Effi: Lausunto oikeusministeriön mietinnöstä 3/2010, Rasistiset rikokset

[Doodle]

Effi on pyynnöstä antanut lausunnon oikeusministeriön mietinnöstä 3/2010 (http://www.om.fi/1247668342834). Lausunto löytyy pdf-muodossa tästä ja html-muotoisena alla.

Lausunto oikeusministeriön mietinnöstä 3/2010, Rasistiset rikokset
Johdanto

Electronic Frontier Finland (Effi) ry kannattaa varauksin Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymistä mietinnössä esitetyin varaumin artikloihin 3 ja 5 sekä lainsäädännön päivittämistä vastaamaan sitä sekä neuvoston puitepäätöksen (2008/913/YOS) vaatimuksia. Samalla pitäisi tehdä puitepäätöksen 1. artiklan 4. kohdan mukainen lausuma siinä mainittujen rikosten puolustelun kriminalisoinnin rajoittamisesta ainoastaan kansainvälisen tuomioistuimen lopullisella päätöksellä todettuihin rikoksiin.

Effi näkee työryhmän esittämissä lakiteksteissä sekä perusteluissa kuitenkin useita vakavia ongelmia, erityisesti sananvapautta kohtuuttomasti rajoittaville tulkinnoille alttiita muotoiluja. Ehdotukset menevät monessa kohdin paljon pitemmälle kuin mainitut kansainväliset sopimukset edellyttävät ja ovat paikoin suorastaan ristiriidassa niiden kanssa.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla edellyttää, että sananvapauden rajoitusten on oltava välttämättömiä. Siten ne pitäisi aina säätää mahdollisimman suppeiksi, eikä "varmuuden vuoksi" laajemmiksi kuin sopimukset edellyttävät, kun mitään näyttöä muuta Eurooppaa vakavammista ongelmista Suomessa ei ole.

Työryhmä on sananvapauden kannalta tärkeitä toimintoja luetellessaan unohtanut kaikkein tärkeimmän: poliittisen puheen, poliittiseen mielipiteenmuodostukseen vaikuttamisen. Sananvapauden ensisijainen tarkoitushan demokratiassa on mahdollistaa vapaa mielipiteenmuodostus sallimalla kaikkien mielipiteiden, erityisesti kaikkein kiistanalaisimpien, julkinen esittäminen ja puolustelu (ja tietysti vastustaminenkin).

Mietinnön yksi perusongelma on ajatus, että jokin materiaali voisi olla itsessään rikollista tai niin vaarallista, että sen ei pitäisi lainkaan olla ihmisten saatavilla - että rasismi olisi asia, josta ihmisten ei pitäisi sallia vapaasti muodostaa mielipidettään. Kriminalisoinnin pitäisi kohdistua toimintaan, aineiston käyttötapaan, eikä kohdella materiaalia sinänsä kuin "taudinaiheuttajaa", jolta ihmiset ovat kykenemättömiä suojautumaan ja jolta viranomaisten pitäisi hallintoalamaisia suojella.

Erityisen ongelmallisena Effi pitää esitystä yleisön saataville asettamisen kriminalisoinnista aivan liian laajalle ulottuvana: se rajoittaisi kohtuuttomasti niin kirjakauppojen kuin kirjastojenkin toimintaa ja tekisi rasismia ja xenofobiaa käsittelevän tieteellisen tutkimuksen lähes mahdottomaksi.

Toinen erittäin ongelmallinen kohta on ehdotus tietoyhteiskunnan palveluntarjoajan vastuuvapauden rajaamisesta tavalla, joka olisi kohtuuttoman raskas siirtäessään näille poliisin ja tuomioistuinten tehtäviä ja johtaisi yhteiskunnallista keskustelua rajoittavaan itsesensuuriin. Internet-sivustojen ylläpitäjien vastuuta arvioivassa satelliittimuistiossa on sama ongelma. Jos tarkoitus on saada laittomat viestit pois verkosta, miksei esimerkiksi verkkoviestin jakelun keskeyttämismääräyksen käyttömahdollisuuksia arvioida lainkaan - ellei ajatus nimenomaan ole saada sensuroiduksi myös laillisia viestejä ilman valitusoikeutta.

Kaiken kaikkiaan mietinnöstä syntyy vahva vaikutelma, että kyse ei olekaan oikeasti rikollisista viesteistä tai väkivallan uhasta, vaan niitä käytetään keppihevosena mielipiderajoitusten ajamiseen.

Effi katsoo myös, että ainakin ehdotetussa muodossa lainmuutokset rajoittaisivat sananvapautta niin paljon, että niiden säätäminen edellyttäisi perustuslainsäätämisjärjestystä.

....

Lausunto kokonaisuudessa:

http://effi.org/julkaisut/lausunnot/rasistiset-rikokset-lausunto-20100315.html

D

[Ernst]

Luin kahteen kertaan. Punnittu ja perusteltu kannanotto. Erityisen kannatettavaa on Effi:n irtisanoutuminen viranomaistehtävien siirrosta ei-viranomaisille.

[Roope]

Effiltä selkeästi muotoiltu lausunto sekavasta mietinnöstä.

Piraattipuolueen lausunto:
http://wiki.piraattipuolue.fi/images/2/2e/Rasistiset-rikokset-lausunto-lopullinen.pdf

Vapaan sanan yhdistys:
http://vapaansananyhdistys.fi/index.php?mact=News,cntnt01,detail,0&cntnt01articleid=7&cntnt01origid=63&cntnt01lang=fi_FI&cntnt01returnid=63

[ämpee]

Minulla on mielipiteeni, painakaa nappia...[käsi naamalla]

[Martikainen]

Työryhmän puheenjohtajana on toiminut lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula oikeusministeriöstä
ja sen jäseninä käräjätuomari Jaana Niemitalo Helsingin käräjäoikeudesta, valtionsyyttäjä
Mika Illman Valtakunnansyyttäjänvirastosta, asianajaja Johanna Ojala Suomen
Asianajajaliitosta ja OTL, hallinto-oikeuden assistentti Riku Neuvonen Helsingin
yliopistosta.

Kukas se siellä? 

[Oami]

Oikeusministeriön työryhmä on selvittänyt rasistisiin rikoksiin liittyvää lainsäädäntöä ja julkaissut esityksen uuden lainsäädännön pohjaksi. Sananvapauden puolesta ry on kiinnittänyt huomiota nykyisiinkin sananvapauden kannalta ongelmallisiin rikoslain pykäliin kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ja uskonrauhan rikkomisesta. Nyt tehty esitys ei korjaa näissä pykälissä olevia ongelmia vaan muuttaa tilannetta entistä huonompaan suuntaan, vaikka esityksessä näennäisesti väitetäänkin sananvapauden tulleen otetuksi huomioon. Sananvapauden puolesta ry yhtyy Effi ry:n sekä yhden puolueen ja puolueeksi pyrkivän yhdistyksen ilmaisemaan huoleen tämän esityksen vaikutuksista käytännön sananvapauteen Suomessa.

Suomen suurimpia sananvapauden ongelmia on monitulkintainen, epämääräisiä ilmauksia vilisevä lainsäädäntö. Lain kirjaimen epämääräisyys on — tahallisesti tai tahattomasti — luonut kansalaiskeskustelulle pelon ja epäluuloisuuden ilmapiirin, koska laillisen ja laittoman ero on jäänyt epäselväksi. Keskustelijat joutuvat rangaistuksen pelossa esiintymään verkkokeskustelussa anonyymisti tai sensuroimaan varmuuden vuoksi itse itseään, vaikka he eivät olisikaan tekemässä mitään väärää. Tällainen toiminta tulee lisääntymään entisestään, jos lakiin tuodaan mukaan oikeushenkilön rangaistusvastuu ja käytännössä tuomioistuimelle kuuluva työ sälytetään esimerkiksi Internet-palveluntarjoajille, joilla ei välttämättä ole mitään lainopillista koulutusta. Tämä saattaa käytännössä johtaa siihen, että yksityiset yritykset toteuttaisivat perustuslaissakin kielletyn ennakkosensuurin.

Oikeusministeriön esityksessä rinnastetaan lausumat ja viha inhimillisenä tunteena väkivaltaisiin tekoihin sekä sotketaan loukkaaminen kiihottamiseen, uhkaamiseen ja syrjintään, jotka eivät millään muotoa tarkoita samaa. Sananvapauden käyttäminen on diskursiivinen teko, mutta se ei ole fyysinen teko sen enempää kuin töihin lähtemisestä puhuminen on töiden tekemistä. Kiihottamisella yritetään saada joku tekemään jotain jollekin toiselle, ja uhkauksella annetaan uhkauksen kohteen ymmärtää, että hänelle ollaan aikeissa tehdä jotain laitonta. Syrjiminen edellyttää sellaista valtasuhdetta, jossa yksi voidaan asettaa lain edessä tai käytännössä huonompaan asemaan kuin toinen. Laittomaan syrjintään voidaan toki kiihottaa, kuten myös moneen muuhunkin laittomaan tai lailliseen tekoon, mutta se ei tee vielä kiihottamisesta itsessään syrjintää. Vastaavasti ihmisryhmien loukkaaminen ei ole sellaisenaan kenenkään kiihottamista ketään vastaan, yhtään sen enempää kuin se on syrjintääkään. Nämä molemmat ovat nimittäin mahdollisia ilman erityisiä loukkaavia ilmaisujakin. On myös huomattava, että kiistattomat tosiasiat tai loogiset argumentit johtopäätöksineen voivat olla yhden mielestä loukkaavia ja toisen mielestä kiihottavia. Toisin sanottuna se, että joku loukkaantuu, ei ole todiste siitä, että häntä vastaan olisi laittomasti kiihotettu tai että häntä olisi syrjitty. Rotuja ja etnisyyttä loukkaavien puheiden rajoittamista ei täten voida puolustaa edes rotusyrjinnän kieltävillä sopimuksilla.

Oikeusministeriön esityksessä huolestuttavinta on se, että sillä saatetaan tavoitella muutakin kuin väkivaltaisten tekojen estämistä tai esimerkiksi syrjivien hallintorakenteiden lakkauttamista. Jos esityksellä tavoitellaan rasistisen ajattelun poistamista yhteiskunnasta, se ei ole mitään muuta kuin utopistista ajatuksen puhtauden haikailemista, eikä sellainen kuulu millään tavalla vapaaseen ja moniarvoiseen yhteiskuntaan.

On ilmiselvää, että esimerkiksi esityksessä mainittujen uusnatsien julkinen viestintä väkivaltaan yllyttämisen osalta ei ansaitse YK:n ihmisoikeussopimuksen suojaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sananvapauden riistäminen heiltä kokonaan olisi yhtään sen ongelmattomampaa, kuin väittää ettei esimerkiksi saman sopimuksen kidutuksen vastainen artikla suojelisi myös heitä. Tuomioistuin ei voi tietää, mitä rasistiksi epäilty ajattelee, ellei epäilty itse motiiviaan tunnusta tai poliisitutkinta sitä paljasta esimerkiksi epäillyn yksityisestä viestinnästä. Esityksessä mainittujen "rasistisen vaikuttimen", "rasistisen motiivin", "vihamotiivin" ja "kiihottamistarkoituksen" todistaminen on usein käytännössä mahdotonta ja johtaa vain käänteiseen todistustaakkaan, mikä on oikeusvaltiolle täysin sopimaton ajatus. Erityisen irvokasta tämä on lakiesityksessä, jossa ollaan huolestuneita "rasismin ja muukalaisvastaisen propagandan" uhasta oikeusvaltiolle.

Esityksen mukaan "rasistisena rikosta pidetään silloin, kun teko kohdistuu ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän mukaan määräytyvään ryhmään tai sen jäseneen". Työryhmä ei kuitenkaan halua pitää kiinni tästä suhteellisen yksiselitteisestä määritelmästä vaan ehdottaa, että "rasistinen motiivi olisi rikoksen koventamisperuste riippumatta siitä, keneen tai mihin rikos kohdistuu". Koska esityksen mukaan rasistisen rikoksen kohde voi "olla valtaväestöön kuuluva henkilö, joka —— toimii rasistisilta rikoksilta suojaa tarvitsevien henkilöiden puolesta", on mahdollista, että työryhmän maahanmuuttoaktivistit ovat vain härskisti rakennelleet itselleen suojaa oman poliittisen agendansa edistämiseksi. On epätodennäköistä, että esitetyn lain käytännön tulkinnan perusteella suomalainen tekisi rasistisen rikoksen esimerkiksi polttaessaan Suomen lipun ja väittäessään, että Suomeen on tuotava maahanmuuttajia suomalaisten surkean geneettisen koostumuksen parantamiseksi. Esityksessä ei tehdä mitään sen selventämiseksi, voivatko etniset suomalaiset saada ryhmänä omassa maassaan minkäänlaista lain suojaa "uhkauksilta, panettelulta ja solvauksilta".

Esityksessä viitataan myös Saksan Kolmannen valtakunnan suorittaman juutalaisten joukkotuhoamisen kiistämiseen ja "vakavaan vähättelyyn". Esityksessä vakuutetaan, että historiantutkimuksessa on voitava tuoda esiin seikkoja, jotka kyseenalaistavat vakiintuneita käsityksiä, mutta heti tämän jälkeen kuitenkin väitetään, että juutalaisiin kohdistunut joukkotuho ei ole "asiallisin" perustein kyseenalaistettavissa. Siis historiantutkimuksesta on voitava keskustella paitsi silloin, kun siitä ei tarvitse keskustella. Kuitenkin ainoa mahdollisuus hiljentää laajalle levinneitä virheellisiä uskomuksia on julkinen keskustelu, johon myös juutalaisten joukkotuhon kyseenalaistaminen kuuluu. Historiallisista tapahtumista käytävän keskustelun vaientaminen antaa ääriryhmille vain lisää syitä uskoa salaliittoteorioihinsa, sillä heitä ei haasteta julkiseen väittelyyn vastakkaisia käsityksiä vastaan.

Typerintä esityksessä on "yleisön saataville asettamiseen" viittaamisen yhteydessä epämääräisesti mainittu linkkien "avaaminen", joka voi tarkoittaa jopa olemassa olevan linkin seuraamista tai esityksen ilmeisesti tarkoittamaa uuden linkin luomista. Kumpikin vaihtoehto osoittaa syvää tietämättömyyttä webin toiminnasta. Tämän kohdan perusteella Suomen olisi ensinnäkin Kiinan kansantasavallan tapaan puututtava esimerkiksi Googlen toimintaan, joka perustuu linkkien avaamiseen automaattisesti ennalta tarkistamattomaan materiaaliin. Toiseksi on mahdollista, että linkityksen kohde voi muuttua väitetysti rasistiseksi vasta linkin avaamisen jälkeen; vastuun tästä esitys sysää linkittäjälle. On hyvin vaikea selvittää, milloin linkki on avattu, sillä yleensä web-sivuja päivitetään säännöllisesti, mikä muuttaa HTML-tiedostojen päiväystä. Tästä syystä web-sivuston ylläpitäjä saattaisi saada syytteen vielä vuosia sen jälkeen, kun hän on ensimmäisen kerran avannut linkin jollekin sivustolle, koska hän ei ole tarkkaillut linkittämänsä sivuston sisältöä säännöllisesti. Lopullisen niittinsä ehdotukselle antaa kuitenkin se, ettei linkittäminen ole millään tavoin rikolliseksi väitetyn materiaalin saataville asettamista, vaan yleisön informoimista tämän materiaalin olemassaolosta. Tämä ei millään muotoa eroa siitä, että joku kertoo toisille julkisesti kirjakaupasta saatavilla olevasta kirjasta. On huolestuttavaa, että Suomessa viestintäteknologiaa ymmärtämättömät amatöörit pääsevät häärimään viestintää koskevan lainsäädännön parissa, vaikka Suomea on pidetty modernin viestintäteknologian edelläkävijämaana.

Toivomme, että eduskunnasta löytyisi järkeä tämän hulluuden pysäyttämiseksi ajoissa. Sen enempää rasismin kuin terrorisminkaan vastaista taistelua ei voida käydä hinnalla millä hyvänsä. Kiinnitämme asiaan erityistä huomiota eduskuntavaalien 2011 alla. Lisäksi adressimme kahden sananvapautemme tämänhetkisen ongelmakohdan poistamiseksi on käynnissä edelleen.

Sananvapauden puolesta ry on vuonna 2008 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka pyrkii edistämään sananvapauden käytännön toteutumista ensisijaisesti Suomessa.

Tampereella, 24.1.2010

Sananvapauden puolesta ry:n hallitus
Oula Lintula, puheenjohtaja
Mikko Tanni, varapuheenjohtaja
Pasi Kylliö, sihteeri
Rami Lehtonen
Heikki Luoto

[Roope]

Ilta-Sanomat/Rami Mäkinen: Facebook-käyttäjät vihaviestien valvojiksi?

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka tyrmää ajatuksen, että Facebook-käyttäjille ja yksityisille blogisteille tulisi vastuu valvoa vihaviestejä, joita muut kirjoittavat heidän sivustoilleen.

Oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoja ehdotuksesta, jonka mukaan netin keskustelupalstojen ylläpitäjät määrättäisiin valvomaan rasistista ja muuta vihakirjoittelua palstoillaan.

Tämä ei tarkoittaisi vain vihaviestien jälkikäteistä poistamista, vaan myös vastuuta valvoa viestejä oma-aloitteisesti ja tarvittaessa ottaa selvää niiden lainmukaisuudesta. Valvonnan laiminlyöminen olisi rangaistavaa.

Ehdotuksessa ei vielä oteta kantaa, miten ylläpitäjien piiri rajattaisiin.

Jonkka huomauttaa, että keskustelupalstoja ylläpitävät yhä useammin yksittäiset kotikäyttäjät. Keskustelupalstaan rinnastuvina toimintoina hän mainitsee mm. Facebook-sivustot ja yksityiset blogit, joissa on kommentointi- tai keskustelumahdollisuus.

- Internetin käyttäjiltä ei mielestäni voi aidosti odottaa jatkuvaa omien verkkosivustojensa valvontaa jo pelkästään siitä syystä, että valvonnan toteuttaminen loma-aikoina olisi usein käytännössä mahdotonta, Jonkka toteaa lausunnossaan.

Hän pitää muutenkin kyseenalaisena, olisiko uudesta laista enemmän hyötyä kuin haittaa. Vastuuta olisi helppo kiertää käyttämällä ulkomaisia palveluita, jolloin kotimaiset palveluntarjoajat kärsivät.

Myös vähemmistövaltuutetun toimisto rajaisi valvontalain yritysten, säätiöiden ja tietyn kokoisten yhdistysten ylläpitämiin keskustelupalstoihin. Lakia sinänsä toimisto pitää tarpeellisena.

Suomen Journalistiliiton mukaan erityisesti pienten lehtien toimituksilta puuttuisivat resurssit ympärivuorokautiseen valvontaan. Niiltä keskustelujen ylläpitäminen käytännössä loppuisi pelkoon rikosvastuusta, liitto arvioi.

Lausuntoja valvontalain tarpeellisuudesta pyysi oikeusministeriön työryhmä, joka valmistelee rasistisia rikoksia koskevien lakien uudistamista.

Mistähän nuo lausunnot löytyvät?

[Eveliina]

Tosiaan, täällä menee sekaisin lehdistötiedotteet, palautteet ja lausunnot.

Haren sivuilla on kaksi lausuntoa, joista ensimmäinen on Vapaan sanan yhdistyksen antama lausunto 8.3.

Roopen edellä manittu linkki vie Vapaan sanan yhdistyksen kirjekampanjaan, ei lausuntoon.


Vapaan sanan yhdistyksen lausunto on tässä:


Rasististen rikosten kriminalisointia koskevaa ehdotusta ja siihen liittyvää lausuntopyyntöä ei ole lähetetty sananvapautta ajavalle organisaatiolle, vaikka mietinnön suurimmat ongelmat liittyvät juuri sananvapauteen.

Levitettävän sisällön laillisuuden tarkastaminen

Mietinnössä ehdotetaan toistuvasti, että levitettävän sisällön laillisuuden tarkistaminen kuuluisi sellaisille tahoille, joilla ei ole erityistuntemusta käsiteltävästä aiheesta. Koskien tietoverkkoja työryhmän johtaja Ilari Hannula ehdottaa lausuntapyynnön liitteessä, että esimerkiksi keskustelupalstojen ylläpitäjät olisivat rikosoikeudellisessa vastuussa avointen keskustelupalstojen sisällöstä ja niiden valvomisesta. Lakimuutos kaventaisi myös lehdistönvapautta laajentamalla rikosoikeudellista vastuuta niin, että toimittava yhteisö olisi vastuussa toimitetun aineiston valvomisesta.

Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa lehdistö tai keskustelupalstojen ylläpitäjät alkavat sensuroimaan itseään. Tämä olisi ristiriidassa yleisen perustuslain turvaaman oikeuden kanssa tuottaa ja vastaanottaa tietoa ilman että siihen puututaan ennalta. Lain tulkitsemisen vastuun siirtäminen esimerkiksi keskustelupalstojen ylläpitäjille on myös erittäin arveluttavaa. Tähän tarkoitukseen on olemassa viranomaisia, joiden toimenkuvaan kuuluu nimenomaan lain tulkitseminen.

Kaikki kohdat, joissa rikosoikeudellista vastuuta ehdotetaan laajennettaviksi keskustelupalstojen ylläpitäjiin, toimittaviin yhteisöihin tai muihin vastaaviin, ehdotetaan kokonaan poistettaviksi. Myös rikosoikeudellisen vastuun laajentaminen rasistiseen aineistoon linkittämisestä tietoverkossa ehdotetaan kokonaan poistettavaksi.

Taiteilijoiden ja poliitikkojen sananvapauden turvaaminen

Työryhmä esittää, että taiteilijoiden tulisi loukkaavaa materiaalia esittäessään tuoda selkeästi esiin seikat, jotka puoltavat taiteen esittämistä. Sen lisäksi taiteen tulisi tällaisissa tapauksissa työryhmän mukaan olla aidosti taiteellisista lähtökohdista käsin tehtyä.

On taiteen hengen vastaista vaatia, että taiteilijat selittäisivät tekemäänsä taidetta. Taiteellisten lähtökohtien määritteleminen oikeusistuimissa ei myöskään kuulu sivistysvaltion toimintaan.

Myös poliitikkojen sananvapautta halutaan mietinnössä rajoittaa. Rasistisilla mainoksilla äänestäjien haaliminen ei työryhmän mukaan nauti sananvapauden suojaa.

On vaikeaa kuvitella Suomessa tilannetta, jossa poliitikko yrittäisi haalia äänestäjiä aidosti rasistisilla mainoksilla. Rasismin käsite on kuitenkin työryhmän mietinnössä niin laaja, että jää arvailtavaksi, mitä työryhmä tarkoittaa rasistisilla mainoksilla.

Yhdenvertaisuuden varmistaminen

Mietinnössä mm. uskonto ja elämänkatsomus ehdotetaan otettavaksi mukaan rasismin piiriin niissä tapauksissa, joissa uskontoa käytetään verukkeena tiettyjen kansanryhmien loukkaamiseen.

Tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa uskonnot joiden edustajat loukkaantuvat yleistä helpommin, nauttisivat suuremmasta lain suojelusta kuin muut uskonnot ja elämänkatsomukset. Tämä olisi ristiriidassa perustuslain takaamaan yhdenvertaisuuden kanssa. Lisäksi uskontojen ja ideologioden kriittinen tarkastelu on äärimmäisen tärkeää, varsinkin tämän päivän monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa.

Tästä syystä ehdotamme, että oikeutta uskontojen kriittiseen tarkasteluun tulisi erikseen painottaa mietinnössä. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi ehdotamme myös mietinnössä erikseen mainittavaksi, että tilanne jossa tiettyyn etniseen ryhmään kuuluva kiihottaa vihaan valtaväestöä kohtaan, on rangaistava.

[Roope]

Haren sivut päivitetty, kaikki vastaanotetut lausunnot (viimeisessä päivityksessä tuli kaksitoista lisää, eli yhteensä neljätoista lausuntoa vastaanotettiin) löytyvät siis sieltä.

Ihmettelinkin jo, kun siellä ei ollut eilen juuri mitään. Ajattelin lukaista kaikki läpi, mutta en ainakaan näin aamulla siihen kyennyt. Alkoi oksettamaan, kun luki miten vähemmistövaltuutettu tukee muitta mutkitta linkkikieltoa ja vieläpä ehdottaa poliisin nettivinkkijärjestelmän valvojille sakotusoikeutta. Vähemmistövaltuutettu Suurpää peitti Homma-foorumin tentissä hyvin tämän pimeän puolensa.