2009-02-12 Maahanmuuttajat ja hoitoala (yhdistetty)

[niemi2]

Kysymys on lähinnä työmarkkinoista ja sen hinnoittelusta. Meillä on halpatyövoimavaje, ja muutoinhan työvaje-ennuste on jo ammuttu alas.


Vuonna 2008 oli puheenaiheena sairaanhoitajien alipalkkaus, jonka pohjalta henkilöstö sai pienen palkankorotuksen. Enempään ei ollut varaa, ja tämän takia sairaanhoitajat ovat olleet palkkakuopassa, eikä alalle ole saatu pysyvyyttä. Toinen syy on se, että koulutuksesta säästettiin, eikä aloituspaikkoja ollut riittävästi. Nyt joku sai päähän, että täysin kouluttautumattomat ihmiset tulisivat ja pelastaisivat tilanteen alasajetun koulutusjärjestelmästäkin huolimatta.


Kaikkiin töihin löytyy tekijöitä mikäli palkka on kohdillaan. Suomi on korkean työvoimakustannusten maa, ja TES:sien palkankorotukset käyvät kalliiksi työnantajille tulevien vuosikymmenten aikajänteellä. EK:n toiveissa onkin saada maahan ihmisiä, joilla ei ole vahvaa ay-kulttuuria eivätkä osaa neuvotella kalliiksi käyviä työehtosopimuksia. AY-liikkeen vallan murentuminen olisi mannaa EK:lle.


Jos kaikkea työtä ei voi siirtää halpatyövoimamaihin, niin halpatyövoima tulee siirtää tänne.

[Iloveallpeople]

Tehy kouluttaisi maahanmuuttajista hoitajia

...
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo muistuttaa, että Suomessa on jo valmiiksi maahanmuuttajia, joita kouluttamalla työvoimapulaa voidaan lieventää.

– Työvoiman hakeminen ulkomailta on aika kallista. Ennemminkin pitäisi pyrkiä kouluttamaan niitä ihmisiä, jotka ovat jo Suomessa.

Vesivalo huomauttaa, että maahanmuuttajiakin on työttömänä.

– Heistäkin varmaan iso joukko olisi kiinnostunut kouluttautumaan terveydenhuoltoon. Sieltä voisi aloittaa.
...

Myös kielitaitovaatimuksesta Risikolla ja Vesivalolla on sama näkemys:

– Kyllä potilaan pitää saada hoitoa äidinkielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi, Vesivalo sanoo.
...

– Suomeen tuli koulutettuja espanjalaisia nuoria alalle, mutta heistä osa on palannut takaisin. Täällä on pimeää ja kylmää, Vesivalo tokaisee.

Osa Suomeen tulevista sairaanhoitajista on hänen mukaansa hakemassa täältä pätevöitymistä ja kokemusta, jonka turvin voi hakeutua toisaalle, muun muassa parempaa palkkaa ja työehtoja tarjoavaan Norjaan.

Kansan Uutiset

[Vulcaano]

En jaksanut lukea koko ketjua ja voi olla ko. aihe on käyty läpi kyllästymiseen asti?  Meidän vanhuksista osa ovat hyvinkin isänmaallisia eivätkä suostu yhteistyöhön kovin helpolla näiden tummien hoivaajien kanssa. Esim. yhteinen kieli puuttuu, tuntevatko hoitajat perinteitä joita vanhukset vaalivat, en usko että papparainen antaa jonkun hoitsun  pyyhkiä peffaansa, miten hoitsut suhtautuvat r-vihaan joita vanhuksilla on vielä olemassa.....

Tiedän pari kokemusta jossa vanhus on karjunut nähdessään hoitsun: minua ei hoida musta mies, ulos! 

[Siili]

Jos kaikkea työtä ei voi siirtää halpatyövoimamaihin, niin halpatyövoima tulee siirtää tänne.

Jonka elämää sitten jäljellä oleva vähemmän halpa työvoima subventoi, hyvinvointiyhteiskunnassa kun (vielä) asutaan.

[nuiv-or]

Jos joudun hakeutumaan terveyskeskuspäivystykseen esim. naisten vaivojen takia (kipujen), niin mistä voin tietää, kuinka ulkomaalainen, Moh**ed -niminen mieslääkäri suhtautuu minuun? Voiko Suomessa automaattisesti olettaa ja luottaa siihen, että lääkärit, olivat he mistä maista tai uskonnoista tahansa, suhtautuvat potilaisiin, lähinnä mieslääkärit naispotilaisiin niin kuin suomalaiset lääkärit?

En tiedä,

http://rahmispossu.net/2013/07/14/laakari-menetti-tyonsa-ahdistelujen-vuoksi/

http://rahmispossu.net/2012/07/11/12-laakaria-39-hyvaksikaytettya-naispotilasta/

...

http://rahmispossu.net/category/terveys/

[Salaa nuiva]

Ruotsissa vanhuksia voi hoitaa ilman koulutusta.
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/ruotsissa-vanhuksia-voi-hoitaa-ilman-koulutusta-1.1433521

Ruotsin lakiin ei ole kirjattu vaatimusta vanhustenhoitajan koulutuksesta. Näin ollen sadat suomalaiset Ruotsin vanhainkoteihin lähtevät kesätyöntekijät tekevät lähihoitajan töitä, oli koulutusta tai ei.

Myöskään kielitaitovaatimukset eivät aina täyty. Suomen Tukholman-suurlähetystön sosiaalineuvos Anne Eriksson kertoo vierailleensa vanhusten palveluasumisyksikössä, jossa työskenteli myös lukutaidottomia hoitajia.

Suomen lainsäädännössä on ollut 80-luvulta asti vaatimus koulutuksesta eikä Suomen lähi- ja perushoitajaliiton liittohallituksen puheenjohtaja Silja Paavola näe Ruotsin tapaa mahdollisena Suomessa edes työvoimapulan helpottamiseksi.

Hänen mielestään koulutuksen puute vaarantaisi potilasturvallisuuden.

Liiton edustaja puhuu asiaa,saa nähdä milloin tuota ruåtsin mallia joku "viisas" alkaa tänne ehdottelemaan.

[me]

En jaksanut lukea koko ketjua ja voi olla ko. aihe on käyty läpi kyllästymiseen asti?  Meidän vanhuksista osa ovat hyvinkin isänmaallisia eivätkä suostu yhteistyöhön kovin helpolla näiden tummien hoivaajien kanssa. Esim. yhteinen kieli puuttuu, tuntevatko hoitajat perinteitä joita vanhukset vaalivat, en usko että papparainen antaa jonkun hoitsun  pyyhkiä peffaansa, miten hoitsut suhtautuvat r-vihaan joita vanhuksilla on vielä olemassa.....

Tiedän pari kokemusta jossa vanhus on karjunut nähdessään hoitsun: minua ei hoida musta mies, ulos! 

Ei hoitajat mitään palvelijoita ole joita voidaan vaihdella ja pomputella noin vaan, vaikka kysessä olisi musta mies. Jos peffan pyyhkintään ei kelpaa musta mies niin vanhus taitaa olla hyvässä ja on hyvä ja pyyhkii itse sitten peffansa. Yleensä tuollaisissa tilanteessa olevat eivät taida hirvittävästi välittää hoitajan kotimaasta tai ihonväristä kuhan saa hyvää hoitoa.

[Arvoton]

Oli tossa vuosia sitten, kun mutsi oli lähdössä tästä maailmasta, ilmoitin jengille meikäläisen tulevaisuuden vision kohdaltani, että jos vanhaksi pääsen, silloin ei ole sairaaloita ja hoitoa kuin rikkaille. Silloin helpoin lääke on vaivojen käydessä ylivoimaisiksi Kurt Cobain-tyylisesti haulikko. Ihan sama, onko maassa silloin vain mamuja ikäloppujen perseitä pesemässä.

[Saippuakupla]

Espanjasta tulee syksyllä lisää sairaanhoitajia
10.8.2013 20:59

Espanjasta saapuu tänä syksynä jälleen hoitajia Suomeen. Työperusteista maahanmuuttoa kehittävän Minfon projektipäällikkö Pekka Kivilahti kertoo, että arviolta 60 espanjalaishoitajaa muuttaa syksyn aikana Suomeen töihin.

"Syksyn aikana nähdään, kuinka moni oikeasti saapuu."

Espanjassa on järjestetty tämän vuoden aikana Suomen työkulttuuriin valmistavia koulutuksia.

Niiden kesto vaihtelee, mutta keskeinen sisältö on samanlainen. Kursseilla opetetaan suomen kieltä, kerrotaan suomalaisesta työkulttuurista, ja neuvotaan muuttoasioissa.

Viime syksynä Espanjasta muutti Suomeen noin 50 sairaanhoitajaa. Hakijoita oli ollut 2 000.

"Laskin, että viime vuonna joka neljäskymmenes hakija sai työpaikan. Se on hienoa", Kivilahti sanoo.

Työperusteinen maahanmuutto vaatii Kivilahden mukaan kuitenkin kehittämistä.

"Vielä on epäselvää, kenen kuuluu rahoittaa tällainen toiminta. Nyt espanjalaisia on hankittu Euroopan sosiaalirahaston projektirahoituksella, joka on kattanut koulutuksen."

Myös Varsinais-Suomen ely-keskuksen projektipäällikkö Ritva Lindström toivoisi, että työntekijöitä voisi helpommin tuoda Suomeen.

"Olisi helpompaa, jos työnantajat voisivat itse rekrytoida ulkomaalaisia työntekijöitä. Nyt viranomaisten koukerot vievät paljon työaikaa."

Lindströmin mukaan Varsinais-Suomeen odotetaan viittä espanjalaista sairaanhoitajaa. Kolmella hoitajalla on jo lentoliput varattuina Turkuun, ja he aloittavat samassa työpaikassa, kertoo Lindström.

Viime vuonna Suomeen saapuneista hoitajista osa on palannut kotimaahansa eri syistä johtuen, mutta hoitajat vaihtavat työpaikkaa myös Suomen sisällä, kertoo Satakunnan ely-keskuksen projektikoordinaattori Samuli Jalkanen.

Suomesta pyritään antamaan oikea kuva työnhakijoille, Kivilahti kertoo.

"Emme ole antaneet ruusuista kuvaa Suomesta. Olemme kertoneet, että täällä on pimeää ja kylmää."

http://www.hs.fi/kotimaa/a1376099858822?jako=b106ba9fd31b853cc3b036462211b38c

[Salaa nuiva]

http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/espanjalaisia-hammaslaakareita-vaasaan-hoitajia-etela-pohjanmaalle-1.1445195

Espanjasta saadaan taas tänä syksynä hoitohenkilöstöä helpottamaan työvoimapulaa Vaasassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Vaasaan tulee pari kolme hammaslääkäriä Espanjasta, ja Etelä-Pohjanmaalle mahdollisesti jopa 25 espanjalaista sairaanhoitajaa.

Viime syksynä Vaasaan saapui kahdeksan espanjalaista sairaanhoitajaa, joista neljä on lähtenyt pois.

[Faidros.]

Viime syksynä Vaasaan saapui kahdeksan espanjalaista sairaanhoitajaa, joista neljä on lähtenyt pois.

Eivät kai oppineet palvelemaan ruotsiksi?

[Leso]

[...]

Työperusteinen maahanmuutto vaatii Kivilahden mukaan kuitenkin kehittämistä.

"Vielä on epäselvää, kenen kuuluu rahoittaa tällainen toiminta.Nyt espanjalaisia on hankittu Euroopan sosiaalirahaston projektirahoituksella, joka on kattanut koulutuksen."

Myös Varsinais-Suomen ely-keskuksen projektipäällikkö Ritva Lindström toivoisi, että työntekijöitä voisi helpommin tuoda Suomeen.

"Olisi helpompaa, jos työnantajat voisivat itse rekrytoida ulkomaalaisia työntekijöitä. Nyt viranomaisten koukerot vievät paljon työaikaa."

[...]

Työperäinen maahanmuutto...
Työperäisen maahanmuuton rahoitus...

Liekö se vaan minä vaiko pehmeä pääni, mutta kyllä tässä joku looginen kamppikuperkeikka on... 

[John Doe]

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/karjalainen-viro-vetaa-suomalaislaakareita/1365147

"Virossa työskentelevien suomalaislääkäreiden määrä on moninkertaistunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Viime vuonna Virossa oli sata työikäistä suomalaislääkäriä, kun vuonna 2005 heitä oli 15. Eniten suomalaislääkäreitä on yhä Ruotsissa, jossa heitä oli viime vuonna 360."

[masahiro]

Koulupaikkoja vain triplamäärä niin rupiaa hoitsuja tulemaan.

Triplapalkka niin rupiaa hoitsuja tulemaan. Kutsumus on satua.

[mustikka]

Onko foorumilla yhtään hoitoalan ihmistä? Tuli nimittäin mieleen ihan läheltä hoitoalaa seuranneena, että mitä siitä käytännössä seuraa, kun hoitoalan työpaikkoja aletaan täyttämään mamuilla.

Ensinnäkin, kielimuuri. Ihmisen hoitaminen on tarkkaa työtä, ei saa tulla väärinkäsityksiä. Saako esim. huonokuuloinen vanhus selvää murtaen suomea puhuvan hoitajan puheesta? Entä huonosti suomea osaava hoitaja vanhuksen epäselvästä puheesta. Kiireisessä työssä ei voi olla aina neuvomassa/tulkkaamassa. Lähtevätkö suomalaiset hoitajat muille aloille, kun tietävät, että joutuu tekemään ekstratyötä sairaalassa, jossa on paljon mamuja..? White flight sairaaloissa?? Olen jo kuullut tapauksesta, jossa hoitaja ei suostu soittamaan omaisille/vastaamaan puhelimeen, koska puutteellinen kielitaito. Työkaverit eivät huomauta, koska rasismi. Eikä moni suomalainen vanhus puhu englantia, jota ulkomaalaisen lääkärin kanssa voisi puhua. Mutta rikkaimpiahan tuo ongelma ei koske, koska voivat valita lääkärin ja puhuvat englantia.

Toiseksi, kulttuuri. Ihmisläheisessä työssä kulttuuri on aina läsnä. Miten muslimimies, jonka kulttuurissa naisen vartalo tulee peittää, hoitaa neutraalisti esim. nuorta tyttöä? Laitetaanko mamut hoitamaan vain vanhuksia?

Tuli vaan mieleen tällaisia ajatuksia, kun yritän pitää näitä käytännön näkökulmia esillä 

[Outo olio]

Onko foorumilla yhtään hoitoalan ihmistä? Tuli nimittäin mieleen ihan läheltä hoitoalaa seuranneena, että mitä siitä käytännössä seuraa, kun hoitoalan työpaikkoja aletaan täyttämään mamuilla.

Omalle kohdalle ei ole sattunut, mutta tuttavapiiriini kuuluu iäkäs perhetuttu, joka pari vuotta sitten halkoja hakatessaan hakkasi vahingossa itseään jalkaan. Jalka olisi pitänyt tikata kuntoon, mutta terveyskeskuksen venäläistaustainen lääkäri, jonka suomenkielisestä puheesta ei muutenkaan saa kukaan selvää, sanoi hoitajan tulkkaamana että pelkkä side riittää. Seuraavana päivänä sairaalan päivystyksessä suomalainen lääkäri totesi sitten että jalka on aika pahasti paskana, ei siis välttämättä alunperin, vaan siksi, että tikkaamisen kanssa viivyteltiin yli 24 tuntia. Potilas sitten osastolle, haavan siistiminen ja tikit paikalleen, ja pääsi kotiinsa seuraavalla viikolla, mutta koko loppukeväänä eikä -kesänä ei päässyt käymään metsässä kävelyllä, eikä saunassa, joista kummastakin aiheutui lievää vitutusta ja merkittävää elämän laadun pienentymistä. Vanhalla ihmisellä kun ei muutenkaan ole liikaa kesiä edessä, niin pahaltahan se kuulemma tuntui tyytyä tuijottamaan ulos ikkunasta.

Tapauksesta tehtiin myös valitus hoitovirheestä, mutta en tiedä miten sen kävi. Kyseinen lääkäri ymmärtääkseni ei ainakaan enää työskentele siellä terveyskeskuksessa.

[L.N]

Onko foorumilla yhtään hoitoalan ihmistä? Tuli nimittäin mieleen ihan läheltä hoitoalaa seuranneena, että mitä siitä käytännössä seuraa, kun hoitoalan työpaikkoja aletaan täyttämään mamuilla.

Ensinnäkin, kielimuuri. Ihmisen hoitaminen on tarkkaa työtä, ei saa tulla väärinkäsityksiä. Saako esim. huonokuuloinen vanhus selvää murtaen suomea puhuvan hoitajan puheesta? Entä huonosti suomea osaava hoitaja vanhuksen epäselvästä puheesta. Kiireisessä työssä ei voi olla aina neuvomassa/tulkkaamassa. Lähtevätkö suomalaiset hoitajat muille aloille, kun tietävät, että joutuu tekemään ekstratyötä sairaalassa, jossa on paljon mamuja..? White flight sairaaloissa?? Olen jo kuullut tapauksesta, jossa hoitaja ei suostu soittamaan omaisille/vastaamaan puhelimeen, koska puutteellinen kielitaito. Työkaverit eivät huomauta, koska rasismi. Eikä moni suomalainen vanhus puhu englantia, jota ulkomaalaisen lääkärin kanssa voisi puhua. Mutta rikkaimpiahan tuo ongelma ei koske, koska voivat valita lääkärin ja puhuvat englantia.

Toiseksi, kulttuuri. Ihmisläheisessä työssä kulttuuri on aina läsnä. Miten muslimimies, jonka kulttuurissa naisen vartalo tulee peittää, hoitaa neutraalisti esim. nuorta tyttöä? Laitetaanko mamut hoitamaan vain vanhuksia?

Tuli vaan mieleen tällaisia ajatuksia, kun yritän pitää näitä käytännön näkökulmia esillä 

On. Olen lähihoitsu ja työskentelen hoivakodissa. Olen työskennellyt 10-20 eri työpaikassa. Ulkomaalaistaustaisia työkavereita on kohdalleni sattunut Virosta ja Venäjältä. Muuttaneet suomeen, koska ovat löytäneet täältä puolison tai toisinpäin. Kielimuuria ei ole ollut ja henkilöt ovat olleet motivoituneita työhönsä. Ei mitään pahaa sanottavaa.

Kielimuurista on kylläkin omakohtaisia negatiivisia kokemuksia. Terveyskeskuksessa olen kohdannut kaukoidästä sekä venäjän suunnalta olevia lekureita. Oireiden kuvaileminen on joskus hankalaa. Vielä hankalempaa se on, jos on kyse mt-jutuista. Mutta kaikkein hankalinta se on, jos lekuri ei ymmärrä kaikkea mitä yrittää kertoa.

Koska lääkäritilanne on mitä on ja etenkin tänne periferiaan on vaikeaa saada lääkäreitä, on vaan tultava pikkusen vastaan ja puhuttava selkosuomea, hidastettava puherytmiä, jätettävä kaikki slangi- & murresanat pois jne.

Hyviä kysymyksiä ja pointteja sulla, Mustikka

[Iloveallpeople]

Hoitohenkilökunnan rekrytointi ulkomailta kasvussa Suomessa

Niin sanottujen keikkatyöläisten pyörittäminen tulee terveysalalla kalliiksi. Yhä kasvava suuntaus on rekrytoida ammattilaisia Suomen rajojen ulkopuolelta. Esimerkiksi Satakuntaan on vajaan vuoden aikana saatu hoitohenkilökuntaa Espanjasta ja Filippiineiltä sekä lääkäreitä Virosta ja Portugalista.

Ely-keskuksen Työhön Satakuntaan -projekti tuottaa tulosta. Harjavallan sairaalassa aloitti elokuussa kaksi virolaista lääkäriä, jotka saavat seurakseen yhden virolaisen kollegan syyskuussa. Porin perusturvaan saapuu hammaslääkäri Portugalista.

- Tällaisissa töissä, joissa asiantuntijoita on rajallinen määrä, on keikkatyöläisiäkin aika vähän tarjolla, kertoo Työhön Satakuntaan -projektin koordinaattori Anne Helin.

Ely-keskuksen Työhön Satakuntaan -projektissa käännettiin katseet Viron suuntaan, kun Harjavallan sairaala kärsi huutavasta lääkäripulasta. Viron EURES-palvelun avustuksella Harjavallan lääkärin virkoihin löydettiin päteviä ammattilaisia.

- Kaksi virolaista lääkäriä ovat jo aloittaneet Harjavallan sairaalassa osastotyöskentelyn, mutta vielä vasta tutustutaan uuteen sairaalamiljööseen, Helin kertoo.

Harjavallan sairaalaan saapuu syyskuussa vielä yksi virolainen lääkäri.

Perusturva vahvistuu portugalilaisella hammaslääkärillä

Monikulttuurisuus rikastuu myös Porin perusturvassa, kun syyskuussa aloittaa portugalilainen Carlos Aguilar hammaslääkärin virassa.

- Mies on opetellut suomen kieltä Lissabonin yliopistossa. Hauskaa, että hän saa nyt hyötyä marginaalikielen opiskelusta, iloitsee Helin.

Työhön Satakuntaan -projektin myötä järjestetään uudet lääkärit vastaanottavilla osastoilla työyhteisökoulutusta, jolla pyritään valmistamaan muuta henkilökuntaa monikulttuurisuuden kohtaamiseen.

- Keskustellaan ja luennoidaan siitä, miten kohdataan ulkomaalainen kollega ja miten hänen kanssaan työskennellään, kertoo Helin.

YLE Satakunta

[K.K.]

Yle: Lääkärien rekrytointi ulkomailta nousussa

Lääkäreitä Portugalista Poriin, Virosta Harjavaltaan ja niin edespäin. Ulkomaisten lääkärien ja hoitajien rekrytointi Suomeen on yhä nousussa, kertoo Yle.

Jutussa kerrotaan portugalilaisesta hammaslääkäristä, joka aloittaa syyskuussa työnsä Porissa – ja pääsee käyttämään suomen kielen taitojaan, joita on opetellut Lissabonin yliopistossa.

Alueella rullaavan Työhön Satakuntaan –projektin turvin järjestetään ulkomailta tulleiden lääkärien osastoilla työyhteisökoulutusta, kertoo Yle. Tavoitteena on valmistaa muita työntekijöitä monikulttuurisuuden kohtaamiseen.

Ylen jutussa kerrotaan, että esimerkiksi Harjavallan sairaalassa on aloittanut elokuussa kaksi virolaista lääkäriä, ja syyskuussa työnsä alkaa kolmas. Hoitohenkilökuntaa Satakuntaan taas on Ylen mukaan palkattu ainakin Espanjasta ja Filippiineiltä.

http://www.terve.fi/potilas-ja-yhteiskunta/72596-yle-laakarien-rekrytointi-ulkomailta-nousussa


^
Päivän uutisista:

"Laaja työttömyys" heinäkuussa 388 000 henkilöä

Kelan tutkijan mukaan nyt eletään työttömyyden pahentumisen aikaa, vaikka Tilastokeskuksen luvut väittävät muuta.

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisemissa työttömyysluvuissa on tänä kesänä ollut poikkeuksellisen iso ero. Tilastokeskus on jopa kertonut työttömyyden vähentyneen ja samaan aikaan ministeriö lisääntyneen.

Kaksi tilastoa ovat yleensäkin poikenneet toisistaan, mutta heinäkuussa ero oli suurempi kuin koskaan, 136 000 työtöntä, kirjoittaa Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen laitoksen blogissa.

Tilastokeskus kertoi, että heinäkuussa työttömiä on 183 000, mutta TEMin mukaan heitä olikin 318 000. Tilastokeskuksen työttömyysprosentti oli 6,6, ministeriön 12,2.

"TEMin lukujen mukaan työttömyys on nyt pahempi kuin koskaan aikaisemmin vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana..]

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3041558/%E2%80%9Dlaaja-tyottomyys%E2%80%9D-heinakuussa-388-000-henkiloa


^

Lisää Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja
Suomi tarvitsee lisää lääkäreitä, jotta terveyspalvelut pystytään turvaamaan myös väestön ikääntyessä. Vuonna 1990 lääkärien koulutuspaikkoja vähennettiin 619:sta 350:een. Vähentämistä perusteltiin sillä, että vuonna 2000 olisi 2000 työtöntä lääkäriä. Näin ei käynyt, vaan 2000 virkaa on jäänyt hoitamatta. Lääkärien vakansseja pitäisi lisätä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Lääketieteellisen koulutuspaikkoja pitäisi lisätä 800 paikkaan vuodessa, jotta hoidon tarpeet täyttyisivät. Muuntokoulutuspaikkoja tulisi lisätä 50.

Terveyskeskusten lääkäriviroista on Suomen Lääkäriliiton mukaan täyttämättä jo 10 prosenttia. Pahiten lääkäripulasta kärsivät pienet terveyskeskukset. Alle kuuden lääkärin terveyskeskuksissa joka neljäs lääkärintehtävä on ilman kunnallista viranhaltijaa. Terveyskeskuslääkärin työstä pitäisi tehdä houkuttelevampaa lisäämällä päivystäviä lääkäreitä, sillä päivystäminen on lääkäreille terveyskeskuksissa erittäin raskasta vain muutaman lääkärin voimin ja näin ollen uuvuttaa nopeasti päivystävät lääkärit. Ympärivuorokautiset päivystäjät siis vähenevät.

Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto on kaikista halvin ratkaisu terveydenhuollon ongelmiin. Terveydenhuollon kriisin ratkaisemisessa painopiste tulisi siirtää ennaltaehkäisevän hoidon lisäämiseen. On paljon sairauksia, joissa diagnosointi riittävän varhaisessa vaiheessa ja aktiivinen seuranta säästävät potilasta ja yhteiskunnan kukkaroa. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto vaatii lisää hoitohenkilökuntaa ja nykyisen järjestelmän uudelleen organisointia.

Myös erikoislääkärien eläkkeelle siirtyminen kasvaa kiihtyvää vauhtia. Kaikilla erikoisaloilla valmistuvien lääkärien määrät eivät korvaa eläkepoistumaa. Pulaa on erityisesti keriatrialääkäreistä sekä ortopedeista, joille jonot ovat valtavat. Haavoittuvia erikoisaloja ovat myös mm. foniatria, ihotaudit ja allergologia, kliininen kemia, lasten kirurgia, lastentaudit, patologia ja yleiskirurgia.

Adressi tullaan luovuttamaan opetusministeri Sari Sarkomaalle, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle, peruspalveluministeri Paula Risikolle sekä työministeri Tarja Cronbergille, jotta aloituspaikkojen lisäystä edistettäisiin.

http://www.adressit.com/lisaalaakareita

[Skeptikko]

Onko foorumilla yhtään hoitoalan ihmistä? Tuli nimittäin mieleen ihan läheltä hoitoalaa seuranneena, että mitä siitä käytännössä seuraa, kun hoitoalan työpaikkoja aletaan täyttämään mamuilla.

Hyvä ystäväni on itsekin maahanmuuttaja- ja muslimitaustainen (käytännössä tosin hyvin sekulaari/ateisti) hoitaja. Hän on raportoinut ongelmia sekä supisuomalaisten, että maahanmuuttajien suhteen, joissa on hieman keskimääräisiä eroja. Tässä muutamia mieleeni tulevia seikkoja:

1. Osa, etenkin virolaisperäisistä henkilöistä, vaikuttaa niin ammattitaidottomilta, että hän epäilee henkilöiden väärentäneen todistuksensa tms.
2. Supisuomalaisten joukossa on useampi päihdeongelmainen tapaus. Esimerkiksi yksi on joku entinen alkoholisti, joka on otettu töihin ilmeisesti lähinnä säälistä/sopeutettavaksi ja liikkuu hitaasti kuin zombi, eikä jaksa tehdä juuri mitään. Toisella taas tuntuu esittyvän hyvin runsaasti mm. maanantaisia saikutteluja vatsatauteineen ja alkholin ongelmakäyttö hänen kohdallaan on muutenkin hyvin tunnettu asia ja työntekokin tuppaa usein olemaan enemmän suunsoittoa ja luultavasti ainakin osittain asioiden tekemättä jättämistä, vaikka asiat kuitattaisiin tehdyiksi.
3. Ainakin yksi somaliperäinen hoitaja on kieltäytynyt ruokkimasta vanhuksia ruualla, jossa on sianlihaa, mitä ystäväni on ihmetellyt. Eihän kyse ole siitä, että hoitajan itse sitä tarvitsisi syödä.
4. Ainakin supisuomalaiset (luultavasti koskee myös muita etnisiä ryhmiä) ovat käsittämättömän huonoja peruslaskutoimituksissa, joita tarvitaan esimerkiksi yksinkertaisten lääkelaskujen tekemisessä. Tämä on oikeasti pelottavaa, kun olen nähnyt itsekin sitä, että miten heikko taso on.
5. Eräs maahanmuuttaja tekee erittäin pitkiä päiviä (taisi olla useammassa työpaikassa eri vuoroja tekemässä), ilmeisesti tienatakseen itselleen asunnon kotimaassaan.

[Iloveallpeople]

Maahanmuuttaja-sairaanhoitajat työllistyneet hyvin

Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneet maahanmuuttajasairaanhoitajat ovat päässeet hyvin työelämään.

– Kaikki 68 tähän mennessä valmistunutta sairaanhoitajaa ovat työllistyneet omalle alalleen, kertoo koulutuspäällikkö Pia Ahonen Turun ammattikorkeakoulusta.

Turun ammattikorkeakoulun SATU-koulutus on maahanmuuttajasairaanhoitajille tarkoitettu työvoimapoliittinen pätevöittämiskoulutus.

Koulutus tuottaa sairaanhoitajan (AMK) pätevyyden niille, jotka ovat suorittaneet EU/ETA-alueen ulkopuolella sairaanhoitajan tai muun vastaavan terveydenhuoltoalan tutkinnon.

Turkulainen

[Jääpää]

Maahanmuuttaja-sairaanhoitajat työllistyneet hyvin
Turun ammattikorkeakoulusta valmistuneet maahanmuuttajasairaanhoitajat ovat päässeet hyvin työelämään.Kaikki 68 tähän mennessä valmistunutta sairaanhoitajaa ovat työllistyneet omalle alalleen, kertoo koulutuspäällikkö Pia Ahonen Turun ammattikorkeakoulusta.Turun ammattikorkeakoulun SATU-koulutus on maahanmuuttajasairaanhoitajille tarkoitettu työvoimapoliittinen pätevöittämiskoulutus.
Koulutus tuottaa sairaanhoitajan (AMK) pätevyyden niille, jotka ovat suorittaneet EU/ETA-alueen ulkopuolella sairaanhoitajan tai muun vastaavan terveydenhuoltoalan tutkinnon.

Turkulainen

Hieno koulutus, äkkiä Soile tämä Lieksaan! Sieltähän saisi työmarkkinoille satoja amk- pätevyyden omaavia SATUkoneinsinööreja.

[Erkki K.]

http://yle.fi/uutiset/espanjalaiset_sairaanhoitajat_hylkaavat_vaasan/6651223

Työn perässä Suomeen muuttavat ammattilaiset kokevat vaikeuksia kuten maan kalleuden, kylmä ilmaston ja suomen kielen vaikeuden.

Tuo on tietysti totta, että rahallaan ei samalla tavalla saa kuin esim. Espanjassa. Ruokakassi on heille yllättävän kallis ja uutta autoa ei noin vaan ostetakaan esim. sairaanhoitajan palkalla. Hyvinvointivaltion etuja ja turvallisuutta he eivät heti osaa arvostaa.

Ilmaston kylmyys on vaikeaa, koska lämpimistä maista tulleet ovat tottuneet hoitamaan sosiaalista elämäänsä ulkoilmassa: kahviloissa istuksitaan ja paseolla kävellään tuttuja tapaillen. Lisäksi ilmastomme fyysinen epämiellyttävyys on heille hankalaa - onhan se suomalaisiakin koettelevaa, kun räntää sataa vaakasuoraan!

Suomen kieltä on vaikea puhua huonosti ja samalla ymmärrettävästi. Monia kieliä voi puhua lyhyen opettelun jälkeen huonosti ja silti ymmärrettävästi - esim. Bad Englishia voi puhua ymmärrettävästi, mutta suomen kielen taivutusmuodot tekevät siitä helvetillisen opeteltavan. Jos sanoo, että "musta kisa meni tien yli", niin suomalaisella menee tovi ennenkuin hän ymmärtää toisen tarkoittavan kissaa. Ulkomaalaiselle sanojen ääntämyksessä on mitätön ero. Lisäksi taivutusmuotojen säännöt ovat tavattoman monimutkaisia, mutta oikea taivutus on suomen kielen ymmärrettävyyden takia välttämätöntä.

Väittäisin, että työperäinen maahanmutto onnistuisi Suomeen, jos voitaisiin vaihtaa maamme ilmasto, kieli, kansa ja hallintomalli

Japanissa työperäisen maahanmuuton avulla on myös yritetty ratkaista väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia, mutta ulkomaalaiset eivät viihdy Japanissa, koska maan kulttuuri on niin sisäänlämpiävä ja erikoinen, että siihen on vaikea sopeutua.

Muuten olen sitä mieltä, että tervetuloa Suomeen kaikki ulkomaalaiset, jotka ovat jollain asiallisella asialla!

[EL SID]

tähän kohtaan on mukava tuoda myös hoitsun näkökulma:

Mitä espanjalaiset sairaanhoitajat osaavat?
perjantai 18.10.2013 Kommentit2


Ilkka-lehdessä julkaistiin 22.9. juttu espanjalaisista sairaanhoitajista ja todettiin, "ettei kielen takia ole tullut mitään ongelmia" ja että he "puhuvat suomea välttävästi eli pystyvät vastaamaan yksinkertaisiin ja selkeästi esitettyihin kysymyksiin suomeksi".

Herää kysymys, kuka heidän puolestaan siis kirjaa tehdyn hoitotyön atk:lle, mitä ehdottomasti ja enenevässä määrin vaaditaan suomalaisilta hoitajilta jo potilasturvallisuudenkin vuoksi? Entä jos potilas kertoo jostain oireestaan, johon pitäisi paneutua eikä hoitaja ymmärrä tai hoitaja ei ymmärrä jotakin ohjeistusta koskien lääkitystä tai hoitotoimenpidettä, apuvälineiden käyttöä?

Suomalainen sairaanhoitaja on paljon muutakin kuin halaaja ja ruuanjakaja. Meiltä vaaditaan korkeaa eettisyyttä, nopeaa päätöksentekotaitoa, kykyä toimia työryhmän vastaavana. Me teemme tulohaastatteluja, suunnittelemme ja toteutamme lääkehoitoa, tarkkailemme elintoimintoja, suunnittelemme kuntoutusta, seuraamme hoidon vaikuttavuutta, kohtaamme omaisia, annamme neuvontaa ja ohjausta jne. vain muutamia asioita mainitakseni.

Emme ainoastaan halaile potilaita, meiltä vaaditaan enemmän. Nykyään muun työn ohella huolehdimme myös espanjalaisten hoitajien niistä töistä, mitä he eivät ole puutteellisen kielitaidon ym. takia kykeneviä tekemään. Tietysti teemme sen ilomielin, palkatta.

Helena

Seinäjoki

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/mita-espanjalaiset-sairaanhoitajat-osaavat-1.1483955

[EL SID]

kun hoitsuja saa tarpeeseen ulkomailta, niin kotimaisista ei tarvitse välittää:

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/keskussairaalan-sijaisille-musta-joulu-1.1502699

Keskussairaalan sijaisille musta joulu
maanantai 18.11.2013 Kommentit0

Joka paikassa hehkutetaan niin sydänkirurgian puolesta, että sen varjoon ovat jääneet viime päivien tapahtumat eli, että Vaasan keskussairaala on irtisanonut sijaisiaan perusteena säästötoimenpiteet. Joissain paikoissa jäädään aivan naurettaviin resursseihin.

Tervetuloa musta joulu moneen perheeseen. Keskussairaala maksaa mieluummin sakkoja hoitotakuun ylittämisestä kuin sijaisille palkkoja. Hyvässä hoidossa? Näinkö potilasturvallisuus ei vaarannu?

Onneksi voi lähteä töihin Seinäjoen keskussairaalaan tai Norjaan ja muutenkin äänestää jaloillaan. Kun sitten huomataan, että henkilökuntaa tarvitaan takaisin, ihmetellään, että minne ne sijaiset nyt lähtivät. Onneksi Espanjasta ja Filippiineiltä voi kouluttaa uutta henkilökuntaa.

Hoitaja

Vaasa

[Iloveallpeople]

Kielitaito määrää maahanmuuttajan työnhaussa

Hoitoalan maahanmuuttajataustaiset työntekijät tarvitsevat laajaa suomen kielen hallintaa. Työnantajat arvostavat heissä asiakkaiden kunnioitusta ja aitoa läsnäoloa, kertoo tuore haastatteluselvitys.

Maahanmuuttajataustaiset hoitajat kertovat, että heidän hankkimansa ammatillinen koulutus ja työelämä vastaavat melko hyvin toisiaan. Kuitenkin työelämässä tarvittavaa kielitaitoa tulisi vahvistaa sekä koulutuksen aikana että työelämässä enemmän, ja koulutuksen tulisi olla laajempaa ja syvempää kuin pelkkää alakohtaista sanastoa.

Kielikoulutuksen pitäisi myös antaa valmiudet työyhteisön jäseneksi tulemiseen, työtehtävistä suoriutumisen lisäksi.

Sekä hoitajat että työnantajat ovat samaa mieltä kielitaidon määräävästä vaikutuksesta työnhaussa. Englanninkielisiä koulutuksia pidetään kyseenalaisina työelämän kannalta, sillä suomen kielen taito on välttämättömyys.

Maahanmuuttajataustaisten vahvuuksiksi työnantajat mainitsevat muun muassa asiakkaiden kohtelun, kunnioituksen ja aidon läsnäolon.  Työyhteisöissä korostuu vaatimus positiiviseen tasa-arvoon: kaikilta vaaditaan yhtä paljon, mutta pitäisi olla valmis myös tukemaan jokaista tarpeen mukaan.
...

Laadullisessa selvityksessä haastateltiin yhtätoista vuosina 2009–2010 valmistunutta lähihoitajaa ja seitsemän esimiestä pääkaupunkiseudulta. Kaikki lähihoitajat olivat eri maista ja puhuivat eri äidinkieliä. Haastatellut esimiehet työskentelivät pääkaupunkiseudun vanhuspalvelujen yksiköissä.

Julkaisu kokonaisuudessaan

SttInfo

[Iloveallpeople]

Espanjalaiset sairaanhoitajat virtuaalisairaalassa suomen kielen opissa

Työperäinen maahanmuutto keskusteluttaa. Keinoja tehostaa oppimista  jo lähtömaassa etsitään lisää. Yksi kiintoisa kokeilu syksyllä 2013 oli, kun Tredea Oy:n ja TAKK:n Kansainvälisen osaamisen palvelut –hanke (ESR), AduSal Oy ja Koulutuskeskus Salpaus toteuttivat yhteistyössä suomen kielen lyhytkurssin RealXtend-3D-ympäristön virtuaalisessa sairaalassa.

KOP-hankkeen tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa laajemmin Pirkanmaan alueella ja TAKK:n osuus on testata uutta opetusteknologiaa ja joustavia oppimisympäristöjä  työperäisten maahanmuuttajien kielikoulutuskäyttöön. Salpaus valikoitui kumppaniksi opettajan osaamisen perusteella ja Adusal oy:n AVO2-yhteistyön vuoksi.

AduSal Oy:n Teemu Siltanen rakensi RealXtend–teknologiaa hyödyntäen virtuaalisen sairaalan, jossa oli neljä huonetta: kanslia, potilashuone, taukohuone ja sairaalan apteekki. Lisäksi koulutuksessa hyödynnettiin pelillisyyttä: Sairaalan pihalta pääsi teleporttautumaan labyrinttiin, johon sijoitettiin hoitotyöhön liittyviä kyselyitä, kuuntelutehtäviä ja harjoituksia. Ryhmätöitä varten luotiin kolme pilveä, joilla sijaitsi yhteistoiminnallisia työskentelyalustoja.
...

Koulutuskeskus Salpaus

[John Doe]

"Ryhmätöitä varten luotiin kolme pilveä"

Oli pakko, sori.

[Iloveallpeople]

Barcelonasta Joutsaan hammaslääkäriksi tullut Patricia sopeutui nopeasti Suomeen

Hammaslääkäripula on hieman helpottanut Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa. Hammaslääkäreiden koulutuspaikkoja on  lisätty ja iso apu tulee myös ulkomailta. Kolmen viime vuoden aikana Keski-Suomessa on toiminut 20 vuokrahammaslääkäriä, joista jopa 15 on tullut ulkomailta.

Suurin osa ulkomaalaisista hammaslääkäreistä tuli ennen Virosta, mutta nykyisin myös Etelä-Euroopasta, erityisesti Espanjasta ja Portugalista. Yksi heistä on 24-vuotias Barcelonasta kotoisin oleva Patricia Gual Vaques.

Patricia aloitti Joutsan kunnan hammaslääkärinä pari kuukautta sitten. Hän asuu Jyväskylässä ja käy päivittäin töissä Joutsassa.Titta Puurunen kävi tapaamassa Patriciaa Joutsan terveyskeskuksessa hämmästellen, että mikä on saanut hänet tulemaan tänne lumen ja pimeyden keskelle ja kuinka hän on tänne kotiutunut.

Kuuntele Patrician tarina ylhäältä.

YLE Keski-Suomi

[Iloveallpeople]

Suomeen hoitajaksi tullut Francis odottaa jo mämmiä

Attendo paikkaa terveysalan uhkaavaa työvoimapulaa rekrytoimalla ulkomaalaisia työntekijöitä. Kotkalaisessa hoivakodissa aloitti tiistaina neljä hoitajaa Filippiineiltä. Francis Guanzon sanoo toistaiseksi viihtyneensä hyvin. Vesijohtovesi on tehnyt vaikutuksen, ruoassa saisi puolestaan olla enemmän makua.

Hoiva-alan yritys Attendo paikkaa terveysalan uhkaavaa työvoimapulaa rekrytoimalla ulkomaalaisia työntekijöitä. Esimerkiksi yhtiön Kotkan ja Haminan hoiva- ja palvelukodeissa aloitti tiistaina yhteensä kuusi filippiiniläistä hoitajaa. Kaikkiaan Attendo on palkannut 39 filippiiniläistä sairaanhoitajaa hoiva- ja palvelukoteihinsa.

Suomeen paremman tulevaisuuden toivossa

Filippiineiltä saapui myös Francis Guanzon, joka aloitti työskentelyn Attendon Hovinsaaren hoivakodissa. Syy Suomeen tuloon oli hänen mukaansa yksinkertaisesti paremman tulevaisuuden etsiminen. Francis tuli maahan yksin, perhe jäi Filippiineille. Mies työskenteli sairaanhoitajana myös kotimaassaan, mutta parempi palkka ajoi hänet pohjoiseen.

– Elämä Filippiineillä oli vaikeaa. Kuukausipalkka oli noin 100 euroa kuukaudessa. Valitsin Suomen, se on paras maa, Guanzon sanoo.

Toistaiseksi Suomen pimeä talvi ei ole Francista haitannut. Pimeyden kanssa joutuu tekemisiin lähinnä työmatkoilla, jotka kestävät kymmenisen minuuttia suuntaansa.

– Lunta en kaipaa, koska se on todella kylmää, Francis toteaa.

Asunnoksi Guanzonille järjestyi rivitaloasunto Karhuvuoresta. Asumisen suhteen erityisen vaikutuksen on tehnyt veden laatu ja se, että hanasta saa sekä kylmää että kuumaa vettä.

Suomalaisen ruoan suhteen hän on kriittisempi, filippiiniläiseen makuun paikalliset sapuskat tuntuvat usein mauttomilta. Francis haluaa kuitenkin maistella edelleen paikallisia erikoisuuksia eikä häntä ainakaan rohkeuden puutteesta voi syyttää.

– Ruoka on kuitenkin hyvää. Haluan yrittää mämmin syömistä, sanoo Francis.

Kieliopintoja kahdeksan kuukautta

Kaikilla Suomeen tulleilla filippiiniläisillä on takanaan neljän vuoden mittainen sairaanhoitajakoulutus sekä kahdeksan kuukauden perehdytysjakso, jonka aikana on opiskeltu suomen kieltä ja tutustuttu suomalaiseen hoitokulttuuriin.

Attendon Hovinsaaren hoivakodin I-talon vastaava hoitaja Satu Sigg sanoo, että filippiiniläiset hoitajat tulevat tekemään aluksi aamuvuoroja. Heille on määrätty omat vastuuhoitajat, jotka vastaavat työhön perehdyttämisestä.

I-talossa on työskentelee jo ennestään kaksi burmalaista hoitajaa, jotka on otettu asukkaiden keskuudessa hyvin vastaan.

– Vanhukset pitävät heistä erityisesti. He ovat ahkeria ja positiivisia. Ensivaikutelman perusteella samaa voi sanoa myös Winstonista ja Jamesista, jotka tulevat meille töihin, sanoo Satu Sigg.

YLE