikään tapahdu itsestään ja automaattisesti.

Mutta vain yhden osasen pettäminen tässä järjestelmässä ajaa yhteiskunnan heti ongelmiin, ja paljastaa kuinka haavoittuvia me kuitenkin lopulta olemme. Tällaisen vastoinkäymisen seurauksena ihminen joutuukin yllättäen luonnon armoille, miettimään selviytymistä ja perustarpeiden tyydyttämistä kulutusjuhlan sijaan. Pienen muistutuksen saamme nyt tulivuoren purkauksen ja lentoliikenteen pysähtymisen muodossa.

Suomen kaltaisessa valtiossa aika monen tekijän pitää pettää yhtä aikaa, jotta ihmiset joutuisivat luonnon armoille. Yksi lentoliikenteen pysähtyminen väliaikaisesti on vielä aika pikku juttu oikeasti. Toki jossain Haitilla ei tarvitse kuin maa hieman järistä niin koko yhteiskunta on kaaoksessa. Mutta siellä onkin jätetty työt tekemättä.

Mutta ajatusleikkinä asiaa voisi lähestyä vaikkapa näin, että miten pahasti yhteiskunnallamme menisikään sormi suuhun, jos nykyisen menon ylläpitävä logistiikkajärjestelmä kohtaisi ongelmia, tai jopa pysähtyisi kokonaan, hetkellisesti tai pysyvästi. Tämä voisi tapahtua vaikkapa kuljetuskustannusten rajun kasvun seurauksena. Jos yhtäkkiä vienti- ja tuontikulut moninkertaistuisivat, mitä tapahtuisikaan kauppojen hintatasolle ja suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyvylle? Pysähtymisen seurauksia nyt tuskin tarvitsee sen pahemmin miettiä.

Kuinkakohan todennäköistä on että logistiikkajärjestelmä pysähtyisi pysyvästi? Tuskin kovinkaan. Sen sijaan että siinä on häiriöitä jatkuvasti, mutta silti vaan ihmiset porskuttaa eteenpäin.

Eikä tällainen ole millään tavalla haihattelua, johtuen alati kipuavasta öljyn hinnasta. Tarkoituksenani ei ole pelotella, lietsoa anti-kapitalismia, kannattaa mitään "hylätään tekniikka ja palataan kivikauteen"-ajattelua, vaan pelkästään herätellä pohtimaan nykyisen järjestelmän kestämättömyyttä ja haurautta.

Nykyinen järjestelmä ei ole mielestäni millään tavalla kestämätön tai edes hauras. Täydellinen se ei tietenkään ole, ja vaihtoehtoja mietitään koko ajan. Vaihtoehtojen miettiminen on osa työtä, mikä on siis kaiken a ja o, kuten varmaan tuli selväksi.

[Jouko]

Uuno. Mitäs jos maahan tulee joukottain väkeä jolle työnteon kulttuuri on täysin tuntematon käsite v.r.t. uusromaanit Romaniasta? Ja muitakin vastaavia etnisyyksiä piisaa.

[JoKaGO]

Mistä leikataan?

No vaikka kehitysavusta, maahanmuutosta, huippu-urheilun tukemisesta, kulttuurin tukemisesta, kaiken maailman turhista urheiluhalleista, kansanedustajien palkoista ja kaikenmaailman kokouspalkkioista, puoluetuesta, lehdistötuesta, poliittisten nuorisojärjestöjen tukemista, eliitin turhista ulkomaanmatkoista jne. Näillä päästäisiin hyvin alkuun.

Ihmiset pelkäävät, että taas kerran ollaan leikkaamassa kaikkein haavoittuvimpien ryhmien sosiaalietuuksia, vaikka nimenomaan niiden turvaamiseksi olisi noista JM-K:n luettelemista turhuuksista päästävä pian eroon.
Lisäksi kuntien ja valtion virkamieskuntaa tulee leikata 50%. Tämä tapahtuu kätevästi siten, että puolet lomautetaan vuodeksi, jonka jälkeen osat vaihtuvat. Kumpi porukka saa asiat sujumaan, saa pitää virkansa, loput siirtyvät odottamaan työvoimapulaa.

[Jouko]

Mistä leikataan?

No vaikka kehitysavusta, maahanmuutosta, huippu-urheilun tukemisesta, kulttuurin tukemisesta, kaiken maailman turhista urheiluhalleista, kansanedustajien palkoista ja kaikenmaailman kokouspalkkioista, puoluetuesta, lehdistötuesta, poliittisten nuorisojärjestöjen tukemista, eliitin turhista ulkomaanmatkoista jne. Näillä päästäisiin hyvin alkuun.

Ihmiset pelkäävät, että taas kerran ollaan leikkaamassa kaikkein haavoittuvimpien ryhmien sosiaalietuuksia, vaikka nimenomaan niiden turvaamiseksi olisi noista JM-K:n luettelemista turhuuksista päästävä pian eroon.
Lisäksi kuntien ja valtion virkamieskuntaa tulee leikata 50%. Tämä tapahtuu kätevästi siten, että puolet lomautetaan vuodeksi, jonka jälkeen osat vaihtuvat. Kumpi porukka saa asiat sujumaan, saa pitää virkansa, loput siirtyvät odottamaan työvoimapulaa.

Kehitysapua nykymuodossaan pitäisi alkaa ajaa alas. Aluksi sen vaatima rahamäärä voitaisi puolittaa. Lopusta puolikkaasta sitten taitettaisiin peistä kuinka paljon sillä saadaan aikaan todellisia tuloksia. Säästökohteita riittää. Nyt pitää keskittyä oman kansan hyvinvointiin terveen itsekkäästi.

[JM-K]

Lisäksi kuntien ja valtion virkamieskuntaa tulee leikata 50%. Tämä tapahtuu kätevästi siten, että puolet lomautetaan vuodeksi, jonka jälkeen osat vaihtuvat. Kumpi porukka saa asiat sujumaan, saa pitää virkansa, loput siirtyvät odottamaan työvoimapulaa.

Loistava idea! Pöllin Sosialisoin tämän heti omaan vaalikampanjaani. Kiitos!

[JoKaGO]

Lisäksi kuntien ja valtion virkamieskuntaa tulee leikata 50%. Tämä tapahtuu kätevästi siten, että puolet lomautetaan vuodeksi, jonka jälkeen osat vaihtuvat. Kumpi porukka saa asiat sujumaan, saa pitää virkansa, loput siirtyvät odottamaan työvoimapulaa.

Loistava idea! Pöllin Sosialisoin tämän heti omaan vaalikampanjaani. Kiitos!

Tasaraha.

(Saatiinkohan nyt Muutoksellekin Tiskicausti?)

[JoKaGO]

Juuri tämä, ei ollutkaan blogissa. Hyvä kun muistit! Tosiaan Suomi on maailman mukana menossa tilanteeseen missä tarvitaan rohkeita ajatuksia.

Hyvä kun itse muistit! Kirjoitanpa tästä huomenna yleisönosastokirjoituksen, joka toki päätyy blogiinikin.

Öitä kaikille.

Onneksi olkoon, Juha! Kirjoituksesi br..br..br.bruttokansantuotteen puolittamisesta julkaistiin tämän päiväisessä Aamulehdessä. Johan on ihme, jos ei tämä herätä kirjoittajia vastaamaan. Tai siis vastaamaan ja Aamulehteä julkaisemaan ne. Omat kirjoitukseni kun eivät saaneet mitään vastakaikua, ei puolesta ei vastaan, koska kirjoittelin maahanmuutosta ja/tai Matti Vanhasesta. Eppäilen sensuuria.

[JM-K]

Juuri tämä, ei ollutkaan blogissa. Hyvä kun muistit! Tosiaan Suomi on maailman mukana menossa tilanteeseen missä tarvitaan rohkeita ajatuksia.

Hyvä kun itse muistit! Kirjoitanpa tästä huomenna yleisönosastokirjoituksen, joka toki päätyy blogiinikin.

Öitä kaikille.

Onneksi olkoon, Juha! Kirjoituksesi br..br..br.bruttokansantuotteen puolittamisesta julkaistiin tämän päiväisessä Aamulehdessä. Johan on ihme, jos ei tämä herätä kirjoittajia vastaamaan. Tai siis vastaamaan ja Aamulehteä julkaisemaan ne. Omat kirjoitukseni kun eivät saaneet mitään vastakaikua, ei puolesta ei vastaan, koska kirjoittelin maahanmuutosta ja/tai Matti Vanhasesta. Eppäilen sensuuria.

Perskeles, minulta on mennyt kokonaan tuo julkaisu ohi. Ihmettelinkin, kun asiasta tulee paljon yhteydenottoja. Luulin, että kaikki ovat lukeneet sen Hommasta tai kotisivuiltani.

[JM-K]

Kannattaa lukea tämä: http://jukkaaakula.livejournal.com/10531.html

Aakula puhuu asiaa.

[Pliers]

http://areena.yle.fi/audio/916516

Kuunnelkaa myös tämä.

Iiro Viinanen kertoo näkemyksiään nykymenosta.

[Hiidenlintu]

Minun mielestäni teknologia ei ole tässä se oleellinen asia. Oleellinen asia on ihmisen tekemä työ. Yhteiskunta pyörii vain ja ainoastaan siksi, että ihmiset tekevät työtä sen pyörimisen eteen. Työ on se, josta teknologia on kehittynyt. Ja niin pitkään kun ihmiset tekevät työtä, niin pitkään myös yhteiskunta pyörii, vaikka välillä tulisikin haasteita esim. luonnonilmiöiden taholta. Esim. bensaa ei noin vain saa bensa-asemalta eikä sähkö tule töpselistä, ellei joku ponnistelisi jatkuvasti sen eteen. Mikään, siis ei mikään tapahdu itsestään ja automaattisesti.

Yhteiskunta tarvitsee yhä vähemmän ihmisen tekemää työtä. Esimerkiksi viljakilon tuottamiseen tarvitaan ehkä 5% siitä työmäärästä mitä tarvittiin sata vuotta sitten. Tämä loppu 95% on käytettävissä johonkin muuhun. Pikkuhiljaa koneet valtaavat ihmisten tekemiä töitä yhä enemmän ja vapauttavat ihmisiä etenkin fyysistä, mutta myös monista muista töistä.

[Miniluv]

Vahteran uusin:
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/05/18/%E2%80%9Dmita-tukia-on-mahdollista-saada-nyt-kun-muutetaan-yhteen-poikaystavan-kanssa-eli-ollaan-avoliitossa%E2%80%9D/

Tiukkaa asiaa Helsingin asuntokikkailusta.

Ketju: http://hommaforum.org/index.php/topic,28803.0.html