2010-03-17 HS Mielipide: Pakolaisasioiden käsittely herättää kysymyksiä

[skrabb]

HS - Mielipide - 17.3.2010 - 1691 merkkiä - 1. painos

Pakolaisasioiden käsittely herättää kysymyksiä
Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander esitti (HS Kotimaa 16.3.), että maahanmuuttokysymystä on tarkasteltava erikseen Suomeen tulevien pakolaisten ja työpaikan perässä muuttavien kohdalla.

HS:n uutissivun otsikko oli "Maahanmuutto kuohuttaa". Vain pakolaisten viranomaiskäsittely kuohuttaa, ehkä siksi, ettemme me maallikot tiedä, ovatko toimenpiteet tarpeellisia.

Onko pakolaisia pidettävä keskuksissa vuosi ennen päätöksen aikaansaamista? (Kuohumisen aiheuttaa tietysti pakolaisten taloudellinen avustus.) Jos on, niin siitä seuraa heti kaksi kysymystä:

Ensiksi, eivätkö pakolaiset opi vuodessa suomen kielen vähintään auttavasti? Jos eivät, niin miksi? Onko syy oppilaissa vai opetuksen järjestelyissä?

Toiseksi, monilla pakolaisilla on kotimaassaan suoritettu ammattitutkinto. Miksi sitä ei vuodessa täydennetä kelpoisuudeksi Suomessakin? Tai ainakin voitaisiin tehdä niin, että lääkäristä koulutetaan terveydenhoitaja eikä siivoojaa.

Maaseutukunnissa on vaje ammattimaisista työntekijöistä ja ylitarjonta tyhjistä asunnoista.

Kuohuttavaa on myös pakolaisten asuttaminen samalle alueelle niin, että alue leimautuu. Leimautuminen voisi olla viehkeääkin, kuten monissa Amerikan kaupungeissa sijaitsevat kiinalaiskaupunginosat ovat. Mutta meitä lähempää - jo Ruotsista - löytyy esimerkkejä pakolaiskeskittymistä, jotka aiheuttavat mellakoita.

Onhan meillä Suomessa yli kuusisataa kuntaa, joihin pieninä ryhminä sijoitetut pakolaisetkin kotiutuvat varmasti helpommin.

VEIJO MATILAINEN KERAVA

2010-03-21 HS Mielipide

Turvapaikanhakijat saavat opetusta
Pentti Visanen

Veijo Matilainen (HS Mielipide 17. 3.) peräänkuulutti vastauksia useisiin pakolaisten kuntasijoituksia ja kotouttamista koskeviin kysymyksiin.

Turvapaikanhakijat asuvat pääsääntöisesti vastaanottokeskuksissa. He voivat myös hankkia itse asuinpaikan, esimerkiksi tuttavan tai sukulaisen luota. Vastaanottokeskuksessa asuttu aika riippuu hakemuksen käsittelyn pituudesta: muutamasta kuukaudesta noin vuoteen.

Vastaanottokeskus järjestää työ- ja opintotoimintaa, kuten kielenopetusta, vastaanottokeskuksen siivousta ja kunnostusta. Turvapaikanhakijoiden peruskoulutustasot ovat vaihtelevia, mikä vaikuttaa oppimiskykyyn.

Turvapaikanhakija voi mennä töihin oltuaan Suomessa kolme kuukautta. Muutoin hänen kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan ei lupapäätöstä odotettaessa tueta, sillä oleskelun jatkuminenhan on tuossa vaiheessa vielä epävarmaa.

Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, hän on oikeutettu kotoutumiskoulutukseen, jonka kesto on 40 opintoviikkoa. Useimmiten tämä opetus annetaan jaksoissa. Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille on suunnattu omaa täydennyskoulutusta, erityisesti lääkäreille ja muulle terveydenhuoltoalan henkilöstölle.

Matilainen korostaa, että maahanmuuttajavaltaisten asuinalueiden syntymistä tulisi välttää. Tämä on myös valtion tavoite. Valtion ja kuntien yhteistyöllä voidaan estää asuinalueiden eriytymistä. Keinoja ovat esimerkiksi kaavoitus, asuinaluesuunnittelu ja asuntokannan (vuokra- ja omistusasunnot) monipuolistaminen.

ylijohtaja
sisäasiainministeriö

[Veli Karimies]

Kuohuttavaa on myös pakolaisten asuttaminen samalle alueelle niin, että alue leimautuu. Leimautuminen voisi olla viehkeääkin, kuten monissa Amerikan kaupungeissa sijaitsevat kiinalaiskaupunginosat ovat. Mutta meitä lähempää - jo Ruotsista - löytyy esimerkkejä pakolaiskeskittymistä, jotka aiheuttavat mellakoita.

Kattos Veijo, kun ne pakolaiset itse hakeutuvat samoille alueille ja tämän säätely olisi Suomen lain vastaista.

[Tuhatkauno]

Turvapaikanhakijat asuvat pääsääntöisesti vastaanottokeskuksissa. He voivat myös hankkia itse asuinpaikan, esimerkiksi tuttavan tai sukulaisen luota.

Hankkia itse? kenelläkään ei ole varmasti rahaa itse hankkia.

Tuttava tai sukulainen asuu kunnan sosiaalisella tuella hankitussa vuokra-asunnossa.

Jos turvapaikanhakija muuttaa pois vastaanottokeskuksesta jossa aiemmin on saanut toimeentulotuen vaate, ruoka, asumispalvelu muodossa sekä ns. disco-rahan, muuttuuko tuttavan vuokra-asuntoon muuttaessa toimeentulotuki samanlaiseksi kuin muilla suomalaisilla on jotka saavat työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea asumiseen.

[HDRisto]

"Onhan meillä Suomessa yli kuusisataa kuntaa"

Ei ole, vaan 342 kpl vuonna 2010 (1937 sensijaan oli 602 kpl).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kunta

[Ernst]

"Onhan meillä Suomessa yli kuusisataa kuntaa"

Ei ole, vaan 342 kpl vuonna 2010 (1937 sensijaan oli 602 kpl).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kunta

Luku pienenee joka vuosi vähän.

[Koepotkupallo]

2010-03-21 HS Mielipide

Turvapaikanhakijat saavat opetusta
Pentti Visanen

Veijo Matilainen (HS Mielipide 17. 3.) peräänkuulutti vastauksia useisiin pakolaisten kuntasijoituksia ja kotouttamista koskeviin kysymyksiin.

Turvapaikanhakijat asuvat pääsääntöisesti vastaanottokeskuksissa. He voivat myös hankkia itse asuinpaikan, esimerkiksi tuttavan tai sukulaisen luota. Vastaanottokeskuksessa asuttu aika riippuu hakemuksen käsittelyn pituudesta: muutamasta kuukaudesta noin vuoteen.

Vastaanottokeskus järjestää työ- ja opintotoimintaa, kuten kielenopetusta, vastaanottokeskuksen siivousta ja kunnostusta. Turvapaikanhakijoiden peruskoulutustasot ovat vaihtelevia, mikä vaikuttaa oppimiskykyyn.

Turvapaikanhakija voi mennä töihin oltuaan Suomessa kolme kuukautta. Muutoin hänen kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan ei lupapäätöstä odotettaessa tueta, sillä oleskelun jatkuminenhan on tuossa vaiheessa vielä epävarmaa.

Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, hän on oikeutettu kotoutumiskoulutukseen, jonka kesto on 40 opintoviikkoa. Useimmiten tämä opetus annetaan jaksoissa. Korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille on suunnattu omaa täydennyskoulutusta, erityisesti lääkäreille ja muulle terveydenhuoltoalan henkilöstölle.

Matilainen korostaa, että maahanmuuttajavaltaisten asuinalueiden syntymistä tulisi välttää. Tämä on myös valtion tavoite. Valtion ja kuntien yhteistyöllä voidaan estää asuinalueiden eriytymistä. Keinoja ovat esimerkiksi kaavoitus, asuinaluesuunnittelu ja asuntokannan (vuokra- ja omistusasunnot) monipuolistaminen.

ylijohtaja
sisäasiainministeriö

Tässä näyttäisi olevan eräänlainen kehityskaari. Pakolaisesta turvapaikanhakijan kautta korkeastikoulutetuksi maahanmuuttajaksi samassa kirjoituksessa. Luulisi ministeriön korkean virkamiehen ns. hanskaavan eri termien merkityksen. Onko väärin ajatella, että turvapaikanhakijalle tulee ensisijaisesti antaa turvapaikka jos edellytykset suojelulle ovat olemassa eikä oleskelulupaa?

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat taas ovat niin laaja käsite, että en oikein ymmrrä mitä ylijohtaja tarkoittaa.