2010-04-07 Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2009

[Roope]

Haasteena syrjinnän tunnistaminen - neuvontaa ja osaamista alueellisiin palvelupisteisiin

Viranomaiset ja palvelujen tarjoajat eivät aina tunnista syrjiviä piirteitä omassa toiminnassaan tai palveluissaan. Syrjinnästä voi olla seuraamuksia, vaikka se olisi tahatontakin. Joskus myös syrjinnän kohteen saattaa olla vaikea tunnistaa mistä huono kohtelu johtuu. Valtuutettu haluaa lisätä tietoa oikeuksista ja antaa eri toimijoille eväitä kehittää oman toimintansa syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta.

Kielteinen ilmapiiri näkyy tällä hetkellä vahvasti yleisessä keskustelussa. Tämä näyttäytyy myös vähemmistövaltuutetun toimistolla kasvavana yhteydenottojen määränä. Vuonna 2009 yhteydenotot lisääntyivät kolmanneksella. Puolet yhteydenotoista liittyi syrjintään tai muuhun epäasialliseen kohteluun.

Jälkikäteinen puuttuminen yksittäisiin syrjintätapauksiin on haastavaa ja valvontaprosessi itsessään on monimutkainen. Yksittäistapauksiin voi etsiä ratkaisua esimerkiksi syrjintälautakunnasta ja hakemalla hyvitystä oikeusteitse. Näytön saaminen on usein kuitenkin vaikeaa. Tehokkaampaa olisi puuttua yhteiskunnan erilaisissa palvelujärjestelmissä ja palveluntarjoajien keskuudessa vallitseviin syrjiviin rakenteisiin.

Vähemmistövaltuutettu pyrkii laajentamaan toimintansa vaikuttavuutta ja käynnisti vuoden 2009 lopulla kokeilun Turussa, Tampereella ja Kotkassa. EU-rahoitteisella hankkeella testataan erityyppisten neuvontapalvelujen malleja ja luodaan pohjaa valtakunnallisesti kattavan syrjinnän vastaisen neuvonnan järjestämiselle. Syrjinnän ennaltaehkäisemisen kannalta on tärkeää, että viranomaiset ja palveluntarjoajat kehittävät toimintojaan yhdenvertaisiksi ja pystyvät puuttumaan myös syrjivään toimintaan. Yhdenvertaisuussuunnittelu on yksi hyvä työkalu yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Vähemmistövaltuutettu julkaisee tänään vuosikertomuksen 2009. Kertomus julkaistaan suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saameksi ja se on luettavissa valtuutetun nettisivuilta www.ofm.fi.

http://www.ofm.fi/intermin/vvt/home.nsf/headlines/A0A5193642C76BCAC22576FE001CE489?OpenDocument

Vuosikertomus 2009 (pdf)

Asenneilmapiirin tiukkeneminen on osaltaan vaikeuttanutkin tilannetta viimeisen vuoden aikana. Vähemmistövaltuutettu on johdonmukaisesti painottanut tarvetta käydä avointa ja tarvittaessa kriittistäkin keskustelua maahanmuutosta – kuten muistakin yhteiskunnallisista kysymyksistä. Keskustelu ei kuitenkaan saisi olla sillä tavoin yksipuolista, vahvasti yleistävää tai eri ryhmiä suoranaisesti leimaavaa, että usein vaikeassa asemassa olevien henkilöiden elämä vaikeutuu entisestään. Mm. EU:n perusoikeusvirasto on vuoden aikana raportoinut Suomessa erityisesti somaleihin kohdistuvista rasistisista hyökkäyksistä.

Taas tämä FRA:n raportin kyseenalaisen kyselytutkimuksen tulos nostettiin esiin.

Vähemmmistövaltuutetun vuosikertomuksessa käsitellään myös vähemmistövaltuutetun "tutkimusta" alaikäisistä turvapaikanhakijoista, mutta eivät sentään kehdanneet toistaa väitteitään ikätestien tuloksista.

Vähemmistövaltuutettu julkaisi vuonna 2008 selvityksen saamen kielestä pääkaupunkiseudulla. Selvityksessä kävi ilmi, että saamenkieliset palvelut toteutuvat pääkaupunkiseudulla puutteellisesti. Kävi myös ilmi, että saamelainen kulttuuri ei juuri näy maan pääkaupungissa.

Pääkaupunkiseudulla asuu vajaat 500 saamelaista.

Rasistiset ilmaukset

Vähemmistövaltuutetulle tuli vuonna 2009 useita yhteydenottoja koskien internetissä esiintyvää rasistista materiaalia. Valtuutettuun otettiin yhteyttä muun muassa keskustelupalstoilla esiintyvään ja rasistisiksi koettuun materiaalin liittyen. Lisäksi valtuutetulle tulleissa yhteydenotoissa nostettiin esille huoli rasistisiksi koetusta kuvamateriaalista. 

Vähemmistövaltuutetun toimintakertomuksessa vuodelta 2007 kerrottiin valtuutetun tekemästä tutkintapyynnöstä, joka koski kirjan sisältämää juutalaisvastaista propagandaa. Helsingin käräjäoikeus antoi asiassa tuomionsa tammikuussa 2008. Käräjäoikeus tuomitsi miehen 30 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lisäksi hänet tuomittiin menettämään valtiolle kaikki kyseisen julkaisun kappaleet. Mies oli levittänyt muun muassa juutalaisia, afrikkalaisia ja romaneita solvaavia ja panettelevia lausuntoja kirjoittamassaan kirjassa. Lausunnoissa esitettiin muun muassa, että kyseisiin ryhmiin kuuluviin ihmisiin tulisi kohdistaa suoria toimenpiteitä heidän poistamisekseen maasta. Lausunnoissa oli myös pidetty kolmannessa valtakunnassa juutalaisiin, romaneihin ja eräisiin muihin kansanryhmiin toimeenpantua joukkotuhontaa hyväksyttävänä ja toivottuna toimenpiteenä. Käräjäoikeuden perusteluissa todettiin muun muassa, että vaikka runomuotoon puetut ilmaisut olisi osaksi tarkoitettu satiiriksi ja siksi esitetty kärjekkäinä, on kirjassa näihin kansanryhmiin, erityisesti juutalaisiin – muun muassa heidän joukkotuhoonsa myötämielisesti suhtautuen – kohdistettu siksi törkeitä lausumia, että niitä on pidettävä sananvapauden rajat ylittävinä. Helsingin hovioikeus antoi asiassa tuomionsa helmikuussa 2009. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkeimmalta oikeudelta haettiin asiassa valituslupaa. Korkein oikeus päätti elokuussa 2009, ettei se myönnä asiassa valituslupaa.

Vähemmistövaltuutettu teki vuonna 2007 tutkintapyynnön poliisille asiassa, joka koski eduskuntavaaleihin liittyvässä vaalitentissä annettuja lausuntoja. Helsingin käräjäoikeus antoi asiassa tuomionsa maaliskuussa 2009 ja mies tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan 50 päiväsakkoon. Mies oli levittänyt yleisön keskuuteen lausuntoja, joissa paneteltiin ja solvattiin tiettyjä etnisiä ryhmiä ja pakolaisia. Lausunnot oli annettu suorassa televisiolähetyksessä. Mies oli muun muassa esittänyt hyväksyttävänä, että rikokseen syyllistyneeseen pakolaiseen tai maahanmuuttajaan tulisi voida kohdistaa rangaistustoimia omankäden oikeutuksella. Tuomion perusteluissa todetaan muun muassa, että mies on antanut lausuntonsa olosuhteissa, joissa demokraattisen yhteiskunnan terve toiminta on taannut hänelle hyvin laajan sananvapauden. Hänen osin ns. vihapuheeksi luokiteltavat ja osin muuten törkeät väitteensä ovat ylittäneet sananvapauden rajat tekoajankohtana voimassa olleen rikoslain 11 luvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Perusteluissa todetaan edelleen, että hän ei ole missään vaiheessa pyrkinyt korjaamaan tai pehmentämään kantaansa ja että lausumien sisältö on siinä määrin törkeä, ettei hän ole voinut olla ymmärtämättä niiden rikollista luonnetta. Tästä johtuen mies oli käräjäoikeuden mukaan tahallaan syyllistynyt rikokseen. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen ja asian käsittely oli vuoden 2009 lopussa kesken.

Suositukset puolueille
Vuoden 2008 vuosikertomuksessa kerrottiin, että vähemmistövaltuutetun toimisto seurasi kunnallisvaaleihin liittyvää kampanjointia. Vähemmistövaltuutettu pyysi kunnallisvaalien jälkeen puolueita selvittämään sitoutumistaan eurooppalaiseen peruskirjaan sekä muun muassa sitä, minkälaista koulutusta peruskirjan sisällöstä annetaan esimerkiksi uusille luottamushenkilöille. Vähemmistövaltuutettu sai vastauksia kaikilta eduskuntapuolueilta.

Kaikki vastanneet totesivat puolueensa olevan sitoutunut toimimaan rasismia vastaan. Vastausten perusteella vaikutti kuitenkin siltä, että eurooppalainen rasismin vastainen peruskirja ei ollut hyvin tunnettu, eikä sen seurantaa ollut puolueissa juurikaan järjestetty.

Vähemmistövaltuutettu pitää myönteisenä sitä, että esimerkiksi ehdokkaita on pyydetty tutustumaan puolueiden ohjelmiin, jotka sisältävät myös sitoumuksia suvaitsevaisuuden puolesta. Muutamalla puolueilla on tarkempia ohjelmapapereita esimerkiksi romani- tai maahanmuuttopolitiikkaan liittyen. Yleisesti ottaen puolueiden aiheeseen liittyvät ohjelmalinjaukset ovat kuitenkin varsin yleisluonteisia. Rasismin vastainen toiminta edellyttäisi kuitenkin puolueilta konkretiaa ja aktiivista otetta. Tätä edellyttäisi myös se, että suomalainen yhteiskunta on lisääntyvän maahanmuuton myötä läpikäymässä varsin perusteellista muutosta. Muutos heijastuu monin tavoin suomalaiseen demokratiaan, esimerkiksi kunnallisten elinten työhön. Eräät puolueista olivat peruskirjan velvoitteiden mukaisesti pyrkineet maahanmuuttajaryhmien edustukseen kunnallisvaaleissa – sen sijaan esimerkiksi romanien tai saamelaisten osalta tällaisia mainintoja ei vastauksissa ollut.

Vähemmistövaltuutettu suositteli eduskuntapuolueille osoittamissaan vastauksissa ensinnäkin koulutuksen tehostamista. Rasismin vastainen peruskirja velvoittaa puolueita varmistamaan, että kaikki niiden toimintaan osallistuvat tuntevat peruskirjan velvoitteet. Toiseksi vähemmistövaltuutettu kehotti puolueita kiinnittämään huomiota vähemmistöryhmien edustukseen eri tasoilla. Kolmanneksi vähemmistövaltuutettu suositti puolueille peruskirjan velvoitteiden seurannan parantamista. Tämä olisi tärkeää, jotta rasismin vastaisen toiminnan tuloksia voitaisiin jollakin tavoin arvioida.

Nettivihje
Vuoden 2008 vuosikertomuksessa kerrottiin myös vähemmistövaltuutetun aloitteesta sisäasiainministeriön poliisiosastolle vihjepalvelun perustamisesta internetiin. Vastauksessaan poliisiosasto ilmoitti olevansa luomassa internetin vihjepalvelujärjestelmän kansalaisille ja internetin palvelujen tarjoajille, jonka kautta helposti voidaan ilmoittaa poliisille havainnoiduista rikosepäilyistä mukaan lukien ns. nettirasismista. Vastauksessa todettiin, että herjaavaa materiaalia on levitetty internetissä myös niihin henkilöihin kohdistuen, jotka tekevät rasismin vastaista työtä tai ovat ilmoittaneet asiasta poliisille. Tämän takia vihjepalvelun anonymiteetin tärkeys korostuu erityisesti rasististen rikosten osalta. Vuoden 2009 aikana vihjepalvelua ei vielä avattu.

Manne/Romano-TV
Ns. Manne/Romano-TV asian käsittely jatkui vuoden 2009 aikana. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi romanijärjestön valituksen syrjintälautakunnan päätöksestä. Vähemmistövaltuutettu avusti järjestöä valituksen laatimisessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Asian käsittely oli vuoden lopussa vielä kesken.

Raportti ei näköjään noteeraa Halla-ahon oikeudenkäyntiä lainkaan, mutta Olavi Mäenpään vuoden 2007 vaalitenttilausunto sai paljon tilaa.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan -tapauksia oli tullut vähemmistövaltuutetulle 69, kun edellisenä vuonna luku oli 60.