2010-03-18 KU: Kriittistä keskustelua siirtolaisuudesta

[juge]

Keskustelu maahanmuutosta, maahanmuuttajista, pakolaisista ja siirtolaista käy kiivaana erityisesti internetin eri sivustoilla. Aina ei voi kuitenkaan puhua sivistyneestä keskustelusta, sillä mukana on paljon sellaisiakin puhujia, jotka eivät vastaväitteitä tai edes tosiasiatietoja hyväksy – tai ymmärrä.

Maahanmuutosta kuitenkin pitäisi voida keskustella kiihkottomasti ongelmiakaan kiertämättä. Ennakkoluulojen varaan ei voida rakentaa mitään pystyvää. Maahanmuuttokeskustelussa menevät helposti sekaisin myös erilaiset käsitteet. Yksitotisimmat niputtavat samaan kasaan miltei kaikki muualta Suomeen tulleet ihan riippumatta siitä, mikä on maahanmuuttajan tausta.

Vasemmistonuoret käynnisti keskiviikkona oman kampanjansa teemalla "Kriittistä keskustelua siirtolaisuudesta", jonka tavoitteena on edistää siirtolaisten oikeuksia. Miten hyvin "länsimaiseen sivistykseemme" sopii esimerkiksi se, että niin pakolaisstatuksella Suomeen tulleiden kuin itse tänne hakeutuneiden maahanmuuttajien ihmisoikeuksia loukataan surutta.

Viranomaisten pitäisikin puuttua entistä tiukammin ennen muuta muukalaisvihan lietsomiseen.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thorsiin (rkp) kohdistetun uhkailun tapaisille ääri-ilmiöille ei saa antaa yhtään lisää kasvutilaa. RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin on täysin oikeassa toivoessaan muun muassa kaikilta puolueilta voimakkaita tuenilmaisuja uhkailujen kohteeksi joutuneelle Thorsille. Ehkä myös hallituksen olisi syytä virallisesti reagoida, kun yhden ministerin henkeä uhataan.

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/paakirjoitus/2168144/kriittista-keskustelua-siirtolaisuudesta

[Pliers]

Keskustelu maahanmuutosta, maahanmuuttajista, pakolaisista ja siirtolaista käy kiivaana erityisesti internetin eri sivustoilla. Aina ei voi kuitenkaan puhua sivistyneestä keskustelusta, sillä mukana on paljon sellaisiakin puhujia, jotka eivät vastaväitteitä tai edes tosiasiatietoja hyväksy – tai ymmärrä.

Täysin samaa mieltä. Monikulttiuskovilla on todella ollut vaikeaa ymmärtää selkeitä faktoja numeraalisessa muodossa.

Maahanmuutosta kuitenkin pitäisi voida keskustella kiihkottomasti ongelmiakaan kiertämättä. Ennakkoluulojen varaan ei voida rakentaa mitään pystyvää. Maahanmuuttokeskustelussa menevät helposti sekaisin myös erilaiset käsitteet. Yksitotisimmat niputtavat samaan kasaan miltei kaikki muualta Suomeen tulleet ihan riippumatta siitä, mikä on maahanmuuttajan tausta.

Thors on yksitotisesti näin tehnyt. Lisäksi hän on perustellut joidenkin ryhmien maahanottamista, jonkin toisen ryhmän positiivisilla puolilla. Tämä ei tietysti johdu vain Thorssin yksitotisuudesta, vaan ihan epärehellisyydestä.

Miten hyvin "länsimaiseen sivistykseemme" sopii esimerkiksi se, että niin pakolaisstatuksella Suomeen tulleiden kuin itse tänne hakeutuneiden maahanmuuttajien ihmisoikeuksia loukataan surutta.

Just joo. Miten? Vapaus tarkoittaa sitä, ettei joudu syyttömänä vankilaan. Se ei tarkoita, että meidän tulisi elättää kaikki maailman raskautetut.

[Julmuri]

Ilmeisesti Vasemmistoliiton kriittiseen keskusteluun ei kuulu kantaväestön oikeudet laisinkaan.

Maahanmuuton pahimipia ongelmia ovat Thorsin uhkailu ja se, ettei turvapaikanhakijat saa heti täyttä toimeentulotukea. Selvä juttu. Todella "kriittinen" näkemys.

[juge]

Yksitotisimmat niputtavat samaan kasaan miltei kaikki muualta Suomeen tulleet ihan riippumatta siitä, mikä on maahanmuuttajan tausta.
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/paakirjoitus/2168144/kriittista-keskustelua-siirtolaisuudesta

60 % kansasta on HS:n gallupin mukaan kovin yksitotista. Noh, oikeaastihan HS:n "tutkimus" oli typeryyden huippu. Tyhmällä johdattelulla ja kysymyksenasettelulla yritettiin saada moku-uskovaisten maailmankuvan kannalta oikea tulos, mikä sitten meni vähän pieleen, kun kansa olikin yksitotista.

[Iloveallpeople]

Kaksi ensimmäistä kappaletta on hyvää kritiikkiä suviksia kohtaan, mutta sitten tekstin loppupuoli menee taas mokutukseksi.

[Roope]

Pukkaavat tiedotteita päivittäin:

"Maahanmuuttajat saavat enemmän rahaa kuin suomalaiset köyhät. Turvapaikkashoppailijat tulevat Suomeen, koska saavat täältä enemmän rahaa kuin muista maista."

Suomeen saapuu ainoastaan 1–2 prosenttia Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista. Esimerkiksi Hollannissa turvapaikanhakijat saavat alhaista toimeentulotukea verrattuna muihin Euroopan maihin, mutta maahan hakeutui silti 13 400 turvapaikan hakijaa viime vuonna. Toimeentulotukien vertailu maiden kesken on haastavaa, sillä osassa maita annetaan enemmän hyödykkeitä ja osassa maita rahana maksettava osuus on suurempi.

Suomessa toimeentulotuki on euroissa ollut korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta silti esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin hakeutuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen. Vuoden 2009 lokakuun loppuun mennessä Suomeen oli hakeutunut 4 850 turvapaikanhakijaa ja Ruotsiin 19 000 hakijaa. Merkittäviä syitä turvapaikanhakijoiden määrien yleisiin nousuihin ovat esimerkiksi sodat ja erilaiset konfliktit eri puolilla maailmaa, vaino ja äärimmäinen köyhyys.

Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon (ja huolenpitoon). Turvapaikanhakija, joka asuu yksityismajoituksessa, ei saa toimeentulotukea asumismenoihin, koska hänellä on vaihtoehtoinen mahdollisuus asua maksutta vastaanottokeskuksessa. Jos vastaanottokeskus tarjoaa ateriapalvelut, vähennetään turvapaikanhakijan perusosasta lisäksi ravintomenoina 49 prosenttia, joka on yhtä suuri kuin yleisestä perusosasta tehtävä ravintovähennys. Sisäasiainministeriö valmistelee asetusta, jonka mukaan turvapaikanhakijan toimeentulotuen perusosa olisi 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla.

Sisäasiainministeriön selvitys: Toimeentulotuen määrällä ei ole selvää yhteyttä turvapaikanhakijoiden määrään
http://www.laaninhallitus.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/A295206280725CDCC22576860046AA5C?opendocument

Mitähän tämänkin tiedotteen oli tarkoitus todistaa?

Suomeen saapuu ainoastaan 1–2 prosenttia Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista.

Suomeen saapui viime vuonna 6 000 turvapaikanhakijaa ja EU:n alueelle arviolta samat noin 240 000 turvapaikanhakijaa kuin edellisenäkin vuonna. Tuo tekee Suomen osuudeksi 2,5 prosenttia, ei 1-2 prosenttia. Se on tuplasti yli EU-keskiarvon.  Lisäksi Suomessa on suurempi turvapaikanmyöntämisprosentti kuin EU:ssa keskimäärin ja perheenyhdistämisiä tehdään muihin EU-maihin verrattuna paljon enemmän.

Esimerkiksi Hollannissa turvapaikanhakijat saavat alhaista toimeentulotukea verrattuna muihin Euroopan maihin, mutta maahan hakeutui silti 13 400 turvapaikan hakijaa viime vuonna.

Hollannin jakama käteinen raha (140 euroa kuussa) on EU:n korkeimpia. Naapurimaa Saksassa jaettu raha on paljon pienempi (40 euroa) kuin Hollannissa ja väkilukuun suhteutettu turvapaikanhakijamääräkin on vain kolmannes Hollannin määrästä.

Suomessa toimeentulotuki on euroissa ollut korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta silti esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin hakeutuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin Suomeen.

Kun matka Suomeen kulkee muun muassa Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta, niin kysymys kuuluukin, miksi niin monet turvapaikanhakijat maksavat ylimääräistä matkasta tänne, ellei Suomella ole erityisiä vetotekijöitä? Ei rahana jaettu toimeentulotuki ole ainoa tekijä, mutta etenkin romaneille se on ollut selkeä kannustin. Muissa Pohjoismaissa ei ole romanialaisia ja bulgarialaisia turvapaikanhakijoita.

Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon (ja huolenpitoon).

Toimeentulotukeen sidotun käteisen rahan jakaminen turvapaikanhakijoille ei ole eurooppalainen käytäntö, vaan Suomen omalaatuinen tapa. EU-direktiivin ohje ei koske turvapaikanhakijoita, eikä useimmissa EU-maissa heille myönnetäkään kuin korkeintaan pientä taskurahaa.

Sisäasiainministeriön selvitys: Toimeentulotuen määrällä ei ole selvää yhteyttä turvapaikanhakijoiden määrään

Tuollaista selvitystä ei ole olemassa, ainoastaan samanniminen sisäasiainministeriön tiedote. Tiedotteessa taas viitataan erääseen sisäasiainministeriön selvitykseen, jossa todetaan näin:

Turvapaikanhakijoille annettavat etuudet vaihtelevat eri Euroopan maissa, mikä vaikuttaa hakijoiden haluun liikkua maasta toiseen.

Selvityksessä ei missään kohdassa kiistetä toimeentulotuen määrän vaikutusta turvapaikanhakijoiden määrään, vaan päinvastoin todetaan etuuksien olevan ihmisiä liikuttava tekijä.

[PaulR]

Kiitos Roope panoksestasi.

Kahden vaiheilla etten toivota hyvää päivänjatkoa.

Kuinka täältä erotaan?