2010-03-08 US: 40% jakaisi enemmän rahaa pois Suomesta

[skrabb]

40% jakaisi enemmän rahaa pois Suomesta Julkaistu: 6:52

Vain neljä kymmenestä suomalaisesta olisi valmis nostamaan Suomen antaman vuotuisen kehitysyhteistyöpotin 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Keskisuomalaisen ja viiden muun sanomalehden teettämän kyselyn mukaan noin puolet vastaajista pitäisi kehitysyhteistyömenot nykyisellään. Naiset olivat keskimäärin miehiä halukkaampia korottamaan niitä.

Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan 0,7 prosentin tavoitteeseen, mutta antaa nyt noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/86877-40-jakaisi-enemman-rahaa-pois-suomesta

Minusta neljä kymmenestä ei ole mikään "vain", vaan ällistyttävän iso porukka, joka olisi valmis syytämään enemmän rahaa pohjattomaan kaivoon!
Miltähän joukolta sitä mielipidettä ollaan mahdettu kysellä?

[Thor]

Myös YLE:llä on aiheesta uutinen, mutta otsikolla "Iso osa suomalaisia valmiita nostamaan kehitysapua".

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/iso_osa_suomalaisia_valmiita_nostamaan_kehitysapua_1511131.html

[Mika.H]

Myös YLE:llä on aiheesta uutinen, mutta otsikolla "Iso osa suomalaisia valmiita nostamaan kehitysapua".

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/iso_osa_suomalaisia_valmiita_nostamaan_kehitysapua_1511131.html

tarkka summa oli siis 38%. tosin "puolet" myös vastusti joten vielä jäi noin "puolet" miettimään tekosiaan..

yle on kehittänyt matemaattiset periaatteen uudelleen.
0,5+0,5+0,5=yle1

[pelle12]

 Siis yli 60%:ia ei jakaisi? Siis selvä enemmistö, ja eikös demokratiassa mennä enemmistön ehdoilla, paitsi tietysti silloin kun ei mennä eli kun kansa on väärässä?

[todellisuus]

Debatti pitäisi saada pois tästä "haluaisitko lisää rahaa kehitysmaihin"-kuviosta kohti sitä "haluaisitko jakaa omaa rahaasi muualle". Raha kun tulee mystisestä ja abstraktista taikaseinästä ja myös menee abstraktiseen ja mystiseen "hyvään asiaan" kun rahavirrat eivät lähde omasta pussista.

[Eino P. Keravalta]

Debatti pitäisi saada pois tästä "haluaisitko lisää rahaa kehitysmaihin"-kuviosta kohti sitä "haluaisitko jakaa omaa rahaasi muualle". Raha kun tulee mystisestä ja abstraktista taikaseinästä ja myös menee abstraktiseen ja mystiseen "hyvään asiaan" kun rahavirrat eivät lähde omasta pussista.

Toisten rahoja on aina helppo jakaa pois. Mutta mitenkähän kävisi, jos nämä 38 prosenttia, jotka nyt haluavat lähettää laivalastillisen setelirahaa savannin pojille joka kuukausi, joutuisivat kaivamaan fyffet omasta lompakostaan? Minulle sopii kyllä, että veroilmoitukseen saa jokainen raapustaa vapaasti summan, jonka haluaa palkastaan pidätettävän ja lähetettävän Afrikkaan gepardihattuisille pääkallonkeräilijöille. Siinäpä nähtäisiin, miten paljon halutaan kaataa rahaa Moolokin kitaan. Jos toisilla on noin poltteleva hinku lähettää rahojaan Afrikkaan niin mikä estää nytkään?

[Volmari]

Ennenkuin ryhdytään jakamaan mitään rahaa prosentteina bruttokansantuotteesta, on hyvä tietää, mikä on bkt.
Kehitysavun sopivaksi määräksi ovat Suomen viisaat päättäneet kansainvälisillä areenoilla luvun 0,7 % bkt:sta.
Ajatellaanpa asiaa siten, että parturi ja hieroja käyttävät toistensa palveluja. Hieroja käy kymmenen kertaa vuodessa parturissa ja maksaa käynneistään joka kerran 25 euroa. Parturi käy samat kymmenen kertaa hieronnassa ja maksaa myös 25 euroa käynnistä. Bruttokansantuotetta syntyy 20x25 euroa, eli 500 euroa vuodessa. Kehitysapu 0,7 % tästä on 3,50 euroa.
Koska parturi ja hieroja vaihtavat periaatteessa samaa 25:n euron summaa keskenään, on todellinen kehitysapu 14 % tästä 25 eurosta.
Bruttokansantuote ei ole säästöpossu, josta on suuria summia rahaa nostettavissa.   

[hyperbeli]

Kiitos Volmari! Tuonkaltaista tietoa olenkin kaipaillut viisaammilta.

Osaisitko kertoa, olenko siis ymmärtänyt oikein seuraavan:

- Jos somaliankielen tulkille maksetaan käännöskeikasta satanen, on bruttkansantuote noussut satasen.

- Jos yliopistolla monikulttuurintutkimusyksikön palkkoihin kuluu vuodessa miljoona euroa, on bruttokansantuote noussut miljoonalla eurolla, vaikka kyseisen yksikön toiminta ei millään tavalla paranna Suomen taloutta ja ole edes hyödyllinen.

[Kantoraketti]

^Yksinkertaisin malli: Minä heitän kivellä lähikaupan ikkunan paskaksi. Kauppias joutuu ostamaan uuden ikkunan, asennuksineen. Lysti maksaa 250e. Bruttokansantuote nousee 250e. Tästä "tuottavasta" touhusta johtuen kehitysapua lisätään 1,75e.

[todellisuus]

BKT on puutteistaan huolimatta toimivin malli, millä taloudellista menestystä voidaan vertailla eri maiden välillä.

Olennaisempaa olisi ymmärtää, että BKT per asukas ei ole sama asia meidän suomalaisten varallisuus per henkilö tai meidän suomalaisten palkkataso per henkilö. BKT:n käyttö vertailukohtana "kehitysapuun" (joka mielestäni ei muuten enää ole millään tavalla kehittävää tai edes auttavaa) on hyvin harhaanjohtavaa ja tarkoituksenhakuista, koska BKT:n suuruudesta johtuen prosenteista saadaan merkityksettömältä vaikuttavan pieniksi, vaikka oikeat rahasummat olisivatkin valtavia.

Rehellisempi vertailukohta valtion jakamasta "kehitysavusta" olisi %-osuus valtion budjetin menopuolesta.

Poliittisesti tarkoituksenmukaisempi vertailukohde valtion jakamaan "kehitysapuun" kyllästyneille olisi jaettava rahamäärä per suomalainen asukas, "näin monta tonnia valtio ottaa sinun nimissäsi velkaa ja heittää sen Afrikkaan, ottaisitko rahat mieluummin käteen ja päättäisit itse mihin hyväntekeväisyyteen jaat rahasi?"

Eino P. Keravalta ymmärsi täydellisesti mitä tarkoitin, ne jotka vaativat suurimpaan ääneen "enemmän kehitysapua" koska "kyllä meillä on varaa" eivät tuppaa itse olevan minkään luokan veronmaksajia vaan näitä samoja ikuisuusopiskelijoita, joille sähkö tulee pistorasiasta ja rahat taikaseinästä. Totta kai heillä "on varaa", koska he eivät tästä avusta maksakaan mitään. Poliittisessa ilmaisussa voi aina havainnollistaa, että voisimme yhtä hyvin jakaa nämä hyvän omatunnon anerahat tasan jokaisen suomalaisen kesken kuin heittää ne pohjattomaan kaivoon ulkomaille.

[Volmari]

Kiitos Volmari! Tuonkaltaista tietoa olenkin kaipaillut viisaammilta.

Osaisitko kertoa, olenko siis ymmärtänyt oikein seuraavan:

- Jos somaliankielen tulkille maksetaan käännöskeikasta satanen, on bruttkansantuote noussut satasen.

- Jos yliopistolla monikulttuurintutkimusyksikön palkkoihin kuluu vuodessa miljoona euroa, on bruttokansantuote noussut miljoonalla eurolla, vaikka kyseisen yksikön toiminta ei millään tavalla paranna Suomen taloutta ja ole edes hyödyllinen.

Olet ymmärtänyt asian täsmälleen oikein.

[Volmari]

^Yksinkertaisin malli: Minä heitän kivellä lähikaupan ikkunan paskaksi. Kauppias joutuu ostamaan uuden ikkunan, asennuksineen. Lysti maksaa 250e. Bruttokansantuote nousee 250e. Tästä "tuottavasta" touhusta johtuen kehitysapua lisätään 1,75e.

Jos haluat lisätä hyvinvointia oikein reilusti, kivitä ikkunoita mieluiten sunnuntaisin, silloin korjauskulut ovat suurimmat ja bkt nousee kohisten.

[Teemu Lavikka]

^Yksinkertaisin malli: Minä heitän kivellä lähikaupan ikkunan paskaksi. Kauppias joutuu ostamaan uuden ikkunan, asennuksineen. Lysti maksaa 250e. Bruttokansantuote nousee 250e. Tästä "tuottavasta" touhusta johtuen kehitysapua lisätään 1,75e.

Jos haluat lisätä hyvinvointia oikein reilusti, kivitä ikkunoita mieluiten sunnuntaisin, silloin korjauskulut ovat suurimmat ja bkt nousee kohisten.

Nobelin talouspalkinnon saat, kun jäät vielä lopuksi kiinni pikku kolttosistasi. Työllistät poliisia, lakimiehiä ja oikeusistuinta.

[sydäri]

Ennenkuin ryhdytään jakamaan mitään rahaa prosentteina bruttokansantuotteesta, on hyvä tietää, mikä on bkt.
Kehitysavun sopivaksi määräksi ovat Suomen viisaat päättäneet kansainvälisillä areenoilla luvun 0,7 % bkt:sta.
Ajatellaanpa asiaa siten, että parturi ja hieroja käyttävät toistensa palveluja. Hieroja käy kymmenen kertaa vuodessa parturissa ja maksaa käynneistään joka kerran 25 euroa. Parturi käy samat kymmenen kertaa hieronnassa ja maksaa myös 25 euroa käynnistä. Bruttokansantuotetta syntyy 20x25 euroa, eli 500 euroa vuodessa. Kehitysapu 0,7 % tästä on 3,50 euroa.
Koska parturi ja hieroja vaihtavat periaatteessa samaa 25:n euron summaa keskenään, on todellinen kehitysapu 14 % tästä 25 eurosta.
Bruttokansantuote ei ole säästöpossu, josta on suuria summia rahaa nostettavissa.   

Onko Kreikan tie meidänkin tie.
Parturi käy samat kymmenen kertaa hieronnassa ja maksaa myös 25 euroa käynnistä. Ja koska kassakone oli juuri sinä vuonna huollossa, niin kuitteja ei saatu. Joten bruttokansantuotetta syntyy 0x25 euroa, eli 0 euroa vuodessa. Kehitysapu 0,7 % tästä on 0 euroa. Matematiikka on kivaa!!

Minusta neljä kymmenestä ei ole mikään "vain", vaan ällistyttävän iso porukka, joka olisi valmis syytämään enemmän rahaa pohjattomaan kaivoon!
Miltähän joukolta sitä mielipidettä ollaan mahdettu kysellä?

Tilastoinnin harhaa, joka saadaan aikaan oikeanlaisella kysymyksen asettelulla. Mikä estää heitä nyt lähettämästä rahansa ulkomaille? Olen kuullut, että mm. Nigeriassa on aiheesta kiinnostuneita kirjeystävä ehdokkaita.

[citizen]

Todella hyvä otsikointi Uudelta Suomelta! Vaikka tosiasiassa suuri osa rahasta jää Suomeen erilaisina hallintokuluina ja palkkiovirkoina, se on joka tapauksessa pois aitoa hyvinvointia tuottavalta yksityiseltä sektorilta.

Valtion menoja on pikkuhiljaa hivutettu ylöspäin veroja nostamalla, lainaa ottamalla ja valtion omaisuutta myymällä (usein pilkkahintaan, monopoli säilyttäen, voitot yksityistäen, esim. Digita). Jossain vaiheessa on käynyt niin, että saamapuolella onkin enemmän äänestäjiä kuin maksajapuolella, ja siihen vielä suuret ikäluokat eläkeponzijärjestelmineen, niin ei ihme että yritykset häipyvät ulkomaille ja kamelinselkä katkeaa...

[Rouge]

Kehitysavun rahamäärää on kasvatettu joka vuosi v1996 lähtien ja prosenttiosuutta BKT:sta v2000 lähtien. Numerot ja käppyrät täällä.

Sanokaa minun sanoneeni että jos 0.7% tavoite saavutetaan vuonna 2015, suvaitsevaisuuskoneistolle tämä ei riitä vaan vaatimus nousee jo hyvissä ajoin yhteen prosenttiin. Ruotsissa ja Norjassa näin on ilmeisesti jo tehty. Täytyy vaan toivoa ettei kukaan poliitikoistamme mene enää "sopimaan YK:n kanssa" vastaavaa.

Kesällä 2008, juuri ennen talouskriisiä, 61% kansasta kannatti kehitysavun lisäystä. Eli 39% ei kannattanut lisäystä. Hesari pyöristi otsikkoon: "Kaksi kolmesta antaisi lisää rahaa kehitysapuun". Eliittimme oli hellyttävän yksimielinen kun politiikan, virkamieskunnan, elinkeinoelämän ja median päättäjistä 81% kannatti lisäystä.

Kesällä 2009, talouskriisin kiihtyessä, n.20% kansasta kannatti lisäystä, 68% nykymäärää ja n.10% leikkausta. Eli n.80% ei kannattanut lisäystä. Hesari vaihtoi taktiikkaa ja otsikoi: "Suomalaiset kannattavat kehitysapua taantumasta huolimatta" ja perään idiootit iloitsivat siitä että BKT:n romahdus nostaa kehitysavun prosenttiosuutta.

Keväällä 2010, talouskriisin pohjalla, 38% kannattaa lisäämistä, reilu 50% nykymäärää ja ilmeisesti n.10% leikkausta. Eli 62% ei kannata lisäystä. Hesari, Aamulehti ja Turun Sanomat otsikoivat pyöristäen: "Vajaa puolet nostaisi kehitysyhteistyömenoja". YLE:llä "Iso osa suomalaisia valmiita nostamaan kehitysapua". Ja mitä tekee asiasta vastaava ministeri? Harjoittaa edustuksellista demokratiaa

"Ponnistelen tämän hyväksi. On tärkeää, että vuodesta toiseen voimme edetä tasaisesti kohti 0,7 prosentin tavoitetta", Väyrynen sanoo.

Voisiko joku laittaa tänne näkyville Kalevan, Keskisuomalaisen tai kumppanien paperiversiosta tai näköislehdestä täysmittaisen artikkelin? Oulun lääni oli kielteisin, pääkaupunkiseutu myönteisin, naiset miehiä myönteisempiä, mutta mitä muuta kerrottiin?

[Ari-Lee]

Jokainen saa todellakin laittaa rahansa minne lystää - omat rahansa mistä verot maksettu. Laittakoot jo seuraavan tilinsä jokaisen sentin.

[Tommi Korhonen]

BKT lienee tosiaan käyttökelpoinen erilaisissa vertailuissa ja arvioissa.
Mutta minun ymmärtääkseni sen käyttö kehitysavun mittarina on vain lumetta, koska sillä saadaan isot summat näyttämään pieniltä prosentin osilta. Koska VALTIO ei tuota BKT:tä omista, eikä kansalainen omasta BKT:n osuudestaan tuota kehitysapua suoraan maksa, vaan raha kuitenkin tulee Valtion budjetista, niin minusta se määritelmäkin pitäisi olla valtion budjettiin kohdistettu.

Luku alkaisikin näyttää aika paljon isommalta ja realistisemmalta. Mikä muu syy on käyttää tuota hypoteettista BKT-lukua kuin sen mahdollistama kikkailu arvoilla?

[Volmari]

Ainoa IHAN oikea tapa jakaa kehitysapua olisi jokin sopiva prosenttimäärä valtion budjetin YLIJÄÄMÄSTÄ, eli rahasta joka on jäänyt yli, kun oman maan kansalaisten asiat ovat kunnossa ja budjetti on ylijäämäinen, eli tulot ovat isommat kuin menot.

[Jaakko Sivonen]

Minusta neljä kymmenestä ei ole mikään "vain", vaan ällistyttävän iso porukka, joka olisi valmis syytämään enemmän rahaa pohjattomaan kaivoon!

On tosiaan pelottavaa ajatella, että noinkin moni olisi valmis vetämään miljooneittain rahaa alas viemäristä keskellä taantumaa.

[Tommi Salminen]

Noissa gallupeissa ihmisiä voisi muistuttaa siitä, että elämme jo nyt velaksi.

"Haluaisitko Suomen ottavan enemmän velkaa, jotta voisimme antaa enemmän rahaa maailman köyhille?"

[Lasisti]

Kyseisen gallupin vaihtoehdot olivat kyllä loistavat, helppohan tällaisestä on repiä otsikoita

- Haluan lisätä kehitysapua
- Haluan pitää kehitysavun nykyisellään (0,55 bkt:sta)
- Haluan Ruotsin mallin (1 % bkt:sta)
- En osaa sanoa

Olisivat laittaneet viidenneksi vielä "100 % kehitysapuun!!!!"

[Ernst]

Debatti pitäisi saada pois tästä "haluaisitko lisää rahaa kehitysmaihin"-kuviosta kohti sitä "haluaisitko jakaa omaa rahaasi muualle". Raha kun tulee mystisestä ja abstraktista taikaseinästä ja myös menee abstraktiseen ja mystiseen "hyvään asiaan" kun rahavirrat eivät lähde omasta pussista.

Taitaa valitettavasti olla niin, että ihmiset eivät oikeasti ymmärrä kansantalouden, kotitalouden ja valtiontalouden yhteyksistä paljoakaan. Yhteiskuntaopin opettajiksi opiskelemaan kaikki nuoret nuivat, mars mars!

[Ernst]

Laitetaanpa vähän yrityksen taloustiedettä keskustelua piristämään 

Kaksi ekonomia käveli puistossa. Toinen havaitsi koiranpaskaläjän. Hän ehdotti toiselle ekonomille, että "Saat 10 000 mk, jos syöt tuon paskakokkareen, se on paljon rahaa." Toinen ekonomi mietti vähän aikaa ja söi paskat suihinsa.

Ekonomit kävelivat taas eteenpäin, kunnes paskaa syönyt ekonomi havaitsi toisen koiranpaskaläjän. Hän päätti olla reilu kaveriaan kohtaan ja ehdotti: "Voit ansaita takaisin sen 10000 mk, jos puolestasi syöt tuon paskaläjän." Toinen ekonomi tarttui tarjoukseen ja nieli hampaat irvessä paskakokkareen.

Vähän matkaa taas käveltyään toinen alkoi miettiä, mitä loppujen lopuksi oli tapahtunut. "Me molemmat syötiin vapaaehtoisesti koiranpaskaa, eikä kumpikaan ansainnut mitään. Eikös tuo ollut aika järjetöntä?"

Toinen vastasi: "No ei tietenkään, tehtiinhan me yhdelle päivälle aika paljon liikevaihtoa!"

[Ernst]

Ainoa IHAN oikea tapa jakaa kehitysapua olisi jokin sopiva prosenttimäärä valtion budjetin YLIJÄÄMÄSTÄ, eli rahasta joka on jäänyt yli, kun oman maan kansalaisten asiat ovat kunnossa ja budjetti on ylijäämäinen, eli tulot ovat isommat kuin menot.

Rassisti! Misantrooppi!

[FadeAway]

Yhteensä Suomi antaa maailmalle kehitysapu ja kriisinhallinta yhteenlaskettuna 949 miljoonaa euroa vuonna 2008.

Eli semmoinen 200€/suomalainen tai tuplasti/työväestö.
Mukavaahan tämä auttaminen on. Auttakoot jokainen omilla rahoillaan ihan niin paljon kuin tahtovat.

[Volmari]

Hallussani on "Korpisoturin keittokirja", joka on julkaistu jatkosodan riehuessa ja johon on kerätty nokkelia reseptejä rintamalla olleilta miehiltä, joiden piti tulla toimeen vuosikausia niillä elintarvikkeilla, joita oli saatavilla.
Suosikkini tämän keittokirjan resepteistä on sivulla 25 oleva "Kauraa ja sianpintaa", joka kuuluu seuraavasti:
-Reppuun mukaan kauraryyniä, läskiä ja suolaa. Läski leikataan pieniksi viipaleiksi ja käristetään pakin kannessa ja nostetaan sitten syrjään. Pari kourallista kauraryynejä kaadetaan pakin kanteen jääneeseen sulaan ihraan ja annetaan hiljalleen käristyä kastikejauhojen tapaan. Tämän jälkeen silavapalat taas joukkoon, vettä kansi täyteen ja koko hoito saa kiehua 20 minuuttia.

Näitä kavereita, jotka tämän hyvinvoinnin näillä eväillä loivat, on vieläkin elossa pyöriskelemässä vaipoissaan, joiden vaihtamiseen ei ole henkilökuntaa eikä rahaa.
Pikkusen pliis kukkahatut funtsausta, ennekuin jaatte rahaa ja valitsette kunniakansalaisia oman maan ulkopuolelta.   
 

[Ernst]

Minulle tulee tästä kehitysavusta mieleeni muslimien uskoon kuuluva velvoite, zakat.

Zakat (arab. ) eli almuvero on yksi viidestä islamin peruspilareista. Periaatteessa se maksetaan kerran vuodessa yksityiskohtaisten sääntöjen mukaan – eri omaisuudesta lajeista maksetaan erisuuruisia määriä almuveroa. Käytännössä almuvero on pyrkinyt muuttumaan historian myötä viranomaisten keräämäksi tavanomaiseksi veroksi.[1]
Islamilaisen lain vakiintuneen tulkinnan mukaan sen suuruus on 10 % maan tuotosta, 2,5 % kullasta ja arvotavaroista ja 2,5 % vuosittaisista tuloista.

Kehitysapu on Eurabiaa!

[Rouge]

Koska VALTIO ei tuota BKT:tä omista, eikä kansalainen omasta BKT:n osuudestaan tuota kehitysapua suoraan maksa, vaan raha kuitenkin tulee Valtion budjetista, niin minusta se määritelmäkin pitäisi olla valtion budjettiin kohdistettu.

Luku alkaisikin näyttää aika paljon isommalta ja realistisemmalta. Mikä muu syy on käyttää tuota hypoteettista BKT-lukua kuin sen mahdollistama kikkailu arvoilla?

BKT-mittari lienee kansainvälinen vertailutapa ja perintöä 70-luvulta jolloin 0.7% tavoite asetettiin.

Muistaakseni jostain viimeaikojen gallupista kävi ilmi, että kysymyksenasettelussa ei edes kerrota kehitysapurahojen määrää tai BKT-osuutta, kunhan vaan udellaan mielipidettä. Olikohan vielä niin, että seuraavana kysyttiin nykyistä määrää tai osuutta ja suurin osa vastasi väärin.

Voisi vähän mielipiteet muuttua, jos kysyttäisiin näin: Vuonna 2010 kehitysapumäärärahat ovat 997 miljoonaa euroa eli
- 0.56% BKT:stä.
- 1.98% valtion kokonaistuloista
- 2.67% valtion tuloista ilman lisävelanottoa
- 3.19% valtion verotuloista
- 7.63% valtion ottamasta lisävelasta
- 14.06% valtion ansio- ja pääomaverotuloista
Pitäisikö määrää teidän mielestänne jatkossa A) lisätä, B) pitää ennallaan vai C) leikata?

Kaupanpäälle voisi vielä muistuttaa että humanitäärinen maahanmuutto maksaa varovastikin arvioiden toiset 1000 miljoonaa euroa per vuosi ja on kovassa nousussa.

[maltti on valttia]

Koska VALTIO ei tuota BKT:tä omista, eikä kansalainen omasta BKT:n osuudestaan tuota kehitysapua suoraan maksa, vaan raha kuitenkin tulee Valtion budjetista, niin minusta se määritelmäkin pitäisi olla valtion budjettiin kohdistettu.

Luku alkaisikin näyttää aika paljon isommalta ja realistisemmalta. Mikä muu syy on käyttää tuota hypoteettista BKT-lukua kuin sen mahdollistama kikkailu arvoilla?

BKT-mittari lienee kansainvälinen vertailutapa ja perintöä 70-luvulta jolloin 0.7% tavoite asetettiin.

Muistaakseni jostain viimeaikojen gallupista kävi ilmi, että kysymyksenasettelussa ei edes kerrota kehitysapurahojen määrää tai BKT-osuutta, kunhan vaan udellaan mielipidettä. Olikohan vielä niin, että seuraavana kysyttiin nykyistä määrää tai osuutta ja suurin osa vastasi väärin.

Voisi vähän mielipiteet muuttua, jos kysyttäisiin näin: Vuonna 2010 kehitysapumäärärahat ovat 997 miljoonaa euroa eli
- 0.56% BKT:stä.
- 1.98% valtion kokonaistuloista
- 2.67% valtion tuloista ilman lisävelanottoa
- 3.19% valtion verotuloista
- 7.63% valtion ottamasta lisävelasta
- 14.06% valtion ansio- ja pääomaverotuloista
Pitäisikö määrää teidän mielestänne jatkossa A) lisätä, B) pitää ennallaan vai C) leikata?Kaupanpäälle voisi vielä muistuttaa että humanitäärinen maahanmuutto maksaa varovastikin arvioiden toiset 1000 miljoonaa euroa per vuosi ja on kovassa nousussa.

No, mitä ahtaajien palkat on BKT:stä? Ei paljon mitään! On varaa kaksinkertaistaa.