2010-04-02 HS: Yhä useampi maahanmuuttajista omistaa asunnon

[rähmis]

Suomeen 1990-luvun alussa tulleista maahanmuuttajista yhä useampi on vuosien aikana kyennyt hankkimaan omistusasunnon.

Esimerkiksi somalialaisista jo 36 prosenttia omisti asunnon vuonna 2007, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin omistusasujien osuus oli vain 8 prosenttia.

Tiedot sisältyvät Helsingin tietokeskuksen tutkijan Suvi Linnanmäki-Koskelan tekemään selvitykseen siitä, miten vuosina 1989–93 Suomeen muuttaneiden asumisolot ovat kehittyneet.

"Tässä tulijaryhmässä on ilmeisesti ollut taloudellisten edellytysten lisäksi selkeä tahto siirtyä omistusasumiseen", Linnanmäki-Koskela tulkitsee.

Tutkimuksessa on seurattu vuosina 1989–93 muuttaneiden ulkomaalaisten elinolojen kehitystä Suomessa.

Tiedot on kerätty väestörekisteristä ja verohallinnon osakehuoneistorekisteristä. Linnanmäki-Koskelan mukaan tiedot pitävät paikkansa yli 90 prosentin varmuudella.

Hän tutkii parhaillaan myös samojen maahanmuuttajien työllisyyskehitystä.

Kun kaikista tutkimusryhmään kuuluvista maahanmuuttajista 24 prosenttia omisti asunnon vuonna 1997, sama osuus oli vuonna 2007 kohonnut 40 prosenttiin.

Kaikista suomalaisista vajaat 72 prosenttia ja helsinkiläisistä vajaat 51 prosenttia asui vuonna 2007 omistusasunnossa.

Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander ei pidä tutkimuksen tulosta yllättävänä. Osa seuranta-aineistosta on peräisin hänen väitöskirjastaan.

"Tämä tutkimus osoittaa osaltaan sen, että maahanmuuttajan sosioekonominen asema paranee voimakkaasti maassaolovuosien myötä. Tätä eivät poikkileikkaustilastot tuo esiin", Forsander toteaa.

Keskeisin asumistilanteeseen vaikuttava tekijä on Forsanderin mukaan maahanmuuttajan asema työmarkkinoilla: ilman työpaikkaa on vaikea saada asuntolainaa.

Hänestä omistusasuminen on hyvä mittari maahanmuuttajien yhteiskuntaan sitoutumisen asteelle.

"Jos miettii, mikä on keskeisin yhteiskuntaan ja varsinkin palkkatyöhön sitouttava tekijä meidän kaikkien näkökulmastamme, niin kyllä se on asuntolaina", Forsander sanoo.

Hesari

[Kari Kinnunen]

"
Esimerkiksi somalialaisista jo 36 prosenttia omisti asunnon vuonna 2007, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin omistusasujien osuus oli vain 8 prosenttia.
"
Ohos, jos pitää paikkansa niin aika kiintoisaa. Tähän voisi myöskin laittaa rinnalle tilasto ko. kansanryhmän työllisyydestä.

Äkistään vaikuttaa melko hurjalta luvulta.

[Mika Mäntylä]

Jos joka kymmenes somali on työelämässä, niin millä ihmeellä se 26% on rahoittanut asuntonsa?

[elven archer]

HS lukee Odea. Oden blogissahan tästä on jauhettu paljon. Ja kyllä, tuo tulos vaikuttaa hyvin epäilyttävältä. Muut tutkimukset antavat ymmärtää ihan muuta.

Laitetaan vielä linkki:
http://www.soininvaara.fi/2010/03/31/osa-somaleista-menestynyt-varsin-hyvin/

[törö]

Jos joka kymmenes somali on työelämässä, niin millä ihmeellä se 26% on rahoittanut asuntonsa?

Tietenkin ottamalla lainaa ja luultavasti uskoen kotoperäisien kuplauunojen tavoin myyvänsä kämpän huimalla voitolla, koska asuntojen hinnat nousevat kuitenkin loputtomiin.

[juge]

Esimerkiksi somalialaisista jo 36 prosenttia omisti asunnon vuonna 2007

Tutkimuksessa on seurattu vuosina 1989–93 muuttaneiden ulkomaalaisten elinolojen kehitystä Suomessa.

Jos melkein 20 v. sitten Siad Barren Moskovan kautta tulleista eliittisomaleista 36 % omistaa asunnon (mitä epäilen sitäkin), niin se ei tarkoita sitä että kaikista sompuista 36 % omistaisi asunnon.

Törkeää vääristelyä.

[Mika Mäntylä]

Jos joka kymmenes somali on työelämässä, niin millä ihmeellä se 26% on rahoittanut asuntonsa?

Tietenkin ottamalla lainaa ja luultavasti uskoen kotoperäisien kuplauunojen tavoin myyvänsä kämpän huimalla voitolla, koska asuntojen hinnat nousevat kuitenkin loputtomiin.

Vähän näin itsekin ajattelin, mutta eivätkös pankit pidä asuntolainalle ehtona säännöllistä ja riittävää tuloa? Ja tätä tuloa on siis joka kymmenennellä? Lapsilisillä ja toimeentulotuella tuskin lainaa saadaan?

[mikkostadista]

Kuinka omistusasunnon omistajien prosentti voi olla somaleiden keskuudessa 36?

Uudenmaan liiton tietopalvelu toteaa syntyperään katsomatta seuraavaa:"Uudellamaalla ja Sipoossa 58 prosenttia vakinaisesti asutuista asunnoista on omistusasuntoja, joissa omistaja itse asuu.  Asutuista asunnoista 38 prosenttia on vapaarahoitteisia tai yhteiskunnan tukemia vuokra-asuntoja."

Samalla Tilastokeskus kertoo tutkimuksessaan vuodelta 2007 seuraavaa:

"Omistusasunto yhä suomalaisten toiveena:

Suomalaisista kotitalouksista 67 prosenttia asui omistusasunnossa vuonna 2005. Omistusasunto on kuitenkin toiveasunto 86 prosentille suomalaisista, vuokra-asunto vain joka kymmenennelle. Suurituloisista yli 90 prosenttia halusi asua ja myös asui omistusasunnossa. Pienituloisimmistakin runsaat 70 prosenttia olisi halunnut omistusasunnon, mutta vain viidennes oli toteuttanut tavoitteensa."

Jos somalialaisten työttömyysprosentti heiluu välillä 80-90%, niin mistä nämä rahat omistusasuntoihin ovat tulleet?

Joko HS kirjoittaa tapansa mukaan pelkkää paskaa, tai sitten tutkimus on rustattu röökiaskin kanteen mutu -tuntumalla parin keppanan jälkeen.

[Kimmo Pirkkala]

HS lukee Odea. Oden blogissahan tästä on jauhettu paljon. Ja kyllä, tuo tulos vaikuttaa hyvin epäilyttävältä. Muut tutkimukset antavat ymmärtää ihan muuta.

Laitetaan vielä linkki:
http://www.soininvaara.fi/2010/03/31/osa-somaleista-menestynyt-varsin-hyvin/

Eiköhän ne lue Hommaa. Ennen vanhaan kansalaiset luki lehtiä pysyäkseen ajan tasalla, nykyään toimittajat lukee tavallisten kansalaisten nettifoorumia pysyäkseen ajan tasalla.

[Ohni]

Jos somalialaisten työttömyysprosentti heiluu välillä 80-90%, niin mistä nämä rahat omistusasuntoihin ovat tulleet?

Koska nuo prosentit eivät heilu välillä 80%-90% vaan välillä 45%-55%.

[Lemmy]

Keskeisin asumistilanteeseen vaikuttava tekijä on Forsanderin mukaan maahanmuuttajan asema työmarkkinoilla: ilman työpaikkaa on vaikea saada asuntolainaa.

Hänestä omistusasuminen on hyvä mittari maahanmuuttajien yhteiskuntaan sitoutumisen asteelle.

"Jos miettii, mikä on keskeisin yhteiskuntaan ja varsinkin palkkatyöhön sitouttava tekijä meidän kaikkien näkökulmastamme, niin kyllä se on asuntolaina", Forsander sanoo.

Onpa taas itsestäänselvyyksistä tehty jokin uutinen 

[erilainen]

Eli... Ratkaisu... Maahantulijalle asuntolaina heti niskaan. Pakko mennä töihin. Maahantulijoille siis ei vuokrattaisi vaan asunto pitäisi aina ostaa. Lopullinen ratkaisu...

[am]

Ei herranjumala! Luitteko te tuota juttua ollenkaan? Kyse ei siis ollut kaikista Suomessa asuvista somaleista, vaan:

Suomeen 1990-luvun alussa tulleista maahanmuuttajista yhä useampi on vuosien aikana kyennyt hankkimaan omistusasunnon.

Esimerkiksi somalialaisista jo 36 prosenttia omisti asunnon vuonna 2007, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin omistusasujien osuus oli vain 8 prosenttia.

Tiedot sisältyvät Helsingin tietokeskuksen tutkijan Suvi Linnanmäki-Koskelan tekemään selvitykseen siitä, miten vuosina 1989–93 Suomeen muuttaneiden asumisolot ovat kehittyneet.

Tekisi mieli sanoa, että joillekin kriittisille sana somali aiheuttaa ilmeisesti jonkinlaisen älyllisen taantumisen, joka vaikuttaa lukutaitoa vahvasti heikentävästi.

Vähän kriittisyyttä arvon kriittiset! tai sitten meitä pidetään ihan aiheesta hölömöinä  

[ElinaElina]

Jos mielikuva syntyy kriittisilläkin väärä, silloinhan juttu on tehtailtu niinkuin mokukoneisto tarkoittikin.

[am]

Jos mielikuva syntyy kriittisilläkin väärä, silloinhan juttu on tehtailtu niinkuin mokukoneisto tarkoittikin.

Anteeksi nyt vain. Tuosta tekstistä syntyy väärä mielikuva vain, jos sen lukaisee täysin hutaisemalla. Tai sitten, kuten sanoin, sana somali jo itsessään riittää romuttamaan joidenkin kriittisten lukutaidon.

[Miniluv]

Ei asiaa kyllä oikein tuon selvemmin voi ilmaista. Hyvä, että joku lukee kunnolla.

Let's be careful out there.

[ämpee]

Suomeen 1990-luvun alussa tulleista maahanmuuttajista yhä useampi on vuosien aikana kyennyt hankkimaan omistusasunnon.

Venäjältä muuttaneilla ei ole mitään hankaluutta ymmärtää oman asunnon merkitystä, eikä monesti edes estettä yrittää tälläisen hankkimista.
Tunnen tapauksia...

[mikkostadista]

Jos somalialaisten työttömyysprosentti heiluu välillä 80-90%, niin mistä nämä rahat omistusasuntoihin ovat tulleet?

Koska nuo prosentit eivät heilu välillä 80%-90% vaan välillä 45%-55%.

Tähän pieni eriävä näkökanta, 45-55 prosentin työttömyysaste näyttää pieneltä ja hyvältä, koska siihen ei ole laskettu työvoimakoulutuksessa ja erilaisissa työllistämisprojekteissa, ym. keinohengitys vipstaakkeleissa olevia somaleita. Heidän osuutensa mukaanlukien prosentti nousee sinne 80 paremmalle puolelle.

[ElinaElina]

Jos katsotaan kaikkia maahanmuuttajia, niin suomalaisen puolisona luokitellaan omistusasunnon omistajaksi, kun suomalainen on ollut päätekijänä asuntoasioissa avioliitossa.

[mikkostadista]

Täytyykin kysellä tutulta asunnonvälittäjältä pientä silminnäkijälausuntoa ostajaehdokkaiden summitaisesti arvioidusta etnisestä taustasta...

[KJ]

Jos joka kymmenes somali on työelämässä, niin millä ihmeellä se 26% on rahoittanut asuntonsa?

Tietenkin ottamalla lainaa ja luultavasti uskoen kotoperäisien kuplauunojen tavoin myyvänsä kämpän huimalla voitolla, koska asuntojen hinnat nousevat kuitenkin loputtomiin.

Vähän näin itsekin ajattelin, mutta eivätkös pankit pidä asuntolainalle ehtona säännöllistä ja riittävää tuloa? Ja tätä tuloa on siis joka kymmenennellä? Lapsilisillä ja toimeentulotuella tuskin lainaa saadaan?

Niin, ja jos korot eivät ole islamissa sallittuja, niin mistä mahtaa saada korotonta asuntolainaa?

[mikkoR]

Vaikka puheena olisikin ne 1990 alun somalit niin siltikin ihmettelen tuota lukua, hienoahan se on toki jos on totta ja osoittaa että ovat sopeutuneet mahdottoman hyvin yhteiskuntaan.

[suomelle]

Vaikka puheena olisikin ne 1990 alun somalit niin siltikin ihmettelen tuota lukua, hienoahan se on toki jos on totta ja osoittaa että ovat sopeutuneet mahdottoman hyvin yhteiskuntaan.

Jos luku pitää paikkansa, porukka sattui nyt vaan olemaan niitä, joilla oli mukanaan kaikki Somalian rahat. Tietenkin niitä piti ensialkuun vähän piilotella.

[mikkoR]

Mutta jutussa puhutaan tietojen keräämisestä eri paikoista ja vakuutellaan niiden olevan 90% oikein, miten verottajalta saa tälläisiä tietoja?

[Ullanlinna]

Tämä kommentti HS:n keskustelussa saattaa selventää asiaa:

Tutustuin hiukan tutkimukseen. Eli esim. vuosina 89-93 muuttaneiden somalien osalta viimeisimmästä vuoden 2007 tilastosta oli siivottu kansalaisuuden saaneet (joita huomattava osa), pois muuttaneet ja kuolleet. Eli viimeisin otanta on todella pieni. Tästä syystä ero muihin kyseisestä asiasta tehtyihin tutkimuksiin on niin huomattava, muutama asunnon ostanut asioimistulkki perheineen nostaa omistusasujien määrää kymmeniä prosentteja. Todellisuuden kanssa tällä ei sitten ole kuitenkaan mitään tekemistä.

[törö]

Jos joka kymmenes somali on työelämässä, niin millä ihmeellä se 26% on rahoittanut asuntonsa?

Tietenkin ottamalla lainaa ja luultavasti uskoen kotoperäisien kuplauunojen tavoin myyvänsä kämpän huimalla voitolla, koska asuntojen hinnat nousevat kuitenkin loputtomiin.

Vähän näin itsekin ajattelin, mutta eivätkös pankit pidä asuntolainalle ehtona säännöllistä ja riittävää tuloa? Ja tätä tuloa on siis joka kymmenennellä? Lapsilisillä ja toimeentulotuella tuskin lainaa saadaan?

Niin, ja jos korot eivät ole islamissa sallittuja, niin mistä mahtaa saada korotonta asuntolainaa?

Rahassa on se merkillinen piirre, että se saa fundamentalistin tinkimään periaatteistaan. Mikään ei ole yhtä ahne kuin uskonlahko.

Edit: tulihan taas sotkettua...

[mikkostadista]

Vaikka puheena olisikin ne 1990 alun somalit niin siltikin ihmettelen tuota lukua, hienoahan se on toki jos on totta ja osoittaa että ovat sopeutuneet mahdottoman hyvin yhteiskuntaan.

Jos luku pitää paikkansa, porukka sattui nyt vaan olemaan niitä, joilla oli mukanaan kaikki Somalian rahat. Tietenkin niitä piti ensialkuun vähän piilotella.

Aikalailla vierestä katselin 1990-luvun alun somalialaisten moniosaajien maahantuloa. Mistään kovin kiivaasta sopeutumisesta ei ainakaan 90-luvulla voitu puhua.
Ihmettelen suuresti jos muutos parempaan on tapahtunut, mikäli näin on käynyt niin hyvä niin...lienevät kotona työskentelemässä päätteiden parissa etätyönä...

[Ohni]

Tähän pieni eriävä näkökanta, 45-55 prosentin työttömyysaste näyttää pieneltä ja hyvältä, koska siihen ei ole laskettu työvoimakoulutuksessa ja erilaisissa työllistämisprojekteissa, ym. keinohengitys vipstaakkeleissa olevia somaleita. Heidän osuutensa mukaanlukien prosentti nousee sinne 80 paremmalle puolelle.

Toisaalta tuossa ei ole mukana toisen polven somaleja joiden työllisyys tilanne on luultavasti parempi kuin ensimmäisen polven somalimaahanmuuttajilla. Tuollainen lukujen heitto faktoina on ehkä ärsyttävimpiä piirteitä tälläisillä foorumeilla.

[BeerBelly]

Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander ei pidä tutkimuksen tulosta yllättävänä. Osa seuranta-aineistosta on peräisin hänen väitöskirjastaan.

"Tämä tutkimus osoittaa osaltaan sen, että maahanmuuttajan sosioekonominen asema paranee voimakkaasti maassaolovuosien myötä. Tätä eivät poikkileikkaustilastot tuo esiin", Forsander toteaa.

Googletin viharikoksenomaisesti Forsanderin väitöskirjan. Siellä oli mielenkiintoisia pätkiä joita postailen tähän.

1990-luvun alkuvuosina Somaliasta ja entisestä Jugoslaviasta tulleet turvapaikanhakijat
olivat suurelta osin yksinäisiä nuoria miehiä. Somaliasta tulleet olivat kehitysmaan
olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen koulutettuja: useimmat olivat kotoisin kaupungeista,
osasivat lukea ja olivat käyneet vähintään oman maansa peruskoulun (vrt.
Alitolppa-Niitamo & Ali 2001; Alitolppa-Niitamo 2001a; 2001b). Myöhemmin 1990-
luvun kuluessa naisten ja perheellisten määrä näissä ryhmissä lisääntyi perheenjäsenten
hakeutuessa Suomeen ja virallisten perheenyhdistämisten toteuduttua. Näiden
myöhemmin tulleiden koulutustaso ja luku- ja kirjoitustaito oli heikompi kuin aiemmin
1990-luvulla tulleilla.

Esimerkiksi Somalian
tapauksessa jo 1980-luvun lopulla maasta lähti presidentti Siad Barren aikana
epäsuosiossa olleita ryhmiä, ja joitain turvapaikanhakijoita tuli Suomeen jo tuolloin.
Somalian sisällissodan puhkeamisen jälkeen 1990-luvun alkuvuosina Suomeen tulleet
olivat koulutetumpia ja yhteiskunnallisesti vahvemmassa asemassa kuin myöhemmin
tulleet. Köyhemmät ja yhteiskunnassa heikommilla olleet ryhmät päätyivät
massapakotilanteissa yleensä naapurimaihin Keniaan ja Etiopiaan, joista jotkut päätyivät
myöhemmin perheenyhdistämisen kautta länsimaihin. (Alitolppa-Niitamo &
Ali 2001; Alitolppa-Niitamo 2001a; 2001b).

Useimmat Suomeen päätyneet pakolaiset - sekä turvapaikanhakijoina että kiintiöpakolaisina
tulleet - ovat tulleet monen maan kautta. Esimerkiksi somalialaista monet opiskelivat
stipendin turvin Neuvostoliitossa. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen loppuivat stipendit
ja oleskeluoikeus, ja samoihin aikoihin alkanut Somalian sisällissota sai monet
hakemaan turvapaikkaa muista maista yhdessä muiden Somaliasta paenneiden kanssa.

Eli kuten Soininvaara-ketjussa arveltiin, 1990-alun tulijat olivat selkeästi paremmin koulutettuja kuin nykyisin tulevat, pääsääntöisesti lukutaidottomat paimentolaiset.

Pakolaisryhmien keskimääräinen
työllisyysaste on maahanmuuttajien keskinäisessä vertailussa heikko, mutta ne, jotka
ovat onnistuneet työllistymään, tienaavat kohtuullisesti. Tämä johtunee pakolaisten vahvasta edustuksesta julkisella sektorilla: esimerkiksi koulutusalan palkkataso sijoittuu
toimialoittaisessa vertailussa kärkipäähän (Tilastokeskus 1999, 7).

Julkisista palveluista opetus-, sosiaali- ja terveydenhuoltosektori työllistävät maahanmuuttajia.
Erityisesti opetus- ja sosiaalialalla on usein kysymys nimenomaan ns. etnospesifeistä
työtehtävistä, joissa tuotetaan omakielisiä ja -kulttuurisia palveluita segmentoituneelle maahanmuuttajaryhmille. Tällöin palvelun tuottajalla ja vastaanottajalla
on usein sama etninen tausta.

Epäilemättä 1990-luvun alussa tulleilla pakolaisilla on vahva asema niin kielen- kuin uskonnonopettajinakin kuin muissakin "etnospesifisissä" ammateissa. Julkisin varoin, kuinkas muutenkaan.

Universalistiset hyvinvointivaltiot ovat keksineet kulttuurin ongelmaan maahanmuuttajatyössä
ratkaisun, joka mahdollistaa sen, että toimenpitein voidaan ottaa hallintaan
myös kulttuurista aiheutuvat ongelmat. Virkamiestoiminnassa, erityisesti maahanmuuttajapalveluissa,
on paljon tehtäviä, jotka ovat tehtävänmäärittelyltään kulttuuritulkkausta.
Nämä tehtävät on usein lähtökohtaisesti määritelty etnospesifeiksi, ne toisin
sanoen on omistettu maahanmuuttajille, joilla on riittävästi suomispesifejä taitoja ollakseen
luotettavia, mutta heillä on myös kulttuuri. Osaamisensa varassa he pystyvät
kääntämään mystistä ja selittämätöntä virkamiesten kielelle eli "riisumaan" maahanmuuttaja-
asiakkaan tarpeet kulttuurista, jolloin tarpeet ovat luokiteltavissa ja toimenpiteet
voidaan kohdistaa norminmukaisessa järjestyksessä. Kulttuuritulkit mahdollistavat
sen, ettei keskiötä edustava virkamies joudu suoraan tekemisiin kaoottisen ja selittämätöntä
kulttuuria edustavan kanssa, vaan väliin mahtuu kulttuuritulkin mentävä toimi.

Kulttuuritulkkeihinkin meillä on varaa. Kelpaakohan tämä titteli vaalilautakunnalle? Maltan tuskin odottaa Virheiden vaalimainoksia missä ammattina mainittu "kulttuuritulkki"

Loppuun pieni kevennys

"Luokassa oppilaat keskustelivat siitä, mille linjalle hakeutuisivat opiskelemaan
ammattikoulussa. Poika ehdotti toiselle: 'Valitaan kuljetusala,
sitten me voidaan aloittaa kuljetusbisnes Somalian ja Kenian välillä.
Sillä alalla tulee olemaan paljon mahdollisuuksia.' Myöhemmin
poika muutti mieltään ja harkitsi merenkulkualan koulutusta, jotta voisi
myöhemmin hankkiutua töihin Jemenin ja Somalian välillä kulkeville
laivoille." (Alitolppa-Niitamo 2001b, 141.)

[BeerBelly]

Toisaalta tuossa ei ole mukana toisen polven somaleja joiden työllisyys tilanne on luultavasti parempi kuin ensimmäisen polven somalimaahanmuuttajilla. Tuollainen lukujen heitto faktoina on ehkä ärsyttävimpiä piirteitä tälläisillä foorumeilla.

Toisen polven somaleista vanhimmat on parikymppisiä ja nuorisotyöttömyys on todella korkealla joten enpä menis vannomaan.