Moniavioisuus vs yksiavioisuus

[Leikkimielinen pihapeli]

Puhutaan koulutuksesta, ei sosiaalisesta asemasta. YH-tutkijaäidin (tunnen muuten yhden tällaisen!) lapset siis tulevat hankkimaan korkean koulutuksen, vaikka tutijoiden palkat ovatkin surkeita, eikä hän siis elä todellakaan mitään rikasta elämää. Paperitehtaan duunarin lapsi elää todennäköisesti rikkaammissa oloissa kuin tuon tutkijan lapsi.

Melkeinpä arvasin, että takerrut tuossa taulukossa tutkijoihin. Kyllä noista taulukoista löytyy mielestäni aika paljon puhuttelevampaakin dataa. Muutama esimerkki:

1. Luonnontieteellisen koulutuksen saaneen äidin lapsi hankkii luonnontieteellisen koulutuksen 13 kertaa todennäköisemmin kuin perusasteen koulutuksen.
2. Perusasteen koulutuksen saaneen äidin lapsi hankkii perusasteen koulutuksen lähes 2 kertaa todennäköisemmin kuin luonnontieteellisen koulutuksen.

Tietysti pelkän peruskoulun käynyt voi pelata NHL:ssä ja luonnontieteellisen koulutuksen saanut voi olla kortistossa, mutta kyllä noista luvuista melko hyvin voi päätellä, että myös se taloudellinen hyväosaisuus periytyy voimakkaasti. Harvempi sitä varmaan pelkällä peruskoulupohjalla elämässään hirveästi juhlii.

No, hanki kalliimpi kämppä, jos tuota arvostat. Noilla tuloilla pitäisi kyllä saada laina kalliimpaankin asuntoon.

Pankit ovat vaan vähän nihkeitä noiden pimeiden tulojen suhteen, mikä on valitettavaa. Lainaa en saisi kuin varmaan jonkun 120 000-130 000 euroa. Siksi olenkin miettinyt sellaisen strategian, että lyhentelen ensin niillä pimeillä liksoilla nykyisen kämpän velkasumman sen verran pieneksi, että siitä jäisi myydessä lapaseen joku 40 000-50 000 euroa. Sitten voisi hakea lainaa sellaiset 100 000-110 0000 ja ostaa ~150 000 euron kämpän. Tässä operaatiossa tosin menee aikaa muutama vuosi. Mielestäni pankkien pitäisikin ottaa paremmin huomioon myös ohi verokortin tienatut rahat.

[PaulR]

Itsehän olen asennoitunut elämään tässä lopun ikääni.

Naisen tarvitsisi asennoitua pyörimään mikrokuiturätti kädessään. 

[sr]

Melkeinpä arvasin, että takerrut tuossa taulukossa tutkijoihin. Kyllä noista taulukoista löytyy mielestäni aika paljon puhuttelevampaakin dataa. Muutama esimerkki:

1. Luonnontieteellisen koulutuksen saaneen äidin lapsi hankkii luonnontieteellisen koulutuksen 13 kertaa todennäköisemmin kuin perusasteen koulutuksen.
2. Perusasteen koulutuksen saaneen äidin lapsi hankkii perusasteen koulutuksen lähes 2 kertaa todennäköisemmin kuin luonnontieteellisen koulutuksen.

Selasin nyt koko jutun läpi. Minusta noita yksityiskohtia paljon puhuttelevampi oli seuraava kohta:"nykyisin 30-49-vuotiaista miehistä 17 ja naisista 7 prosenttia päättää opiskelunsa pakolliseen peruskouluun. Vuonna 1970 vain perusasteen suorittaneiden miesten osuus oli 71 ja naisten 73 prosenttia. "
ja
"Alemman korkeakouluasteen (kandidaatin tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon) suorittaa joka kymmenes kyseisestä ikäryhmästä, ja saman verran on valmistunut ylempiä korkeakoulututkintoja (maisterit ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot). Näitä tutkintoja oli vain pari prosenttia vuonna 1970."

Käytännössä siis ihmisten koulutustaso on kasvanut todella rajusti. Siis silloin 1970-luvulla yli peruskoulutason kouluttautuneita oli alle kolmannes. Nyt taas etenkään tuolle tasolle jääneitä naisia ei ole enää juuri lainkaan. Miehiäkin on vain noin kuudennes. Korkeakoulututkinto oli todella harvojen herkkua 1970. Nyt sellainen on useammalla kuin mitä noita peruskoulutasolle jääneitä on.

On siis täysin selvää, että on pitänyt tapahtua paljon sitä, että vain peruskoulun saaneiden vanhempien lapset ovat menneet koulutuksessaan paljon pidemmälle kuin vanhempansa.

Tämä on ehkä tärkein osoitus meritokratiaan siirtymisestä.

kyllä noista luvuista melko hyvin voi päätellä, että myös se taloudellinen hyväosaisuus periytyy voimakkaasti. Harvempi sitä varmaan pelkällä peruskoulupohjalla elämässään hirveästi juhlii.

Niitä peruskoulupohjaisia onkin enää vain vähän ja tulevaisuudessa vielä vähemmän. Nyky-yhteiskunnassa melkein kaikki hankkivat enemmän koulutusta. Myös ne yh-äitien lapset muiden mukana. Ja tällöin merkittäväksi tekijäksi tulee ne omat kyvyt, ei se, minkä koulutuksen vanhemmat ovat kykeneviä kustantamaan.

[Valkea]

Kiitän nim. Virkamiestä, Jari Leinoa valaisevista vastauksista, joiden kanssa olen samaa mieltä. Kiitän nim. Leikkimielistä Pihapeliä, jonka kanssa olen lähes kaikesta samaa mieltä. Kuitenkin onneksi yhteiskuntamme ei ainakaan vielä ole niin jyrkän hierarkkinen, etteikö ilman perittyäkin omaisuutta voisi menestyä.  Kiitän myös nim. sr:ä vastauksesta, vaikka olenkin hänen kanssaan hiukan eri mieltä.

"Moniavioisuus yhdistettynä naisten alistamiseen on eriarvoisuutta. Täysin vapaiden ihmisten toimintana se ei sitä mitenkään itsestäänselvästi ole."

- Se on miehille radikaalia eriarvoisuutta ja johtaa levitessään myös naisten radikaaliin eriarvoisuuteen. Christopher Boehm (Professor of Anthropology at the University of California) kuvaa kirjassaan Hierarchy in the Forest, The Evolution of Egalitarian Behavior sitä miten miehet taistelevat mm. yhteistyöllä resurssien ja puolisoiden monopolisoimista vastaan.

"Mihin tämän perustat?"

- Esimerkiksi tähän:

http://ngm.nationalgeographic.com/2010/02/polygamists/anderson-text

"Luuletko tosiaan avioliittojen onnellisuuden olevan kiinni resurssien määrästä? Rikkaiden avioliitot kaatuilevat siinä, missä köyhienkin."

- Ilman nim. Virkamiehen ystävällistä apua olisin joutunut viittaamaan tutkimuksiin, jotka eivät olisi liittyneet suoraan suomalaiseen todellisuuteen:

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=200725306

Lisäisin vielä, että onnellisuus ei ole ainoa kriteeri avioliittojen kestävyydelle, ja onnellisuus itsessäänkin voi riippua monista tekijöistä. Avioliittojen kestävyyteen ja aviopuolisoiden onnellisuuteen voivat vaikuttaa älykkyys, taloudelliset tekijät, valta, status, aviopuolison samankaltaisuus (geenit ja niistä seuraava fenotyyppi ja taipumukset, sekä kulttuuri ja ympäristö ja niiden vaikutukset henkilöihin, assortative mating/ genetic similarity theory, kts. esim. Philippe J. Rushton [Professor of Psychology at the University of Western Ontario, Canada], Race, Evolution and Behavior, 2000), aviopuolison  ominaishaju, aviopuolison koko, aviopuolison voima, aviopuolison dominoivuus, erilaiset vaativat tai kalliit signaalit, moraali- ja avioliittonsääntöjen takia yhdessäolo, lasten edun takia yhdessä olo, jne.

"Tärkein syy, miksi harva olisi valmis moniavioitumiseen on juuri se, että kolmas pyörä parisuhteessa ei todennäköisesti tuo mitään onnellisuutta."

- De facto moniavioisuus on jo lisääntynyt Suomessa (sekä sarjassa tapahtuva että samanaikainen), avioerojen, yksinhuoltajuuden, uusperheiden, perheen useiden "isien", moraalin rapautumisen (vrt. esim chav ja chavette -kulttuuri Englannissa), sosiaalivaltion tukeman naisten taloudellisen itsenäisyyden jne. takia. Jari Leino ja nim. Leikkimielinen Pihapeli kuvasivat hyvin yksinhuoltajien käytännön realiteetteja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Chav

"Pointtini oli se, että nykyisessä yltäkyltäisessä yhteiskunnassa ihmiset hankkivat keskimäärin vain pari lasta, vaikka resurssien puolesta he voisivat hankkia paljon enemmän."

- En toista kaikkea sitä edellisistä vastauksistani mikä tällä hetkellä vähentää lapsimäärää. Lisään vielä yhden tekijän; pohjoisten kansojen suhteellisen helppo indoktrinoitavuus ja vaistojen suhteellinen heikkous tekee meidät etnosentrisiä kansoja alttiimmaksi kulttuurisille meemeille, jotka vähentävät syntyvyyttä (Kevin MacDonald [Professor of Psychology at California State University], Psychology and White Ethnocentrism; 2006).

Kulttuuri voi kulkea vertauskuvallisesti pitkässä lieassa, mutta geenit voittavat aina lopulta. Eli ne yhteisöt, ryhmät, sosiaaliluokat jne., jotka lisääntyvät enemmän suhteessa muihin yhteiskunnan ryhmiin, lisääntyvät ja valtaavat alaa. Tämän prosessin kannalta ei ole mitään väliä mikä ryhmä on kyseessä. Sosiaalituilla elävät; pienituloiset; rikkaat ja hyvätuloiset; älykkäät; vähemmän älykkäät; suomalaiset; ulkomaalaiset; kristityt; lestadiolaiset; ateistit; muslimit; afrikkalaiset; yksiavioiset; moniavioiset; liberaalit; konservatiivit; jne. Syntyvyys edellä mainituissa ryhmissä on erilaista, joten tiettyjen ryhmien suhteellinen osuus lisääntyy ja toisten ryhmien vähenee.

"... Suomi muuttuisi tuollaiseksi yhteiskunnaksi vain moniavioisuuden sallimalla."

- Moniavioisuuden seurauksia olen jo käsitellyt, mutta lisäisin vielä, että moniavioisuus ei koskaan tule yksin, vaan tuo paljon muita sekä suoraan, että epäsuorasti moniavioisuuteen liittyviä muutoksia mukanaan, ja niiden vaikutus kokonaisuutena on myös negatiivinen.

"Miksi olet suomalaisena surullinen puolestani? Minä olen jo lisääntymiseni hoitanut."

- Ajattelet ehkä vain itseäsi. Pyrin edistämään mahdollisimman monen suomalaisen etua.

"Eli onko nyt väitteesi se, että mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on, sitä enemmän se harrastaa moniavioisuutta? Eli ne islamilaiset maat, joissa homma on sallittua, ovat tasa-arvoisempia kuin me?"

- Ei, vaan mitä enemmän nykyisillä tulonsiirroilla, sosiaalivaltiolla, liberaalilla sentralisoidulla tasa-arvopolitiikalla, globaalilla kilpailulla ja liikkuvuudella, atomisoiduilla yksilöillä jne. yhteiskuntaa hallitaan, sitä enemmän yhteiskunta siirtyy tai pyrkii siirtymään kohti mm. de facto moniavioisuutta, ja uusia ja vanhoja epätasa-arvoisuuden muotoja.

"... petolliset naiset hankkisivat haluamansa geenit aggressiivisilta (miksi?) miehiltä joka tapauksessa."

- Nim. sr vääristää kantaani. Eli:

* Naisten keskimääräinen petollisuus lisääntyy selvästi, jos kulttuurilliset, taloudelliset, kasvatukselliset, moraaliset, uskonnolliset, jne. tekijät eivät rajoita niitä. Petollisuus ei ole automaatti.

* Aggressiivisuus on vain yksi monista tekijöistä joita naiset haluavat miehiltä ja joita luettelin. Selvennettäköön termiä "aggressiivisuus", jotta sillekin ei väännetä väärää tulkintaa. Miehen aggressiivisuus tarkoittaa tässä yhteydessä sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat ovat hyväksi naiselle ja lapsille, ei negatiivisia. Aggressiivisuus ei tarkoita esim. kontrollikyvytöntä miestä, joka hakkaa naista ja lapsia. Aggressiivisuus tarkoittaa tässä yhteydessä miestä joka on määrätietoinen, pyrkii voimakkaasti eteenpäin elämässään, energinen, dominoiva sosiaalisessa kontekstissa, puolustaa naista, jos tarvetta on, jne. Näistä ominaisuuksista on hyötyä tavalla tai toisella kaikissa yhteiskunnissa.

"... jokin oikea tutkimus esim. tuosta viimeisestä väitteestäsi, eli mitä korkeampi naisen ÄO on, sitä todennäköisemmin he pariutuvat dominoivan miehen kanssa."

- Eli tarkemmin: Mitä korkeampi naisen ÄO on, sitä paremmin hän pystyy valitsemaan sulhasehdokkaista parhaimman tai pyrkimään parhaimman miehen kumppaniksi. Korkea ÄO naisella on yksi ominaisuus, jota menestyneet miehet arvostavat, mutta ei ainoa (naisen kauneus on keskimäärin tärkein).

Esim:

"Social dominance in humans results when individuals within a group vary in their ability to control resources and achieve status or prestige (Hawley, 1999). There are a number of traits that are correlated with or predict social dominance, including physical size, aggression, masculinity, and rank, but also persuasion, cooperation, and friendship. ... it is likely that there are varying ways in which socially dominant traits or attributes may combine to allow an individual to compete with others in the group for access to valued items or opportunities.
Academic study of dominance and dominant behavior has focused primarily on dominance by men. There is good reason for researchers to focus on the expression and perception of dominance in men. Across many species, men tend to be larger and more
aggressive than women (see Alexander, Hoogland, Howard, Noonan, and Sherman, 1979 for a review). Competition among men can be fierce and has direct fitness consequences, leading to sexual selection for traits associated with defeating other men due to access gained to women as well as direct female choice (Darwin, 1871). Within humans, where moderate sexual dimorphism exists for traits like body size (e.g., Gustafsson and Lindenfors, 2009) and physical aggression (see Campbell, 1999 for a review), we find significant effects of dominance in how men are perceived by women, and for reproductive success (Egan and Angus, 2004; Hopcroft, 2006; Perusse, 1993). When it comes to rank, famous examples of exceptionally dominant men who monopolize the reproduction of many women seem to point to such dominance as an adaptive male characteristic. Betzig (1986) describes the "Genghis Khan effect," which seems appropriate given that Khan and his male relatives are theorized to be the ancestors of approximately 16 million modern humans (Zerjal et al., 2003). Additionally, nearly 20% of men in northwestern Ireland are likely to have descended from a single warlord from the 5th century (Moore, McEvoy, Cape, Simms, and Bradley, 2006) which further emphasizes the potential effects that male rank can have on reproductive success."

*****

Attractive Women Want It All: Good Genes, Economic Investment, Parenting Proclivities, and Emotional Commitment

(David M. Buss, Department of Psychology, University of Texas;
Todd K. Shackelford, Department of Psychology, Florida Atlantic University; 2008).

Humans possess a menu of mating strategies that includes long-term mating, short-term opportunistic copulations, extra-pair copulations, and serial mating (Buss, 1994/2003; 2007; Buss and Schmitt, 1993; Gangestad and Simpson, 2000; Greiling and Buss, 2000; Symons, 1979). Much empirical work has documented how mate preferences shift according to context. Women pursuing short-term mating compared to long-term mating, for example, increase the importance they place on a man's physical attractiveness, sex appeal, muscularity, and extravagant and immediate resource displays (Buss and Schmitt, 1993; Frederick and Haselton, 2007; Gangestad, Garver-Apgar, and Simpson, 2007; Haselton and Gangestad, 2006; Haselton and Miller, 2006; Pawlowski and Jasienska, 2005). Women pursuing long-term mating, in contrast, place greater importance on resource acquisition potential, such as "has a promising career" and "has good financial prospects" (Buss and Schmitt, 1993).
Mate preferences have been shown to shift as a function of personal and ecological contexts. In ecologies with a high prevalence of parasites, for example, both sexes increase the importance they place on physical attractiveness, presumed to be a powerful health cue (Gangestad and Buss, 1993). Mate preferences have also been shown to vary according to operational sex ratio (Stone, Shackelford, and Buss, 2007), cultural norms surrounding premarital sex (Buss, 1989), menstrual cycle (Gangestad et al., 2007; Pillsworth, Haselton, and Buss, 2004; Puts, 2005), age (Kenrick and Keefe, 1992), and mating system (e.g., legally polygynous versus presumptively monogamous) (Buss, 1989). One personal circumstance that has not explored in depth, however, is the role of mate value in affecting standards imposed on potential mates.
Gangestad and Simpson (2000) hypothesize that women make trade-offs in mating along two dimensions—good gene fitness indicators and good investment indicators. Good gene indicators are hypothesized to include masculinity, physical attractiveness, muscularity, symmetry, intelligence, and "confrontativeness" (Gangestad, Garver-Apgar, and Simpson, 2007). Good investment indicators are hypothesized to include resources and resource acquisition potential (Buss and Schmitt, 1993). Women might also choose "good dad" indicators such as warmth and kindness (La Cerra, 1994). Because most women cannot "get it all," they are hypothesized to favor investment and perhaps "good dad" indicators in long-term mating, while choosing short-term affair partners who possess indicators of good genes (Gangestad and Simpson, 2000; Gangestad et al., 2007). As a caveat, it must be noted that nearly all stable personal characteristics show moderate heritability (Larsen and Buss, 2008), and hence qualities associated with being a "good dad" or "good provider" may also provide "good genes."
Ideally, however, a woman would want all positive mate characteristics thus far identified in the scientific literature, and perhaps even more. We propose that women should value at least four clusters of characteristics in a long-term mate: (1) good genes indicators (Buss and Schmitt, 1993), (2) good resource acquisition indicators (Buss, 1989; Symons, 1979), (3) good parenting indicators (Buss, 1991), and (4) good partner indicators. These clusters may or may not covary—an empirical issue yet to be determined. A man good at acquiring resources that can be channeled to a woman and her children, for example, may or may not be a good dad or a good partner. On the other hand, it is possible that these clusters covary. Gangestad et al. (2007) reasonably argue that for most women

there must be a tradeoff between good genes and good investment indicators, but it is possible that some characteristics simultaneously signal good genes, good investment, and other sought-after indicators. A prime example is the trait of "intelligence," which is known to be highly heritable (De Fries et al., 2000) as well as being positively correlated with health, longevity, income, and socio-economic status (Jencks, 1979; Gottfredson and Deary, 2004). Some traits, in short, may simultaneously signal good genes, good health, good investment ability, and possibly good parenting proclivities.
Men who have all four clusters of desirable characteristics, of course, are rare, highly sought after, and hence difficult for most women to attract and retain. Gangestad and his colleagues (2000, 2007) argue that men with good-genes indicators are likely to pursue a short-term rather than a long-term mating strategy, and hence be reluctant to commit to one woman. Consequently, according to this argument, women have evolved adaptations for choosing a high-investing man as a long-term partner, while securing good genes through extra-pair copulations. In short, Gangestad and colleagues propose that women have evolved a mixed mating strategy, with the proper evolved function of female extra-pair copulations (EPCs) being securing access to superior genes. Versions of these arguments, albeit without using the concept of "tradeoffs," also have been previously advanced by Symons (1979, p. 207), Smith (1984), and Buss (1994, pp. 90-91).

Hypotheses about human adaptations must include, implicitly or explicitly, the assumption that the relevant ancestral conditions for such adaptations to evolve were statistically recurrent over deep time. Based on all available ethnographic data, the most reproductively successful men historically and cross-culturally were those who married young, secured multiple wives, and opportunistically engaged in sex with other men's wives when the risks were low (Symons, 1979; personal communication, October 17, 2007). Men who were successful at having extra-pair copulations were precisely the same men who were most successful at acquiring wives—those who were high in status, good hunters, successful warriors, headmen, and successful intrasexual competitors. In the human ancestral environment, in short, it is highly unlikely that there existed a pool of desirable males who remained single and pursued an exclusively short-term mating strategy of "love 'em and leave 'em" (Symons, 1979; personal communication, October 17, 2007). These conditions contrast starkly with those of the modern environment, where on large college campuses and in large cities such pools of unmated men exist. Thus, if women have evolved a mixed mating strategy, adaptations to secure investment from a husband and good genes from an EPC partner, the EPC partner historically was likely to have been a successful polygynously mated man.
As a general rule, humans assortatively mate on overall mate value (Buss, 1994/2003; Buss and Barnes, 1986). The "6s" mate with other "6s," while the "9s" can attract other "9s." Theoretically, some women—those highest in mate value—should be able to attract and retain men who have both good gene indicators and good investment indicators.
Physical attractiveness is a cardinal component of women's mate value (Buss, 1989; Buss and Schmitt, 1993; Symons, 1979, 1995). Given limited mating budgets, men view physical attractiveness as a "necessity" rather than a "luxury" in mating (Li, Bailey, Kenrick, and Linsemeier, 2002). Consequently, a woman's mate value, as indicated by her physical attractiveness, will influence the quality of the man she is able to attract as a long-term mate. This leads to the central hypothesis of this article: Women high in mate value, compared to those lower in mate value, should impose higher standards for a suite of desirable characteristics, including hypothesized good-gene indicators, good investment indicators, good parenting indicators, and good partner indicators.

Ja:

Rushton, Genetic Similarity Theory (2005):

For humans, both spouses and best friends are most similar on
socio-demographic variables such as age, ethnicity and educational level
(r = 0.60), ...

Lue myös:

Bobbi S. Low (Professor of Resource Ecology ay the School of Natural Resources and Environment), Why Sex Matters, Darwinian Look at Human Behavior.

Jne. Eli kaikesta tasa-arvo ideologian julistamisesta huolimatta naiset valitsevat edelleen itsensä yläpuolella statuksessa ja ominaisuuksissa olevia menestyneitä, maskuliinisia, dominoivia, rikkaita, älykkäitä (jos ovat itse älykkäitä) jne. miehiä, jos pystyvät. He suodattavat pois puolisovalinnoistaan miehiä, jotka tasa-arvo ideologian mukaisesti ovat samatuloisia, feminiinisyyteen taipuvaisia, hoivaajatyyppisiä, alistuvaisia kilpailussa, tyytyväisiä nykyiseen statukseensa, koti-isiä samanaikaisesti kun nainen käy töissä, vähemmän älykkäitä kuin nainen, jne.

"Jos siis menestyvä mies sanoo vaimolleen, että aikoo tästä lähdin käydä vieraissa, niin sinustako tämä siis parantaa vaimon hyvinvointia?"

- Nainen pyrkii tuossa tilanteessa usein puolustamaan yksinoikeuttaan ja omistustaan mieheen ja hänen resursseihinsa, vaikka tunnetusti menestyvien miesten vaimot ovat anteeksiantavaisempia menestyvien miesten syrjähypyille, kunhan he säilyttävät etuoikeutetun ja rakkaan vaimon asemansa. Tilanne on toinen naiselle, jolla ei ole miestä ja joka haluaisi lapsilleen avioliitossa olevan menestyvän miehen geenit ja ainakin pienen osan hänen resursseistaan. Hän hyväksyy helpommin menestyvän miehen useat naiset.

"Se, mikä kiinnostaisi, oli kova tiede asiaan liittyen."

-  Tieteelliset paperit ovat sellaisia, että niissä käsitellään rajattua aihetta ja siten niistä harvoin saa kattavaa kuvaa. Kirjoista, kuten Why Sex Matters, saa kattavamman kuvan. Edellä mainittujen lisäksi esim. seuraavat valottavat käsiteltyjä asioita:

Mate Guarding and Frequent, In-Pair Copulation in Humans
Concurrent or Compensatory Anti-Cuckoldry Tactics?

(Todd K. Shackelford, Aaron T. Goetz, Faith E. Guta, Florida Atlantic University; David P. Schmitt; Bradley University; 2005)

*****
Differential Investment Behavior between Grandparents and Grandchildren:
The Role of Paternity Uncertainty

(David I. Bishop, Brian C. Meyer, Tiffany M. Schmidt, Benjamin R. Gray; Department of Psychology, Luther College; 2009)

*****

Mate selection criteria: A trait desirability assessment study of sex differences in Serbia

(Bojan Todosijevic, Snežana Ljubinkovic, Aleksandra Arancic, Department of Psychology, University in Novi Sad, Serbia; 2003)

*****

Female Mate Choice is Influenced by Male Sport Participation

(Albrecht I. Schulte-Hostedde, Department of Biology, Laurentian University; Mark A. Eys, Krista Johnson, School of Human Kinetics, Laurentian University; 2008)

Urheilukin tuo siis tietoa asiasta:

"Sexual selection theory argues that females invest more heavily in reproduction than males and thus tend to be choosier in terms of mate choice. Sport may provide a context within which females can gain information about male quality to inform this choice. Males may be able to display attractive traits such as athleticism, strength, and physique to females while participating in sport. We predicted that females would favor
males that participated in team sports over individual sports and on-athletes because team sport athletes may be more likely to display qualities such as the ability to work well with others and role acceptance. We used a questionnaire, a photograph, and manipulated descriptions to gauge the effects of sport involvement, attractiveness, and status on females' willingness to participate in various types of relationships. Team sport athletes were perceived as being more desirable as potential mates than individual sport athletes and non-athletes. It is suggested that team sport athletes may have traits associated with good parenting such as cooperation, likeability, and role acceptance, and/or these athletes may be
better able to assert dominance in a team setting."

*****

Showing Off in Humans: Male Generosity as a Mating Signal

(Wendy Iredale, Mark Van Vugt, Department of Psychology, University of Kent; Robin Dunbar, Institute of Cognitive and Evolutionary Anthropology, University of Oxford; 2008)

Jne.

*****
Loppuun pieni artikkeli, joka käsittelee kulttuurin, avioliiton, moraalin jne. rappeutumista ja sen seurauksena syntynyttä deittailukulttuuria melko liberaalin journalistin näkökulmasta:

http://www.weeklystandard.com/articles/new-dating-game

[Leikkimielinen pihapeli]

- Ilman nim. Virkamiehen ystävällistä apua olisin joutunut viittaamaan tutkimuksiin, jotka eivät olisi liittyneet suoraan suomalaiseen todellisuuteen:

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=200725306

Tässähän päästiin taas siihen "naisen euro on 80 senttiä" -ajatuksen äärelle. Tuossa tutkija totesi, että Suomessa vain muutama prosentti naisista tienaa miestään enemmän ja nämä naiset ovat huomattavasti keskimääräistä kärkkäämpiä ottamaan eroja. Jos naiset tienaisivat keskimäärin yhtä paljon kuin miehet, silloin luultavasti lähes puolet parisuhteessa elävistä naisista tienaisi miestään enemmän. Uskoisin, että silloinkin nämä naiset olisivat kovia hakemaan eroa, eli rikkinäisiä perheitä olisi paljon enemmän, mikä tuskin olisi hyvä ainakaan lasten kannalta.

Eniten ihmetyttää se, että tuo tulos oli tutkijan mielestä jotenkin yllättävä. Kai sen nyt sanoo maalaisjärkikin, että naisella on matalampi kynnys nostaa kytkintä, jos ei ole riippuvainen miehensä rahoista.

Niitä peruskoulupohjaisia onkin enää vain vähän ja tulevaisuudessa vielä vähemmän. Nyky-yhteiskunnassa melkein kaikki hankkivat enemmän koulutusta. Myös ne yh-äitien lapset muiden mukana. Ja tällöin merkittäväksi tekijäksi tulee ne omat kyvyt, ei se, minkä koulutuksen vanhemmat ovat kykeneviä kustantamaan.

Ok. Eli jos vaikkapa ylemmän korkeakoulututkinnon hankkineen äidin pojalla on yli neljä kertaa suurempi todennäköisyys hankkia ylempi korkeakoulututkinto kuin vain keskiasteen käyneen äidin pojalla, kyseessä ei ole merkittävä ero, koska sen keskiasteen käyneen äidin poika on kuitenkin hyvinkin voinut päästä ammattisurkeaan, eli olisi täten "koulutetumpi" kuin äitinsä. Onhan se tuokin yksi tapa lukea noita tilastoja, mutta minusta aika kummallinen. Minusta tärkeintä olisi verrata sitä hankitun koulutuksen laatua suhteessa ikätovereihin, jolloin huomaamme, että se suhteellinen status on useimmiten jälkipolvella lähes tismalleen sama kuin vanhemmilla.

[Kari Kinnunen]

Minusta tässä nyt hiukan puhutaan suotta korkeakoulutuksen suorasta korreloitumisesta ansiotasoon. Etenkin humanistiset tutkinnot eivät ole mikään tae korkealle ansiotasolle.

Toinen asia on sekin että ihan 'paskaduuneissakin', tänä päivänä tarvitaan kaikenlaisia koulutuksia ja suoritettuja pätevyyksiä.

Kun en muista 'paskaduuneista' tiedä niin ihan omalla alallani. E taikka D luokan ajokortin hankkiminen ei ole ihan niin kovin simppeli homma. Vuonna 2014 astuu voimaan ammattikuljettajia koskeva direktiivi. Tarkoittaa sitä että ellei määrättyä pätevyyttä ole niin et aja autoa ammatiksesi vaikka kortti riittäisikin.

ADR on ollut jo olemassa jonkin aikaa. Samoin kuin taksin rattiin ei mennä ilman asianmukaista poliisin myöntämää lupaa jonka edellytyksenä on koulutus.

Nämä kaikki luvat maksavat rahaa jonka joutuu kaivamaan ihan omasta kukkarosta.

Eihän tietenkään kuskin duuni ole niin hieno kun vaikka hum.kand pääaineena naistutkimus mutta kyllä silläkin kummasti kiljutarpeita Lidlistä ostelee. Joskin kuskin hommia ei kiljupäissään tehdä. Hum.kandin hommissa pikkupöhnästä lienee vain etua.

[Valkea]

Nim sr: "Kun tähän vielä yhdistää sen, että tällä vuosisadalla ihminen tulee lopullisesti "kesyttämään" geenin, voi nuo jutut luonnontilaisista ihmisistä lopullisesti jättää."

- Geenien yhteisvaikutukset ovat erittäin monimutkaisia ja läheskään kaikkien yksittäistenkään geenien toimintaa ei ole vielä selvitetty.

Mutta oletetaan geenitutkimuksen tulosten kannalta optimistisesti, että tuo pitää paikkansa. Sanotaan, että geenimanipulaatiolla pystytään manipuloimaan esim. älykkyyttä ja sen osatekijöitä lähes maksimaalisesti.

* Ensimmäinen kysymys kuuluu onko kaikilla varaa tai mahdollisuuksia siihen esim. Suomessa. Oletetaan ilman perusteita, että on.

* Mitä lähemmäs geeni-ilmentymän maksimia mennään, sitä enemmän kaikenlaisten geenisairauksien riski kasvaa; syövät, halvaukset, epilepsia, aineenvaihduntahäiriöt aivoissa ja muualla elimistössä, rakenteelliset viat aivojen neuroneissa ja aivoissa kokonaisuutena, jne.

Esim:

"Rachael Rettner reports on a hypothesis that human cancer risk may be a side-effect of brain evolution. The hypothesis emerges from studies of gene expression, which show that regulated cell death (apoptosis) is downregulated in some human tissues:

The researchers are tying these two hypotheses together. They think that reduced apoptosis may have helped people acquire their large brains. But it may also have made us more prone to cancer.

"It's kind of hard to explain why we could have evolved to have a less efficient apoptotic system," says [Georgia Tech researcher John] McDonald. "So the hypothesis we came up with was that maybe selection to increase brain size was what put the selective pressure on the system to reduce apoptosis." And even though less apoptosis may have meant more cancer, there would not have been selective evolutionary pressure against it since most cancers don't appear until after reproductive age, McDonald adds."

Ja:

Natural History of Ashkenazi Intelligence

(Gregory Cochran, Jason Hardy, Henry Harpending, Department of Anthropology, University of Utah)


Askenasi juutalaisten keskimäärin muita korkeampi keskimääräinen älykkyys liittyy pääasiassa geeneihin, jotka aiheuttavat perinnöllisiä sairauksia. Ne lisäävät heterozygoottisina eli lievempinä geeni-ilmentyminä älykkyyttä, mutta monozygoottisina eli voimakkaampina geeni-ilmentyminä ne aiheuttavat perinnöllisiä sairauksia.

Vaikka näihin sairauksiin keksittäisiin jokin ohittava geeni, se vain siirtää sairastumisrajaa hiukan korkeamman älykkyyden alueelle, eli sairausriskistä ei päästä eroon.

* Oletetaan kuitenkin, että vanhemmat haluavat kilpailla lastensa älykkyydellä, ja ottavat sairausriskin lapselleen, jotta hän voisi olla älykkäimpien joukossa. Aivoilla on jokin maksimikapasiteetti mm. edellisistä johtuen. Älykkyys koostuu pääasiassa kolmesta lahjakkuusalueesta; kielellisestä, matemaattisesta ja geometrisesta lahjakkuudesta. Jos halutaan, että lapsi on parhaimpien joukossa kielellisesti, hän ei voi olla parhaimpien joukossa matemaattisesti ja geometrisesti. Jos halutaan, että lapsi on parhaimpien joukossa geometrisesti, hän ei voi olla parhaimpien joukossa kielelellisesti ja matemaattisesti. Jne. Siitä huolimatta, että näillä on päällekkäisyyttä.

* Mitä enemmän geenit "viritetään" äärimmilleen, sitä vaikeampaa haluttuun lopputulokseen on päästä, ja yhä suuremmalla osalla geeneistä on ratkaisevaa vaikutusta lopputulokseen. Tätä voisi verrata vaikkapa luotettavan perheauton ja huippuunsa viritetyn Formulan eroihin. Kukaan ei pysty siinä tilanteessa laskemaan tai ennustamaan geenien tarkkoja yhteisvaikutuksia. Kenellekään ei voi antaa maailman älykkäintä lasta kuin kaupan hyllyltä.

Kun ja jos ihmisten älykkyys alkaa geenimanipulaation seurauksena olla lähellä maksimia ja lähellä toisiaan, tapahtuu seuraavaa:

* Jos Formuloiden ero maalissa olisi kierroksen luokkaa, kilpailu olisi leppoisaa. Kun taistellaan sekunnin tuhannesosista kilpailu kiristyy äärimmilleen. Sama tapahtuu älykkyyden geenimanipulaation seurauksena; kilpailu kiristyy äärimmilleen.

Tämä johtaa äärimmäiseen kilpailuun resursseista, vallasta, jälkeläisten määrästä, jne., jossa käytetään erilaisina kombinaatioina seuraavia:

* ympäristötekijöitä

* yhteisöjä

* etnistä kilpailua

* kulttuurillista kilpailua

* sosiaaliluokkakilpailua (erot pieniä).

* likaista peliä, juonittelua, valehtelua, väärentämistä jne.

* uskonnollista kilpailua

* sotaa

Jne.

Sen sijaan että luotaisiin jonkinlainen rauhallinen utopia, luodaan universaalin sodan kaltainen tilanne ihmisten välille. On tietysti epäselvää mitä muotoja tämä sota saa, eli onko se kuumaa vai kylmää.

Ihmiset käyttävät geeniteknologiaa myös muuhun. He lisäävät esim. kaikenlaisia erojaan niin paljon, että ihmisryhmät eriytyvät eri lajeiksi, jotka eivät pysty enää lisääntymään keskenään. Tulevaisuuden ihmisryhmillä ei ole enää mitään yhteistä toistensa kanssa. Tämä voi rauhoittaa kilpailua, kun ihmisryhmille muodostuu nichejä, joilla on vähemmän päällekkäisiä toimintoja ja yhteisiä kilpailun kohteita, ja siten vähemmän kilpailua keskenään.

[Leikkimielinen pihapeli]

Eihän tietenkään kuskin duuni ole niin hieno kun vaikka hum.kand pääaineena naistutkimus mutta kyllä silläkin kummasti kiljutarpeita Lidlistä ostelee. Joskin kuskin hommia ei kiljupäissään tehdä. Hum.kandin hommissa pikkupöhnästä lienee vain etua.

Niin ja hyväähän on se, että kun noiden rekkakuskien painoindeksejä sivusta katsellen päättelee, niin ihan pikkukupittelulla ei taida heillä promilleviisari edes värähtää. Suuri osa näyttää siltä, että varmaan voi ennen työvuoroa tempaista huoletta kolme bisseä, ja silti ollaan kirkkaasti "under the legal limit".

[Valkea]

Kirjoitin: "Myös miehet ovat luonnontilaisena ... taipuvaisia tekemään raskaaksi mahdollisimman monta naista ilman lasten huoltajuutta."

- Jos ollaan tarkkoja, tämä pätee periaatteessa. Todellisuudessa ja käytännössä kilpailu miesten, yhteisöjen, lasten jne. välillä ja ympäristötekijöiden suhteen on niin kovaa, että miehet joutuvat osallistumaan vaimon/ vaimojen ja lasten huoltamiseen, puolustamiseen ja kasvattamiseen. Ja jos miehet ovat erittäin menestyneitä, jonkinlaisen haaremin ylläpitämiseen.

Mahdolliset sivurakastajat, jalkavaimot ja syrjähyppynaiset ja heidän lapsensa jäävät keskimäärin vähäisemmälle huomiolle.

[Kari Kinnunen]

Niin ja hyväähän on se, että kun noiden rekkakuskien painoindeksejä sivusta katsellen päättelee, niin ihan pikkukupittelulla ei taida heillä promilleviisari edes värähtää. Suuri osa näyttää siltä, että varmaan voi ennen työvuoroa tempaista huoletta kolme bisseä, ja silti ollaan kirkkaasti "under the legal limit".

Kiitoksia mielipiteestänne. Mielipiteenne kertoo paljon asennoitumisestanne ns.'paskaduuneja' tekeviin ihmisiin.

[Valkea]

Re: Kari Kinnunen

Henkilökohtaisesti kunnioitan kaikkia suomalaisia työntekijöitä, mukaanlukien rekkakuskeja.

Ehkä nim. Leikkimielisen Pihapelin kommentti oli vain tarkoitettu leikkimielisesti sanomaan, että rekkakuskit ovat isoja karskeja miehiä. Rekkakuskeillahan on tietty maskuliininen kovien ja pystyvien miesten maine, joka on yksi niistä tekijöistä, joita naiset arvostavat puolisonvalinnassaan.

[Valkea]

Re: Leikkimielinen Pihapeli

Liekö Hommassa sääntöjä hyvistä keskustelutavoista ja keskustelijoiden haukkumisen kieltämisestä?

[Kari Kinnunen]

Ja tuohan se myös paritteluun oman veikeän haasteensa, kun peeniksen kaivaminen esiin sieltä vatsan alta on ihan oma operaationsa.

Riippuu tietysti jonkin verran ko. elimen fysiologisista ominaisuuksista.  

Myönnän toki että edustamani ammattikunta on perinteisesti ollut elintavoiltaan hiukan riskialtis. Nykyään tilanne on korjaantumassa. Osaltaan siksikin että rekkakuskin duuni ei ole enää kovinkaan fyysistä.
Tavara liikkuu pääsääntöisesti koneellisesti ja fyysisen työn suorittavat terminaalien lastarit.

Vähissä alkavat olla kuvailemasi möhömahaiset junttikuskit. Itse asiassa tänä päivänä kuljettajilta vaaditaan, jo ihan liikenneturvallisuuden takia, säännölliset terveystarkastukset.

D luokan eli ns. 'bussikorttia' ei edes saa jos on vaikkapa aikuisiän diabetes.

Joka tapauksessa jutuistasi haisee jonkinasteinen elitismi.

[Kari Kinnunen]

Itse en ole vielä eläissäni sellaiseen naiseen törmännyt, jonka silmissä rekkakuskin duuni olisi jonkinlainen meriitti. Pitäisi varmaan käydä Popedan tai Klamydian keikalla, niin tuollaisia naisia saattaisi bongata vaikka useamman kerralla.

Niin, jälleen törmäämme kysymyksiin arvoista.

Itse taasen en ole törmännyt naiseen jolle akateeminen koulutus olisi jonkinlainen meriitti.

Telakalla kai voisi käydä olusella siellä kai niitä lautoja piipertää enemmänkin.

[Kari Kinnunen]

Re: Leikkimielinen Pihapeli

Liekö Hommassa sääntöjä hyvistä keskustelutavoista ja keskustelijoiden haukkumisen kieltämisestä?

Annetaan pihapelin leikkimielisesti puuhastella. Hauskahan hän on.

[Leikkimielinen pihapeli]

Itse taasen en ole törmännyt naiseen jolle akateeminen koulutus olisi jonkinlainen meriitti.

Eli esim. lääkärille tai juristille tarjoiltaisiin rukkasia? Varmasti.

Telakalla kai voisi käydä olusella siellä kai niitä lautoja piipertää enemmänkin.

Itsestään huolehtivilla ja liikunnallisilla naisilla toki on useammin pienempi rintavarustus kuin 100 kilon keijukaisilla. Makuasioita toki nämä, mikä kenenkin silmää miellyttää. Mutta kyllä Telakalla kannattaa käydä ja samalla matkalla voi tsekata myös Artturin. Siellä sitä vasta pelottavia älykköjä onkin, esim. siinä PhotoPlay-koneen Trivial Pursuitissa oli ainakin takavuosina huippupinnat paljon korkeammat kuin muissa baareissa, jossa olen ko. laitteella pelannut.

Voi siinä eteen tupsahtaa myös mukava yllätys, nimittäin: naisella voi olla myös tissit, vaikka painoindeksi olisikin alle 30. Tämä on faktaa, olen itse pari kertaa nähnyt.

[IDA]

Keskustellaan nyt siitä moniavioisuudesta. Painoindeksit Pakkotoistoon jne...

[Kari Kinnunen]

Eli esim. lääkärille tai juristille tarjoiltaisiin rukkasia? Varmasti.

Noh, olen minä senkin ihmeen nähnyt. Taisi pitää tyttö ko. ammatin edustajaa vähän sillai höhlänä kun teki itseään tykö vain vain tulotasollaan ja koulutuksellaan.

Ei katsos homma ihan mene niin että laitetaan koulutus ja tulotaso seinälle ja sieltä sitten naiset valitsee itselleen kaverin, ei se niin yksinkertaista ole.

Aika paljon merkitsee myöskin persoona.

Toisekseen miten sitten perustelet taikka kumoat väitteen että naiset aina rakastuvat renttuihin? Muistaakseni internetin syövereissä tätäkin asiaa on valiteltu.

Jos sinun näkemyksesi pitäisi paikkansa niin pariutuminenhan olisi kohtalaisen yksinkertaista. Perustetaan vain foorumi jonne pariutumishaluiset kirjaavat koulutuksensa ja tulotasonsa. Sieltä sitten vain naiset ja miehet valkkaamaan.

Ei tarvittaisi enää deitti.nettejä eikä muitakaan sinkkupalstoja.

Vaan kun ihminen ei ole kone ja parinvalinta ei ole matematiikkaa.

[Leikkimielinen pihapeli]

Ei katsos homma ihan mene niin että laitetaan koulutus ja tulotaso seinälle ja sieltä sitten naiset valitsee itselleen kaverin, ei se niin yksinkertaista ole.

Ei tietenkään, koska niillä hyvin koulutetuilla ja tienaavilla miehillä on varaa valita, joten vähemmän näyttävillä naisilla ei ole niihin saumaa.

[Kari Kinnunen]

Ei katsos homma ihan mene niin että laitetaan koulutus ja tulotaso seinälle ja sieltä sitten naiset valitsee itselleen kaverin, ei se niin yksinkertaista ole.

Ei tietenkään, koska niillä hyvin koulutetuilla ja tienaavilla miehillä on varaa valita, joten vähemmän näyttävillä naisilla ei ole niihin saumaa.

'Näyttävillä'? Siis oletko sitä mieltä että miehet valitsevat kumppaninsa 'näyttävyyden' perusteella?

Et sitten koskaan ole kuullut sellaisista asioista kuin vaikkapa rakkaus taikka sielujen sympatia? Niin tyhmältä kuin se kuulostaakin.

Aikoinaan, tommonen 10kg ja 20v sitten olen *heh* 'iskenyt' rekkakuskin statuksella naisen ihan DI:n nenän edestä. Johtuisiko mitenkään siitä etten kovinkaan vatvonut omaan ammattiini liittyviä asioita, vaan juttelin vain mukavia ja jätin kehumisen hänelle jolla kehuttavaa oli.

Näyttävyydestä voidaan olla montaa mieltä. Eräs tyttö taannoin kehui kuinka miehet häntä katsoo ihaillen... Kollega tuumasi;'eivät he katso ihaillen, he katsovat säälien'. Kyseessä noin 40v nainen joka pukeutui ja käyttäytyi kuin 20v pissis.

[Leikkimielinen pihapeli]

'Näyttävillä'? Siis oletko sitä mieltä että miehet valitsevat kumppaninsa 'näyttävyyden' perusteella?

No tuo nyt ei ole mikään mielipidekysymys. Kannattaa lukea tästä ketjusta viesti #35, johon Valkea on kerännyt hyvin mielenkiintoisia tutkimustuloksia asiaan liittyen.

Aikoinaan, tommonen 10kg ja 20v sitten olen *heh* 'iskenyt' rekkakuskin statuksella naisen ihan DI:n nenän edestä. Johtuisiko mitenkään siitä etten kovinkaan vatvonut omaan ammattiini liittyviä asioita, vaan juttelin vain mukavia ja jätin kehumisen hänelle jolla kehuttavaa oli.

Tai sitten on voinut olla niin, että nainen on ollut hakemassa vain yhden illan panoa, ja olet ollut paremmannäköinen kuin tämä DI. Yhden illan panossa nainenkin painottaa miehen ulkonäköä, kun taas pidempää suhdetta rakentaessa naiselle on tärkeää se, miten mies pystyy elättämään lapsia.

[sr]

En jaksa kaikkiin kohtiin puuttua, mutta yleisesti niissä tutkimuksissa tuntui puuttuvan se, mitä ihmiset eksplisiittisesti sanovat (voivat toki valehdellakin) puolisossaan hakevan. Kari Kinnunen kirjoitti tästä tuolla enemmänkin.

Tähän kohtaan kuitenkin kommentoin vielä:

Kulttuuri voi kulkea vertauskuvallisesti pitkässä lieassa, mutta geenit voittavat aina lopulta. Eli ne yhteisöt, ryhmät, sosiaaliluokat jne., jotka lisääntyvät enemmän suhteessa muihin yhteiskunnan ryhmiin, lisääntyvät ja valtaavat alaa. Tämän prosessin kannalta ei ole mitään väliä mikä ryhmä on kyseessä. Sosiaalituilla elävät; pienituloiset; rikkaat ja hyvätuloiset; älykkäät; vähemmän älykkäät; suomalaiset; ulkomaalaiset; kristityt; lestadiolaiset; ateistit; muslimit; afrikkalaiset; yksiavioiset; moniavioiset; liberaalit; konservatiivit; jne. Syntyvyys edellä mainituissa ryhmissä on erilaista, joten tiettyjen ryhmien suhteellinen osuus lisääntyy ja toisten ryhmien vähenee.

Geenit juuri eivät voita, koska sosiaaliluokat, ryhmät, jne. eivät enää pysy geenien perässä. Eikä se geeni, joka on menestyvä, lisäänny ja valtaa alaa. Nykyisin köyhillä on isommat lapsiluvut kuin keskituloisilla. Teiniraskaudet iskevät juuri huonosti koulutettuihin, kun taas hyvän sosiaalitason ihmiset kontrolloivat paljon tarkemmin lasten tekoa. Tämä siis nyt. Jotain 100 vuotta sitten (mikä on silmänräpäys ihmisen evoluution aikaskaalassa, missä geenit toimivat) taas köyhyys tarkoitti sitä, ettei todellakaan ollut varaa kasvattaa lisääntymisikäiseksi yhtä montaa lasta kuin rikkaammilla. 100 vuoden päästä tilanne voi sitten olla taas ihan toinen.

Ja tämän lisäksi ryhmät sekoittuvat ihan eri tahtiin kuin sekoittuivat aikoinaan. Kun tämän yhdistetään siihen, että ihmisiä parimuodostuksessa ja lastenteossa ohjaavat eri seikat evoluution kannalta lyhyiden aikojen sisällä, ei tuollaista suhteellista lisääntymistä ja vähenemistä pääse tapahtumaan.

Ja lopuksi, geenimanipulaation vuoksi luonnonvalintaan perustuva evoluutiomme on muutenkin tulossa päähänsä. Ensimmäisenä eliminoidaan perinnölliset sairaudet, joista ei ole kenellekään mitään hyötyä, mutta joillekin paljon haittaa. Tämä tapahtuu paljon nopeammin kuin mikään, mihin luonnonvalinnalla on mahdollisuus vaikuttaa. Sen jälkeen seuraa sitten ihmisten ominaisuuksiin vaikuttaminen. Naisen ei enää tarvitse paritella alfa-uroksen kanssa ja kasvattaa lapsensa jonkun toisen kanssa, maksimoidakseen lapsensa menestyksen, vaan hän voi suoraan vaikuttaa lapsen geeniperimään. Jää nähtäväksi kuinka paljon "huonot" geenit omaavat vanhemmat edes haluavat lapsillaan olevan omia geenejään, ehkä kuitenkin jonkun verran.

Kuitenkin toisin kuin sinä väität, niin minusta tämä ei johda lisääntyvään kilpailuun, koska kenenkään ei tarvitse lastensa geeniperimän vuoksi koittaa hankkia niitä parhaita geenejä kantavaa puolisoa, vaan puolison voi valita muilla perusteilla, ennen kaikkea sillä, mikä tekee oman elämän onnelliseksi. Kun tämän vielä yhdistää yhteiskunnan taloudelliseen tasa-arvoistumiseen, mikä on selvästi ollut pitkän aikavälin trendi demokraattisissa maissa, myös puolison statuksen merkitys lasten menestykseen vähenee. Ja elämän onnellisuuteenkin taloudellisen hyvinvoinnin merkitys vähenee, mitä yltäkyltäisemmässä yhteiskunnassa elämme. On selvää, että minulle tulojen kaksinkertaistuminen ei tuo samanlaista onnellisuuden lisää kuin se tuo nälkärajalla elävälle.

[Leikkimielinen pihapeli]

Eli ne yhteisöt, ryhmät, sosiaaliluokat jne., jotka lisääntyvät enemmän suhteessa muihin yhteiskunnan ryhmiin, lisääntyvät ja valtaavat alaa. Tämän prosessin kannalta ei ole mitään väliä mikä ryhmä on kyseessä. Sosiaalituilla elävät; pienituloiset; rikkaat ja hyvätuloiset

Eikös pienituloisuus ja hyvätuloisuus mitata aina suhteessa ympäristöön? Eli jos oletetaan, että pienituloiset lisääntyvät paljon muita aktiivisemmin ja kaikki ihmiset perivät suunnilleen vanhempiensa tulotason, niin jossain vaiheessahan osasta pienituloisia tuleekin keskituloisia, vaikkeivät tulot nousisikaan.

Kun tämän vielä yhdistää yhteiskunnan taloudelliseen tasa-arvoistumiseen, mikä on selvästi ollut pitkän aikavälin trendi demokraattisissa maissa

Mitä perusteita sinulla on olettaa, että yhteiskunta tulee lähitulevaisuudessa taloudellisesti tasa-arvoistumaan, kun Suomessakin on kuljettu viimeiset 20 vuotta päinvastoin eriarvoistuvaan suuntaan? Mitkä tekijät sinusta viittaavat siihen, että tämänhetkinen kehityksen suunta tulisi kääntymään? Kyllä merkit Suomessa viittaavat pikemminkin siihen, että taloudellinen tasa-arvoisuus tulee pienenemään. Meillä on lama/taantuma ja Kokoomus on suosituin puolue. Se kertoo jo aika paljon.

[sr]

Mitä perusteita sinulla on olettaa, että yhteiskunta tulee lähitulevaisuudessa taloudellisesti tasa-arvoistumaan, kun Suomessakin on kuljettu viimeiset 20 vuotta päinvastoin eriarvoistuvaan suuntaan?

Ensinnäkään en puhu (enkä ole tässä koko ketjussa puhunut) lähitulevaisuudesta, vaan pitkän aikavälin trendeistä. Lyhyen ajan heilahteluilla ei ole mitään merkitystä katsottaessa pidemmän ajan kehitystä, mikä on relevantimpaa puhuttaessa ihmisten lisääntymisestä ja sen muutoksista.

Toiseksi, mihin perustat väitteesi tuosta eriarvoistuvasta kehityksestä? Gini-kertoimeenko? Juuri lisääntyneen koulutuksen vuoksi se ei ole hyvä mittari eriarvoisuudelle, koska se ei huomioi, että samat ihmiset ovat elämänsä eri aikaan eri tilanteessa. Lääketieteen opiskelija voi hyvinkin kuulua sen hetkisten tulojensa mukaan alimpaan desiiliin, mutta taas koko elämän yli laskettujen tulojen mukaan olla ylimmässä desiilissä. Niinpä pelkästään se, että ihmiset opiskelevat enemmän ja heillä on enemmän työuran aikana kehittyvät tulot (verrattuna siihen, että aikoinaan saivat 16-vuotiaana tehtaalle töihin mennessään yhtä hyvää palkkaa kuin siellä 60-vuotiaana työtä paiskivat), selittää kasvanutta ginikerrointa.

Olen tästä kysymyksestä aidosti kiinnostunut, koska en ole toistaiseksi nähnyt oikein mitään hyvää tuloeromittaria, joka huomioisi tuon iän mukaan muuttuvien tulojen vaikutuksen.

Kolmanneksi, mitä kauemmas todellisen hengissä selviytymisen tasosta taloudellisessa hyvinvoinnissa mennään, niin sitä vähemmän taloudellisilla arvoilla on merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Tuloerot tilanteessa, jossa alimman desiilin vuositulot ovat 1000 euroa ja ylimmän 10 000 euroa, aiheuttavat paljon räikeämmän yhteiskunnan eriarvoisuuden kuin tuloerot tilanteessa, jossa alimman desiilin tulot ovat 50 000 euroa ja ylimmän 500 000 euroa, vaikka tulojen suhde on molemmissa sama.

[Valkea]

Re: sr

- Menestystä on monenlaista, taloudellista, kulttuurillista, geneettistä, sivistyksellistä, teknologista jne. Geenien (menestyksen) kannalta nopea lisääntyminen on yksi tärkeimmistä. Jos geenit lisääntyvät nopeasti mainitsemassasi köyhien luokassa sosiaalivaltion avulla, silloin siinä tilanteessa on geenien kannalta (lisääntymisen suhteen) edullista olla köyhä. Tietyn psykologian,  ympäristön ja yhteiskunnallisen tilanteen yhdistelmä suo geneettisen edun köyhille. Geenit itsessään ovat ei-älyllinen systeemi, joten ne eivät ole kiinnostuneet minkään muutoksen yhteiskunnallisista seurauksista, riippumatta sen suunnasta.

- Jo pelkkä valikoivan pariutumisen (assortative mating) monien eri tekijöiden yhteisvaikutus estää ryhmien sekoittumisen. Esim. kuinka moni sosiaalitoimistosta tulonsa saava mies on viime aikoina nainut monimiljönäärisukujen naisen, tai peruskoulunsa kesken jättänyt nainen kaksoistohtorimiehen? Kun tähän lisää maahanmuuttajaryhmien mukanaan tuomat sisäryhmäavioliitot ja voimakkaammat erot valikoivaan pariutumiseen liittyvissä tekijöissä, sekä "eliitin" kaksinaismoraalin (etnisen sekoittumisen julistaminen muille, mutta de facto endogamia "eliitin" keskuudessa), sekoittuminen jää lähinnä häviäjien tehtäväksi.

- Geenimanipulaation myötä ihmisten välinen kilpailu ei lopu, se vain siirtyy eri alueille. Esim. puolisokilpailu voi heiketä, mutta kilpailu rahasta, vallasta, sivistyksestä, jälkeläisten määrästä, jne. lisääntyy. Aina on myös niitä jotka tavalla tai toisella lopettavat kilpailun ja niitä jotka kilpailevat maksimaalisesti, ja kaikkea siltä väliltä. Useimmiten kovat kilpailijat voittavat.

Kuten voimme havaita miljardööriluokasta, kun miehellä on kaikki minkä rahalla voi saada ja haluamansa puoliso tai puolisot, toiminta ja kilpailu siirtyy valtaan. Ei siis edes maksimaalinen yltäkylläisyys lopeta kilpailua. Ja toisaalta nykyisessä tasa-arvoa korostavassa yhteiskunnassamme kilpailu ei ole kadonnut mihinkään, se on vain muuttunut näkymättömämmäksi (kulutuskilpailua lukuunottamatta) ja "ovelammaksi".

Ihminen muuttuu arvottomammaksi geenimanipulaation myötä. Osa ihmisarvosta perustuu tällä hetkellä ihmisten ainutlaatuisuuteen. Geenimanipulaation myötä tietynlaisia ja samanlaisia ihmisiä voidaan tuottaa teollisesti. Tämä alentaa kynnystä väkivallan käyttöön. Jos jotkut kieltäytyvät väkivallan käytöstä, väkivallan käyttäjillä on etu puolellaan.

Monet ihmiset ovat geenimanipulaation suhteen "nuolaisemassa ennen kuin tipahtaa". Mitään utopiaa ei ole missään nimessä tulossa. Mitä tahansa ihmiset geenimanipulaatiolla itselleen tekevät, jokainen lammas löytää/ luo suden syömään itsensä.

[Leikkimielinen pihapeli]

En jaksa kaikkiin kohtiin puuttua, mutta yleisesti niissä tutkimuksissa tuntui puuttuvan se, mitä ihmiset eksplisiittisesti sanovat (voivat toki valehdellakin) puolisossaan hakevan.

Jos haluaa ihmisten pariutumista tutkia, niin heidän omille puheilleen tuskin kannattaa hirväesti painoa laittaa. Vai tutkisitko sinä myös vaikkapa penisten pituuksia mieluummin kyselytutkimuksilla vai ihan empiirisesti? "Joo, mullon 23 senttiä." "Mulla on ainaski 26", jne. Samaa huttua ne on ihmisten vastaukset parinmuodostuksessakin. Naiset tykkäävät "huumorintajuisista" miehistä ja miehet "mukavista" naisista. Aika hyvin totesi eräs amerikkalainen yli 30 naista tappaneesta Ted Bundysta, jolle sateli oikeudenkäynnnin aikana rakkauskirjeitä ja kosintoja: "This guy must have been heavy on the sense of humor thing you ladies seem to value so much in your little ladies´ polls. Oh, some of the things Ted would do, it just kills me."

Kolmanneksi, mitä kauemmas todellisen hengissä selviytymisen tasosta taloudellisessa hyvinvoinnissa mennään, niin sitä vähemmän taloudellisilla arvoilla on merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Tuloerot tilanteessa, jossa alimman desiilin vuositulot ovat 1000 euroa ja ylimmän 10 000 euroa, aiheuttavat paljon räikeämmän yhteiskunnan eriarvoisuuden kuin tuloerot tilanteessa, jossa alimman desiilin tulot ovat 50 000 euroa ja ylimmän 500 000 euroa, vaikka tulojen suhde on molemmissa sama.

Tätä logiikkaa en ymmärrä suoraan sanottuna pätkääkään. Jos alimman desiilin tulot olisivat 50 000 euroa, niin esim. sellainen nippanappa ihmisarvoinen asunto maksaisi varmaan miljoonan, kun sen nykyään saa sadalla tonnilla. Ei se tulojen nousu alinta porukkaa lohduta pätkän vertaa, sillä ihmisen toimeentuloa pitää aina tarkastella suhteessa ympäristöön. Ihminen arvottaa itsensä vertaamalla omaa tilannettaan ympärillä oleviin ihmisiin. Ei Suomessa 1000 euroa kuussa tienaavaa lohduta se, että hän on maailman mittakaavassa varakas, kun hän omassa maassaan on roskasakkia, jolla ei ole minkäänlaista arvoa.

Jos se elintason nostaminen olisi noin yksinkertaista, niin mehän voisimme kaikissa maailman maissa päättää, että lisätään ihmisten palkkoihin yksi nolla perään. Sitten Suomessa keskipalkka olisi 400 000 euroa vuodessa, ja kaikki olisivat onnellisia?

Olennaista tuollaisissa kymmenkertaisissa tuloeroissa on mielestäni seuraava: 1000 euroa tienaavat eivät ole tekemisissä 10 000 euroa tienaavien kanssa,eivätkä myöskään heidän lapsensa viihdy keskenään. Jos nuo luvut 50-kertaistetaan, tilanne on edelleen sama: 50 000 euroa tienaavat eivät ole tekemisissä 500 000 euroa tienaavien kanssa, eivätkä myöskään heidän lapsensa viihdy keskenään. Ihmisten välinen elintasokuilu on siis edelleen aivan yhtä syvä. Tätä ei mielestäni pidä moralisoida, mutta niin se vaan menee. Retalejengi pyörii omissa porukoissaan ja eliitti omissaan. Tätä luonnonjärjestystä ei ihmisluonteen huomioon ottaen mikään yhteiskuntajärjestelmä voi muuttaa, vaikka Suomessa kuinka uskotellaankin, ettei täällä mitään luokkia ole.

Minusta ihmisten välinen tasa-arvo on täysin järjetön tavoite, koska siihen ei koskaan voida päästä, enkä näe miksi pitäisikään. Itse asiassa luulen, että tämä valheellinen puhe, jossa "me kaikki ollaan yhtä suurta keskiluokkaa" voi olla syy masennuksen valtavalle yleistymiselle. Entisaikaan ihmiset tiesivät oman kastinsa, eivätkä haihatelleet sosiaalisen nousun perään, ja silloin he eivät myöskään masentuneet niin helposti.

Suomessakaan ei muuten olla lähelläkään tilannetta, jossa ollaan "kaukana todellisen hengissä selviytymisen tasosta taloudellisessa hyvinvoinnissa". Köyhyys on merkittävä masennuksen aiheuttaja, ja masennus johtaa usein itsemurhaan, joten kyllä täälläkin rahaa on hyvä omata hengissä pysyäkseen.

[aivovuoto]

Kolmanneksi, mitä kauemmas todellisen hengissä selviytymisen tasosta taloudellisessa hyvinvoinnissa mennään, niin sitä vähemmän taloudellisilla arvoilla on merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Tuloerot tilanteessa, jossa alimman desiilin vuositulot ovat 1000 euroa ja ylimmän 10 000 euroa, aiheuttavat paljon räikeämmän yhteiskunnan eriarvoisuuden kuin tuloerot tilanteessa, jossa alimman desiilin tulot ovat 50 000 euroa ja ylimmän 500 000 euroa, vaikka tulojen suhde on molemmissa sama.

Toisilla on todella kateus tai sumentunut todellisuuden taju (tavallisia kuolevaisia kaikki ovat).
Jos leikitään ajatuksella, että omaisuus olisi taloja, niin meikäläisen systeemin mukaan, ja jos mediaanisti omistetaan 10 taloa (oikeasti määritelmässä kyse on tuloista, ei omaisuudesta), niin olisit köyhyysrajalla 6 talolla (itse tyytyisin vaikka pariin kappaleseen, niin saisi paljon vapaa-aikaa). 

[sr]

Jos haluaa ihmisten pariutumista tutkia, niin heidän omille puheilleen tuskin kannattaa hirväesti painoa laittaa. Vai tutkisitko sinä myös vaikkapa penisten pituuksia mieluummin kyselytutkimuksilla vai ihan empiirisesti? "Joo, mullon 23 senttiä." "Mulla on ainaski 26", jne. Samaa huttua ne on ihmisten vastaukset parinmuodostuksessakin. Naiset tykkäävät "huumorintajuisista" miehistä ja miehet "mukavista" naisista.

Niin, kuten jo mainitsin, ymmärrän, että ihmiset voivat jossain määrin valehdella tuollaisissa kyselyissä, mutta ihmettelisin aika lailla, jos noilla luonteenpiirteillä, jotka kyselyissä aina nousevat korkealle (toisin kuin varallisuus tai ulkonäkö) ei olisi mitään merkitystä parinmuodostuksessa. Itse sanoisin, että pidemmän parisuhteen toiminnan kannalta ne sopivat luonteenpiirteet ovat joka tapauksessa paljon merkittävämpiä kuin raha tai ulkonäkö.

Voi tietenkin olla, että ihmiset tietoisella tasolla ovat rationaalisia ja ymmärtävät tuon sopivan luonteenpiirteen merkityksen parisuhteelle ja kertovat tämän sitten kyselijälle, mutta sitten todellisessa parimuodostustilanteessa tietoinen puoli lentää ulos ikkunasta ja mennään alitajuntaisten viettien ohjaamana.

Kolmanneksi, mitä kauemmas todellisen hengissä selviytymisen tasosta taloudellisessa hyvinvoinnissa mennään, niin sitä vähemmän taloudellisilla arvoilla on merkitystä ihmisten hyvinvoinnille. Tuloerot tilanteessa, jossa alimman desiilin vuositulot ovat 1000 euroa ja ylimmän 10 000 euroa, aiheuttavat paljon räikeämmän yhteiskunnan eriarvoisuuden kuin tuloerot tilanteessa, jossa alimman desiilin tulot ovat 50 000 euroa ja ylimmän 500 000 euroa, vaikka tulojen suhde on molemmissa sama.

Tätä logiikkaa en ymmärrä suoraan sanottuna pätkääkään. Jos alimman desiilin tulot olisivat 50 000 euroa, niin esim. sellainen nippanappa ihmisarvoinen asunto maksaisi varmaan miljoonan, kun sen nykyään saa sadalla tonnilla. Ei se tulojen nousu alinta porukkaa lohduta pätkän vertaa, sillä ihmisen toimeentuloa pitää aina tarkastella suhteessa ympäristöön. Ihminen arvottaa itsensä vertaamalla omaa tilannettaan ympärillä oleviin ihmisiin. Ei Suomessa 1000 euroa kuussa tienaavaa lohduta se, että hän on maailman mittakaavassa varakas, kun hän omassa maassaan on roskasakkia, jolla ei ole minkäänlaista arvoa.

Tuo oli tietenkin tarkoitettu reaalitulojen vertailuun. Eli siis luvut olivat tietenkin ostovoimakorjattuja, ei nimellisiä.

Suomessa 1000 euroa kuussa tienaavaa ei lohduta se, että hän on maailman mittakaavassa varakas siksi, että tuon 1000 euron ostovoima Suomessa ei ole sama kuin se olisi Bangladeshissä. Jos olisi, niin varmaan moni köyhä olisi tyytyväinen elämäänsä, vaikka olisikin suhteellisesti muuhun väestöön nähden "roskasakkia".

Juuri tämä oli pointtini. Mitä kauemmas absoluuttisesta köyhyydestä (jossa tonnin kuussa tienaava vielä nykyisin elää) siirrytään talouden kasvaessa, sitä onnellisempia köyhät ovat, vaikka suhteelliset tuloerot eivät muuttuisi mihinkään. Silloin ainoaksi onnettomuutta aiheuttavaksi tekijäksi jää kateus muiden rikkauksia kohtaan.

Jos se elintason nostaminen olisi noin yksinkertaista, niin mehän voisimme kaikissa maailman maissa päättää, että lisätään ihmisten palkkoihin yksi nolla perään. Sitten Suomessa keskipalkka olisi 400 000 euroa vuodessa, ja kaikki olisivat onnellisia?

Kuten jo mainitsin, vertailussa puhutaan tietenkin samasta ostovoimasta, ei nimellisistä luvuista, jotka eivät tietenkään kerro yhtään mitään. Suomen siirtyessä markasta euroon eivät ihmiset köyhtyneet yhdessä yössä kuudesosaan entisestä varallisuudestaan ja tuloistaan, vaikka kaikki luvut kutosella jaettiinkin.

Olennaista tuollaisissa kymmenkertaisissa tuloeroissa on mielestäni seuraava: 1000 euroa tienaavat eivät ole tekemisissä 10 000 euroa tienaavien kanssa,eivätkä myöskään heidän lapsensa viihdy keskenään. Jos nuo luvut 50-kertaistetaan, tilanne on edelleen sama: 50 000 euroa tienaavat eivät ole tekemisissä 500 000 euroa tienaavien kanssa, eivätkä myöskään heidän lapsensa viihdy keskenään.

En ole tästä samaa mieltä. Kun taloudellisen hyvinvoinnin merkitys ihmisen hyvinvointiin vähenee (mikä tapahtuu ihmisten vaurastuessa) ei ole enää niin suurta tarvetta eristäytyä. Vaurastuminen vähentää tietenkin myös rikollisuutta (jota absoluuttinen köyhyys aiheuttaa), joten senkään vuoksi ei rikkailla ole tarpeen eristäytyä köyhistä. Ainoaksi eristäytymissyyksi jää status, joka tietenkin on nollasummapeliä toisin kuin talous sinällään. 

Ihmisten välinen elintasokuilu on siis edelleen aivan yhtä syvä. Tätä ei mielestäni pidä moralisoida, mutta niin se vaan menee. Retalejengi pyörii omissa porukoissaan ja eliitti omissaan. Tätä luonnonjärjestystä ei ihmisluonteen huomioon ottaen mikään yhteiskuntajärjestelmä voi muuttaa, vaikka Suomessa kuinka uskotellaankin, ettei täällä mitään luokkia ole.

Katsot asiaa liian mustavalkoisesti. Sinusta luokat joko ovat olemassa tai eivät ole. Minusta noiden välillä on välimuotoja ja Suomessa on siirrytty viimeisen 100 vuoden aikana selvästi siihen suuntaan, että luokkien merkitys on vähentynyt. Ja sen linkittämäsi Tilastokeskuksen jutun mukaan koulutuksen suhteen tätä on tapahtunut viimeisinä vuosikymmeninäkin. 1970 korkeakoulututkinto oli parilla prosentilla väestä. Nyt se on jotain parilla kymmennellä prosentilla. Korkeasti koulutettu eliitti (se pari prosenttia 1970) on siis laimentunut aika lailla.

Minusta ihmisten välinen tasa-arvo on täysin järjetön tavoite, koska siihen ei koskaan voida päästä, enkä näe miksi pitäisikään.

Tuo pätee, jos ainoa asia, mitä lasket tasa-arvoon, on tuo status, joka on tietenkin suhteellinen asia ja siksi nollasummapeliä. Minusta ihmisten elämään kuitenkin kuuluu paljon muutakin kuin kateutta ja heidän elämän onnellisuus on paljon muustakin kiinni kuin siitä, mihin suhteellisella asteikolla asettuvat.

Suomessakaan ei muuten olla lähelläkään tilannetta, jossa ollaan "kaukana todellisen hengissä selviytymisen tasosta taloudellisessa hyvinvoinnissa". Köyhyys on merkittävä masennuksen aiheuttaja, ja masennus johtaa usein itsemurhaan, joten kyllä täälläkin rahaa on hyvä omata hengissä pysyäkseen.

No, tuo on kyllä aika kaukaa haettua siitä, mitä oikein tarkoitin. Tarkoitin tietenkin sitä, että Suomessa hengissä kyllä selviää, jos vain haluaa. Tietenkään elossa ei pysy, jos tarkoituksella itsensä panee hengissä.

Mutta tarkoitatko tuossa muuten nyt siis absoluuttista köyhyyttä? Jos siis siirtyisimme sinne, että alimman desiilin tulot olisivat ostovoimaltaan 50 000 euron tasolla, niin jäisivätkö nuo masentumiset pois? Jos taas puhut suhteellisesta köyhyydestä, niin sillä ei ole mitään tekemistä tuon kirjoittamani kanssa.

[sr]

Toisilla on todella kateus tai sumentunut todellisuuden taju (tavallisia kuolevaisia kaikki ovat).
Jos leikitään ajatuksella, että omaisuus olisi taloja, niin meikäläisen systeemin mukaan, ja jos mediaanisti omistetaan 10 taloa (oikeasti määritelmässä kyse on tuloista, ei omaisuudesta), niin olisit köyhyysrajalla 6 talolla (itse tyytyisin vaikka pariin kappaleseen, niin saisi paljon vapaa-aikaa). 

Niin, sinä näytit ymmärtäneen aika hyvin sen, mitä ajoin takaa. Mitä yltäkyltäisemmäksi yhteiskunta tulee, sitä vähemmän varallisuudella on merkitystä ihmisten onnellisuuteen. Eli vaikka tuloerot pysyvät samassa, niin onnellisuus paranee kansakunnan vaurastuessa.

[Leikkimielinen pihapeli]

Niin, sinä näytit ymmärtäneen aika hyvin sen, mitä ajoin takaa. Mitä yltäkyltäisemmäksi yhteiskunta tulee, sitä vähemmän varallisuudella on merkitystä ihmisten onnellisuuteen. Eli vaikka tuloerot pysyvät samassa, niin onnellisuus paranee kansakunnan vaurastuessa.

Ja tästä syystä ilmeisesti esim. masennusta nykyisin sairastetaan Suomessa niin paljon vähemmän ja ihmiset ovat rutosti onnellisempia kuin 50 vuotta takaperin? Kylläpäkyllä, aivan varmasti.

Ja sen linkittämäsi Tilastokeskuksen jutun mukaan koulutuksen suhteen tätä on tapahtunut viimeisinä vuosikymmeninäkin. 1970 korkeakoulututkinto oli parilla prosentilla väestä. Nyt se on jotain parilla kymmennellä prosentilla. Korkeasti koulutettu eliitti (se pari prosenttia 1970) on siis laimentunut aika lailla.

Tämä tarkoittaa käytännössä vain sitä, että korkeakoulututkinnon arvostus on tippunut kymmenen kertaa alhaisemmaksi. Eliittiin kuuluvien ihmisten määrään se ei vaikuta.

Mutta tarkoitatko tuossa muuten nyt siis absoluuttista köyhyyttä? Jos siis siirtyisimme sinne, että alimman desiilin tulot olisivat ostovoimaltaan 50 000 euron tasolla, niin jäisivätkö nuo masentumiset

Eivät jäisi. Jos kaikkein pienituloisimmat tienaisivat 50 000 kuussa, silloin suuri enemmistö yhteiskunnasta katsoisi näitä 50 000 tienaavia tiukasti alaspäin ja pitäisi näitä roskasakkina, jonka kanssa ei haluta olla tekemisissä, ja he masentuisivat ihan samoin kuin 1000 euroa tienaavat nykyään.