2010-03-13 AL - Joka kymmenes nuori saa jo helpotusta yo-kokeessa

[suomelle]

Joka kymmenes nuori saa jo helpotusta yo-kokeessa

"Ylioppilaita tehdään nyt myös psykiatrin- ja lääkärintodistuksilla. Tätä mieltä on osa Aamulehden haastattelemista rehtoreista."

"Useimmiten helpotusten taustalla on lukihäiriö. Toiseksi yleisimmin syynä on vamma tai sairaus, joka on yhä useammin psyykkinen, esimerkiksi paniikkihäiriö tai ahdistus. Kolmanneksi yleisimmin syy on vieraskielisyys."

"Osa rehtoreista ajattelee, että helpotusten myöntämisessä on menty liian pitkälle.
- Psykiatrin- ja lääkärinlausunnoilla tehdään nyt ylioppilaiksi sellaisiakin, joiden tieto- ja taitotaso ei ole sellainen kuin ylioppilaalla pitää olla, sanoo Pirkkalan yhteislukion rehtori Tarja Kivimäki"

Tuolla sitä Suomen korkean tason koulutuksen arvostusta ulkomailla nostetaan. Lienee 'vahingossa' jäänyt Kivimäeltä pois se, että kieltäosaamattomat (mamut) ovat helpotettavien ryhmässä ilman mitään muuta syytä kuin se, että suomenkieltä ei osata lukea eikä kirjoittaa. Mitään lausuntoja tai todistuksia siitä ei tarvita.

"Kun en ymmärrä, niin ei kai minun tarvitse tietääkään"

"Mina ei ummarra, haluaa uliopilas, lisää raha"

[RP]

Lienee 'vahingossa' jäänyt Kivimäeltä pois se, että kieltäosaamattomat (mamut) ovat helpotettavien ryhmässä ilman mitään muuta syytä kuin se, että suomenkieltä ei osata lukea eikä kirjoittaa.

Pirkkala ei ole mitenkänä erityisemmin 'rikastunut'. Se on pieni kunta, joten vuotuiset vaihtelut ovat suuria, mutta suunileen muu-kielisten osuus lukioikäisistä näyttäisi olevan samaa luokaa kuin Suomessa keskimäärin, eli siis selvästi esimerkiksi pääkaupunkiseudun osuutta pienempi.

Oletettavasti 'ahdistuneet' ja 'paniikihäiriöiset' voitttavat hänen lukiossaan kielitaidottomat maahanmuutajat lukumäärissä selvästi.

[juge]

Uutinen Suomesta v. 2020:

Joka kymmenes urheilija saa jo helpotusta sm-kisoissa

Suomen mestareita tehdään nyt myös psykiatrin- ja lääkärintodistuksilla. Tätä mieltä on osa Aamulehden haastattelemista valmentajista.

Yhä useampi urheilija saa juoksukilpailuissa jotakin helpotusta. Useimmiten kilpailija saa yhdessä kilpailussa pykälän paremman sijoituksen kuin hänelle suorituksen perusteella kuuluisi. Yleistä on myös se, että juoksija saa lähteä kisaan pari minuuttia muita ennen, oman lyhyemmän radan tai mahdollisuuden käyttää dopingia.

[terrakotta]

Lienee 'vahingossa' jäänyt Kivimäeltä pois se, että kieltäosaamattomat (mamut) ovat helpotettavien ryhmässä ilman mitään muuta syytä kuin se, että suomenkieltä ei osata lukea eikä kirjoittaa.

Pirkkala ei ole mitenkänä erityisemmin 'rikastunut'.

Oletettavasti 'ahdistuneet' ja 'paniikihäiriöiset' voitttavat hänen lukiossaan kielitaidottomat maahanmuutajat lukumäärissä selvästi.

Luultavasti juuri näin. Aina ei kannata ensimmäiseksi epäillä pahinta kaikista lausuntoja julkisuuteen antavista vieraista ihmisistä, esim. rehtoreista.

[Titus]

Uutinen Suomesta v. 2020:

Joka kymmenes urheilija saa jo helpotusta sm-kisoissa

Suomen mestareita tehdään nyt myös psykiatrin- ja lääkärintodistuksilla. Tätä mieltä on osa Aamulehden haastattelemista valmentajista.

Yhä useampi urheilija saa juoksukilpailuissa jotakin helpotusta. Useimmiten kilpailija saa yhdessä kilpailussa pykälän paremman sijoituksen kuin hänelle suorituksen perusteella kuuluisi. Yleistä on myös se, että juoksija saa lähteä kisaan pari minuuttia muita ennen, oman lyhyemmän radan tai mahdollisuuden käyttää dopingia.

Lisäksi paraolympialaiset lopetetaan ja kaikki kilpailevat samoissa kisoissa. Tulokset arvioidaan jälkikäteen urheilijan henkilökohtaisen suorituksen mukaan vertaamatta tuloksia keskenään ja tasatilanteessa suositaan enemmän tasoitusta saanutta.

Ja vielä, Nobelin rauhanpalkinto ruvetaan jakamaan parhaiten visioivalle henkilölle tulevaisuuden rauhanakteista. Ei kun tää olikin jo....

Hetki vakavasti, ketä tällainen palvelee oikeasti ? Opiskelijaa itseään ? Tulevaa työnantajaa ? PISA-pisteiden laskijan mainetta ?

[Malla]

Minusta osa helpotuksista (esim. lukivaikeuksista kärsiville lisäaika tarkistuksiin) on ihan perusteltuja. Tuskin siellä kukaan huvikseen kahta ylimääräistä tuntia kökkii -- ja jos tiedossa on puutteita, mikään lisäaika ei auta.
Muista helpotuksista en tiedä.

Oma abiturani on mallia vikkelä. Hänestä ajatus ylimääräisistä tunneista kuulostaa lähinnä rangaistukselta. Kolmessa tunnissakin on kuulemma kestämistä, mutta käynee tyyneysharjoituksesta    

[requiem]

Minusta osa helpotuksista (esim. lukivaikeuksista kärsiville lisäaika tarkistuksiin) on ihan perusteltuja. Tuskin siellä kukaan huvikseen kahta ylimääräistä tuntia kökkii -- ja jos tiedossa on puutteita, mikään lisäaika ei auta.
Muista helpotuksista en tiedä.

Osa on kyllä varmasti aivan asiallisia. Esim. lukihäiriö sellaisen henkilön kohdalla, joka muuten lahjakas ja fiksu henkilö.

Mutta tämä uutinen heijastelee sisällöltään enemmänkin sitä yleistä koulutuksellista tilannetta ja vallitsevaa trendiä. Vaikka entistä suurempi osa ikäluokasta haluaisi suorittaa lukion, se ei tarkoita että lukion pitäisi tinkiä suoritusvaatimuksistaan. Lukion tarkoituksena on antaa eväät korkeakouluopiskeluun. Jos henkilöllä ei ole eväitä tai aikeita korkeakouluopiskeluun, ei hänen kannata mennä lukioon. Moni menee, koska valkolakista ja lyyrasta on tullut jokin käsittämätön statussymboli.

Sama pätee korkeakouluhinkin. Vaikka entistä useampi haluaisi suorittaa korkeakoulututkinnon, ei se tarkoita että korkeakoulujen pitäisi tinkiä laatuvaatimuksistaan. Korkeakoulujen tarkoituksena on kouluttaa asiansa osaavia ammattilaisia, niiden tarkoituksena ei ole mahdollistaa sinulle kivan tittelin hankkimista. Jos henkilöllä ei ole eväitä tai aikeita tulla alansa osaavaksi ammattilaiseksi, ei hänen pidä mennä korkeakouluun.

Koulutuslaitoksen ei siis pitäisi joustaa laadullisessa rimassa alaspäin, koska sen perimmäisenä tarkoituksena ei ole putkauttaa tutkinnon suorittaneita henkilöitä liukuhihnalta, vaan kouluttaa asetetut vaatimukset täyttäviä ammattilaisia.

Tähän voitaisiin vielä vaikka liittää keskustelut lukioiden ja ammattikoulujen yhdistämisistä. Ammattikouluja ja lukioita ei pidä yhdistää millään tasolla. Sen sijaan että lukioiden ja ammattikoulujen opetusta tasapäistettäisiin, pitäisikin lukiota ja ammattikoulua viedä jopa kauemmas toisistaan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että kyseiset laitokset palvelevat aivan erilaisia tarkoituksia. Ammattikoulujen tarkoituksena kun on kouluttaa ammattitaitoisia kädentaitajia, joista lahjakkaimmat voivat halutessaan erikoistua ammattikorkeakouluissa alansa erikoisosaajiksi. Lukion tarkoituksena on kouluttaa korkeakouluopiskeluun kykeneviä opiskelijanalkuja, joista osa kouluttautuu ammatillisiksi erikoisosaajiksi ammattikorkeakouluissa ja loput sitten koulutusalojensa mukaisiksi asiantuntijoiksi tai tieteilijöiksi korkeakouluissa.

[RP]

Minusta osa helpotuksista (esim. lukivaikeuksista kärsiville lisäaika tarkistuksiin) on ihan perusteltuja. Tuskin siellä kukaan huvikseen kahta ylimääräistä tuntia kökkii -- ja jos tiedossa on puutteita, mikään lisäaika ei auta.
Muista helpotuksista en tiedä.

Kyllä siitä lisäajasta osassa kokeista ja kokelaista on hyötyä. Omat tulokseni olivat ihan kelvollisia, mutta kyllä ylimääräisen tunnin matematiikassa tai äidinkielessä olisin varmaan käyttänyt, jos siihen  olisi ollut mahdollisuus. Samaten reaalikokeessa, jos olisin vastannut enemmän niihin kysymyksiin, jossa odettiin paria sivua tekstiä puolen sivun kaavojen sijaan.

Alkuperäinen tarkoitus ja sovelluskin näiden helpotusten taustalla voi olla ihan validi, mutta jos kaikista kokelaista jo 10% on niiden parissa, niin kriteerit ovat menneet kohtuuttoman väljiksi.

[Mursu]

Minusta osa helpotuksista (esim. lukivaikeuksista kärsiville lisäaika tarkistuksiin) on ihan perusteltuja. Tuskin siellä kukaan huvikseen kahta ylimääräistä tuntia kökkii -- ja jos tiedossa on puutteita, mikään lisäaika ei auta.
Muista helpotuksista en tiedä.

Minä ymmärrän helpotukset tai apuvälineet fyysiseen vammaa kuten sokeuden tai käsien vammojen takia. Tällöin jatkossa jokainen tietää kyseisen vamman kuitenkin. Lukihäiriö on jo ongelmallisempi. Todistushan on nimenomaan todistus siitä, että ylioppilas pystyy tiettyyn asiaan. Minusta syyt, joiden takia hän siihen ei pysty ovat epäoleellisia.  Jos henkilöllä on aivovamma, joka rajoittaa muista, tulisiko sallia netin käyttö? Jos helpotukset mainitaan todistuksessa ja arvonsanoissa esim. "Helpotettu Laudatur", niin ymmärrän asian paremmin. Tämä saattaa tuntua oudolta, mutta en usko tiedon pimittämiseen.

"Ei koulua vaan elämää varten." Todistus on todistus työnantajalle. Helpotuksilla petetään tulevaa työnantajaa. Vai pitäisikö helpottaminen jatkua myös työelämässä?

Mitä kieleen tulee, minusta koe voitaisiin suorittaa vaikka englannin kielellä, kunhan siitä tulee maininta todistukseen (ei tiedon pimittämistä). Jos työnantajille tulee kuva, että maahanmuuttajat saavat arvosanansa puoli-ilmaiseksi, ei se ainakaan edistä maahanmuuttajien työllistymistä. Usein tällainen kuva tulee vielä liioitelluksi.


Oma abiturani on mallia vikkelä. Hänestä ajatus ylimääräisistä tunneista kuulostaa lähinnä rangaistukselta. Kolmessa tunnissakin on kuulemma kestämistä, mutta käynee tyyneysharjoituksesta    
[/quote]

[Malla]

Mitä kieleen tulee, minusta koe voitaisiin suorittaa vaikka englannin kielellä, kunhan siitä tulee maininta todistukseen (ei tiedon pimittämistä).

Se on mahdollista jo nyt. Ainakin pk-sudulla on tarjolla (suomalaista yo-tutkintoa vastaava) tutkinto, jonka voi suorittaa kokonaan englanniksi. Siinä on muistaakseni pakollinen matikka. Tutun kaksikielinen nuori suoritti sen ja opiskelee nyt suomalaisessa yliopistossa -- suomeksi. Mitään ekstrapisteitä ei pääsykokeissa saanut, ei myöskään miinuksia.

Mitkä (lisäajan ohella) ovat yo-kirjoituksissa käytettyjä helpotuksia?

Nimimerkki requiemin kanssa olen samaa mieltä siinä, että laatuvaatimuksista ei pitäisi tinkiä. Mutta se kirottu gaussi! Vuodesta toiseen yo-arvosanojen määrän täytyy olla suunnilleen vakio (n. 5% laudatureja jne.). Abiturani kummasteli moista -- hänen mukaansa esim. äidinkielen laudaturin saa yhä heppoisemmilla taidoilla. (Hän itse kirjoitti syksyllä virheettömän ällän aineen runsaassa tunnissa, mutta ei pidä itseään mitenkään erityislahjakkaana vaan tasoa huolestuttavan huonona.)   
Toinen ongelma on korkeakoulujen tutkintotehtailu.

   

[requiem]

Mitä kieleen tulee, minusta koe voitaisiin suorittaa vaikka englannin kielellä, kunhan siitä tulee maininta todistukseen (ei tiedon pimittämistä).

Mutta se kirottu gaussi! Vuodesta toiseen yo-arvosanojen määrän täytyy olla suunnilleen vakio (n. 5% laudatureja jne.).

No siinä normaalijakautumaa noudattelevassa arvostelussa on toki hyvät ja huonot puolensa. Hyväähän siinä on toki se, että eri vuosina järjestetyt kokeet sisältö- ja vaatimuseroineen saadaan asetettua samalle viivalle arvosanoja annettaessa. Huonoa on juuri tuo mahdollisen yleisen tason laskusta seuraava tilanne, jossa heppoisemmin näytöin saadaan parempia arvosanoja.

Mutta ennemmin tämän ongelmatilanteen aiheuttavat ne heppoiset lukion sisäänpääsyvaatimukset, jotka sitten johtavat tuohon ei-toivottuun kehityskulkuun.

Abiturani kummasteli moista -- hänen mukaansa esim. äidinkielen laudaturin saa yhä heppoisemmilla taidoilla. (Hän itse kirjoitti syksyllä virheettömän ällän aineen runsaassa tunnissa, mutta ei pidä itseään mitenkään erityislahjakkaana vaan tasoa huolestuttavan huonona.)

Osa äidinkielenkokeissa tapahtuvasta arvioinnista, jos ei nyt ongelmallista, niin ainakin hyvin haastavaa tarkastajalle. En tarkoita etteivätkö tarkastajat osaisi työtänsä, mutta tarkastajan henkilökohtaisen mielipiteen vaikutusta on kuitenkin mahdotonta koskaan häivyttää pois. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että aikaisemmin juuri äidinkielessä hyvän arvosanan kirjoittaminen oli helpompaa kuin nyt.

Ennen tutkintouudistustahan kokelaalla oli kaksi (2) yritystä kirjoittaa essee, joista parempi sitten arvosteltiin. Nyt kokelas joutuu kirjoittamaan tekstitaito- ja esseekokeen, jotka molemmat arvioidaan. Ja juuri tuo tekstitaidon koe on se sisällöllisesti vaativampi, siinä kun joutuu tekemään analyysit annetuista aineistoista, ja vielä tuottamaan näistä sitten ne omat kirjalliset tuotoksensa. Esim. oma suoriutumiseni kurssien esseekokeissa oli jotakin vahvan magnan ja laudaturin välillä, sitten taas tekstitaidon vastaavissa siellä cum lauden ja magnan välillä. Vanhanmallisesta esseekokeesta olisin itse kirjoittanut eximian, mutta uuden kokeen myötä tekstitaito tasasi se magnaan.

[Tommi Korhonen]

Ei liity eksaktisti aiheeseen, mutta tuo tason helpotus tutkintotehtailun myötä on mielestäni huolestuttavasti vaikuttanut korkeakouluopetukseen. Pelkästään minun aikanani korkeakoulussa sisäänotto tuplautui ja tasokurssit selkeästi laskivat ihan paaperotasolle lähtötilanteeseen nähden. Ja ainoa selitys tälle oikeasti oli tukien maksaminen pääluvun mukaan, politiikkana "50% kansalaisista korkeakoulutetaan". Ja samalla työttömyystilastoja saadaan siivottua opiskelijoilla.

Nyt on kaikella nuorisolla hieman turhan oudot olettamukset siitä että heistä kaikista tulee lääkäreitä ja lakimiehiä. Ja että kai se karjuvan työvoimapulanpaikkaaja sitten hoitaa ne tavalliset ammatit.

Ei niitä korkeakoulutettuja saada matalasti kouluttamalla. Suomessa on loistava koulutusjärjestelmä, mutta Suomen kokoisesta maasta saa vain tietyn määrän korkeatasoisia korkeakoulutettuja.

[ElinaElina]

Jos lukihäiriö huomioidaan, miksi pitäisi huomioida huono kielitaito? Lukihäiriö on elinikäinen aivotoimintatapa, siihen ei ole ihmelääkkeitä. Lukihäiriöinen on usein hyvin oivaltava ja arvaava. Kuvitelkaa vaan, mitä on elämä kun kirjaimet hyppivät silmissä ja oikeinkirjoitus on sula mahdottomuus. Opettaja lannistaa, koti lannistaa ja kavereiden edessä on nolattu. Olet ikuinen suvun musta lammas, se joka ei pärjännyt. En puhu itsestäni. Työt joissa pärjäsi ennen, ovat nyt koneellistuneet ja atk-taitoja ei voi olla kun ei pysty kirjoittamaan oikein. Eikä tule ikinä pystymään.

[Jorma Merikoski]

"Useimmiten helpotusten taustalla on lukihäiriö. Toiseksi yleisimmin syynä on vamma tai sairaus, joka on yhä useammin psyykkinen, esimerkiksi paniikkihäiriö tai ahdistus. Kolmanneksi yleisimmin syy on vieraskielisyys."

Kaikkein yleisin syy kaikkia koskeviin helpotuksiin on, ettei asioita osata, joten vaatimukset täytyy asettaa osaamattomuuden mukaan. Verratkaa esimerkiksi matematiikan kokeen vaikeustasoa ja hyväksymisrajoja viidenkymmenen vuoden takaisiin.

[Malla]

Jos lukihäiriö huomioidaan, miksi pitäisi huomioida huono kielitaito? Lukihäiriö on elinikäinen aivotoimintatapa, siihen ei ole ihmelääkkeitä. Lukihäiriöinen on usein hyvin oivaltava ja arvaava. Kuvitelkaa vaan, mitä on elämä kun kirjaimet hyppivät silmissä ja oikeinkirjoitus on sula mahdottomuus. Opettaja lannistaa, koti lannistaa ja kavereiden edessä on nolattu. Olet ikuinen suvun musta lammas, se joka ei pärjännyt. En puhu itsestäni. Työt joissa pärjäsi ennen, ovat nyt koneellistuneet ja atk-taitoja ei voi olla kun ei pysty kirjoittamaan oikein. Eikä tule ikinä pystymään.

Onneksi nykyään lukihäiriö ei ole sillä tavalla (tyhmäksi, oppimattomaksi) leimaava kuin ennen. Ainakin muksun kouluissa (peruskoulu + lukio) järjestettiin kaikille lukitestit + tarvitseville tukiopetusta, josta oli kuulemma myös hyötyä (sanoi muksun kaveri, jolla on aika vaikea lukihäiriö. Se vaikutti erityisesti vieraiden kielten opiskeluun. Kohtuulliset C:n paperit silti kirjoitti, ml. yksi pitkä kieli.)

[Uljanov]

Kirjoitusten tarkoituksen pitäisi olla mitata oppilaan tasoa, ei olla reilu. Jos oppilaalla on jokin tasoa heikentävä sairaus, niin senkin kyllä pitäisi näkyä tuloksissa, ja oppilaan yritettävä pärjätä siitä huolimatta. Silloin mennään metsään jos sairauksista aletaan hyvitykseksi antamaan todellisuutta parempia arvosanoja. Silloin koko testi on menettänyt merkityksensä, kun siitä ei voi oppilaan tasoa päätellä.

[Henkipatto]

Nimimerkki requiem kertoo ammattikoulun tarkoituksen olevan kouluttaa ammattilaisia:

...joista lahjakkaimmat voivat halutessaan erikoistua ammattikorkeakouluissa alansa erikoisosaajiksi.

ja lukion tarkoituksen olevan kouluttaa korkeakouluopiskeluun kykeneviä opiskelijoita:

...joista osa kouluttautuu ammatillisiksi erikoisosaajiksi ammattikorkeakouluissa ja loput sitten koulutusalojensa mukaisiksi asiantuntijoiksi tai tieteilijöiksi korkeakouluissa.

Koulujen palvelemat tarkoitukset ovat siis osittain päällekkäisiä eivätkä suinkaan "aivan erilaisia".

Itse kävin yhdistetyn ammattilukion, minkä koen olleen itselleni parempi vaihtoehto kuin jompi kumpi toisista. Saamani ammatillinen tutkintotodistus avaa ovia työelämään joko ennen korkeakouluopintojani, niiden aikana tai sekä että. Näin minulla on paremmat edellytykset elättää itseni myös opiskelun ohella. Itse arvostan taloudellista riippumattomuutta, niin vanhemmistani kuin yhteiskunnasta köyhäinapuineen.

Yhdistetyt ammatilliset ja lukio-opinnot eivät kuitenkaan sovi kaikille: kaksi kolmen vuoden rupeamaa tiivistetään neljään vuoteen. Lukion oppimäärä koostuu vähintään 75 yhden opintoviikon mittaisesta kurssista (klik). Itse suoritin vaadittujen ammatillisten opintojen (80 opintoviikkoa) ohella 70 lukiokurssia, eikä rupeaman lievä skitsofreenisyys näytä haitanneen kummankaan alueen opintojani arvosanojen ja ammattinäyttöjen perusteella.