2010-03-25 Norja: Kolaritilastot ja maahanmuuttajamiehet

[nimetönkeskustelija]

No mutta näistähän tulee hyviä bussikuskeja pääkaupunkiseudun kuskipulaa helpottamaan.

[Kimmo Pirkkala]

Vakuuttamisessahan on kyse riskien jakamisesta ja ongelmaksi mielestäni nousee se, että jos vakuuttamisessa määritellään ryhmäjako äärimmäisen pieneksi ja riski sen sisällä lasketaan absoluuttisen tarkasti, menettää vakuuttaminen merkityksensä. Toisin sanoen, jos ryhmä on mahdollisimman pieni, niin sehän tarkoittaa yhtä ihmistä => tällaisessa tilanteessa et jaa riskiäsi muiden kanssa vaan säästät tahi maksat velaksi perästä päin itse aiheuttamasi vahingot.

Ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka ovat selvästi riskialttiimpia kuin muut (mutta vakuutusyhtiö ei rankaise siitä) hyötyvät oman materiaalisen omaisuutensa vakuuttamisesta liikenteessä. Muiden kannattaisi säästää kaskomaksun verran itse rahaa johonkin ja ottaa sieltä vahingon sattuessa. Lopputulos olisi nätisti voitollinen pidemmän päälle.

[CaptainNuiva]

Lisäksi somalikuskeista suurin osa lienee nuorehkoja miehiä, joilla on riskialttiimpi ajotapa myös kantasuomalaisilla. Huomauttaisin että jos nuori somalikuski otta autovakuutuksen, maksaa hän ihan yhtä lailla "nuoren miehen lisää" kuin kantasuomalainenkin.

En kiistä sitä etteikö kulttuurisilla/luonteenpiirteillä olisi onnettomuusriskiin kasvattava vaikutus mutta jos vertailukohdaksi valitaan maaseutupitäjä X, on se yksinkertaisesti "huonoa matematiikkaa". Vastinparina tulisi olla ominaisuuksiltaan vastaavanlainen joukkio kantasuomalaisia. Tätä ennen olisi myös syytä varmistaa somalikuskien mallityyppi.

Kulttuurisilla piirteillä on vaikutusta.
Kun auto lähtee lapasesta niin syy on mielestään lähes poikkeuksetta toisaalla, ihan kuin monessa muussakin asiassa, omaa töpeksintää ei tunnusteta koska kasvot menee ja päälle rasismi...Epäilen että jokusia rasistisia kolareita on tullutkin

Toki tämä osaltaan koskee myös joitakin tuikea-ilmeisiä nuoria han-miehiä vanhoissa bemuissaan jotka mielestään pystyvät rikkomaan fysiikan lakeja mutta noin yleisesti ottaen kulttuurimme ei suosi jatkuvia selittelyjä muiden tekemistä ja aiheuttamista kolareista.

[Turkulaine]

En kiistä sitä etteikö kulttuurisilla/luonteenpiirteillä olisi onnettomuusriskiin kasvattava vaikutus mutta jos vertailukohdaksi valitaan maaseutupitäjä X, on se yksinkertaisesti "huonoa matematiikkaa".

Kuten tuossa yritin sanoa, asiat eivät ole yhteismitalliset ja siksi yritin selvittää tilannetta kaupunkien osalta.

Lisäksi suurempi erottava tekijä kuin ajamisympäristö kaupungin ja maaseudun välillä on poliisien tiheys. Mitään merkintää liikennerikoksesta ei tule ellei poliisi saa asiasta vihiä.

Kuitenkin, luvut ovat tiettyjen väestönosien kohdalla niin suuria, että joko he ajavat huonosti tai he ajavat paljon enemmän suhteessa kantaväestöön. Voihan sitä toki uskotella itselleen, että viisi kuusi kertaa suuremmat liikennerikosmäärät johtuvat siitä, että lähes yksinomaan suurissa kaupungeissa julkisen liikenteen parissa asuvat, vähävaraiset turvapaikanhakijat autoilevat monenkertaisesti keskivertovirtaseen verrattuna. Ja että ne samat luonteen ominaisuudet, jotka saavat mussukat syyllistymään ryöstöihin, pahoinpitelyihin, varkauksiin ja seksuaalirikoksiin valtavissa määrin eivät lisää riskiä liikenteessä.

Keksin juuri yhden tavan vertailla ulkomaalaisia suomalaisiin luotettavammin. Palaan asiaan jos homma pelittää.

[Ur-ho-man]

Keksin juuri yhden tavan vertailla ulkomaalaisia suomalaisiin luotettavammin. Palaan asiaan jos homma pelittää.

Jäämme odottelemaan mielenkiinnolla tulosta.

[Turkulaine]

No niin, tämäkään ei ole täydellinen vertailu, mutta parempi. Valitsin neljä sellaista kaupunkia joissa ei asu kovin suurta määrää ulkomaalaisia ja jotka eivät ole samassa mielessä ulkopaikkakuntalaisten suosiossa työ- tai läpikulkumatkailun osalta kuin Helsinki. Oletettavasti mm. Helsingissä on paljon muiden kuntien väkeä autoilemassa ja syyllistymässä liikennerikoksiin. Näissä kaupungeissa on myös poliisi valvomassa. Allaolevissa luvuissa vain Suomen kansalaisten tekemät liikennerikokset.

Porissa tehtiin vuonna 2008 0,036 liikennerikosta per perse per vuosi.

Porvoossa tehtiin vuonna 2008 0,035 liikennerikosta per perse per vuosi.

Hämeenlinnassa tehtiin vuonna 2008 0,020 liikennerikosta per perse per vuosi.

Rovaniemellä tehtiin vuonna 2008 0,025 liikennerikosta per perse per vuosi.

Näistä voitaneen päätellä, että suomalaisessa keskuspoliisiasemallisessa kaupungissa 0,02-0,04 on melko luonnollinen määrä kirjattuja liikennerikoksia.


Seuraavaksi tarkastelemme valtakunnallisella tasolla eräiden muiden maiden kansalaisten liikennerikoksia. Lopuksi keskustelua tuloksista ja vertailun rajoituksista.

Irakin kansalaiset tekivät vuonna 2008 0,145 liikennerikosta per perse per vuosi.

Turkin kansalaiset tekivät vuonna 2008 0,104 liikennerikosta per perse per vuosi.

Vietnamin kansalaiset tekivät vuonna 2008 0,048 liikennerikosta per perse per vuosi.

Entisen Jugoslavian kansalaiset tekivät vuonna 2008 0,043 liikennerikosta per perse per vuosi.

Somalian kansalaiset tekivät vuonna 2008 0,035 liikennerikosta per perse per vuosi.


Huomioita:

- Tarkastelu on todennäköisesti suosiollinen ulkomaalaisille. Näissäkin kaupungeissa käy matkalaisia ja maalaisia törttöilemässä ja rumentamassa tilastoa. Kukaan suomalainen ei käy Irakin kansalaisena ajelemassa tieliikenteessä.

- Entisen Jugoslavian osalta väestötiedot ovat sekavat muuttuneiden olosuhteiden vuoksi, mutta luvut lienevät suuntaa-antavia.

- Viron ja Venäjän osalta tietoja on, mutta ne ovat arvottomia. Molemmista maista on teillämme liikkeellä huomattavia määriä henkilöitä jotka eivät ole kirjoilla Suomessa.

- Somalian kansalaisten osalta rikosluvut ovat suomalaisten luokkaa, mutta tässä on huomioitava kaksi seikkaa. Paljon naisia ja lapsia eikä koko populaatiossa juurikaan työmatkaliikennettä. Turkin ja Irakin osalta tilanne on toinen, eikä vähiten runsaan ravintola- ja elintarvikekauppayrittäjyyden (tavaratoimitukset, kotiinkuljetus) vuoksi.

- Tarkasteluaineistossa enimmillään liikennerikoksia oli yli 7 kertaa niin paljon ulkomaalaisryhmässä kuin kaupungissa (Irak vs. Hämeenlinna).


Lopuksi:

Mielestäni ei ole syytä olettaa yhteensattumaksi tai tilastoharhaksi, että osasto Lähi-itä näyttäytyy synkkänä sekä esitettyjen Norjan että Suomen tilastojen osalta.