Järki käteen - kehitysapu ja humanitaarinen maahanmuutto

[Maisterinna]

Alaikäisen ankkurilapsen vuosi vastaanottokeskuksessa maksaa tutun 57 000 euron summan. Ei ole tehokasta auttamista. Björn Wahlroos hiljattain kommentoi, että kehitysapu on rahan kantamista kankkulan kaivoon. Onko mitään keinoja auttaa köyhiä maita, ilman että mennään järjettömän tuhlauksen poluille?

Tahtoisin kuulla teidän ideoitanne. Itselläni on mielessä seuraavaa:

1. Kehitysmaiden kaupan tukeminen.
Suomen ja koko EU:n tulisi tukea kehitysmaiden omaa elintarvike- ja muuta tuotantoa. Esimerkiksi Reilun kaupan tuotteille voisi antaa veroetua, jolloin ne olisivat kilpailukykyisempiä. Reilussa kaupassa valvotaan tuotanto-oloja ja maksetaan viljelijöille parempaa palkkaa. Myös suuryrityksille (Chiquita, Nestle) pitäisi antaa mahdollisuus näihin veroetuihin, mikäli ne ryhtyvät Reilun kaupan kaltaiseen tuotantopolitiikkaan.

2. Pienlainoja kehitysmaiden yrittäjille.
KIVA:n ja Naistenpankin kaltainen hyväntekeväisyys on suotavaa, sillä se lisää yrittelijäisyyttä ja työllisyyttä.

3. Suojakotien tukeminen hädänalaisissa maissa.
Mielestäni Ruotsin idea lastenkodin rakentamisesta Afganistaniin on erinomainen. Uskon, että ihmisten on helpointa olla oman kulttuurinsa parissa. Rahallisestikin tällainen ratkaisu lienee kaikkein parhain. Lastenkotien lisäksi täytyisi tukea esimerkiksi naisten turvakoteja ja pakolaisleirejä. Näissä apupisteissä täytyisi pyrkiä pitämään esimerkiksi kotieläimiä tai harjoittamaan jotain muuta tuottavaa toimintaa, ettei mene autettavien passivoinniksi.

4. Kehitysmaiden turismin tukeminen.
Kuinka monta kiinnostaisi tehdä kunnon safarirundi, löhöillä Mombasan rannoilla tai nähdä Jemenin Sanaan piparkakkutalot (maailmanperintökohde), mutta tolkuttomat hinnat, malaria ja ryöstetyksi tai tapetuksi tuleminen arveluttavat? Länsimaissa monella on rahaa ja seikkailumieltä, monissa kehitysmaissa taas on turistittomia seutuja ja kauniita paikkoja koluttaviksi. Jos lentoyhteyksiin panostettaisiin, ja hotelleihin, turvallisuuteen, infrastruktuuriin ja hygieniaan laitettaisiin rahaa, niin yhtälö voisi koitua kaikkien eduksi.

5. Aggressiivinen ehkäisyvalistus.
Minun mielestäni kehitysapua voisi toimittaa ehkäisypillereiden ja kondomien muodossa.

Monet yllä mainituista kohdista nojaavat työllisyyden lisäämiseen. Minusta kaikkien ongelmien isä on ihmisten toimettomuus ja toivottomuus. Muuan Etiopian somilipakolainen (lääkäri) kommentoi minulle, että hänen mielestään Afrikan suurin ongelma on epäusko siitä, että tulevaisuus tuo mitään hyvää. Siinä tilassa ihmiset helposti joko radikalisoituvat tai vaipuvat apatiaan.

Lisää ideoita? Kritiikkiä?

[antero]

Mitäs jos ihan vaan annettaisiin niiden ihmisten asua ihan rauhassa siellä omassa maassaan.

Niin minäkin haluaisin että minua/ suomalaisia/ suomea kohdeltaisiin.