2010-04-03 HS merkintöjä: Lukuja tästä maailmasta, tältä vuosisadalta

[rähmis]

Maahanmuuttoviraston havaintojen mukaan jopa 80–90 prosenttia perheenyhdistämisen nojalla Suomeen pääsyä hakevista somalialaisista on lukutaidottomia.

Hätkähdyttävä luku. Voi kuvitella, mitä ongelmia siitä syntyy suomalaisessa yhteiskunnassa.

Voi koettaa eläytyä myös siihen tilanteeseen, jossa tuollaiset luvut syntyvät.

Suomen vinkkelistä saattaisi luulla, että lukemisen oppimiseen riittävät yksinkertaisissa oloissa lukkari, tupa, keppi ja muutama aapinen. Ne tepsivät Aapoon, Timoon ja jopa Juhaniin. Ei sen pitäisi muuallakaan niin vaikeaa olla. Kuva on silti yllättävän synkkä, kun tutustuu Unescon ja Transparency International -järjestön tuoreisiin selvityksiin.

Maailmassa on kohta seitsemän miljardia asukasta. Lukutaidottomia aikuisia on lähes 800 miljoonaa. Heistä yli puolet asuu neljässä Aasian maassa – Intiassa, Kiinassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa – ja yli sata miljoonaa Afrikassa.

Lähes kaksi kolmesta lukutaidottomasta aikuisesta on naisia. Heidän osuutensa on jopa kasvamaan päin. Afrikassa, arabimaissa ja Etelä-Aasiassa aikuisten naisten lukutaitoisuus oli 2000–2007 samalla tasolla kuin miesten lukutaito 1985–94. Etelä-Aasiassa naiset ehtivät tätä vauhtia miesten tasolle 56 vuoden kuluttua – lastenlastenlasten aikaan.

Kehityksen täytyy tietysti alkaa kouluikäisistä, ja suunta on oikea. Vuonna 2000 Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ikäluokista meni kouluun 58 prosenttia, vuonna 2007 jo 74 prosenttia.

Osa syrjäytyneestä neljänneksestä menee kouluun myöhässä tai pysyy siellä vain lyhyen aikaa. Lapsia, jotka eivät kuuna päivänä ole astuneet luokkahuoneeseen, oli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 19 miljoonaa, ja heistä 12 miljoonaa oli tyttöjä.

Tämä on masentavaa tytöille, sillä silloin kun he menevät kouluun, he menestyvät joko yhtä hyvin tai paremmin kuin pojat.

Joillekin käy oppimisen kannalta huonosti jo ennen kouluikää. Somaliassa lapset saavat niin vähän ravintoa, että kahdella viidestä pituuskasvu häiriintyy. Aliravittu koulun aloittaja on oppimisedellytyksiltään jopa lukukauden verran muita jäljessä.

Esteet eivät lopu, vaikka koulun ovi aukeaisikin. Opetuksen laatu voi olla surkea. Eräissä Afrikan maissa viisi vuotta koulua käyneistä 40 prosenttia ei osannut lukea.

Korruptio ulottuu Afrikassa usein myös koululaitokseen. Vaikka perusopetus olisi lain mukaan ilmaista, koulut saattavat vaatia vanhemmilta maksun. Koulukirjoista, jotka ovat periaatteessa ilmaisia, voidaan pyytää rahaa, tai kirjoja saattaa päätyä luokkaan vain yksi kymmentä oppilasta kohti. Opettaja ehkä järjestää laihaa palkkaansa täydentääkseen niin sanottua pakollista ohjausta, josta on maksettava erikseen.

Koulujen kieliongelmat ovat yleisiä Afrikan maissakin. Niissä on paljon kielivähemmistöjä, jotka eivät saa alkeiskoulutusta omalla kielellään. Se voi jättää lapsen oppimistulokset viiden kuuden vuoden verran muista jälkeen.

Keniaan, Ugandaan, Tansaniaan ja Tšadiin on tullut miljoonia omaa kieltään puhuvia sotapakolaisia Somaliasta, Kongosta ja Sudanista. Keniassa vähemmän kuin kaksi vuotta koulua käyneitä on koko väestöstä 8 prosenttia mutta somalinuorista 70 prosenttia.

Somalian kohdalla Afrikan koulutustilastot näyttävät useimmiten pelkkää viivaa. Syy on pitkä sisäinen sotiminen ja anarkia.

Jotta kaikki lapset saataisiin YK:n vuosituhattavoitteen mukaisesti kouluun vuoteen 2015 mennessä, Afrikka tarvitsisi 2,4 miljoonaa opettajaa lisää. Joissakin maissa se edellyttäisi 20 prosentin lisäpanosta opettajankoulutukseen, olipa talouskriisi tai ei.

Ympäristöasioissa myönnetään, että maapallo on kokonaisuus, ja ilmaston, maan ja veden tila on yhteinen huolenaihe. Saman näkökulman pitää globalisaation vuosisadalla ulottua myös pallon asukaskuntaan. Lukutaidottomuus on kaikkien ongelma, ja se vähenee, kun liikkeelle pannaan ihmisiä, järkeä ja rahaa. Mistä mahtaa olla pahin pula?

Hesari

[suomelle]

Onko tullut ajateltua, että tuossa 80-90 prosentissa saattaisi olla ehkä muutama, joiden luku- ja kirjoitustaito hävisivät samalla kuin passi ja muut paperit katosivat?

Useat tulevat Venäjän kautta ... luku- ja kirjoitustaidottomat ymmärtävät kuitenkin venäläisten aakkosten merkityksen, vai mitä hittoa?

Kuinka moni suomalainen, sieltä vähän huonommista oloista (esim. työtön, kielinä vain suomi ja savo) kuvittelisi selviävänsä ikinä vaikkapa Helsingistä Mogadishuun, yksin ja rahattomana, ilman henkilöpapereita? Älköön kukaan naurattako, please.

Nuo 'taidottomat' tuo Suomeen joku ja tienaa sillä mukavat summat rahaa. Oletettavaa on, että oikeasti täysin rahatonkin tuodaan Suomeen. Matkat maksetaan, ja matkan kestoinen ylöspito. Mutta kun Suomeen on päästy ja taikaseinä avattu, on takaisinmaksun aika.

Tiedän (lähimenneisyydestä) ainakin yhden varman tällaisen tapauksen Suomesta. Että näin.

Rahattomat luku- ja kirjoitusTAITOISETkin tuodaan, sillä he hävitettyään nuo kaikki taitonsa somalia-Suomi -linjalla, ovat takuulla pitkään taikaseinäläisiä.

Miettikääpä itse. Tekisitkö SINÄ juuri noin vastaavassa tilanteessa? Joo joo, ei tarvitse aloittaa niitä 'mä en ikinä, rehellinen jne.', ole hyvä ja vain vastaa kysymykseen. Vaikka vain hiljaa itsellesi.

[Noottikriisi]

Maailmassa on kohta seitsemän miljardia asukasta. Lukutaidottomia aikuisia on lähes 800 miljoonaa. Heistä yli puolet asuu neljässä Aasian maassa – Intiassa, Kiinassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa – ja yli sata miljoonaa Afrikassa.

Hesari

Minusta tuo väite "yli sata miljoonaa Afrikassa" on aika vähättelevä. Käsittääkseni Afrikassa on noin miljardi asukasta ja lukutaitoisuus keskimäärin ehkä 60-70% luokkaa joten parempi arvio olisi yli 300 miljoonaa. Vai laskinko jotain väärin?

[tietotyöläinen]

Maailmassa on kohta seitsemän miljardia asukasta. Lukutaidottomia aikuisia on lähes 800 miljoonaa. Heistä yli puolet asuu neljässä Aasian maassa – Intiassa, Kiinassa, Bangladeshissa ja Pakistanissa – ja yli sata miljoonaa Afrikassa.

Hesari

Minusta tuo väite "yli sata miljoonaa Afrikassa" on aika vähättelevä. Käsittääkseni Afrikassa on noin miljardi asukasta ja lukutaitoisuus keskimäärin ehkä 60-70% luokkaa joten parempi arvio olisi yli 300 miljoonaa. Vai laskinko jotain väärin?

Mietin samaa, mutta selittyisikö se pelkästään sitten sillä, että puhutaan aikuisista lukutaidottomista, ja miljardissa on tietysti lapsetkin mukana.

[Kallioinen Käsi]

Koulujen kieliongelmat ovat yleisiä Afrikan maissakin. Niissä on paljon kielivähemmistöjä, jotka eivät saa alkeiskoulutusta omalla kielellään. Se voi jättää lapsen oppimistulokset viiden kuuden vuoden verran muista jälkeen.


Ihmettelen tätä väitettä. Lapset oppivat vieraita kieliä todella nopeasti kunhan on motivaatiota ja tahtoa.

[Miniluv]

Onko tullut ajateltua, että tuossa 80-90 prosentissa saattaisi olla ehkä muutama, joiden luku- ja kirjoitustaito hävisivät samalla kuin passi ja muut paperit katosivat?

Literacy:    
definition: age 15 and over can read and write
total population: 37.8%
male: 49.7%
female: 25.8% (2001 est.)

CIA Factbookin mukaan näin Somaliassa. Olen ihmetellyt tätä eroa luvuissa.

[Daemonic]

Olen ihmetellyt tätä eroa luvuissa.

Melko varmasti kyse on tulkkien tienestien parantamisesta. Ovathan nuo niin yhteisöllistä porukkaa, että varmasti auttavat maanmiestään tienaamaan.

[Noottikriisi]

Minusta tuo väite "yli sata miljoonaa Afrikassa" on aika vähättelevä. Käsittääkseni Afrikassa on noin miljardi asukasta ja lukutaitoisuus keskimäärin ehkä 60-70% luokkaa joten parempi arvio olisi yli 300 miljoonaa. Vai laskinko jotain väärin?

Mietin samaa, mutta selittyisikö se pelkästään sitten sillä, että puhutaan aikuisista lukutaidottomista, ja miljardissa on tietysti lapsetkin mukana.

Tosiaan, en laskenut lapsia mukaan ja heitä Afrikassa on arviolta 45% väestöstä. Näin ollen jos aikuisia on 550 miljoonaa ja heistä lukutaidottomia 30% niin arvioitu lukutaidottomien määrä olisi 165 miljoonaa eli kyllä "yli sata miljoonaa" on lähempänä kuin yli 300 miljoonaa.

[nimetönkeskustelija]

Kun olen itsekin käynyt länsimaisen koulutusputken, tiedän että pelkkä lukutaito ei riitä mihinkään. Useimmiten tarvitaan peruskoulu ja sen päälle lukio + joku ammattikorkeatutkinto. Toinen vaihtoehto on käydä amis, mutta silloinkin oppivuosia on kertynyt kantasuomalaisella noin 12. Afrikasta tänne lukutaidottomana aikuisena tai murkkuikäisenä muuttaneella on vaihtoehdot työelämässä todella vähissä.

Varamiespalvelut yms. tietysti toivoo saavansa moppaajia ja harjaajia, joilta ei paljon vaadita. He uskovat että kouluttamattomista Afrikkalaisista saadaan hyviä halpatyöntekijöitä orjia. Ongelmaksi nousee vain se, että kokonainen suuri ihmisryhmä kuten pakolaiset ja heidän lapsensa ei välttämättä suostu siivoamaan valkoisen kantaväestön paskoja naurettavalla palkalla. Nykyisen Somalien, Irakilaisten ja Afganistanilaisten työttömyystilastot jo osoittavat nämä väitteet todeksi. Ja jos työttömyysturvat ja sosiaaliedut poistetaan, houkutus siirtyä rikolliseksi on suuri. Se vasta ongelmallista olisi, jos kymmenet tuhannet mamut päättäisivät perustaa rikollisjärjestöjä Suomeen.