Vääriä mielikuvia perheenyhdistämisestä

[apogee]

A Thors eduskunnassa 17.2.2009

"Ehkä täällä salissa monelle ei ole mennyt perille se, että tämä hallituksen esitys niin sanotusta jatkuvasta luvasta ei ollut mikään pysyvä lupa eikä siihen sisältynyt automaattista perheen yhdistämisoikeutta. Siihen oli oikeus, jos toimeentulolla olisi sen saanut, niin kuin kaikki muut maassa laillisesti oleskelevat sen saavat. Valitettavasti tästä on levitetty vääriä mielikuvia."


Ulkomaalaislain § 115 sanotaan kuitenkin mm. näin:
"Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu."

[Kami]

Ei Thorsin jutuista kannata perustaa. Siinä keskusteluohjelmassakin hän halusi korostaa - itsekin  hieman epäuskoisen oloisena - miten hän on tehnyt hyvää työtä. Se on ainut selkeä asia mikä hänen toimistaan ja sanomisistaan näkyy läpi. Omien mokien paikkailu ja selittely. Se ei ole ihme ottaen huomioon sen prässin missä hän on ollut ja miten herkkähipiäinen hän on kaikkine itkuunpurskahtamisineen.

[SakariNora]

Mua oikeesti ottaa tää jatkuva valehteleminen päähän. Onko normikansalaisilla mitään mahdollisuutta pistää esim. Astrid edesvastuuseen sanomisistaan jos voidaan osoittaa, että hän on törkeästi valehdellut? Pitääkö ottaa yhteyttä omaan kansanedustajaan, Astridiin vai Karpoon? Olen ihan oikeasti kiinnostunut mahdollisista toimenpiteistä.

[ihminen]

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta HE 198/2005

7 artikla. Perheenyhdistämistä koskevan hakemuksen jättämisen yhteydessä jäsenvaltio voi vaatia hakemuksen tehneeltä henkilöltä todisteita siitä, että perheenkokoajalla on asunto, sairausvakuutus sekä vakaat ja säännölliset tulot ja varat, jotka riittävät perheenkokoajan ja hänen perheenjäsentensä ylläpitoon. Kotouttamistoimenpiteiden noudattamisen osalta lähtökohtana on kansallinen lainsäädäntö.

Pakolaisten perheenyhdistäminen


9 artikla. Direktiivin 9-12 artikloiden säännöksiä sovelletaan pakolaisaseman saaneiden henkilöiden perheenyhdistämiseen. Jäsenvaltiot voivat rajoittaa pakolaisten perheenyhdistämistä koskevien säännösten soveltamisen pakolaisiin, joiden perhesuhteet ovat olleet olemassa jo ennen heidän maahantuloaan. Direktiivi ei kuitenkaan vaikuta sellaisten säännösten soveltamiseen, jotka koskevat pakolaisaseman myöntämistä perheenjäsenille.

10 artikla. Pakolaisen perheenjäsenen määrittelyyn sovelletaan pitkälti samoja säännöksiä kuin muiden kolmansien maiden kansalaisten kohdalla. Pakolaisten kohdalla voidaan kuitenkin myöntää oleskelulupa perheenyhdistämistä varten myös muille perheenjäsenille kuin 4 artiklassa tarkoitetuille perheenjäsenille, jos nämä ovat pakolaisen huollettavina. Lisäksi, jos pakolainen on ilman huoltajaa tuleva alaikäinen, on jäsenvaltioiden sallittava perheenyhdistämisen perusteella hänen vanhempiensa (suoraan ylenevää polvea olevien ensimmäisen asteen sukulaistensa) maahantulo ja maassaoleskelu. Jos pakolaisella ei ole suoraan ylenevää polvea olevia sukulaisia tai jos heitä ei voida jäljittää, jäsenvaltiot voivat sallia perheenyhdistämisen perusteella alaikäisen laillisen huoltajan tai muun perheenjäsenen maahantulon ja maassaoleskelun.

11 artikla. Pakolaisen perheenyhdistämistä koskevaa hakemusta käsiteltäessä sovelletaan direktiivin mukaan joustavampia asiakirjojen esittämistä koskevia säännöksiä. Kielteinen päätös ei saa perustua pelkästään siihen, että pakolainen ei voi esittää sukulaisuussuhteen osoittavia virallisia asiakirjoja.

12 artikla. Jäsenvaltiot eivät saa pyytää pakolaista ja/tai hänen perheenjäsentään esittämään todisteita siitä, että pakolaisella on 7 artiklan edellyttämät asunto, vakuutus sekä säännölliset tulot ja varat muutoin kuin siinä tapauksessa, että perheenyhdistäminen on mahdollista sellaisessa kolmannessa valtiossa, johon perheenkokoajalla ja/tai perheenjäsenellä on erityisiä siteitä, tai mikäli perheenyhdistämistä koskevaa hakemusta ei esitetä kolmen kuukauden kuluessa pakolaisaseman myöntämisestä. Jäsenvaltio ei voi vaatia, että pakolainen on oleskellut sen alueella tietyn ajan ennen kuin perheenjäsenet voivat tulla hänen luokseen, kuten muiden direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten kohdalla on direktiivin mukaan mahdollista vaatia

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050198

Ilmeisesti pakolaisella ei tarvitse olla näitä 7 artiklassa vaadittuja asioita.

Lain hyväksyntä:
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+198/2005

[apogee]

A Thors eduskunnassa 17.2.2009

"Ehkä täällä salissa monelle ei ole mennyt perille se, että tämä hallituksen esitys niin sanotusta jatkuvasta luvasta ei ollut mikään pysyvä lupa eikä siihen sisältynyt automaattista perheen yhdistämisoikeutta. Siihen oli oikeus, jos toimeentulolla olisi sen saanut, niin kuin kaikki muut maassa laillisesti oleskelevat sen saavat. Valitettavasti tästä on levitetty vääriä mielikuvia."


Ulkomaalaislain § 115 sanotaan kuitenkin mm. näin:
"Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu."

Niin? Oleskelulupa EI OLE sama asia kuin automaattinen perheen yhdistämisoikeus.

Rautalankamalli:
Perheenyhdistäminen
Suomessa asuva henkilö voi saada perheenjäsenensä Suomeen perheenyhdistämissäännösten perusteella. Suomeen haluavan perheenjäsenen on saatava oleskelulupa, joka hänelle voidaan perhesiteen perusteella myöntää. Säännökset perheenyhdistämisestä löytyvät ulkomaalaislain (utlänningslag) § 37–38 ja 115.
http://74.125.77.132/search?q=cache:TYQbp-2rfu4J:www2.te-keskus.fi/new/poh/ty%C3%B6voimaasiat/Maahanmuuttajaty%C3%B6n%2520perustietopaketti%2520uusin.doc+perheenyhdist%C3%A4minen&hl=fi&ct=clnk&cd=4&gl=fi

115 §
Oleskeluluvan myöntäminen kansainvälistä suojelua tai tilapäistä suojelua saaneen muulle omaiselle
Oleskelulupa myönnetään pakolaisen, suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneen tai tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen muulle omaiselle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai että omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta perheenkokoajasta. Jos hakijan katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä, turvallisuutta, kansanterveyttä tai Suomen kansainvälisiä suhteita, suoritetaan kokonaisharkinta 114 §:n 2 momentista ilmenevällä tavalla.

Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=ulkomaalaislaki

Kyse on siitä että edellytettäänkö kykyä elättää perheensä vai ei. Ministeri käsittääkseni väitti että edellytetään mikä ei ilmeisesti pidä paikkaansa.

[Roope]

Niin? Oleskelulupa EI OLE sama asia kuin automaattinen perheen yhdistämisoikeus.

Ei olekaan. Thors yrittää jatkuvasti sekoittaa käsitteet, vaikka tietää että ns. suojelun tarpeen takia oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden perheenyhdistäminen on se ongelma.

Turvattua toimeentuloa ei kuitenkaan edellytetä, jos kyseessä on Suomen kansalaisen, pakolaisen, suojelun tarpeen vuoksi oleskeluluvan saaneen tai tilapäistä suojelua saaneen ulkomaalaisen perheenjäsen.

Melkein kaikki alaikäisiksi ilmoittautuneet saavat tällä hetkellä oleskeluluvan ja perheenyhdistämisoikeuden. Uusi valiokunnassa viilattu laki ei vaikuta siihen (valitettavasti), mutta lisää Suomeen oleskeluluvalla jäävien täysi-ikäisten määrää.

[RP]

Viittaus jatkuvaan oleskelulupaan täytyy tulkita viittaukseksi uuden lakiedotuksen pykälään 51a

51 a §

Jatkuvan oleskeluluvan myöntäminen maasta poistamisen estymisen vuoksi

Suomessa olevalle ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos:

1) hänen maasta poistamisensa ei ole hänestä riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista; taikka

2) päätöstä maasta poistamisesta ei ole voitu panna täytäntöön hänestä riippumattoman teknisen esteen vuoksi vuoden kuluessa siitä, kun päätös on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi; oleskelulupa voidaan myöntää aikaisemminkin, jos on ilmeistä, että päätöstä ei voida panna täytäntöön.

Poliisi tai rajatarkastusviranomainen ilmoittaa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta esteestä viipymättä Maahanmuuttovirastolle ja kertoo ulkomaalaiselle mahdollisuudesta hakea oleskelulupaa.

Oleskeluluvan myöntäminen ei edellytä, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu.

Jos ulkomaalaiselle myönnetään oleskelulupa 1 momentin perusteella, hänen ulkomailla olevalle perheenjäsenelleen myönnetään oleskelulupa 47 §:n 3 momentin perusteella.

- jossa taas pykälä 47 ei ole erityinen turvapaikanhakijapykälä, vaan "tavanomainen" toimeentuloedellytysvaatimus on voimassa, mikäli tuon lakitekstin olen oikein osannut lukea.

Nykyinen ulkomaalaislaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301