1992-03-13 HS:Suurin osa ulkomaalaisista jää asumaan pääkaupunkiseudulle

[skrabb]

HS - Kaupunki - 18.3.1992 - 4948 merkkiä - 1. painos

Kaupunkisivut aloittaa muuttajista kertovan kirjoitussarjan

Suurin osa ulkomaalaisista jää asumaan pääkaupunkiseudulle EY-jäsenyys houkuttelisi koulutettuja suomalaisia muuttamaan muualle Eurooppaan
Kati Juurus

Anu Nousiainen

Jäsenyys Euroopan yhteisössä EY:ssä ei välttämättä tuo Suomeen suurta määrää ulkomaalaisia, sillä EY:n omat kansalaiset eivät liiku paljon.

"Muuttopaine tulee muualta", ennustaa Turun siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Jouni Korkiasaari.

"Jäsenyys EY:ssä voi merkitä sitä, että koulutettu väestö lähtee Suomesta Eurooppaan entistä innokkaammin. Joidenkin arvioiden mukaan 3-4 prosenttia suomalaisesta työvoimasta työskentelisi ulkomailla, jos Suomi liittyy EY:hyn", Korkiasaari sanoo.

Uusi ongelma onkin, mistä saadaan ammattitaitoisia työikäisiä lähtijöiden tilalle. Kun oma koulutettu työvoima muuttaa ulkomaille ja väestöpyramidi on jo ennestään vinoutunut, Suomeen tarvitaan lisää työväkeä viimeistään silloin, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään vuoden 2010 tienoilla.

Euroopan yhdentyvillä työmarkkinoilla ammattitaidottoman työvoiman kysyntä vähenee ja koulutetun työvoiman kysyntä lisääntyy. Maat joutuvat kilpailemaan tasokkaasta työvoimasta palkoilla sekä asunto- ja veroeduilla.

"Kaikki tietysti riippuu siitä, onko Suomessa ensituhannella enää työtä. Yritykset voivat lähteä täältä pois joko EY:hyn tai itärajan taakse, koska siellä on halpaa työvoimaa", Korkiasaari huomauttaa.

Laittomat siirtolaiset jäävät tulomaahan

EY-maihin olisi tulossa loputtomasti uutta työvoimaa yhteisön ulkopuolelta, erityisesti Pohjois-Afrikasta. Jos taloudellinen tilanne paranee, eurooppalaisilla yrityksillä on suuri houkutus palkata halpoja vierastyöläisiä.

Toistaiseksi EY:ssä ollaan kiristämässä siirtolais- ja pakolaispolitiikkaa. Väkeä tulee silti laittomasti. Laittomat siirtolaiset eivät kuitenkaan pääse liikkumaan EY:n tai Etan sisällä esimerkiksi Suomeen, vaan he jäävät tulomaihin Ranskaan, Espanjaan ja Italiaan.

"Suomeen ei tulla niinkään lännestä ja etelästä vaan idästä. Laillisesti ja laittomasti", Korkiasaari arvelee.

"Suomi muuttuu monikulttuuriseksi aika hitaasti. Jos ulkomaalaisten määrä lisääntyy samaa vauhtia kuin parin viime vuoden aikana, meillä on vuonna 2000 noin 100000 ulkomaalaista. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö tahti jatkuisi."

Työministeriön tutkimuksen mukaan Suomeen pitäisi vuosina 1991-2000 muuttaa 168000 pysyvää siirtolaista, jotta väkiluku pysyisi nykyisellään.

Helsingin seutu houkuttelee eniten

Suuri osa ulkomaalaisista muuttaa pääkaupunkiseudulle, jossa on ennestään enemmän muiden kulttuurien edustajia. Suomen ulkomaalaisista puolet asuu Uudellamaalla.

Helsingissä asui viime vuonna 6892 ulkomaan kansalaista ja 6461 ulkomailla syntynyttä Suomen kansalaista. Suurin ulkomaalaisryhmä oli venäläiset. Heitä asui viime vuonna Helsingissä 1170.

Seuraavaksi eniten Helsingissä asui ruotsalaisia, amerikkalaisia, saksalaisia ja brittejä.

Suomi on menettänyt paljon väkeä ulkomaille ja saanut tilalle vähän tulijoita. Ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on vain 0,7 prosenttia eli pienempi kuin missään muussa Euroopan maassa.

Suomessa asui helmikuun alussa 37388 ulkomaan kansalaista. Lukuun sisältyvät myös ulkomaan kansalaisina Suomeen muuttaneet ulkosuomalaiset. Yhteensä Suomen ulkomaalaiset edustavat 137 kansallisuutta ja puhuvat 84:ää eri kieltä.

Sadan viime vuoden aikana yli miljoona suomalaista on muuttanut ulkomaille. Nyt ulkomailla asuu noin 330000 Suomessa syntynyttä ihmistä. Jos toisen polven suomalaisetkin lasketaan, ulkomailla asuu runsas 630000 suomalaista. Eniten suomalaisia on Ruotsissa.

Suomi on luovuttanut väkeään ulkomaille suhteellisesti kolmanneksi eniten Euroopassa. Vain irlantilaiset ja norjalaiset ovat muuttaneet meitä enemmän pois kotimaastaan.

Tällä hetkellä Suomi on jo muuttunut maastamuuttomaasta maahanmuuttomaaksi: tänne muuttaa nykyään enemmän ihmisiä kuin täältä muuttaa pois.

Turvapaikanhakijoita tuli Suomeen viime vuonna 2137 eli vähemmän kuin 1990, jolloin hakijoiden määrää nostivat somalien ryhmät. Silti lehdissä puhuttiin jatkuvasti pakolaistulvasta ja turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäisestä kasvusta.

Aikaisemmin Suomeen on tullut huomattavasti suurempiakin pakolaismääriä. Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomeen saapui venäläisiä, inkeriläisiä ja itäkarjalaisia pakolaisia. Vuonna 1922 heitä oli yhteensä 33500. Toisen maailmansodan aikana Suomi vastaanotti 60000 inkeriläistä ja asutti pysyvästi 400000 karjalaista.

http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kaupunkisivut+aloittaa+muuttajista+kertovan+kirjoitussarjanSuurin+osa+ulkomaalaisistaj%C3%A4%C3%A4+asumaan+p%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulleEY-j%C3%A4senyys+houkuttelisi+koulutettuja+suomalaisia+muuttamaan+muualleEurooppaan/920318052?free=Jos Suomi liittyy EY&date=1990&advancedSearch=&

[Ano Nyymi]

Taas joku heikkoälyinen toimittelija sekoittaa, luultavasti tahallaan, sosiaalietuuksien perässä tulevat ulkomaalaiset ja Suomen kansalaisia olleet karjalan evakot.


Ihan oikeasti toimittajat, karjalan evakot olivat kokoajan suomen kansalaisia!!!

Mikä siinä on niin vaikeaa käsittää?

[Iloveallpeople]

Taas joku heikkoälyinen toimittelija sekoittaa, luultavasti tahallaan, sosiaalietuuksien perässä tulevat ulkomaalaiset ja Suomen kansalaisia olleet karjalan evakot.


Ihan oikeasti toimittajat, karjalan evakot olivat kokoajan suomen kansalaisia!!!

Mikä siinä on niin vaikeaa käsittää?

No ei kai kahdeksassatoista vuodessa voida vielä olettaa asian selkiytyvän.

[Kansankiihottaja]

Voin vain kuvitella, millaisen sadatteluryöpyn ukko-vainaa (ja kaikki muutkon evakot) päästäisi ilmoille, jos eläisi ! Suututtaa ja ihmetyttää tuo ainainen evakoiden vertaaminen nykyajan sosiaalietuisuuksien perässä maasta toiseen valuvaan kv. onnenonkijaan.

Saanen huomattaa toimittajaa, että meiltä palattiin heti takaisin Karjalaan jatkosodan alun jälkeen ja moni sai jo talot valmiiksi, kunnes taas piti lähteä. Hinku takaisin on edelleen kova - siitä lisää täällä http://prokarelia.net/fi/ ja täällä http://www.tie.to/karjala/

Eiköhän tuo jo kerro aika lailla siitä, mihin ovat edelleen valmiita.

[pelle12]

Taas joku heikkoälyinen toimittelija sekoittaa, luultavasti tahallaan, sosiaalietuuksien perässä tulevat ulkomaalaiset ja Suomen kansalaisia olleet karjalan evakot.


Ihan oikeasti toimittajat, karjalan evakot olivat kokoajan suomen kansalaisia!!!

Mikä siinä on niin vaikeaa käsittää?

No ei kai kahdeksassatoista vuodessa voida vielä olettaa asian selkiytyvän.

Ja nuivathan ne vain samaa mantraa hokevat. Just joo.

[nimetönkeskustelija]

Tämä pisti silmään:

Turvapaikanhakijoita tuli Suomeen viime vuonna 2137 eli vähemmän kuin 1990, jolloin hakijoiden määrää nostivat somalien ryhmät. Silti lehdissä puhuttiin jatkuvasti pakolaistulvasta ja turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäisestä kasvusta.

Näin se kansa pikku hiljaa tottuu. Kun aluksi tulee tuhat pakolaista, kauhistellaan tulvaa. No nyt tulee 6000, eikä media puhu vielä tulvasta. Pian tulee varmasti se Vanhasen lupaama 30 000 vuodessa.

Viherväki käyttää tällasesta tilanteesta "sammakkovertausta". Jos sammakko heitetään tulikuumaan veteen, se hyppää hädissään pois ja pelastuu (toinen maailmansota ja Venäläisten rynnäkkö Suomeen). Jos sammakko taas pistetään haaleaan veteen ja vettä kuumennetaan hitaasti, sammakko ei tajua lämpötilan nousevan ja käristyy elävältä (nykyinen maahanmuutto).

[Roope]

Erityisesti afrikkalais- ja eteläaasialaistaustaiset ovat keskittyneet Helsingin seudulle. Suomessa asuvista Afrikan maiden kansalaisista 62 prosenttia asuu seudulla. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kieliä puhuvista lähes puolet asuu täällä, mutta Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden kieliä puhuvista lähes 80 prosenttia, ja Suomen kuudenneksi suurimmasta kieliryhmästä, somalinkielisistä 84 prosenttia asuu Helsingin seudulla. Aasian maiden kansalaisista puolet asuu seudulla, mutta Etelä-Aasian kieliryhmistä yli 75 prosenttia asuu täällä.

Vieraskielisten lasten määrä ja osuus kasvavat nopeasti. Vuosituhannen alussa seudulla asui 11 500 vieraskielistä 0-15-vuotiasta lasta, vuonna 2009 määrä oli 20 000 eli 8,2% kaikista lapsista. Osuus on suurin Helsingissä, 12,2 %, Vantaalla 10,3 %, Espoossa 8,1 ja kehyskunnissa vain 2,1 %.

Seudun päivähoitoikäisistä vieraskielisistä lapsista yli puolet kuuluu Afrikan ja Aasian kieliryhmiin. Lasten määrä kasvoi 1990-luvulla nopeimmin "Muun Afrikan" kieliryhmään kuuluvassa somalialaisväestössä, mutta kasvu pysähtyi 2000-luvulla. Nopeimmin on sen jälkeen kasvanut Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, jonka lasten määrä on liki kolminkertaistunut tällä vuosituhannella. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla nopeimmin on kasvanut kuitenkin Baltian kieliryhmään kuuluvien lasten määrä.

Peruskouluikäisten lasten määrä on kasvanut 2000-luvulla selvästi eniten muun Afrikan kieliryhmässä, yli 2,5-kertaistunut. Baltian ja Venäjän-kieliryhmissä on alkanut viime vuosina uusi nopeamman kasvun aika. Tässäkin ikäryhmässä noin puolet lapsista on taustaltaan Afrikasta ja Aasiasta. Ammattiopetus- ja lukioikäisten, 16—19-vuotiaiden määrä on kääntynyt laskuun suurimmissa,  venäjän ja muun Afrikan kieliryhmissä. Nopeimmin on kasvanut Lähi—Idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä.

0-6-vuotiaita lapsia, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, asuu Helsingin seudulla nyt 9 400. Heidän määränsä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 16 000:een ja vuoteen 2030 mennessä 20 000:een. Vieraskielisten lasten väestöosuus lähes kaksinkertaistuu nykyisestä 8,7:sta 15,6 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Peruskouluikäisiä 7-15-vuotiaita vieraskielisiä asuu seudulla nyt 10 500 ja heidän määränsä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 18 000:een ja vuoteen 2030 mennessä 25 000:een. Väestöosuus kasvaa nykyisestä 7,8:sta prosentista 16,3:een prosenttiin vuonna 2030.

Vieraskielisten 16-19-vuotiaiden määrä on nyt seudulla 5 000 ja määrän ennustetaan kasvavan 7 500:aan vuonna 2020 ja 11 100:aan vuonna 2030. Osuus koko ikäryhmästä on nyt 7 prosenttia ja se kasvaa 17 prosenttiin vuonna 2030.

Seudun työikäisen väestön määrä kasvaa ensi vuosikymmenellä vieraskielisen väestön kasvun ansiosta, sillä suomen-, ruotsin ja saamenkielisten 20—64-vuotiaiden määrä kääntyy laskuun jo vuoden 2010 aikana. Vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön määrä kasvaa 80 000 hengellä, mutta kotimaankielisen väestön määrä vähenee 15 000:lla. Vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan 95 000:lla nykyisestä 72 000:sta

Päivähoitoikäisten määrän kehitykseen vaikuttaa etenkin syntyvyys. Naisten hedelmällisyyteen (ts. synnytystodennäköisyyteen) perustuvien oletusten mukaisesti Afrikan ja Lähi-idän kieliryhmiin kuuluvien lasten määrän ennustetaan kasvavan muita ryhmiä nopeammin, ja näiden kahden kieliryhmän yhteenlaskettu osuus seudun koko väestön 0-6-vuotiaista lapsista kohoaa tasaisesti kuuteen prosenttiin vuonna 2030. Muiden kieliryhmien määrän ja väestöosuuden kasvu hidastuu 2020-luvulla.

Peruskouluikäisten kehitys seuraa muutaman vuoden viiveellä nuoremman ikäryhmän kehitystä, mutta venäjänkieliset säilyvät vielä sen suurimpana ryhmänä.

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010–2030 (pdf, 68 sivua)

Tutkimus perustuu näköjään vanhentuneille tiedoille, joten 20 vuoden ennusteet ovat täysin pielessä. Tiedetään jo nyt, että esimerkiksi somalialaisten määrä kasvaa lähivuosina nopeammin kuin edes 90-luvun alussa. Sitä ei näy Helsingin ennusteessa lainkaan, vaikka tutkimuksessa todetaan 84 prosentin somalinkielisistä asuvan Helsingin seudulla.

Kysymys kuuluukin, onko tutkimuksessa käytetty tahallaan vääriä alkuoletuksia, jotta vuoden 2030 prosentit saataisiin vaikuttamaan siedettävämmiltä.

[Anti-Utopisti]

Jos sammakko heitetään tulikuumaan veteen, se hyppää hädissään pois ja pelastuu (toinen maailmansota ja Venäläisten rynnäkkö Suomeen). Jos sammakko taas pistetään haaleaan veteen ja vettä kuumennetaan hitaasti, sammakko ei tajua lämpötilan nousevan ja käristyy elävältä (nykyinen maahanmuutto).

Olen jo muutaman vuoden ajan pohtinut ihmeissäni tätä nimenomaista kysymystä. Onnistuin kuitenkin vasta äskettäin vihdoin ja viimein järkeilemään uskottavan selityksen sille, miksi tuossa vertauksessa sammakolle käy huonosti.

Vastaus on joka tapauksessa sellainen, että tämä on alitapaus yleisemmästä ongelmakentästä edistymisen seurannan puuttuminen. Tarkemmin sanoen erilaisten yhteiskunnallisten (ja toki muunkintyyppisten) prosessien edistymistä voidaan seurata mittareilla ja mittaamisella. Näiden käyttöönotto ja systemaattinen hyödyntäminen ovat oma kognitiivisen lahjakkuuden tyyppinsä, joka lienee valitettavasti varsin kehittymätön useimmilla ihmisillä.

Kyllä se sammakkokin onnistuisi hyppäämään ajoissa pois, jos se osaisi mitata jatkuvasti veden lämpötilaa ja tekisi lisäksi ajoissa suunnitelmat, miten kannattaa toimia missäkin mittarin ilmaisemassa tilanteessa.

Esimerkiksi johtamisen ja strategian oppiaine kauppatieteessä on pitkälti vain sitä, että pyritään systematisoimaan yrityksen toiminnan mittaamista, suunnitelmien tekoa ja seurantaa. Se onkin liikealalla aivan välttämätöntä, tai muuten moni yritys päätyisi konkurssiin heti alkutaipaleellaan.

Myös yhteiskuntatieteelliset aineet ja politiikka kiinnostavat minua, mutta näillä aloilla yhtä systemaattinen mittaaminen ja suunnitelmien teko on harvinaisempaa. Tämä mittareiden ja suunnitelmallisuuden vähäinen määrä politiikassa ei lakkaa hämmästyttämästä minua. Ihmettelen, kuinka kukaan politiikan harrastaja voi ylipäätään kuvitella, että minkäännäköistä edistystä voitaisiin saada ikinä aikaiseksi politiikassa ilman systemaattista suunnittelua ja mittareiden käyttöä. Se olisi vähän sama kuin pyrkisi huippu-urheilijaksi harjoitellen fiilispohjalta milloin sattuu huvittamaan laatimatta ikinä minkäänlaista harjoitussuunnitelmaa. Mutta ehkäpä selitys on yksinkertaisesti se, että politiikassa "valde maksaa", joten ei ole ollut samanlaista tarvetta kuin liikealalla suunnitelmien tekemiseen ja seurantaan sopivilla mittareilla.

Hommassa ollaan onneksi päästy tämän ongelman suhteen jo hieman eteenpäin, koska käytössä on mm. turvapaikanhakijoiden määrän ja turvapaikkakeskusten perustamisen seuranta. Mutta vastaava seuranta pitäisi ulottaa monille muillekin maahanmuuttokriitikoiden kannalta keskeisille osa-alueille kuten esimerkiksi maahanmuuttajien määrään pääkaupunkiseudulla ja Suomen eri osissa.


[email protected]