2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)

[Spesialisti]

"Sinulla olla kurkku kipeä? Voitko otta paita pois ja rintaliivi niin mina katsoa?"

[ISO]

Ulkomaalaisten potilaittenkin määrä lienee satakertaistunut, joten samassa sarjassa tämä on.

Maksajien määrässä se ei vaan ulkomaalaisten osuus moninkertaistu millään.

Se on ihan meidän kantasuomalaisten hommaa.

[Kim Evil-666]

Näin sitä suomalaisuutta murretaan ammattiryhmä kerrallaan valtiojohtomme suosiollisella avustuksella. Toivottavasti joku ambomaan "lääkäri" asentaa Sipilälle nenän korvan tilalle seuraavalla potilaskäynnillä.

[Alaric]

Kai suomenkielisillekin potilaille taataan kaikista ex-neukuista ja afrikkalaisista poppamiehistä huolimatta asiointi lääkärissä omalla äidinkielellään? Vai onko tämä kuitenkaan yhtä tärkeää kuin ruotsinkielisten kohdalla?

[Malla]

täytyykin jatkossa tilata lääkärikäynnit L1-lekurilta (L1-kuljettaja kannattaa tilata taksia tilatessa)

Mikä tämä L1 on?

[Uuno Nuivanen]

- Mitään laajaa huolta asiaan ei liity, esiin tulleet tapaukset ovat olleet yksittäisiä, Valvirasta kerrotaan Keskisuomalaiselle.

Yksittäistapauksia niin. Kerranhan sitä vaan hoitovirheeseen kuolee.

[Gunnar Hymén]

täytyykin jatkossa tilata lääkärikäynnit L1-lekurilta (L1-kuljettaja kannattaa tilata taksia tilatessa)

Mikä tämä L1 on?

Laatuluokka 1

[Blanc73]

Mitään laajaa huolta asiaan ei liity, esiin tulleet tapaukset ovat olleet yksittäisiä

Monikulttuurin tunnussana jälleen sanottu ääneen. Se kuuluisa "yksittäistapaus"....

[Don Nachos]

Näin sitä suomalaisuutta murretaan ammattiryhmä kerrallaan valtiojohtomme suosiollisella avustuksella. Toivottavasti joku ambomaan "lääkäri" asentaa Sipilälle nenän korvan tilalle seuraavalla potilaskäynnillä.

Miten liittyy valtionjohtoon?

Suomessa ei ole yhtään kantislääkäriä työttömänä. Ongelma on että kantislääkäri livahtaa yksityispuolelle dollareiden perässä heti kun tulee mahdollisuus. Niitä paikkaamaan on pakko palkata mamuja terveyskeskuksiin tai jää potilaat hoitamatta. Näin se tulee olemaan niin kauan kun ahneus on laillista. Sotehuijauksen jälkeen tilanne vain pahenee.

[qwerty]

A Female Doctor Working in Germany Warns the World

"Yesterday, at the hospital in Germany where I work,we had a meeting about how the influx of muslim immigrants from the middle east is simply unsustainable. Walk in Health Clinics cannot handle emergencies, being overwhelmed by the sheer numbers of serious health emergencies, they are starting to send everything to the hospitals.

Many muslims are refusing treatment by female staff here in Germany.  The muslim men make sick, crude comments and overtures to the female staff members, because to them any non-muslim woman is a whore or a future slave.  After brief exposure to these cruel, sadistic, female hating beats, we, women, are refusing to go among those animals, especially the muslim men from Africa.

Relations between the female hospital staff and muslim immigrants are going from bad to worse. Since, the assault and unreported rapes of German women last weekend migrants going to the hospitals must be accompanied by police with K-9 units.

Loput linkistä. Vuoden vanha artikkeli.

[Uuno Nuivanen]

Näin sitä suomalaisuutta murretaan ammattiryhmä kerrallaan valtiojohtomme suosiollisella avustuksella. Toivottavasti joku ambomaan "lääkäri" asentaa Sipilälle nenän korvan tilalle seuraavalla potilaskäynnillä.

Miten liittyy valtionjohtoon?

Suomessa ei ole yhtään kantislääkäriä työttömänä. Ongelma on että kantislääkäri livahtaa yksityispuolelle dollareiden perässä heti kun tulee mahdollisuus. Niitä paikkaamaan on pakko palkata mamuja terveyskeskuksiin tai jää potilaat hoitamatta. Näin se tulee olemaan niin kauan kun ahneus on laillista. Sotehuijauksen jälkeen tilanne vain pahenee.

Valmistuva lääkäri voitaisiin velvoittaa työskentelemään esimerkiksi 4 vuotta julkisella puolella (normaalilla julkisen palkalla) ilmaisen koulutuksensa vastineeksi.

[Jääpää]

Just (n.1/2h) sitten olin jutulla tästä(kin) yhden semivassun kanssa. Päädyin..mme, siihen, että senkun menee yksityispuolelle tienaamaan triplatuplapalkkoja, mutta koulutuksen
t o d e l l i s i a  kustannuksia ruvetaan sitten kanssa perimään tuplatriplanopeudella.
Julkisellapuolella tienatkoon hiukan enemmän kuin siivooja, mutta normiveroilla.

( Keskustelu koski kyllä enemmänkin oikeudenmukaista tulonjakoa, palkkoja jne.
Ei meinannu mennä jakoon, että toisten työ nyt vaan on arvokkaampaa ja siitä voidaan
h i u k a n palkita, mutta jostain Liliuksen "maantapa" jutuista toki Lentävä komennuskunta on ihan jees. ..ja antaas olla..)

[Impi Waara]

Kai suomenkielisillekin potilaille taataan kaikista ex-neukuista ja afrikkalaisista poppamiehistä huolimatta asiointi lääkärissä omalla äidinkielellään? Vai onko tämä kuitenkaan yhtä tärkeää kuin ruotsinkielisten kohdalla?

Suomalaisella ei ole oikeutta vaatia suomenkielistä palvelua millään Suomen kolkalla. Suomi on enemmistökieli eikä sen käyttöä ole lailla turvattu. Terv. kokemuksen syvä rintaääni

[qwerty]

KK 366/2017 vp

Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden työharjoittelusta aiheutuvista turvallisuusriskeistä työpaikoilla

Eduskunnan puhemiehelle

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa yhä useampi päätyy työharjoitteluun osana opiskelua tai työllistymistä tukevaa toimintaa. Esimerkiksi erilaisissa hoitolaitoksissa tai päiväkodeissa on paljon työharjoittelijoita. Tämäntyyppisissä tehtävissä myös työharjoittelijoilta edellytetään muun henkilökunnan tavoin erityistä luottamusta. Turvallisuuden näkökulmasta ei esimerkiksi päiväkodeissa voi ottaa minkäänlaisia riskejä. Kaikkien lasten kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden taustojen pitäisi olla tiedossa sen verran hyvin, ettei mahdollisen turvallisuusuhan muodostavaa henkilöä päästettäisi missään tilanteessa työskentelemään lasten keskuudessa. 

Turvapaikanhakijoiden kohdalla suomalaisten viranomaisten tiedot henkilöiden taustoista ovat usein puutteellisia ja perustuvat monesti vain henkilön itsensä kertomiin tietoihin, joiden todenperäisyyttä on vaikea varmistaa. Valitettavasti turvapaikanhakijoiden keskuudessa on radikalisoituneita henkilöitä, jotka saattavat olla vaaraksi muille ihmisille. On tärkeää, etteivät tällaiset vaaralliset henkilöt päädy työharjoittelun kautta esimerkiksi päiväkoteihin tai sairaaloihin, joissa potentiaaliset väkivallanteon uhrit ovat erityisen haavoittuvaisia. Maahanmuuttoviraston tehtyä kielteisen turvapaikkapäätöksen on hakijalla oikeus työskennellä vielä mahdollisen valituksen käsittelyn ajan. Turun surullisen tapauksen tekijä oli juuri kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö. Kielteistä turvapaikkapäätöstä voidaan pitää myös yhtenä sytykkeenä radikaalien ajatusten kanavoitumisessa toiminnaksi. Näin ollen turvapaikanhakijoiden taustojen tulisi olla selvillä ja varmennettu riittävän hyvin, jotta mahdolliseen työharjoitteluun ei liittyisi erityistä turvallisuusriskiä. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Kuinka hallitus aikoo varmistaa, ettei työharjoitteluun päädy sellaisia turvapaikanhakijoita jotka saattavat muodostaa riskin turvallisuudelle?

Helsingissä 15.9.2017
Ritva Elomaa ps

[Alaric]

Kielitieteen väitöstutkija, FM Maija Tervola on selvittänyt haastattelututkimuksella, miten ulkomaalaiset lääkärit selviytyvät viestinnästä työelämän näkökulmasta.

Lääkärin erikielisyys voi johtaa vakaviin hoitovirheisiin, vaarantaa potilaiden terveyden ja johtaa jopa potilaskuolemiin. Kielitaitopuutteet lisäävät työn määrää sekä epävarmuutta ja lääkärin virheitä etsivät hoitajat joutuvat kantamaan tavallista suurempaa vastuuta.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201709182200400886_u0.shtml (18.9.2017)

Tutkimus: Maahanmuuttajalääkärien huono kielitaito voi johtaa jopa potilaskuolemiin

Erityisesti heikko puhelinviestintä aiheuttaa ongelmia lääkärien, hoitohenkilökunnan ja potilaiden välillä, kertoo Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden tutkimusartikkeli.

Kielitieteen väitöstutkija, FM Maija Tervola on selvittänyt haastattelututkimuksella, miten ulkomaalaiset lääkärit selviytyvät viestinnästä työelämän näkökulmasta.

Selvän näytön mukaan lääkärin erikielisyys voi johtaa jopa vakaviin hoitovirheisiin ja vaarantaa potilaiden terveyden. Hoitohenkilökunnalle lankeaa holhousvastuuta, joka puolestaan väsyttää.

Tutkimus vetoaa, että maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielitaitoon olisi satsattava entistä laajemmin. Vastuu on Tervolan mukaan ensi sijassa työnantajien, joskin heille pitäisi tarjota parempia välineitä kielitaidon arvioimiseksi.

- Tutkimuksen mukaan kielitaito vaihtelee paljon yksilöiden välillä, ja monilla lääkäreillä on myös hyvä kielitaito. Lääkärit ja työyhteisöt tarvitsevat kuitenkin enemmän tukea kielitaitovaikeuksien ennalta ehkäisemiseen ja hallintaan, Tervola totesi Kuka-asiantuntijapalvelussa.

Tervola haastatteli 32 terveydenhuollon eri toimenkuvissa työskentelevää henkilöä. Vastaajat työskentelivät kaupunginsairaaloissa, keskussairaalassa, psykiatrisessa sairaalassa ja terveyskeskuksissa.

"Ei suomalaista lausetta"

Tutkimus esittää, että pahimmat haitat tulevat esiin puhelinviestinnässä niin lääkärin ja potilaan kuin lääkärin ja työtoverien välillä.

- Puhelinmääräykset ovat mielestäni tosi vaarallisia. Ne pitää saada kirjallisina, sanoo keskussairaalassa työskentelevä hoitaja.

- Kun kirjoitan saneluita, minulle tulee joskus olo, että kumpaakohan tässä nyt tarkoitetaan. Tulee päätteitä ja ei-sanoja peräkkäin niin, ettei niistä tule suomalaista lausetta, sanoo puolestaan kaupunginsairaalan hoitaja.

Tutkimuksen painavin huomio on, että hoitajien työ vaikeutuu ja muuttuu raskaammaksi kieliongelmien takia. Lääkärin virheitä etsivä hoitaja kantaa tavallista suurempaa vastuuta.

- Vaikka hoitoketju pystyy paikkaamaan suurimman osan kommunikaatiokatkoksista, kielitaitopuutteet lisäävät työn määrä ja epävarmuutta. Myös potilaat kärsivät ja potilasturvallisuus heikkenee, Tervola sanoo.

Haastatellut hoitajat eivät usko, että hoito on tällä hetkellä virheetöntä.

- Selkeät graavit virheet se puskuri kyllä tunnistaa sieltä, mutta välillä jää tunne, että mitä jos sieltä välistä sitten meneekin niitä läpi. Että verkko pettääkin siellä, yksi toteaa.

- Vakavia lääkevirheitä voi sattua. Jos ei ole tuntosarvet pystyssä oleva hoitaja, voisi tulla kuolemantapauksiakin lääkinnällisissä asioissa, sanoo keskussairaalan hoitaja.

Lähes joka kymmenes muualta

Samaa hoitajaa mietitytti myös, uskaltavatko kokemattomammat hoitajat kyseenalaistaa lääkärin määräystä.

- Sitten puhutaan vakavista... en tiedä onko täällä käynyt niin, mutta mahdollista on.

Suomessa asuvista lääkäreistä vajaat yhdeksän prosenttia on ulkomaalaisia.

THL:n vuoden 2010 selvityksessä Suomen ulkomaalaislääkäreistä 62 prosenttia oli Venäjältä ja Virosta. Yleisimmät äidinkielet venäjän ja viron jälkeen olivat saksa, puola ja arabia.

Lähteet: Sosiaalilääketieteen Aikakauslehti, Lääkäriliitto

SOLMU SALMINEN

[Alaric]

Tällä kertaa ei olekaan henkilökunnasta kyse, vaan potilaista eli sota-alueilla traumatisoituneista lapsista ja nuorista. Terveydenhuollon ammattilaiset kaipaavat lisäkoulutusta.

Suomessa "pakolaistaustaisia" lapsia on jutun mukaan tuhansia. Tilastojen mukaan 25-35 prosenttia pakolaislapsista olisi traumatisoitumisensa takia psykiatrisen hoidon tarpeessa, mutta tarve jää usein huomaamatta.

Onneksi meillä ei ole lainkaan omia hoidon tarpeessa olevia, kenties monikulttuuristen sattumusten vuoksi traumatisoituneita lapsia ja nuoria, niin voimme huoletta käyttää resursseja tällaisiin tärkeämpiin kohteisiin.

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/terveydenhuollon-ammattilaisilla-vaikeaa-loytaa-sopivia-hoitopolkuja-pakolaislapsille-monikulttuurisuuteen-kaivataan-lisakoulutusta-6680978 (5.10.2017)

Terveydenhuollon ammattilaisilla vaikeaa löytää sopivia hoitopolkuja pakolaislapsille – monikulttuurisuuteen kaivataan lisäkoulutusta

Terveydenhuollon ammattilaiset kokevat taitonsa ja tietonsa puutteellisiksi, kun kyse on lasten ja nuorten sotatraumatisoitumisen tunnistamisesta ja hoitamisesta.

Pakolaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyviin kysymyksiin ei ole annettu lisäkoulutusta, mutta halu oppia olisi suuri.

Tämän tuo ilmi Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) juuri valmistunut selvitys, joka valottaa traumatisoituneiden pakolaislasten ja -nuorten hoitoa Suomessa.

Selvitys pohjautuu kyselyyn, johon vastasi 143 terveydenhuollon ammattilaista ympäri maata. Kyselyllä kartoitettiin lasten ja nuorten traumojen tunnistamisen, hoitoonohjauksen ja kuntoutuksen tilannetta.

Kysely toteutettiin osana HDL:n Kidutettujen kuntoutuskeskuksen lasten ja nuorten hanketta.

Työntekijät kokivat vaikeaksi löytää traumaoireileville pakolaislapsille sopivia hoitopolkuja. Ammattilaisten mielestä pakolaisten kanssa tehtävän työn erityispiirteitä ei ole tunnistettu ja huomioitu resursseissa riittävästi.

Maailmassa on tällä hetkellä eniten pakolaislapsia sitten toisen maailmansodan. Suomessakin pakolaistaustaisia lapsia on tuhansia.

Tilastojen mukaan 25-35 prosenttia pakolaislapsista olisi traumatisoitumisensa takia psykiatrisen hoidon tarpeessa, mutta tarve jää usein huomaamatta.

Kidutettujen kuntoutuskeskus esittää kehittämiskohteita, jotta traumatisoituneet pakolaislapset ja -nuoret pääsisivät paremmin tarvitsemaansa hoitoon.

Ensinnäkin pitäisi terveydenhuollon henkilökuntaa tulisi kouluttaa perustasolla neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tunnistamaan pakolaislasten traumatisoitumista.

Lasten ja heidän perheidensä hoitoon, hoitopolkuihin ja työnjakoon tarvitaan myös valtakunnallisia toimintamalleja ja hoitotyön välineitä.

Terveydenhuollon resursseissa on otettava huomioon työn erityispiirteet, kuten sosiaaliohjauksen ja psykoedukaation suuri tarve sekä työntekijöiden sijaistraumatisoitumisen mahdollisuus ja tulkkivälitteisen työn vaatima lisäaika.

Lisäksi suositellaan tulkkien kouluttamista terapiatyöskentelyyn.

[Brandis]

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/terveydenhuollon-ammattilaisilla-vaikeaa-loytaa-sopivia-hoitopolkuja-pakolaislapsille-monikulttuurisuuteen-kaivataan-lisakoulutusta-6680978 (5.10.2017)

Työntekijät kokivat vaikeaksi löytää traumaoireileville pakolaislapsille sopivia hoitopolkuja. Ammattilaisten mielestä pakolaisten kanssa tehtävän työn erityispiirteitä ei ole tunnistettu ja huomioitu resursseissa riittävästi.

Tosiasiassa tilannehan on psykiatrisen hoidon saannin suhteen lasten ja nuorten osalta yleisesti vaikea, etenkin esimerkiksi pk-seudulla ja Tampereella. Polit ovat ruuhkautuneita ja tarvitsijoita on enemmän kun on resursseja hoitaa ja kuntouttaa pieniä avuntarvitsijoita.

Akuuteimmat tilanteet on tärkeää tunnistaa ja laittaa hoitopolulla mahdollisimman nopeaan eteenpäin - sotatraumat, niitä lainkaan väheksymättä tai vähättelemättä, harvoin ovat niin akuutteja ongelmia aiheuttavia pakolaisperheiden kohdalla, että hoidon tarve on kiireellinen, vaikka tottakai hoidon tarpeen määrittelyä ja kuntoutusta varmasti jossain määrin tarvitaan ennen kuin ongelmat paisuvat ylisuuriksi.

Silti pohdin ja kyseenalaistan sitä onko meillä (suomalaisessa yhteiskunnassa) kokonaistilanteesta pakolaisten osalta kuitenkaan riittävää ymmärrystä, jotta ylipäätään voisimme kohdistaa hoitotoimenpiteet oikein, antaa vaikuttavaa hoitoa. Vai onko näissä tilanteissa jo kulttuureiden erilaisuudesta johtuen yhteisen tahtotilan löytäminen vaikeaa. Saadaanko perheitä sitoutettua lapsen/nuoren hoitoon, kokevatko perheet meidän 'auttamisemme' arvokkaana ja heitä aidosti auttavana asiana. Varmasti perhekohtaistakin, mutta tältäkin tasolta näitä kulttuurien yhteentörmäyksiin liittyviä lieveilmiöitä voisi joskus tarkastella.

Monikulttuuristen haasteiden kohtaamiseen hoitotyön kentällä tarvitaan varmasti siis lisäkoulutusta, mutta niin tarvittaisiin moneen muuhunkin asiaan ja aivan kotimaiseen ongelmaan. Resurssien ollessa niukat, kannattaisi pyrkiä kohdentamaan niitä järkevästi.

[John Doe]

https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/maahanmuuttajat-halutaan-nopeammin-toihin-ammattikouluun-ei-pian-enaa-vaadita-kielikoetta-200459893/

"Maahanmuuttajat halutaan nopeammin töihin: Ammattikouluun ei pian enää vaadita kielikoetta

Lähihoitajaksi opiskeleva Kumar harjoittelee potilaan nostamista. Potilaana virolainen opiskelukaveri Zguralskaja. Harjoittelua seuraa niin ikään lähihoitajaksi opiskeleva, guinealainen Keita.

Hallituksen tavoitteena onkin saada maahanmuuttajia entistä nopeammin opiskelemaan ja työelämään.
Kumarin 18 opiskelijan lähihoitajaryhmä opiskelee uudessa maahanmuuttajien ammatillisen osaamisen kehittämisohjelmassa eli MAOssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi MAO-ohjelmaan 20 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Ohjelmassa on noin 3000 aloittajaa.

–MAOn idea on siinä, että opiskelemaan pääsee aiempaa alhaisemmalla kielitaidolla. A-tason kielitaidolla pääsee opiskelemaan, kun ennen on vaadittu B1-tason kielitaitoa, kertoo Amiedun suomen kielen opettaja Anni Piikki.

Kielen opetus painottuu käytännön ammattisanastoon ja luonnollisesti arkikieleen, niin että opiskelijat pärjäävät töissä."

[Outo olio]

Ulkomaalaiset keikkalääkärit eivät puhu ja/tai kirjoita suomea ja/tai ruotsia riittävän hyvin.

Kielitaitovaatimuksista ei tingitä Vaasan keskussairaalassa – ongelmana keikkalääkäreiden vaihteleva kielitaito

Kielitaitovaatimukset täyttäviä hoitajia on riittänyt vaikutuisiin toimiin. Lääkäreille on jouduttu myöntämään jonkin verran poikkeuslupia.

Kielitaito 20.10.2017 klo 16:31

Elina Kaakinen

Potilastyötä tekevien kielitaito on noussut keskusteluun kaksikielisessä Vaasassa, kun kaupungin yt-neuvotteluissa on törmätty kaupungin ja sairaanhoitopiirin erilaisiin kielitaitovaatimuksiin.

Vaasan keskussairaala edellyttää potilastyössä kaikilta hyvää suomen- ja ruotsinkielen suullista taitoa ja pitää vaatimuksista tiukasti kiinni. Poikkeuslupia on jouduttu myöntämään jonkin verran lääkäreille hakijapulan vuoksi, mutta kielitaitovaatimukset täyttäviä hoitajia on ainakin toistaiseksi riittänyt vakituisiin toimiin.

Sijaisia palkattaessa on joustettu.

– Jos ei ole ollut päteviä hakijoita määräaikaisiksi, silloin on jouduttu palkkaamaan niitäkin, joilta puuttuu riittävä kielitaito, toteaa Vaasan keskussairaalan HR-päällikkö Ann-Charlott Gröndahl.

Siinäkään tilanteessa kielitaitovaatimusta ei kuitenkaan unohdeta. Määräaikaisten kanssa sovitaan aina kirjallisesti, että sairaalan edellyttämä kielitaito ja todistus siitä on hankittava kahden vuoden kuluessa. Muuten työntekijää ei voida vakinaistaa.

– Vaasan keskussairaala on loistava paikka kehittää kouluruotsia tai -suomea ja hankkia tarvittava pätevyys. Olen puhunut usein turvallisesta oppimisympäristöstä. Täällä kielitaitoa voi harjoitella turvallisesti työkavereitten kanssa, sanoo johtajaylihoitaja Marina Kinnunen.

Jatkuvassa kielikylvyssä

Vaasan keskussairaalassa on käytössä neljä kielitaitoluokkaa. Hoitajilta edellytetään ruotsin- ja suomenkielen hyvää suullista ja tyydyttävää kirjallista taitoa. Lääkäreiltä edellytetään myös hyvää kirjallista taitoa suomen- ja ruotsinkielessä.

Kielitaidon voi osoittaa suorittamalla yleisen kielitutkinnon tai esittämällä kielitodistuksen. Kielitaidosta todistukseksi riittää myös esimerkiksi magna cum laude -arvosana ylioppilastutkintotodistuksessa tai toisella kielellä suoritettu ammattitutkinto.

Gröndahl ja Kinnunen tähdentävät, että kielitaitovaatimukset ovat saavutettavissa. Koulussa opittu ruotsi tai suomi notkistuu nopeasti hoitotyössä tarvittavaksi puheeksi.

– Mehän olemme täällä jatkuvassa kielikylvyssä. Meillä on myös kieltenopettaja, ja työnantaja kannustaa työntekijöitä osallistumaan kursseille ja kehittämään koko ajan kielitaitoaan, huomauttaa Gröndahl.

– Oppimisympäristö on lisäksi kannustava. Asiakkailta tulee jatkuvasti hyvää palautetta, kun vaan uskaltaa käyttää heidän äidinkieltään, sanoo Kinnunen.

Kysymys on potilasturvallisuudesta

Vaasan keskussairaalassa pidetään kiinni siitä, että potilaat saavat palvelut omalla äidinkielellään. Siksi kielitaitovaatimuksista tingitään vain poikkeustilanteissa esimerkiksi silloin, kun hakijoita on vain yksi. Luvan kielitaitovaatimuksesta poikkeamiseen myöntää sairaanhoitopiirin hallitus.

– Jos kielitaitovaatimus ei täyty, voidaan hakija valita vakituiseen toimeen, mikäli muita hakijoita ei ole ja lisäksi paikka on ollut auki useamman kerran, selvittää Ann-Charlott Gröndahl.

Myös ostopalvelulääkäreiltä edellytetään suomen- ja ruotsinkielen taitoa. Käytännössä niin sanottujen keikkalääkäreiden kielitaito kuitenkin vaihtelee paljon, koska joukossa on ulkomaalaisia lääkäreitä.

Vaasassa ongelma koskee perusterveydenhoidon päivystystä eli yleislääkäreiden päivystystä.

– Tavoite tietysti on, että sekin päivystys pyörisi omilla lääkäreillä niin kuin erikoissairaanhoidon päivystys, mutta niin ei tällä hetkellä ole, sanoo Gröndahl.

Päivystyksessä potilas voi joutua tilanteeseen, että yhteistä kieltä lääkärin kanssa ei ole.

– Hoitajat menevät usein avuksi siinä tilanteessa, mutta hoitajien velvollisuus ei tietenkään ole toimia tulkkeina eikä se ole oikein heidän näkökulmastaan, painottaa Marina Kinnunen, joka myöntää että tilanne päivystyksessä on välillä haastava ja herättää keskustelua.

– Tiedän, että meiltä [keskussairaalasta] on annettu rivakasti palautetta palveluntarjoajalle kielikysymyksestä. Kielivaatimus kaikille lääkäreille pitää tietysti olla sama. Se on potilasturvallisuuskysymys.

https://yle.fi/uutiset/3-9893218

[Vartiotorni]

"Koska siellä koulutetaan sairaanhoitajia yli oman tarpeen, koska maan toinen virallinen kieli on englanti ja koska filippiiniläisillä on vanhusten kunnioitus ja palvelukulttuuri jo geeneissä."

Voidaanko siis olettaa, että palvelualttius sekä vanhusten kunnioitus on Filippiiniläisten kansallinen, ellei peräti geneettinen erityispiirre?

Filipot ovat ystävällisiä, mutta täällä keskisemmässä Euroopassa on todettu, että kaikki voimia vaativat raskaammat työt jäävät kanta-asukashoitureiden käsiin. Filipot ja thait ovatkin siihen jo tottuneet. Kauniisti potilaille hymyileminen riittää, muu aika menee lekureiden naurattamiseen ja vastaavaan. Katselin tässä taannoin näiden eksoottien kynsiä. Viiden sentin kynsillä ei vaippoja vaihdeta eikä potilasta pestä... Katetrin asentamiseen ne kyllä saattavat olla omiaan.
Eurooppalaisen hyvin ruokitun 100 kiloisen vetelän mummon tai vaarin liikutteluun tarvittaisiin puoli tusinaa noita 35-40 kilon pikku aasialaisia eli hoitajatarve olisi kolminkertainen.
Tuotettakoon Eurooppaa lähemmästä olevasta kulttuuripiiristä työhaluisia ja riskejä hoitureita. Niitä löytyy Venäjältä, Ukrainasta, Unkarista, Romaniasta, Bulgariasta  tai muualta ja eritoten kielemme helposti oppivia virolaisia.

[Maija Poppanen]

^ Ryssissä on vaan suomalaisittain se ikävä puoli, että ne on sellaisia norsunvittunaamoja, etteivät oikein sovellu palvelualoille. Heitin kulttuurissa kun ei oikein arvosteta tyhjänpäiten hymyilyä.

[writer]

Julkaistu 26.10.2017 16:30

Lukijalta: Kouluttamattomat maahanmuuttajat hoitamaan vanhuksia

Suomessa on paljon maahanmuuttajia ilman työtä ja kielitaitoa, mutta myös paljon ikäihmisiä, jotka tarvitsevat kotiapua. Heillä on eläkettä liikaa, jotta pääsisivät kunnallisen kotiavun piiriin ja toisaalta liian vähän palkatakseen vapailta markkinoilta apua. Nämä kaksi ryhmää pitäisi saada kohtaamaan.

Vantaan Akateemiset naiset r.y. on yhdessä Vantaan kaupungin kanssa kehitellyt seuraavan idean: Yhdistys palkkaa osa-aikaisen koordinaattorin, joka etsii työhalukkaat maahanmuuttajat ja apua tarvitsevat vanhukset.

Maahanmuuttajille järjestetään noin 20 tunnin pituinen perehdytyskurssi suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin ja hygieniaan. Tämän jälkeen he voivat tarpeen mukaan tehdä kotitöitä suomalaisissa kodeissa, avustaa ostosten teossa ja olla vaikkapa ulkoiluseurana.

Työnantaja maksaa heille palkkaa 11 euroa tunti, avoimesti palkka.fi-ohjelman kautta  Työnantajan velvollisuus on myös puhua työntekijän kanssa ja näin rohkaista tätä suomenkieliseen keskusteluun.

Palkkasumma ei aluksi saa ylittää 300 euroa kuukaudessa, mikä on sosiaalitukien säilymisen edellytys. Jos joku työntekijä osoittautuu niin suosituksi, että hänelle kertyy enemmän töitä, koordinaattori selvittää asiaa Kelan kanssa.

Ihmiset saattavat suhtautua tähän pilottihankkeeseen ristiriitaisesti. Jotkut vertaavat sitä entisaikojen rouvien ja piikojen suhteeseen. Historiaa ei kannata vetää tähän mukaan, sillä toiminta sopii tähän päivään ja kumpikin osapuoli aidosti tarvitsee toistaan. Palkka ei ole suurensuuri, mutta ammatti- ja kielitaidottomat ihmiset eivät voi odottaa tuhansien eurojen palkkaa eikä vaativia töitä.

Palkka ei myöskään ole heikoimpia ja se on joka tapauksessa työntekijän omaa, itse ansaitsemaa rahaa. Parhaimmillaan suunnitelma edistää kotoutumista, helpottaa vanhusten arkea ja voi ohjata työntekijöitä oikean ammattitaidon hankkimiseen.

Projekti voi tietysti epäonnistua, mutta eikö ole parempi edes yrittää ennakkoluulottomasti jotain kuin vain todeta, että ei tästä kuitenkaan mitään tule? Joskus pienestä ideasta kasvaa iso juttu – esimerkiksi sopii vaikka Luetaan yhdessä –toiminta. Se aloitettiin myös Vantaan Akateemisten Naisten ideasta ja se on kasvanut koko maan laajuiseksi toiminnaksi. Viime vuonna presidentti Sauli Niinistö osoitti arvostuksensa sitä kohtaan kutsumalla projektin vetäjän Linnan itsenäisyysjuhliin.

Tämä pilottihanke ei ole vielä täysin valmis vaan kaipaa kehittelyä ja hiomista, mutta ensi vuonna on tarkoitus aloittaa. Jos hyvin käy, tästä voi tulla uusi, hyvä tapa edistää maahanmuuttajien kotoutumista. Ehkä se laajenee muuallekin Suomeen.

Marketta Holopainen, SANL:n hallituksen jäsen, Lappeenranta

https://esaimaa.fi/mielipide/lukijalta/6bf1752c-30f4-48b7-9b98-11ff38ae3196

Uskomatonta sekoilua jälleen kerran...

[Teaparty]

Entä jos muutetaan muotoon: "Kouluttamattomat ihmiset hoitamaan vanhuksia"?

Miltä kuulostaa?

Sitähän minäkin.

[Uuno Nuivanen]

Maahanmuuttajille järjestetään noin 20 tunnin pituinen perehdytyskurssi suomalaiseen kulttuuriin, tapoihin ja hygieniaan.

Ehhehe. Varsin monet varsinaiset eivät ole onnistuneet perehtymään noihin asioihin 20 vuodessakaan.   

[Tabula Rasa]

Jos saavat 300e/kk niin sosiaalitoimiston tuet tulee ainakin takaisinperiä. Niissä raja kun on 70e/kk. Ja työkkärin peruspäiväraha ei riitä toimeentulominimiin joten nuo saavat todennäköisesti toimeentulotukea.

[ikuturso]

Mina olla Akmed, tahto toi.

-Meillä tätit järjestävät 20h. perehdytyskurssin ja etsivät sinulle työtä.


Hei, olen Pekka ja haluaisin vanhustyöhön.

-Siihen tarvitaan lähihoitajan tutkinto. Meillä on kielitaito- terveys- ja perusopintovaatimus, sekä pitää olla virheetön rike- ja rikoshistoria. Tutkinto kestää kahdesta kolmeen vuotta ja on laajuudeltaan 90 opintoviikkoa.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja suorittaneet tekevät kasvatus-, hoito- ja kuntoutustehtäviä sisältävää perushuolenpitotyötä. Lähihoitajat työskentelevät mm. päiväkodeissa, kotihoidossa, sairaaloissa, vanhainkodeissa, mielenterveys- ja päihdetyön yksiköissä sekä vanhusten ja vammaisten palvelukeskuksissa. Keskeistä osaamista ovat ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot.

Koulutukseen valitaan alalle soveltuvia, joilla on oppivelvollisuus suoritettuna, hyvä terveys ja riittävä suomen kielen taito.

Jo koulutuksen aikana hakijan elämäntilanteen on oltava sellainen, että hän pystyy tekemään vuorotyötä.

Tähän tutkintoon liittyy tutkintokohtaisia terveydentilavaatimuksia. Tutustu terveydentilavaatimuksiin ennen hakemuksen jättämistä. Koulutuksen aikana saatetaan opiskelijaa pyytää esittämään rikostaustaote.

Laajuus 90 ov

-i-

[guest14935]

Hei, olen Pekka ja haluaisin vanhustyöhön.

Ovat ne suomalaisiakin laittaneet palkattomiin orjatöihin noihin paikkoihin. Eivät tarkistele rekisterejä.

[Maija Poppanen]

Mina olla Akmed, tahto toi.

-Meillä tätit järjestävät 20h. perehdytyskurssin ja etsivät sinulle työtä.

Unohdit lisätä, että pyytelevät samalla vuolaasti anteeksi vain 11 euron tuntipalkkaa...

[Vartiotorni]

^ Ryssissä on vaan suomalaisittain se ikävä puoli, että ne on sellaisia norsunvittunaamoja, etteivät oikein sovellu palvelualoille. Heitin kulttuurissa kun ei oikein arvosteta tyhjänpäiten hymyilyä.

Tulevat katsos yhteiskunnasta, jossa hymy oli kolmen sukupolven aikana hyytynyt, jossa asunnoissa henkeä kohti oli 5 m2, kaupoissa vain ryssänlimppua, votkaa ja kalasäilykettä, jossa ladaa täytyi odottaa 10 vuotta ja jossa suun avaaminen väärässä paikassa tai politiikan arvosteleminen toi 10 vuotta ojennusleiriä (kuten pian EU:ssakin).
Vaan olen nähnyt vuosien mittaan niin komeita naisia Moskovassa, Pietarissa, Kirovissa, Smolenskissa ym. , että jos nämä ovat norsun.. jne. niin mitä ovatkaan esim. suomalaiset. Ennen kaikkea ilmeisesti Poppasen Maija, joka hymyilee siis tyhjänpäitenkin...

[Maija Poppanen]

^ Totta: kauniita ovatten kyllä usein - ja varakkaimmat ovat venäläisestä ylitytteästä pukeutumistyylistä huolimatta usein tyylikkäitä - köyhempien näyttäessä usein vain...no - venäläiseltä huoralta.

Tyhjänpäiväisellä hymyilyllä tarkoitin sitä, mitä arvelen venakon olevan mieltä hymystä, minkä mä tulkitsen kohteliaaksi tai ystävälliseksi.