2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)

[reijjokoskela]

Tässä on kaksi ongelmaa: 1) Romaniaan menevät ne joilla ei ole kyvykkyyttä päästä Suomessa lääkikseen, 2) Romaniassa opetuksen taso on heikompi ja tenteistä voi tiettävästi päästä lahjuksilla läpi. Näitä hedelmiä saamme poimia lähivuosina.

Molemmista kohdista 1 ja 2 olisi hyvä saada lisätietoa. Uskon että 1) pitää ainakin paikkaansa, mutta miten Romaniaan lääkikseen pyrkiminen käytännössä tapahtuu?
En tunne asiaa, mutta joissakin ulkomaisissa yliopistoissa kohta 2 voi olla jopa päinvaston, kuin Suomessa. Suomessa tentin voi käydä uusimassa hyvinkin monta kertaa, ulkomailla voi kenties lentää koko yliopistosta ulos jos tentti ei meinaa mennä läpi?

Eniten toki kiinnostaisi tietää voiko Romaniassa lahjoa läpipääsyn tenteistä. A) jos osaa jotain, mutta ei aivan pääse läpi tai B) ei osaa oikein yhtään mitään jolloin on hyvin kyseenalaista antaa henkilölle lääkärin paperit?

[Luka Mokonesi]

Kuvajournalismia Hommalle ketjun aiheesta. Kuvat ovat Helsingin Sanomista ja Yleltä.

HS: Liian vaikea hoidettavaksi

Avustaja Mohammed Mawlood ja sairaanhoitaja Mihhail Teska antavat Jarmo Niinikoskelle ruokaa tämän kerrostalokaksiossa Vantaalla. ­Kuva: Heidi Piiroinen / HS

YLE: Näin korona vaikutti sairaanhoitajiin: juuri valmistunut harkitsee jo alan vaihtoa ja liitto tuskailee koulutuksen puutteen kanssa

Sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelevat Laurea-ammattikorkeakoulun Tikkurilan kampuksella. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

[Roope]

Professorin ratkaisu kuviteltuun ongelmaan on todellisten ongelmien luominen.

Ratkaisu filippiiniläishoitajien eettisempään rekrytointiin: kielitaito kuntoon ja koko perhe Suomeen isovanhempia myöten

Filippiiniläishoitajien rekrytoinnin eettiset ja taloudelliset ongelmat ovat ratkaistavissa, jos Suomessa löydetään yhteinen, kestävä tapa toimia kansainvälisissä hoitajarekrytoinnissa. Filippiiniläishoitajien rekrytoinneista tehtyjä tutkimuksia johtaneen professori Pirkko Pitkäsen mielestä nyt olisi korkea aika saada hoitajien rekrytointi kestävämmälle linjalle.

[...]

Filippiiniläishoitajia Pitkänen sen sijaan täydennyskouluttaisi koulutustaan vastaaviin tehtäviin sairaanhoitajiksi. Se on mahdollista jo nyt, mutta käytännössä monet filippiiniläishoitajat jäävät lähihoitajan tai hoiva-avustajan tehtäviin.

Täydennyskoulutuksessa pitäisi panostaa räätälöityyn ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti kielitaitoon. Lähtömaakoulutuksessa opittu kielitaito harvoin on riittävä.

– Kun he tulevat Suomeen, kielitaito ei ole missään tapauksessa sellainen, että he pystyisivät suoraan toimimaan sairaanhoitajan tehtävissä.

[...]

Kielenoppiminen vaatii myös koko työyhteisön tukea.

– Tässä tarvitaan kollegoilta hyvää tahtoa, jos he haluavat, että ulkomaalainen hoitaja oppii suomen kieltä. Yksikin ulkomaalaistaustainen voi häiritä kiirettä ja sotkea arjen rutiineita, jos resursseja ei ole hoidettu kuntoon.

Pitkäsen mukaan työnantajien on huomioitava, että ulkomaalaisen työntekijän perehdyttäminen on yksi työtehtävistä. Erikseen sovituille mentoreille pitäisi myös maksaa korvausta tehtävästä. Hoitajien työssä kielitaito on ehdoton edellytys eikä virheisiin ole varaa. Siksi perehdytystä ja kielenopettamista käytännön työtehtävissä ei voi laiminlyödä.

– Filippiiniläiset ovat hyvin kohteliaita ja kasvojen säilyttäminen on tärkeää. He eivät helposti esitä kritiikkiä tai sano, ettei ymmärtänyt.

[...]

Toistaiseksi Suomeen on tullut enimmäkseen filippiiniläishoitajia, joilla ei ole puolisoa tai lapsia. Perheenyhdistäminen vaatii Suomessa tietyn tulotason ja hoiva-avustajan tai lähihoitajan palkka ei aina riitä edes yhden lapsen maahan tuomiseen.

Filippiiniläiset elävät professori Pirkko Pitkäsen mukaan säästeliäästi ja lähettävät rahaa sukulaisilleen. Ajatuksena on palata jonkin ajan kuluttua kotimaahan.

– Suomeen kannattaisi rekrytoida pikemminkin aviopareja tai perheellisiä, joilla on lapsia, sanoo Pitkänen.

Lapset sopeutuvat usein nopeasti yhteiskuntaan, saavat kavereita ja oppivat kieltä. Se juurruttaa myös vanhemmat Suomeen.

Aasialaiseen perheeseen kuuluvat myös isovanhemmat. Jos heidän lapsensa ovat ulkomailla töissä, isovanhemmat saattavat jäädä kotimaassa tyhjän päälle, sillä Suomen kaltaista sosiaaliturvajärjestelmää ei ole. Pitkäsen mukaan perheenyhdistämisen tulisi huomioida myös isovanhemmat.

– Jos tavoitteena on, että Filippiineiltä rekrytoidut hoitajat jäävät Suomeen, perheenyhdistämisohjelman perhekäsitystä tulisi laajentaa. Jos sillä saadaan kaksi työntekijää suomalaiseen yhteiskuntaan ja lapsia, jotka kasvavat työntekijöiksi Suomeen, saldo voisi jäädä plussan puolelle.

[...]

Ollakseen eettisesti ja taloudellisesti kestävää ulkomailta palkatun hoitajan pitäisi myös viihtyä Suomessa. Kansainvälisissä rekrytoinneissa on huomattu, että osaajat eivät pysy maassa, jos perhe ei ole mukana tai viihdy maassa.

Projektipäällikkö Pipa Turvanen kertoo esimerkin Australiasta.

– Australiassa houkutellaan esimerkiksi Filippiineiltä kokonaisia perhekuntia syrjäisempiin kaupunkeihin tekemään töitä ja käymään kouluja. Silloin palveluista pystytään pitämään paremmin kiinni.

Jotta sama onnistuisi Suomessa, pitäisi koko yhteiskunnan olla valmis vastaanottamaan kokonaisia perhekuntia. Puolisolla pitäisi olla töitä, maahantulo, kieliopinnot ja muu kotouttaminen täytyisi sujua eli koko yhteiskunnan asenneilmapiirin pitäisi olla vastaanottavainen.

Turvasen mukaan puolisoita kannattaisi rekrytoida jo nyt, sillä muillakin aloilla on pulaa työvoimasta.

– Sehän olisikin järkevää. Jos tehdään isoja rekrytointiponnisteluja, miksi ei saman tien palkattaisi muillekin työvoimapula-aloille osaajia?

Yle 18.1.2021

– Suomeen kannattaisi rekrytoida pikemminkin aviopareja tai perheellisiä, joilla on lapsia, sanoo Pitkänen.

Lapset sopeutuvat usein nopeasti yhteiskuntaan, saavat kavereita ja oppivat kieltä. Se juurruttaa myös vanhemmat Suomeen.

Aasialaiseen perheeseen kuuluvat myös isovanhemmat. Jos heidän lapsensa ovat ulkomailla töissä, isovanhemmat saattavat jäädä kotimaassa tyhjän päälle, sillä Suomen kaltaista sosiaaliturvajärjestelmää ei ole. Pitkäsen mukaan perheenyhdistämisen tulisi huomioida myös isovanhemmat.

– Jos tavoitteena on, että Filippiineiltä rekrytoidut hoitajat jäävät Suomeen, perheenyhdistämisohjelman perhekäsitystä tulisi laajentaa. Jos sillä saadaan kaksi työntekijää suomalaiseen yhteiskuntaan ja lapsia, jotka kasvavat työntekijöiksi Suomeen, saldo voisi jäädä plussan puolelle.

Jos filippiiniläisten palkka ei nykyisellään riitä edes yhden lapsen maahan tuomiseen, pitäisi olla professorillekin selvää, että puolison, lasten ja isovanhempien mukana saldo painuisi Suomessa kymmeniksi vuosiksi jyrkästi miinukselle. Tähän vielä päälle esimerkiksi filippiiniläisten räätälöidystä koulutuksesta aiheutuvat kulut. Maahanmuuttajien palveluiden hinta on arvioitu noin 1,5-2-kertaiseksi suomalaisiin verrattuna.

Jos työnantaja sitoutuu maksamaan kaikki filippiiniläisten subvennoinnista koituvat kulut, niin ok, mutta muuten ei tosiaankaan ok. Ollaan sitten ilman ja korotetaan palkkoja ja parannetaan työolosuhteita niin, että löytyy lisää suomalaisia hoitajia, jos kerran on löysää rahaa subventointiin.

[ämpee]

Ollakseen eettisesti ja taloudellisesti kestävää ulkomailta palkatun hoitajan pitäisi myös viihtyä Suomessa.

Olen tässä koittanut viihtyä kotonani varsinkin tämän epidemian takia, mutta jotain on viihtymisessä mennyt pieleen kun lanttiakaan ei ole postiluukusta kämppään tipahtanut.
Olen ehkä viihtynyt eettisesti väärin kun tulosta ei ala kuulumaan, tai sitten viihtymiseni on ollut jotenkin puutteellista.
Ehkäpä minulla pitäisi olla viihdyttäjä, sanotaan nyt vaikkapa Filippiineiltä, niin ehkä sitten viihtymisestäni tulisi taloudellisesti kestävää, vaikka arvelen kyllä talouteni muuttuvan huonommaksi jo pelkästään viihdyttäjän ruokkimisen kustannuksista.

Talouden Nobel-palkinto on kylläkin nyt saanut vakavan ottajakandidaatin joka pitäisi mitä kiireemmin lähettää Filippiineille vuolemaan kultaa viihtymisestä köyhän maan rikastuttamiseksi.
Filippiineillä luulisi tuon homman onnistuvan paljon helpommin kuin Suomessa sillä sikäläinen talvi on kuulemma paljon leudompi kuin meikäläinen.

[Roope]

Professorin raportista:

Osa vastaajista haaveili perheenjäsentensä saamisesta Suomeen. Suomen
tiukat perheenyhdistämisen tulorajat saattoivat kuitenkin estää nämä toiveet.
Saadakseen puolisonsa Suomeen hoitajan tuli osoittaa ansaitsevansa vähintään
1 700 euron nettotulot kuukaudessa, ja lasta varten tarvittiin vielä 500
euroa lisää (Migri 2017). Aiemmin Suomeen rekrytoiduista filippiiniläishoitajista ainakin
yksi oli onnistunut saamaan lapsensa Suomeen perheenyhdistämisen kautta, mutta
se oli vaatinut häneltä kahden työn tekemistä. Kyseinen
hoitaja oli tehnyt kotisiivouksia hoiva-avustajan työnsä ohella.

Haastateltavat kertoivat myös tapauksesta, jossa filippiiniläisen hoitajan
alle kouluikäinen lapsi ei saanut oleskelulupaa Suomeen, koska äidin tulot eivät
suomalaisten säädösten mukaan riittäneet lapsen elantoon. Maahanmuuttoviraston
kielteisen päätöksen perusteluissa oli todettu, ettei hakija – siis
leikki-ikäinen lapsi – ollut riippuvainen Suomessa asuvasta ja työtä tekevästä
äidistään. Koska lapsi oli jo elänyt Filippiineillä äidistä erillään, päätöksessä oli
katsottu lapsen edun mukaiseksi, että hän jatkaa asumista tutussa ympäristössä Filippiineillä.

Joissain tapauksissa Suomeen rekrytoitujen filippiiniläishoitajien puolisot
olivat onnistuneet saamaan Suomesta oleskeluluvan työpaikan perusteella.
Tämä oli tosin vaatinut korkeasti koulutetun puolison hakeutumista siivoustyöhön.
Ovi Suomeen siivousalalle oli avautunut saman henkilöstöpalveluyrityksen kautta, joka
rekrytoi Suomeen sairaanhoitajia.

[...]

Moni tutkituista toivoi voivansa asettua Suomeen pysyvästi ja saavansa
kumppaninsa, vanhempansa tai muita perheenjäseniään maahan. Suomen tiukat
perheenyhdistämisen tulorajat voivat kuitenkin estää näiden toiveiden toteutumisen.

Joillekin aiemmin Filippiineiltä Suomeen rekrytoiduille hoitajille
perheenyhdistäminen oli onnistunut, mutta se oli vaatinut heiltä kahden työn
tekemistä. Jossain tapauksessa puoliso oli onnistunut saamaan oleskeluluvan
Suomessa työpaikan perusteella, mutta tämä oli vaatinut korkeasti koulutetun
puolison tyytymistä selvästi koulutustaan vastaamattomaan työhön.

Kyse ei ole Suomen tulorajojen tiukkuudesta vaan palkkojen pienuudesta, kun tuloiksi sitä paitsi lasketaan myös sosiaaliturvaa kuten lapsilisät ja asumislisät.

Jos tulorajat eivät ylity tai ovat ylittyessään lähellä tulorajoja, on yksiselitteisen selvää, että kyseessä on nettosaajaperhe, ei nettomaksajaperhe.

Aiemmin Suomeen muuttaneiden filippiiniläishoitajien haastatteluissa
kävi ilmi, että useita perheenjäsenten oleskelulupaprosesseja oli vireillä.

Yleisesti hakuprosessit olivat pitkiä, sekä henkisesti ja taloudellisesti raskaita niin
hakijoille kuin heidän perheilleen. Vanhempien oli erityisen vaikea hyväksyä
lasten oleskelulupien epäämistä, kun vanhemman Suomeen muuton perimmäisenä
motiivina oli saattanut olla nimenomaan pyrkimys taata lapsille hyvä
koulutus ja turvallinen perhe-elämä Suomessa.

Toisin sanoen filippiiniläisiä on houkuteltu harhaanjohtaen antamalla ymmärtää, että lapset pääsevät Suomeen maksuttomaan koulutukseen. Palkat ja perheenyhdistämisen tulorajat ovat olleet rekrytoijien tiedossa kaiken aikaa.

Raportin mukaan haastatellut filippiiniläiset olivat olleet tietoisia Suomen kymmenkertaisista palkoista, mutta kymmenkertaiset hinnat tulivat heille yllätyksenä.

Vielä tärkeämpää olisi taata suorarekrytoiduille hoitajille sujuva reitti tutkintojen täydentämiseen ja
tunnustamiseen sekä perheenyhdistämiseen. Nämä vaativat kansallisen tason poliittisia päätöksiä.

"Sujuva reitti perheenyhdistämiseen" voi kai tarkoittaa vain tulorajojen poistamista, ja professori Pitkänenhän ehdotti Ylellä perheenyhdistämisen laajentamista isovanhempiin. Järjetön ehdotus, etenkin kun sitä olisi sovellettava myös humanitaariseen maahanmuuttoon.

[reijjokoskela]

Tällä Helsingissä Malmilla sijaitsevalla yksityisellä lääkäriasemalla näyttää olevan varsin paljon etnistä värinää, sekä kesätyöntekijät että varsinaiset työntekijät ovat geneettisesti Afrikasta. Hoidon tasosta en osaa sanoa, kun ei ole kokemusta. https://www.facebook.com/Medipulssi/posts/1222333071533562

[marjanpoimija]

Höpötellääs tähän ketjuun joku sananen. Asia nyt ei ole suoraan otsikon, Maahanmuuttajat ja hoitoala, mukainen, ainakaan ihan suoraan. Tai ehkäpä onkin. Saas nähdä.

Eletään mielenkiintoisia aikoja. Saas nähä miten tässä tulee käymään. Hirvittää. Sen verran voin vinkata, ettei kannata olla vanha ja/tai sairas.

Hoitajien joukkopako alalta ja eläköityminen on tätä päivää. Se ei ole jossain vuosien päässä, vaan se on nyt. Me ollaan kusessa.

Faktoja:

-Hoitajia on vaihtanut alaa valtavia määriä. Syitä: Pandemia ja hoitajien heitteillejättö, palkka, työn kuormittavuus, henkilökohtaiset syyt.
-Hoivakoteja, osastoja, terveyskeskuksia on ollut suljettuina, koska vapailla markkinoilla olevia hoitajia ei yksinkertaisesti ole saatavilla. (pl toisille aloille siirtyneet)
-Alallle hakeutuvien määrä on vuosi toisensa jälkeen laskussa (lähihoitajat)
-Sairaaloiden päivykstykset ovat ruuhkautuneet paikoitellen todella todella todella pahoin. Jopa triagehoitajalle soittaminen ja hänen takaisin soitto voi kestää tunteja. (Triagehoitaja on se henkilö, joka arvioi onko asia päivystyksellinen, vai voiko odottaa esim. seuraavaan päivään.)
-Monissa hoivakodeissa mennään hoitajamitoituksessa ihan alarajalla, harmaalla-alueella ja välillä käydään mustankin puolella. Nähdäkseni pääasiassa sen vuoksi, ettei hoitajia vaan ole. Toinen syy on tietenkin ahneet firmat, mutta kyllä kallistuisin tuohon ensimmäiseen vaihtoehtoon enemmänkin.

Omia huomioita. Faktoja nekin:

-Hoivakodeissa mennään henkilökunnan saatavuuden suhteen täysin äärirajoilla.
-Töissä on mm. 16v ensimmäisen vuosikurssin lähäriopiskelijatyttösiä sekä eläkkeeltä hälytettyjä.
-Kaikki eivät voineet pitää koko kesälomaansa lomakauden aikana, vain laissa olevan pakollisen kolme viikkoa.
-Sairauslomien määrät ovat kasvussa.
-Media on vihdoin ja viimein huomioinut hoiva-alan kriisin. Jatkuvasti jotain juttua jossain. Tämä On hienoa!

Oma tilanteeni.

-Oon ihan tyytyväinen työhöni ja palkkaani, MUTTA se johtuu siitä, että teen pelkkää yövuoroa. Yöllä ei juosta. Yöllä ei suihkuteta. Yöllä ei syötetä. Yöllä ei vängätä omaisten kanssa. Yöllä ei tehdä omahoitajasuunnitelmia tai muitakaan paperinpyörityksiä. Yöllä juodaan kahvia ja hohhaillaillaan, valvontaluonteista hommaa. Toki on myös öitä, jolloin mennään, mutta onneksi ne ovat harvassa.

-Yöstä maksetaan 40% lisiä. La-Su yö on kuningasyö. Hoitajat elää vuorolisillä, ei palkalla.
-Palkkojamme nostettiin 1.9 sain lisää liksaa 11€ 31senttä KUUKAUDESSA 
-Yksityinen maksaa paskempaa palkkaa, kuin kunnalliset. Ja siihen tämä yksityisten olemassaolo nähdäkseni perustuukin. Epäilen vahvasti, että yksityisillä on "saunasopimus", hintakartelli, jota ei helpolla mennä rikkomaan. Muuten kilpailu duunareista räjähtäisi käsistä. Firma X maksaisi 1€ enemmän kuin toinen ja sitten Firma Y maksaisi 1€;n enemmän kuin X ja kierre olisi valmis. Tämä vaan mulle ja kollegoilleni passaisi, ei siinä mitään.
------------------------------

Kertokaa, MITEN TÄSTÄ SELVITÄÄN, KUN VIELÄPÄ HOITAJAMITOITUSTA NOSTETAAN PARIN VUODEN AIKANA 0,55 - 0.7 eli tarvetta on kymmenille tuhansille hoitajille. Mistä hoitajia riittää, kun heitä ei riitä edes nykyisellä mitoituksella? Ulkomailta? Lakiin kirjattu hoitajamitoitus poistetaan? Palkkoja korotetaan satasilla, ei 11€ eurolla?

Mulla ei ole mitään hajua miten ihmeessä tässä tulee käymään. Ei pienintäkään. Kertokaas te.

(Siinäpä tärkeimmät. Piti kirjoitella vain lyhyesti, mutta karkasi  )

[marjanpoimija]

Nyt saisi tosiaan Homman älyköt (Omasta, tai toisten mielestä) tulla viisastelemaan, pätemään ja ratkaisemaan tämä yhtälö.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Nyt saisi tosiaan Homman älyköt (Omasta, tai toisten mielestä) tulla viisastelemaan, pätemään ja ratkaisemaan tämä yhtälö.

Voisikohan yksi ratkaisu olla että kouluttamattomia otettaisiin auttaviin töihin esimerkiksi apulaisiksi.

[Pakkanen]

Virosta ei tahdo saada enää lisää raksamiehiä. Itse asiassa, suunta on muuttunut ja pitkäänkin Suomessa työskennelleet ovat alkaneet palata töihin kotimaahansa. Miksi? Viron palkkataso on noussut ja yhä useampi arvottaa työn kotimaassa läheisten luona kaventuneen palkkaeron arvoiseksi.

Siinä vastaukseni! Hoitajien palkkoihin reilu korotus. Niin reilu, että ala houkuttelee uusia tekijöitä ja vanhoja palaamaan.

On ihan sietämätöntä typeryyttä kouluttaa Suomessa hoitoalan henkilökuntaa, joka alipalkkauksen takia siirtyy Ruotsiin ja Norjaan. Ja tilalle tuodaan kieltä osaamattomia filippiinäjä yms. PERHEINEEN! Ihan pölvästiä!

Lyhyesti. Palkkaus houkuttelevaksi! Tonni kuussa lisää näin ensi alkuun!

Tarvittavat rahat nipistetään julkisesta hallinnosta.

[marjanpoimija]

Nyt saisi tosiaan Homman älyköt (Omasta, tai toisten mielestä) tulla viisastelemaan, pätemään ja ratkaisemaan tämä yhtälö.

Voisikohan yksi ratkaisu olla että kouluttamattomia otettaisiin auttaviin töihin esimerkiksi apulaisiksi.

Vaatisi varmaan lakimuutoksen. Kouluttamattomia, tai kevyesti koulutettuja ei ymmärtääkseni voi laskea täysimääräisesti mitoitukseen. Tästä tosin en ole varma. En tunne asiaa. Avustajien myötä tulisi lisää matalapalkkalaisia, jotkut tahot ei tykkää. Lisäksi tarvitaan joka vuoroon lääkeluvallinen hoitsu. Ja sääntösuomi hoitaa sen, ettei mikään järkevä maalaisjärkijuttu onnistu.

Heikkenisikö hoidon ja ammatillisen osaamisen laatu? Pikakoulutettuja apureita vs 3v koulutettu hoitsu.

Tällä hetkellä mummokodeissa on jonkin verran hoiva-avustajia. Lyhyt koulutus. Paska palkka. Tekee osittain samoja hommia, kuin lähärit, muttei koske lääkeisiin.

[marjanpoimija]

nips..

Lyhyesti. Palkkaus houkuttelevaksi! Tonni kuussa lisää näin ensi alkuun!

Tarvittavat rahat nipistetään julkisesta hallinnosta.

vuonna 2014:
Kaikkiaan sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli 257 500 työntekijää, joilla oli jokin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus. Sairaanhoitajia ja lähihoitajia oli töissä noin 152 000, mukaan lukien terveydenhoitajat ja kätilöt sekä lähihoitajakoulutuksen tasoiset aiemmat vastaavat koulutukset.

Lähde: THL

Tonni kuussa lisää. Kelpaisi kyllä. Saa laittaa kyllä hallinnossa haisemaan ja kehitysavusta loput.
...Ja sit mä heräsin ja päästin kissan ulos 

[Totti]

Hoitajien joukkopako alalta ja eläköityminen on tätä päivää. Se ei ole jossain vuosien päässä, vaan se on nyt. Me ollaan kusessa.

Mielenkiintoinen avaus, joten työnnän lusikkani soppaan vaikken ole terveysalan asiantuntija (joten näkemyksiäni saa korjaa ).

Samankaltainen tilanne (työvoimapula) on joillain muillakin aloilla ja yhteinen tekijä vaikuttaisi olevan suorittava työ siis ruumiillisen työn epähoukuttelevuus.

Jotenkin minulle on hiljalleen muodostunut sellainen käsitys, että suorittava työ ei välttämättä enää kiinnosta kansalaisia kovin paljon. Syy saattaa olla mielikuvassa että vain akateeminen työ on arvostettu ja toisaalta yleinen mukavuudenhalu, jonka puitteissa ei haluta sijoittaa merkittävän osan elämästä työntekoon joka ei ole inspiroivaa.

Yleensä palkka ei ole juuriongelma aloilla, joissa on suuri työntekijöiden vaihtuvuus tai alaa jätetään. Ihmisiä voi nimittäin lahjoa vain tietyn määrän rahalla, mutta jos työ ei miellytä he lähtevät kävelemään joka tapauksessa. Tai kääntäen, duunari, joka on innostunut työstään, ei yleensä valita palkasta vaan saa inspiraatiota työnteosta itsestään.

Miellyttävyyteen liittyy hyvin moni asia kuten työilmapiirin laatu, kiireen määrä, turhautuneisuus, monotonisuus, henkilökohtainen kehitysmahdollisuus, vastuun puute jne.

Terveydenhuollon osalta arvelisin, että ongelma on juuri miellyttävyydessä, joka on heikentynyt sen myötä kun kiire on kasvanut eikä tehtäviin voi panostaa kunnolla. Ongelma ratkeaisi silloin lisäämällä työvoimaa eikä korottamalla palkkoja. En kuitenkaan usko, että työvoima kannattaa lisätä mamuilla, koska ainakin Ruotsissa kokemukset näyttäisivät olevan se, että kantaväestön hoitsut eivät halua paapoa ja opastaa mamuja työpaikalla vaan pitävät heitä lähinnä lisärasitteena.

Tämä oli spekulointia, mutta terveydenhuollon sisällä työskentelevät osaisivat varmaan kertoa mitkä ongelmat konkreettisesti ovat heidän mielestään.

[Pakkanen]

^

Työvoiman lisääminen on hankalaa, kun sitä ei ole.

Alan palkka on kertakaikkisen paska, varsinkin ollakseen vuorotyö.

Ero hyppää silmille perheessä, jossa molemmat vuorotöissä, toinen tehtaassa tuotannossa ja toinen sotessa.


Molemmat myy siis omaa vapaa-aikaansa, toinen:
50.000€/v  Vs. 25.000€/v

Ei olla vielä kauhean lähellä pistettä, jossa palkan nouseminen lakkaa vaikuttamasta.

Kun tulijoita on, saadaan työn kuormittavuuttakin vähennettyä.

Ruotsi ei poikkea niin paljoa Suomesta, että se selittää 2x palkkaeron.

Asiat on vaan laitettava tärkeysjärjestykseen.

[F1nka]

Norsu syödään pala kerrallaan. Luodaan vaikkapa joka maakuntaan yksi laitos, johon on hoitajien ja muun ammattihenkilöstön kiva mennä. Tuodaan julkisuuteen esille näitä toimivampivampia laitoksia. Ala alkaa näyttäytymään hyvältä valinnalta. Kun henkilöstötarjontaa alkaa olla enemmän, voidaan kasvattaa toimivien laitosten määrää.

Lisäksi lähiesimiesten valintaan on panostettava. Tarvitaan esimiehiä, joita kiinnostaa löytää ratkaisuja muttei kiinnosta kostaminen ja muut ihmissuhdepelit.

[marjanpoimija]

^

Työvoiman lisääminen on hankalaa, kun sitä ei ole.

Alan palkka on kertakaikkisen paska, varsinkin ollakseen vuorotyö.

Ero hyppää silmille perheessä, jossa molemmat vuorotöissä, toinen tehtaassa tuotannossa ja toinen sotessa.


Molemmat myy siis omaa vapaa-aikaansa, toinen:
50.000€/v  Vs. 25.000€/v

Ei olla vielä kauhean lähellä pistettä, jossa palkan nouseminen lakkaa vaikuttamasta.

Kun tulijoita on, saadaan työn kuormittavuuttakin vähennettyä.

Ruotsi ei poikkea niin paljoa Suomesta, että se selittää 2x palkkaeron.

Asiat on vaan laitettava tärkeysjärjestykseen.

Joo. Hoitajien määrää pitäisi saada lisää, mutta kun heitä ei ole. Hoitajat pyytänyt jo vuosia, liitot yrittäneet huutaa hätähuutoa, mutta ei. Paitsi nyt. Nyt kun vihdoin on saatu laki läpi lisätä hoitajia parin vuoden siirtymällä, niin hoitajia ei ole.


Palkasta. Emmää nyt tiedä onko se niin paska, verrattuna moniin muihin duunarialoihin. Siivoojat, varastomiehet, kaupankassat, tarjoilijat ym. Eikös kaikki tienaa sen 11-15€/h Suunnilleen? Vai oonko aivan pihalla? Tietysti asiaa voi tarkastella myös "arvojen" kautta. Kenelle kuuluu maksaa enemmän, kenelle vähemmän. Emmäää tiiiä 

[Totti]

^

Työvoiman lisääminen on hankalaa, kun sitä ei ole.

Alan palkka on kertakaikkisen paska, varsinkin ollakseen vuorotyö.

Ainakaan sairaanhoitajat eivät näyttäisi olevan missään palkkakuopassa ( https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/7c881fab-b5d2-4bc6-b7e8-3b446f74116b ), joten en näe miten realistinen palkankorotus ratkaisi tätä rakenteellista ongelmaa.

Jos peräänkuuluttaa korkeampia palkkoja julkiselle sektorille pitäisi myös olla valmis maksamaan enemmän veroja. Suomen veroaste on kuitenkin maailman korkeimpia, joten olemme käytännössä jo kulkeneet sen tien loppuun.

Kun palkkakeskusteluun kerran mennään herää myös keskustelu siitä, kuinka paljon terveyshuolto ylipäätään saisi maksaa. Perinteinen vastaus on että "mitä tahansa", tai ainakin niin annetaan ymmärtää koska ainakaan poliitikot eivät uskalla ehdotta terveysmenojen rajoittamista saatikka leikkaamista.

Suomen terveyshuolto maksaa kuitenkin nykyisellään (2019) 22 miljardia ( https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus ), siis 4000 euroa / vuosi / kansalainen (vuoden 2020 aikana kulut räjähtivät koronan takia käsiin). Summa on järisyttävä huomioiden sen, että merkittävä osa kansasta ei käytä terveyspalveluja (vuosittain) lainkaan. Mutta ilmeisesti tämäkään ei riitä kun pitäisi upottaa vielä lisää rahaa terveysmenoihin.

Ainakin minulle herää kysymys, minne helvettiin kaikki terveydenhuollon fyrkat häviää? Vaikuttaa nimittäin siltä, että terveydenhuollossa on runsaasti läskiä kuten esim. yksityistettyjen julkisten palveluiden voitot, kaiken maailman IT-järjestelmät joita rakennetaan joka kuntaan ja byrokratia, joka tulee SOTE-alueiden myötä kasvamaan entisestään.

Minusta terveydenhuollossa saattaisi olla merkittäviä priorisointiongelmia, joita ei voi ratkaista upottamalla lisää miljardeja jo toimimattoman järjestelmään.

[Jorma M.]

Eletään mielenkiintoisia aikoja. Saas nähä miten tässä tulee käymään. Hirvittää. Sen verran voin vinkata, ettei kannata olla vanha ja/tai sairas.

Hoitajien joukkopako alalta ja eläköityminen on tätä päivää. Se ei ole jossain vuosien päässä, vaan se on nyt. Me ollaan kusessa.

Näin paskavaltio palkitsee vanhat ja heikentyneet kansalaisensa.

Ensin raadoit niska limassa ja pääsit juuri ja juuri eläkkeelle. Sitten jouduit hahmottamaan että oma maa mädätettiin. Ja lopuksi makaamaan keskelle sirkusta, kuolemaa odottamaan mamujen keskelle.

Ruotsissa tämäkin jo hallitaan. Joukkoraiskausten, autonpolttojen, ammuskelujen ja no go -zonejen päälle tulee Gambian mies tsekkaamaan vaipan.

[simppali]

Nyt saisi tosiaan Homman älyköt (Omasta, tai toisten mielestä) tulla viisastelemaan, pätemään ja ratkaisemaan tämä yhtälö.

Voisikohan yksi ratkaisu olla että kouluttamattomia otettaisiin auttaviin töihin esimerkiksi apulaisiksi.

Ottia tuota..mikä on ammattinimike vanhusten hoidon piirissä, johon voisi palkata..vaikkapa työttömän tubettajan,,oraakkeli..vanhukset ovat edelleen ihmisiä iästä riippumatta,,

[Melbac]

^

Työvoiman lisääminen on hankalaa, kun sitä ei ole.

Alan palkka on kertakaikkisen paska, varsinkin ollakseen vuorotyö.

Ainakaan sairaanhoitajat eivät näyttäisi olevan missään palkkakuopassa ( https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/7c881fab-b5d2-4bc6-b7e8-3b446f74116b ), joten en näe miten realistinen palkankorotus ratkaisi tätä rakenteellista ongelmaa.

Jos peräänkuuluttaa korkeampia palkkoja julkiselle sektorille pitäisi myös olla valmis maksamaan enemmän veroja. Suomen veroaste on kuitenkin maailman korkeimpia, joten olemme käytännössä jo kulkeneet sen tien loppuun.

Kun palkkakeskusteluun kerran mennään herää myös keskustelu siitä, kuinka paljon terveyshuolto ylipäätään saisi maksaa. Perinteinen vastaus on että "mitä tahansa", tai ainakin niin annetaan ymmärtää koska ainakaan poliitikot eivät uskalla ehdotta terveysmenojen rajoittamista saatikka leikkaamista.

Suomen terveyshuolto maksaa kuitenkin nykyisellään (2019) 22 miljardia ( https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus ), siis 4000 euroa / vuosi / kansalainen (vuoden 2020 aikana kulut räjähtivät koronan takia käsiin). Summa on järisyttävä huomioiden sen, että merkittävä osa kansasta ei käytä terveyspalveluja (vuosittain) lainkaan. Mutta ilmeisesti tämäkään ei riitä kun pitäisi upottaa vielä lisää rahaa terveysmenoihin.

Ainakin minulle herää kysymys, minne helvettiin kaikki terveydenhuollon fyrkat häviää? Vaikuttaa nimittäin siltä, että terveydenhuollossa on runsaasti läskiä kuten esim. yksityistettyjen julkisten palveluiden voitot, kaiken maailman IT-järjestelmät joita rakennetaan joka kuntaan ja byrokratia, joka tulee SOTE-alueiden myötä kasvamaan entisestään.

Minusta terveydenhuollossa saattaisi olla merkittäviä priorisointiongelmia, joita ei voi ratkaista upottamalla lisää miljardeja jo toimimattoman järjestelmään.

n2500€ bruttona pk-seudulla on periaattessa aika vähän riippuen siitä missä asuu yms.3v lukiota ja 3,5v koulutus.Tossa on myös kai pk->lähihoitaja->sairaanhoitaja nykyään?.Omasta mielestä noi it jutut on tarpeellisia ja tietenkin ne laitteet maksaa.Normali terveydenhuolto ei taida maksaa paljoakaan vaan ne erityisjutut maksaa.Tosta on tosin tullut lypsylehmä eri firmoille jotka pumppaavat häpeämättä rahaa kunnilta.

[marjanpoimija]

Tässä vielä poimintoja (kuukauden vanha, mutta edelleen ajankohtainen) lehtijutusta tuon mun avaukseni tueksi. Jos et juttua jaksa lukea, niin katsele alla olevaa kuvaa hetki.

Yksi kuva paljastaa: hoitajapula on tikittävä aikapommi – katso oman alueesi tilanne
Karttakuva paljastaa karun totuuden suomalaisen terveydenhuollon resursseista.

Suomessa on valtava pula hoitohenkilökunnasta, millä voi olla isojakin seurauksia tavallisen kansalaisen arkeen lähitulevaisuudessa.

Husilla oli viikonloppuna haasteita potilastilanteen kanssa. Syynä ei ollut korona, vaan ongelmat henkilöstöresurssien riittävyydessä Tilanne on yhtä karu ympäri Suomen.

– Soraäänet ja kyselyt siitä, miten alalta pääsee pois, ovat valitettavasti lisääntyneet.


– Korona on katkaissut alalla olijoilta niin sanotusti kamelin selän.

Pula hoitohenkilökunnasta on jo alkanut näkyä suomalaisten arjessa. Pohjois-Karjalassa tilanne kärjistyi niin pitkälle, että peräti kuusi terveysasemaa oli kesän ajan suljettuna.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/26627b62-a148-4e8c-ab92-5b262cc6f36f

[kekkeruusi]

Jos kerran poliisilaitokselle ei löydy edes sitä ~50 miljoonaa, niin mistä sitten löytyisi rahoitus hoitoalan ongelmiin?

Ai niin, ulkomaille voidaan heittää noin vain 4+1,2 miljardia vuodessa. Ilman mitään miettimistä. ja kuulemma hävittäjäkoneet ovat liian kalliita 10 miljardin hinnaltaan, jaettuna ties kuinka monen vuoden ajan kuoletuksille.

[RP]

Suomen terveyshuolto maksaa kuitenkin nykyisellään (2019) 22 miljardia ( https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus ), siis 4000 euroa / vuosi / kansalainen (vuoden 2020 aikana kulut räjähtivät koronan takia käsiin). Summa on järisyttävä huomioiden sen, että merkittävä osa kansasta ei käytä terveyspalveluja (vuosittain) lainkaan. Mutta ilmeisesti tämäkään ei riitä kun pitäisi upottaa vielä lisää rahaa terveysmenoihin.

Sillä ei ansaitse mitään suurta älynväläyspalkintoa, että toteaa, että syntyneiden terveyskulujen enemmistöstä vastaa pieni vähemmistö, jolla on joko iän tai muun syyn takia keskimääräistä huonompi terveydentila. Suomen terveysmenot eivät kansainvälisessä vertailussa ole erityisemmin suuret. 4000€ voi tuntua suurelta verrattuna tavanomaisen kaksi-kolmekymppisen lähes olemattomiin terveydenhuoltokuluihin, mutta hupenee nopeasti, jos joutuu lopulta täysvuorokautiseen hoitoon. En sanoa, etteikö asioita voisi tehdä paremmin, mutta ei asiaan mitään ihmeratkaisua ole, joka olisi vain suomessa jäänyt huomioimatta. Terveydenhuolto vain on yhdistelmä asioita, joissa toisaalta on elämää pelastavia kalliita hoitoja ja toisaalta työtä, jonka taloudellinen tuottavuus ei ole kyennyt seuraamaan muuta yhteiskuntaa (monilla aloilla nykyään yksi työntekijä voi tehdä sen mihin muutsama vuosisataa sitten saattoi mennä tuhansien ihmisten työpanos, mutta perushoitotoimenpiteitä vuodepotilaalle tekevän hoitaja ei mitenkään pysty monta kertaluokkaa suurempaan työmäärään kuin aikaisempien sukupolvien edeltäjänsä).   

Ei silti, etten itsekin voisi joistain terveysmenoista leikata. Jos olisi mahdollista voisin allekirjoittaa laillisesti pätevän asiakirjan että tiettyjen ehtojen täyttyessä terveydenhuollon ei tarvitse tarjota muuta kuin morfiinipiikki tai vastaava mahdollisesti vuosien makuutuksen sijaan. Plussaa, jos tällä saisi verovähennyksen nyt, mutta suostuisin siihen muutenkin.

[n.n.]

Ei silti, etten itsekin voisi joistain terveysmenoista leikata. Jos olisi mahdollista voisin allekirjoittaa laillisesti pätevän asiakirjan että tiettyjen ehtojen täyttyessä terveydenhuollon ei tarvitse tarjota muuta kuin morfiinipiikki tai vastaava mahdollisesti vuosien makuutuksen sijaan. Plussaa, jos tällä saisi verovähennyksen nyt, mutta suostuisin siihen muutenkin.

https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/elaman-loppuvaiheen-hoito/hoitotahto

Mitään hoitoa ei ole pakko ottaa vastaan vaan kaikesta saa halutessaan kieltäytyä. Kiellon voi antaa kirjallisestikin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Nyt saisi tosiaan Homman älyköt (Omasta, tai toisten mielestä) tulla viisastelemaan, pätemään ja ratkaisemaan tämä yhtälö.

Voisikohan yksi ratkaisu olla että kouluttamattomia otettaisiin auttaviin töihin esimerkiksi apulaisiksi.

Ottia tuota..mikä on ammattinimike vanhusten hoidon piirissä, johon voisi palkata..vaikkapa työttömän tubettajan,,oraakkeli..vanhukset ovat edelleen ihmisiä iästä riippumatta,,

Olisikohan laitosapulainen hyvä termi. Mutta jos tällaisella laitosapulaisella on paska palkka niin tuskimpa hirveästi ketään kiinnostaa.

[RP]

Mitään hoitoa ei ole pakko ottaa vastaan vaan kaikesta saa halutessaan kieltäytyä. Kiellon voi antaa kirjallisestikin.

En ole senkään suuri fani, että ainoa tarjottava vaihtoehtto on itsensä näännyttäminen nälkään ja janoon, mutta edes tuo ei toimi, jos järjen valo on käytännössä sammunut, mutta suuhun lusikoidun ruuan vielä syö.
(en tästä enempää jatka, kun menee jo niin kauas ketjun otsikosta)

[marjanpoimija]

Tein aiheesta videon: KUKA HOITAA HUOMENNA? Ja video löytyy täältä: https://youtu.be/ONW6XIU6EaI

Käsittelen asioita samalla tavalla kuin täällä kirjoituksissani. Kehitysapu 1,24miljardia ja humanitaarinen maahanmuutto 3,2 miljardia mainittu.

Kesto 12min.

[Brandis]

^ Muutama kommentti yllä olevaan videoon.

Hirmuinen määrä alanvaihtajia hoitoalalla, se on totta. Hyvin sanoit senkin miten saman rahan saa varmasti helpommalla monen muun alan työssä, ja ala on käynyt sen verran raskaaksi, että pieni riskinottokin kannattaa alaa vaihtaessa; yrittäjyys, kokonaan muun alan opiskelu, hakeutuminen muihin työtehtäviin missä hoitoalan pohjakoulutuksesta on hyötyä. Suorastaan kannustaisin jokaista alanvaihtoa harkitsevaa hoitotyöläistä kuuntelemaan omia rajojaan ja jaksamistaan, sekä uskaltamaan tarvittaessa irtiottoon, jos tilanne siltä vaikuttaa. Ei ole tarkoitus, että ihmiset 'rikotaan' töissä. Henkisesti tai fyysisesti.

Yksityissektorilla tosin kyllä on parempi palkkaus, kun kunnallisella puolella, ainakin silloin kun tehdään vaativuusluokaltaan vaativaa hoitoalan hoitsupuolen työtä. Lääkärienkin osalta väittäisin pätevän näin päin pääsääntöisesti. Erityisesti osaajista kilpaillaan. Kuntapuolikin on tosin joutunut vastaamaan palkkahaasteeseen, sekä myös työaikajoustoihin, sillä lääkäreitä ei syrjäkylien terveyskeskuksiin enää riitä. Toinen mahdollisuus on yrittää täyttää avoinna olevia lääkärin vakansseja lääketieteen kandeilla, joista mahdollisesti saadaan pidempiaikaisia tekijöitä näihin syrjäisiin terveyskeskuksiin, mutta aniharva heistä jää vuosiksi.

Ajattelen, että trendi menee lopulta väistämättä siihen miten terveyskeskustoimintaa lakkautetaan ja keskitetään suurempiin kasvukeskuksiin. Ei yksinkertaisesti riitä tekijöitä, eikä tahtotilaa ylläpitää kunnallisia palveluja. Säästetään keskittämällä hallintoa ja joitakin toiminnan osa-alueita, jotka tarjoavat kiireetöntä, ennalta ehkäisevää hoitoa.

[marjanpoimija]

^ Muutama kommentti yllä olevaan videoon.



Yksityissektorilla tosin kyllä on parempi palkkaus, kun kunnallisella puolella, ainakin silloin kun tehdään vaativuusluokaltaan vaativaa hoitoalan hoitsupuolen työtä. Lääkärienkin osalta väittäisin pätevän näin päin pääsääntöisesti. Erityisesti osaajista kilpaillaan.

Perushoitajilla, eli vanhustyö laitoksissa ja kotihoidossa menee taas toisin päin, ihan kuten videolla kerroinkin. Lisäksi kuntapuolella sunnuntailisät alkaa pyörimään klo 18, kun yksityisellä vasta klo 20 jälkeen. Ja muuta tommosta mukavaa.

Kiitos kommenteistasi

[Äpyli]

Yleensä palkka ei ole juuriongelma aloilla, joissa on suuri työntekijöiden vaihtuvuus tai alaa jätetään. Ihmisiä voi nimittäin lahjoa vain tietyn määrän rahalla, mutta jos työ ei miellytä he lähtevät kävelemään joka tapauksessa. Tai kääntäen, duunari, joka on innostunut työstään, ei yleensä valita palkasta vaan saa inspiraatiota työnteosta itsestään.

Miellyttävyyteen liittyy hyvin moni asia kuten työilmapiirin laatu, kiireen määrä, turhautuneisuus, monotonisuus, henkilökohtainen kehitysmahdollisuus, vastuun puute jne.

Terveydenhuollon osalta arvelisin, että ongelma on juuri miellyttävyydessä, joka on heikentynyt sen myötä kun kiire on kasvanut eikä tehtäviin voi panostaa kunnolla. Ongelma ratkeaisi silloin lisäämällä työvoimaa eikä korottamalla palkkoja. En kuitenkaan usko, että työvoima kannattaa lisätä mamuilla, koska ainakin Ruotsissa kokemukset näyttäisivät olevan se, että kantaväestön hoitsut eivät halua paapoa ja opastaa mamuja työpaikalla vaan pitävät heitä lähinnä lisärasitteena.

Tämä oli spekulointia, mutta terveydenhuollon sisällä työskentelevät osaisivat varmaan kertoa mitkä ongelmat konkreettisesti ovat heidän mielestään.

Minusta viestissäsi oli monta hyvää pointtia jotka voin allekirjoittaa. Aihe on henkilökohtaisesti ajankohtainen sillä vaihdoin tänä vuonna sairaanhoitajan ammatista toiselle alalle. Työ vaihtui fyysisempään työhön yksityissektorille vientituotteiden pariin. Olen ollut erittäin tyytyväinen ratkaisuun, joskaan en ole vielä päättänyt sitä, palaanko joskus terveydenhuollon saralle vaiko en. Voin kylläkin allekirjoittaa sen turhautumisen tunteen, jota työ ja siihen liittyvät asiat minussa herättivät jo vuosia ennen kuin päätin irtisanoutua.

Palkkaan kommentoisin sen verran, että se ei ole huono puhtaan numeraalisesti, mutta ainakaan minun tapauksessa (15v. erikoissairaanhoidossa) koin jo pitkään ettei se enää ollut oikea suhteessa työn aiheuttamaan kuormitukseen. Sitä voidaan kutsua myös miellyttävyydeksi tai sen puutteeksi, kuten sanoit. Katsoin joskus huvikseni kuntalaskutuksesta, että parhaimpina kuukausina paukuttelin 8000-9000 euroa laskutettavaa. Se tarkoittaa täpötäyttä kalenteria, mikä tarkoittaa sitä, ettei aika enää riitä kaikkien työtehtävien hoitoon edes säällisesti. Ihmisläheisellä alalla tämä on erityisen huono juttu: työn laatu kärsii ennemmin tai myöhemmin, ja sitä kautta potilaat eivät saa niin laadukasta hoitoa kuin pitäisi. Ihmisen työteho on yksilöllinen, mutta rajat löytyyvät kyllä ennen pitkää jokaiselle. Toinen pointti voisi palkkaan liittyen olla, että alalla ei juuri tulospalkkiota tai porkkanoita tunneta eikä niiden merkitystä tunnisteta. Sen sijaan kuormittavan perustyön päälle lyödään kyllä surutta lisävastuita ja tehtäviä ilman palkkainterventiota. Mutta tämä on jo ehkä eri keskustelu.

Omalla erikoisalalla lähetteiden määrä on kasvanut kaksinumeroisen prosenttiluvun verran jo monen vuoden ajan. Lisäresursseja ei ole pyynnöistä huolimatta tullut. Hoitojonot ovat kasvaneet ja huonosti johdetut organisaatiomuutokset ovat entisestään pahentaneet tilannetta. Alunperin tilannetta parantamaan suunnitellut muutokset ovat johtaneet siihen, että potilaita pompotellaan ja liian niukkojen resurssien vallitessa tästä "logistiikasta" on jo tullut metatyötä - työtä jota on tehtävä, mutta joka ei varsinaisesti ole työtä. Tällaista työtä ovat usein myös erilaiset potilastitetojärjestelmiin liittyvät tehtävät ja kaikenlaiset joutavat kehitystehtävät, jotka eivät johda konkreettisiin lopputuloksiin. Näen näissä asioissa yhtymäkohtia toisessa viestissä mainitsemiisi priorisoinnin ongelmiin.

Sairaanhoitoon - ainakin esh-tasolla - vaikuttaa myös paljon lääkäritilanne, asia mitä ei usein ehkä mainita. Nykyään vaativa sairaanhoito on tiimityötä, yhden potilaan asioissa voi häärätä monen alan ammattilaisia. Viimeiset vuodet entisellä työnantajalla mentiin ulkomaalaistaustaisilla keikkalääkäreillä (joista osa etänä) ja harvoilla virkalääkäreillä. Taisi olla jopa yksi kotimainen, kokenut erikoislääkäri pitkäaikaisesti. Lääkärien työtaakka on ollut mielestäni sairaanhoitajiakin suurempi, erityisesti monet erikoistuvat lääkärit ovat palaneet loppuun jo uran alkuvaiheessa. Lääkärien ajan ollessa kriittinen resurssi, lisävastuuta ja tekemistä valuu usein kokeneille sairaanhoitajille - tämä ei kuitenkaan näy palkassa eikä missään muussakaan, paitsi hoitajan työn määrässä. Totean, että esh:ssa hyvään hoitotulokseen ja -kokemukseen sisältyy usein sekä toimiva lääkäri- että hoitajasuhde. Mitä monimutkaisempi tapaus, sitä varmemmin tämä mielestäni pätee.

Tämä on aika laaja aihe, joten täytyy varmaan palata paremmalla ajalla.

edit: typo