2009-03-09 Kunnille muuttovoittoa ulkomailta

[tapio]

Kunnat pelastuvat, kun saavat ilmaista rahaa. Valtaosa Suomen kunnista saa muuttovoittoa ulkomailta.

Odottelen, että tänne minunkin peräkylääni ilmestyy joku ulkkis kauppaamaan hienoa taideteosta. Ilmoitan etukäteen, etten osta.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Valtaosa+Suomen+kunnista+saa+muuttovoittoa+ulkomailta/1135244137701

[tapio]

Anteeksi Illman. Edellinen viestini oli hieman liian nuiva. Ennakkoluulot ovat sellaisia pirulaisia, että ne aina pyrkivät esiin vaikka miten päin yrittäisi olla suvaitsevainen.

Tarkoitin siis sanoa, että jo olen kauan odottanut, milloin tänne meille päin peräkylille ilmestyy joukko iloisia somaleita piristämään tätä ankeutta.

http://tuuritapio.blogspot.com/2007/11/laulan-ylistyst-somaleille.html

[Sakari]

Valtion antama raha tulee taikakirstusta.

Kyllä viheliäisiä on joidenkin ajatukset.

[Jaska Pankkaaja]

Neekereille jaettava rahahan lainataan kiinalaisilta, näiltä meidän 8. suurimmalta "kehitysavun" saajilta. Kyllä meillä on sentään maailman taitavin rahaministeri; tiesi mistä rahaa löytyy..

[skrabb]

Tämä "käppyrä" on HS:n digilehdessä ko. uutisen yhteydessä:
http://www.hs.fi/kuva/1135244139431?orientation=horizontal

Ja sitten Korsnäsin monikulttuuriseen autuuteen:

http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/artikkeli/Umpiruotsinkielinen+Korsn%C3%A4s+muuttui+monikulttuuriseksi/1135244139444

"Umpiruotsinkielinen Korsnäs muuttui monikulttuuriseksi
Maahanmuuttajat työskentelevät talven pimeydessä hymy huulilla
Timo Siukonen

helsingin sanomat

Korsnäsin kauppapuutarhalla työskentelevä Thuong Tien Nguyen työntää rutiinilla paprikantaimia pakkaamoon.


KORSNÄS. Silmälasit huurustuvat, koska ulkona on pakkasta ja sisällä Korsnäsin kauppapuutarhan kasvihuoneissa kostean lämmintä.

Thuong Tien Nguyen työntää vauhdikkaasti tuuheita paprikantaimia täynnä olevaa rullakkoa. Taustalla teepaitaiset Vui Van Vu ja Thanh Tien Nguyen siirtelevät lisää taimia pakkaamoon keltaisella muoviessulla itsensä suojanneen Elli Kentaan valvonnassa.

Pieni välähdys arjen elämästä kertoo väestörakenteen muutoksesta Pohjanmaan rannikolla ja erityisesti umpiruotsinkielisessä Korsnäsin kunnassa, jossa maahanmuuttajat ovat olleet arkea 1990-luvulta lähtien.

Thanh Tien Nguyen tuli Vietnamin pakolaisleiriltä Suomeen 14 vuotta sitten eikä ole enää lähdössä minnekään. Hän sanoo viihtyvänsä perheensä kanssa Korsnäsissä. Sienestys, marjastus ja kalastus sujuvat vapaa-ajalla.

Heidän sosiaalinen elämänsä pyörii enimmäkseen kodin ja työpaikan merkeissä, eivätkä he ole luoneet kantaväestöön vahvoja siteitä.

Synnyinmaassaan sotilaana ja kalastajana työskennellyt Thanh tai "Ken", kuten häntä työpaikalla kutsutaan, puhuu kotonaan vietnamia ja työpaikallaan ruotsia.

Thanhin perhe on viimeinen neljätoista vuotta sitten Korsnäsiin tulleesta vietnamilaisryhmästä. Muut ovat lähteneet Etelä-Suomen kaupunkeihin. Tilalle on tullut Thanhin sukua ja ystäviä eri puolilta maailmaa.

Kauppapuutarhan osakas ja perheyrityksen perustajan tytär Lis-Britt Södergran kehuu vietnamilaisten ahkeruutta. "Työpäivät alkavat joskus aamuviideltä, ja he tulevat aina iloisina, vaikka talvella olisi kuinka kylmää ja pimeää."

Myös kunnanjohtaja Anita Ismark on pannut merkille ulkomailta tulleiden hymyn.

Muita maahanmuuttajien kotivaltioita ovat Myanmar, Bosnia-Hertsegovina, Valko-Venäjä, Venäjä, Viro ja Ruotsi. Töitä tulijat ovat löytäneet maataloudesta, turkistarhauksesta ja metallialalta.

Bosnialaiset muuttivat Korsnäsiin juuri töiden perässä ja toivat mukanaan islamin. Heistä kouluavustaja Saudina Hodži? on toiminut uranuurtajana yhteiskunnallisissa asioissa. Hänet valittiin kunnanvaltuustoon viime syksynä.

Myanmarin vuoristosta puolestaan tuli 18 aikuista ja 15 lasta. Heitä varten kunnassa laadittiin kotouttamisohjelma. Heille löytyi asuntoja, töitä ja opiskelupaikkoja sekä lapsille tilaa kouluissa ja päiväkodeissa.

Korsnäs sai 2000–2008 muuttovoittoa maahanmuuttajista 131 ihmistä, 5,8 prosenttia kunnan väkiluvusta. Määrä on asukaslukuun suhteutettuna selvästi suurin koko maassa, kun listalta otetaan pois vastaanottokeskusten paikkakunnat.

Luterilaisen seurakunnan kirkkoherra Guy Kronqvist tiivistää: "Kun tulin tänne töihin 1982, kunta oli erittäin homogeeninen. Ensin tuli vietnamilaisia. Meillä ei ollut silloin kokemusta. Kulttuurisia yhteentörmäyksiä on ollut, mutta ei järkyttäviä eikä vakavia. Vähitellen olemme oppineet, miten tärkeää vuorovaikutus on. Tilanne on muuttunut radikaalisti. Perusasiat ovat säilyneet ennallaan, mutta kunnan ulkoinen ilme on tullut värikkäämmäksi."

Kronqvistin mukaan perusedellytys aidolle maahanmuuttajien hyväksymiselle on ollut se, että he ovat tulleet tekemään töitä, ansaitsemaan ja maksamaan veroja. Sellaisesta syntyy aitoa monikulttuurisuutta."

[ämpee]

Kronqvistin mukaan perusedellytys aidolle maahanmuuttajien hyväksymiselle on ollut se, että he ovat tulleet tekemään töitä, ansaitsemaan ja maksamaan veroja. Sellaisesta syntyy aitoa monikulttuurisuutta."

Kirkkoherra on harvinaisen oikeassa, harvemmin mitään kestävää rakennetaan vain toisen osapuolen ponnisteluilla.

Korsnäsin maahanmuuttajat muutenkin ovat toista luokkaa kuin ne, jotka luontevasti siirtyvät tukemaan assan seiniä, maahanmuttajissa on eroa, vaan voiko sitä ääneen sanoa, ja jos voi, niin onko sille kuuntelijoita ?

Itse itsensä elättävä maahanmuuttaja ei nuiviuta ketään.

[victoria]

Juuri näin kuten kirkkoherra kertoo, mutta tarkkana täytyy työelämänkin olla ettei maahanmuuttajista ym. vieraperäisistä työntekijöistä tule työelämän hyväksikäyttämää halpatyövoimareserviä. Ja tällähetkellä on seurattava myös kotimainen työllisyystilanne.
Kuten myös joku tuossa aiemmin mainitsi, niin ahkeruus ja kova työnteko on arvossaan kauko-idän maissa. Arvo näille puurtajille.                Kulttuureissa on ominaisuutensa. Ei varmaan tarvi alleviivata..