2010-02-23 PT: Kaksi korkeakoulututkintoa ja sata työhakemusta

[Iloveallpeople]

Kaksi korkeakoulututkintoa ja sata työhakemusta

Virolaissyntyinen Helen Vesik työskentelee palvelupäällikkönä Sol henkilöstöpalveluissa Oulussa. Kahdesta korkeakoulututkinnosta huolimatta työllistyminen Suomessa on ollut hänelle erittäin vaikeaa.

Vesik on kansainvälisen kaupan tradenomi ja venäjän kielen maisteri.

- Hain yli sataan eri työpaikkaan, ennen kuin tärppäsi, sujuvasti suomea puhuva Vesik toteaa.
...

Henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtaja Niilo Kemppe on myös törmännyt tapauksiin, joissa korkean koulutuksen saanut maahanmuuttaja työskentelee Suomessa vaikkapa siivoojana.

- Toisaalta moni suomalainenkin on nyt samassa tilanteessa, kun oman alan töitä ei ole tarjolla, hän muistuttaa.
...

Vesik neuvoo, että maahanmuuttajan, joka haluaa työllistyä, on syytä ihan ensiksi opetella suomen kieli. Lisäksi on oltava itse aktiivinen ja otettava asioista selvää.

- Ei pidä odottaa, että kaikki tulee valmiina eteen. Kaiken ei pidäkään olla helppoa, hän pohtii.
...

Lue koko juttu: Pohjolan Työ

[MW]

Onneksi työllistyminen, ja työpaikan pitäminen on perunanenäisille rasisteille naurettavan helppoa. Suorastaan pulaa pukkaa, kuten yhä saamme kaikkialta lukea, emme tosin kokea. Hyvä täältä on ilkkua, ujeltavan työvoimapulan imusta.

[Kala]

Kun samoihin paikkoihin hakee sata muuta, joilla on tehtävään soveltuva koulutus sekä työkokemusta Suomesta, niin eihän tämä nyt mikään ihme ole. Suomessa kun on muutenkin ylitarjontaa tradenomeista.

On tosin yllättävää, ettei ketään ole kiinnostanut venäjän kielen maisteri, sillä venäjää osaaville on kysyntää Suomessa. Voi tosin olla ihan kyse siitäkin, onko sellaisiin paikkoihin yleensäkään hakenut. Toinen ongelma voi olla myös virolaisuus - venäläiset bisneskumppanit todennäköisesti eivät suhtaudu siihen positiivisesti. Ketäköhän siinä pitäisi syyttää rasismista: työnantajaa vai venäläistä asiakastayritystä?

[Synkän Maan Vaeltaja]

Kaksi korkeakoulututkintoa ei valitettavasti takaa nykypäivänä vielä mitään. Lisäksi yliopistoissa ja AMKeissa on paljon myös, hmm, ei-niin-tarpeellisia tutkintoja ja näitäkin on vieläpä liikaa.
Työllistyminen on huutavassa työvoimapulassa vaikeaa myös natiiveille, joten miksi yritykset palkkaisivat samassa tilanteessa olevan ulkomaalaisen, joka ei osaa maan kieltä?

[Simo Hankaniemi]

Aivan sama, onko korkeakoulututkintoja kaksi, vai viisi, vai sata. Tutkinnot eivät merkitse sitä, että henkilö päätyy haluamaansa paikkaan. Työn saa se, joka siihen valitaan ja muut eivät saa. Universumi ei ole yhtään mitään velkaa kenellekään.

[Koskela Suomesta]

On tosin yllättävää, ettei ketään ole kiinnostanut venäjän kielen maisteri, sillä venäjää osaaville on kysyntää Suomessa. Voi tosin olla ihan kyse siitäkin, onko sellaisiin paikkoihin yleensäkään hakenut. Toinen ongelma voi olla myös virolaisuus - venäläiset bisneskumppanit todennäköisesti eivät suhtaudu siihen positiivisesti. Ketäköhän siinä pitäisi syyttää rasismista: työnantajaa vai venäläistä asiakastayritystä?

Mitä ihan kantasuomalaisista venäjää taitavista tuttavista tiedän, niin pelkkä venäjän taito ei auta yhtään mitään, aivan kuten ai auta pelkkä englannin kielenkään taitokaan.

Pitää olla se muu ammattitaito, jota sitten hyödynnetään venäjäksi. Kun monet meidän venäjän kielen taitoisista ihmisistämme ovat kielistä kiinnostuneita kympin tyttöjä, niin ei se ura siitä urkene, jos ei ole vaikka insinöörin tai ekonomin tutkintoa "apuna".

[Vera]

Työllistyminen on huutavassa työvoimapulassa vaikeaa myös natiiveille, joten miksi yritykset palkkaisivat samassa tilanteessa olevan ulkomaalaisen, joka ei osaa maan kieltä?

Artikkelin mukaan se kyllä osaa maan kieltä.

[Vera]

On tosin yllättävää, ettei ketään ole kiinnostanut venäjän kielen maisteri, sillä venäjää osaaville on kysyntää Suomessa. Voi tosin olla ihan kyse siitäkin, onko sellaisiin paikkoihin yleensäkään hakenut. Toinen ongelma voi olla myös virolaisuus - venäläiset bisneskumppanit todennäköisesti eivät suhtaudu siihen positiivisesti. Ketäköhän siinä pitäisi syyttää rasismista: työnantajaa vai venäläistä asiakastayritystä?

Musta tuntuu että ihmisillä yleensä on taipumus yliarvioida vieraiden kielten osaajien kysyntää. On kyllä olemassa työpaikkoja, joissa tarvitaan kielten osaajia, mutta niitä on yleensä vähemmän kuin osaajia.

Kun olin aikanaan nuorena etsimässä kaikenlaisia töitä, yksikään työnantaja ei ollut kiinnostunut tyypistä, joka osasi englantia, venäjää ja ranskaa. Sen sijaan niihin hakemuksiin joissa mainostin osaavani ohjelmointikieliä tuli paljonkin vastauksia, joissa kutsuttiin haastatteluun ja sen jälkeen usein töihinkin. Käsittääkseni mun suomalaisilla kavereillakin oli ihan sama tilanne.

[Mika.H]

Kahdesta korkeakoulututkinnosta huolimatta työllistyminen Suomessa on ollut hänelle erittäin vaikeaa.

Vesik on kansainvälisen kaupan tradenomi ja venäjän kielen maisteri.

onko tradenomikin korkeakoulututkinto?!

ps. voiko vanhan merkonomitutkinnon vaihtaa nykyisin korkeakoulututkinnoksi?!

[Lunoir]

Kahdesta korkeakoulututkinnosta huolimatta työllistyminen Suomessa on ollut hänelle erittäin vaikeaa.

Vesik on kansainvälisen kaupan tradenomi ja venäjän kielen maisteri.

onko tradenomikin korkeakoulututkinto?!

ps. voiko vanhan merkonomitutkinnon vaihtaa nykyisin korkeakoulututkinnoksi?!

Tradenomin tutkinto lasketaan korkeakoulututkinnoksi, aivan kuin kaikki ammattikorkeakoulututkinnot nykyään. Merkonomi sen sijaan on toisen asteen tutkinto (amis).

Aiheeseen liittyen, lainaus wikipedian tradenomi-artikkelista...

Tradenomiliiton (TRAL) mukaan tradenomeja koulutetaan liikaa, sillä huomattava määrä valmistuneista sijoittuu koulutusta vastaamattomiin tehtäviin tai ei työllisty lainkaan. Vuonna 2004 tradenomit olivat toiseksi suurin ryhmä AKAVAn työttömyystilastoissa.

[Lemmy]

ps. voiko vanhan merkonomitutkinnon vaihtaa nykyisin korkeakoulututkinnoksi?!

Ei suoraan, mutta niillä on muuntokoulutuslinjoja... muistaakseni sai 20ov ja pakollisen kirjanpidon "anteeks". Jää siinä pari vuotta lukemista, mutta sen voi suorittaa iltakoulussa.

[RP]

onko tradenomikin korkeakoulututkinto?!

ps. voiko vanhan merkonomitutkinnon vaihtaa nykyisin korkeakoulututkinnoksi?!

Tradenomin tutkinto lasketaan korkeakoulututkinnoksi, aivan kuin kaikki ammattikorkeakoulututkinnot nykyään. Merkonomi sen sijaan on toisen asteen tutkinto (amis).

Aiheeseen liittyen, lainaus wikipedian tradenomi-artikkelista...

Tradenomiliiton (TRAL) mukaan tradenomeja koulutetaan liikaa, sillä huomattava määrä valmistuneista sijoittuu koulutusta vastaamattomiin tehtäviin tai ei työllisty lainkaan. Vuonna 2004 tradenomit olivat toiseksi suurin ryhmä AKAVAn työttömyystilastoissa.

Olennaisempi kysymys kai olisi ollutkin onko nykyisten tradenomien opiskelijamateriaali, opinnot ja valmistuneiden osaamisen taso jotenkin parempi  kuin vanhoilla yo-merkonomeilla?

[Oho]

onko tradenomikin korkeakoulututkinto?!

Kait se vastaa maailmalla yleistä nelivuotista tutkintoa (ainakin muodollisesti).
Suomessahan perinteisesti on korkeakkoulusta valmistuttu ylemmällä tutkinnolla, joka esim jenkeissä on alempi jatkotutkinto. Eiks Suomessa ole yliopistoihin tulleet alemmat tutkinnot helpottamaan vertailuja ja mahdolistamaan siirtyminen toiseen kouluun tai ulkomaille syventäviä varten.

Noi AMK tuutkinnot taitavat vaan olla niinkuin tutkintoja, koska suorittamisen jälkeen ei kaiketi voi siirtyä perinteisiin yliopistoihin opinnäytettä vääntämään vaan ylempikin pitää tehdä AMK mallissa.

Sinänsä lievää paranoiaa tässä on ilmassa, toimittaja ehkä löi hiukan rumpua mutta etenkin haastateltujen kohdalla oli ote aika neutraali ja jalat maassa. Toisaalta ketä helvettiä ne tutkinnot kiinnostaa ellei hakija tule suoraan koulun penkiltä tai hae lisensoitua duunia kuten lekurin hommaa (eikä ne ole oikeine kiinostaneet sielläkään), työhistoria jyrää pahvit menne tullen heti kun historiaa on hiukankin kertynyt.

[Hessu]

Juttu on osa sdp:n poliittista manifestia. Demarit eivät luovu "maahanmuuttajia tarvitaan ja työvoimapula tulee" - agendastaan. Pääkallopaikalta on käynyt käsky, että demarilehdet kertovat koskettavia tarinoita pätevistä maahanmuuttajista eli propagandakoneisto on käynnistetty toden teolla.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö töitä pitäisi löytyä, mutta näitä kertomuksia tulette näkemään demaritoimittajien taholta vielä useasti tänä keväänä.

Tätä asiaa en kuullut hevosmiesten tietotoimistosta vaan erittäin luotettavista lähteistä. Ideologinen juttu, tämäkin. Kuten se vihreiden kasviscase.

PT on sdp:n lehti. 

Mielestäni suomalaista tulee pääsääntöisesti suosia, jos kyseessä on kaksi saman tasoista työntekijää. Varsinkin nyt, kun työtä on tarjolla yhä vähemmän.
Niitä, joiden työllä maata on rakennettu vuosikymmeniä, tulee aina suosia  "tasatilanteessa".

[N]

Tradenomeista sen verran, että ylikoulutusta tällä saralla on kyllä runsaasti, mutta ei ole mitenkään järkevää verrata merkonomia ja tradenomia keskenään. Tradenomin tutkinto ku on tarkoitettu jatkotutkinnoksi merkonomeillekkin. Sitä en tiedä, miten vanhat merkonomien tutkinnot ovat verrattavissa nykyisiin tradenomeihin, mutta mikäli tuota merkonomien koulutusta ei ole rukattu huomattavasti vähemmän vaativaan suuntaan, niin ero on tosiaankin merkittävä. Yliopistokoulutukset ovat sitten vielä asia erikseen, en ala niitä tässä ruotimaan.

Noin muuten on harmillista, että koulutettu ja sopeutunut maahanmuuttajanainen jää ilman töitä, mutta kuten sanottua ei se työllistyminen muutenkaan ole mikään varmuus Suomessa kenellekkään (paitsi tieten sopivaan hyväveli kerhoihin päässeille ihmisille). Pitkä työkokemus ja vahva osaaminen ovat niitä parhaita valtteja, mutta eivät takaa vielä mitään mikäli haastattelutilanteissa ei onnistu vakuuttamaan haastattelijaa. Syitä on monia, yhtenä toki voi olla ennakkoluulot kaikkia maahanmuuttajia kohtaan, mutta en sitä kuitenkaan mitenkään merkittäväksi syyksi nostaisi kun ottaa muut seikat myös huomioon.

Mielestäni suomalaista tulee pääsääntöisesti suosia, jos kyseessä on kaksi saman tasoista työntekijää. Varsinkin nyt, kun työtä on tarjolla yhä vähemmän.
Niitä, joiden työllä maata on rakennettu vuosikymmeniä, tulee aina suosia  "tasatilanteessa".

Minun mielestä taas tulisi suosia sitä, kumpi vain vaikuttaa paremmalta, oli se sitten syntyperäinen suomalainen tai maahanmuuttaja, siis mikäli noin muuten ovat tasavertaisia. Henkilökohtaiset mieltymyksethän tuossa tilanteessa sitten vaikuttavat, joten jos siltä tuntuu niin suosikoot sitten suomalaista se joka päättää. Mutta yleensäottaen tosiaankin työllistyvät maahanmuuttajat eivät ole haitaksi Suomelle, ei vaikka joku syntyperäinen jäisi mahdollisesti toiseksi tässä hakuprosessissa. Tietenkin sen toiseksi jääneen yksilön kannalta tilanne ei ole mitenkään mahtava, mutta yhteiskunnan kannalta tällä ei ole merkitystä.

[Lodi]

Kaksi korkeakoulututkintoa saattaa myös kertoa tietynlaisesta jumittumisesta.
Ehkä. 

[Juki]

Kaksi korkeakoulututkintoa saattaa myös kertoa tietynlaisesta jumittumisesta.
Ehkä. 

Miten se jumittumisesta voi kertoa; päinvastoin kertoo oppimishalusta ja eteenpäin menemisestä. Eikö tämä ole ihan arkijärjen mukainen ajatus?

[sydäri]

Sollin palveluksessa palvelupäällikkö saattaa välistä joutua tuuraamaan esim. kerrossiivoojaa. Siksi näihin töihin otetaan mieluusti joku muu kuin suomalainen.
(Näin minulle ainakin on kerrottu.)

Mielestäni suomalaista tulee pääsääntöisesti suosia, jos kyseessä on kaksi saman tasoista työntekijää. Varsinkin nyt, kun työtä on tarjolla yhä vähemmän.
Niitä, joiden työllä maata on rakennettu vuosikymmeniä, tulee aina suosia  "tasatilanteessa".

Minun mielestä taas tulisi suosia sitä, kumpi vain vaikuttaa paremmalta, oli se sitten syntyperäinen suomalainen tai maahanmuuttaja, siis mikäli noin muuten ovat tasavertaisia. Henkilökohtaiset mieltymyksethän tuossa tilanteessa sitten vaikuttavat, joten jos siltä tuntuu niin suosikoot sitten suomalaista se joka päättää. Mutta yleensäottaen tosiaankin työllistyvät maahanmuuttajat eivät ole haitaksi Suomelle, ei vaikka joku syntyperäinen jäisi mahdollisesti toiseksi tässä hakuprosessissa. Tietenkin sen toiseksi jääneen yksilön kannalta tilanne ei ole mitenkään mahtava, mutta yhteiskunnan kannalta tällä ei ole merkitystä.

Samaa mieltä. Kunhan se työtön maahanmuuttaja löydetään valmiiksi suomesta, eikä sitä haeta lautalla etelänaapurista.

[Tommi Korhonen]

Toisaalta tuo Vesik työskentelee palvelupäällikkönä, eli ON työllistynyt. Hyvä mamu, opetellut kieltä ja haluaa olla aktiivinen ja työtätekevä eikä muutenkaan aiheuta (kai) harmia.

[Uuno]

OT: Tämä Helen Vesik lienee entinen lentopalloilija. Pelasi useissa suomalaisissa seuroissa, joista muistan ainoastaan Joensuun Prihat. Oli joukkueen ylivoimainen ykköstykki silloin. Oli naimisissa suomalaisen miehen kanssa, joten nimi oli silloin Helen Suvanto.

[Nikopol]

Kas kun kukaan ei puuttunut tuohon "ei valmiina ja helposti"-kohtaan. Aika piilorasistisesti tokaistu. Sehän syyllistää kansanryhmiä joiden työllistyminen on haasteellista, eksoottisesta kielipääomasta huolimatta.

[Hamsteri]

Kansainvälisen kaupan tutkinnon suorittaneilla, jota itsekin opiskelen on, työttömyysaste 3% luokkaa. Selvä rakenteellinen rasismi tämän virolaisneidin kohdalla siis kyseessä! 

[Julmuri]

työhistoria jyrää pahvit menne tullen heti kun historiaa on hiukankin kertynyt.

Juuri näin. Itselläkin on kaksi tutkintoa enkä ole niitä koskevaa alaa päivääkään tehnyt töitä. Kun ei noin vuodessa aikoinaan löytynyt menin alalle, jossa olin tehnyt kesätöitä ja siitä sitten pikkuhiljaa olen sillä alalla mennyt eteenpäin.

Ilmeisesti minua vasenkätisenä syrjittiin hakiessani "alani" töitä kouluista valmistumisen jälkeen. Nykyään jos haen töitä, haen niitä siis ihan eri alalta kuin mihin aikoinaan valmistuin, hyvä kun viitsii opiskelupaperit muodon vuoksi laittaa mukaan hakemukseen.

Ei töitä koulussa opi tekemään, oli tutkinto mikä hyvänsä.

[ibn ghul]

Ei töitä koulussa opi tekemään, oli tutkinto mikä hyvänsä.

Ehkä ei, mutta ei niitä kyllä opi töissäkään jos töihin ei oteta vaan vaaditaan sitä kokemusta jo ennestään, mitä mistään ei voi taikoa jos töihin ei oteta, jne...

[Lodi]

Kaksi korkeakoulututkintoa saattaa myös kertoa tietynlaisesta jumittumisesta.
Ehkä. 

Miten se jumittumisesta voi kertoa; päinvastoin kertoo oppimishalusta ja eteenpäin menemisestä. Eikö tämä ole ihan arkijärjen mukainen ajatus?

Olen työn ottaessa joskun törmännyt ihmisiin, jotka opiskelevat ja opiskelevat. Työnantaja kuitenkin arvostaa haettavaan tehtävään sopivaa tutkintoa JA sitten työkokemusta. Lisäksi aina tiettyyn tehtävään tarvitaan tietyt muut ominaisuudet omaava henkilö. Pelkkä tutkinto ei yleensä riitä koskaan.
Jos henkilö sen sijaan opiskelee työn ohessa, on se osoitus halusta kehittää itseään.

[Lodi]

Kansainvälisen kaupan tutkinnon suorittaneilla, jota itsekin opiskelen on, työttömyysaste 3% luokkaa. Selvä rakenteellinen rasismi tämän virolaisneidin kohdalla siis kyseessä! 

Ennenkuin mitään arvioita tehdään, pitäisi tietää, millaisia tehtäviä kyseinen henkilö on hakenut.
Sujuvaa suomenkieltä ja venäjää puhuvakahden tutkinnon "kansainvälinen" ihminen on niin houkuteleva työnantajalle, kuin vai voi olla. Lisäksi virolaisella ei ole mitään yleensä mitään uskontoon tai politiikkaan liittyviä rajoitteita tehdä esimerkiksi kansainväliseen kauppaan liittyvää työtä. 

Hieman haiskahtaa koko juttu ... 

[Viinankylväjä]

Tradenomien työllistyminen koulutusta vastaaviin töihin on käsittääkseni aika heikkoa. Tavalliset myyntitehtävät ovat merkonomeja "varten", ja vaativammat menevät mieluiten yliopistossa kaupallisia aineita lukeneille.

[Hessu]

Nimimerkit N ja sydäri. Lukekaa Homman etusivulta Hankamäen kirjoitus. Huolella. Minua suoraan sanoen hieman masensi kun luin vastauksenne eilen tästä ketjusta. En yksinkertaisesti saanut aikaiseksi vastausta koska alkoi ns. ketuttaa tietynlainen lyhytnäköisyys vastauksissanne. Kaikella ystävyydellä.

En kommentissani suhtautunut negatiivisesti maahanmuuttajan ottamiseen, mutta "tasatilanteessa" asian pitäisi olla aivan selvä sekä kansantaloudellisesti että kansallisesti ajateltuna.
Laitan loppuun kommenttinne,jotta ymmärrätte mitä tarkoitan.Kyse oli siis siitä kumpaa suosit "tasatilanteessa", kotimaista vai maahanmuuttajaa.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa myös kuntien ja valtion virallinen linja eli ns. positiivinen syrjintä maahanmuuttajan hyväksi. En voi henkilökohtaisesti tukea sellaista politiikkaa.

Minun mielestä taas tulisi suosia sitä, kumpi vain vaikuttaa paremmalta, oli se sitten syntyperäinen suomalainen tai maahanmuuttaja, siis mikäli noin muuten ovat tasavertaisia. Henkilökohtaiset mieltymyksethän tuossa tilanteessa sitten vaikuttavat, joten jos siltä tuntuu niin suosikoot sitten suomalaista se joka päättää. Mutta yleensäottaen tosiaankin työllistyvät maahanmuuttajat eivät ole haitaksi Suomelle, ei vaikka joku syntyperäinen jäisi mahdollisesti toiseksi tässä hakuprosessissa. Tietenkin sen toiseksi jääneen yksilön kannalta tilanne ei ole mitenkään mahtava, mutta yhteiskunnan kannalta tällä ei ole merkitystä.

Samaa mieltä. Kunhan se työtön maahanmuuttaja löydetään valmiiksi suomesta, eikä sitä haeta lautalla etelänaapurista.

[N]

Nimimerkit N ja sydäri. Lukekaa Homman etusivulta Hankamäen kirjoitus. Huolella. Minua suoraan sanoen hieman masensi kun luin vastauksenne eilen tästä ketjusta. En yksinkertaisesti saanut aikaiseksi vastausta koska alkoi ns. ketuttaa tietynlainen lyhytnäköisyys vastauksissanne. Kaikella ystävyydellä.

En kommentissani suhtautunut negatiivisesti maahanmuuttajan ottamiseen, mutta "tasatilanteessa" asian pitäisi olla aivan selvä sekä kansantaloudellisesti että kansallisesti ajateltuna.
Laitan loppuun kommenttinne,jotta ymmärrätte mitä tarkoitan.Kyse oli siis siitä kumpaa suosit "tasatilanteessa", kotimaista vai maahanmuuttajaa.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa myös kuntien ja valtion virallinen linja eli ns. positiivinen syrjintä maahanmuuttajan hyväksi. En voi henkilökohtaisesti tukea sellaista politiikkaa.

Soisin kyllä että selventäisit ihan oikeasti sen mitä ajoit takaa, nimittäin muuten jää liialti varaa tulkinnoille ja epäselvyyksille ja voimme väitellä asiasta pitkäänkin, ennen kuin huomaamme keskustelevamme eri asioista.

Oli miten oli, valinta on mielestäni tasatilanteissa valitsijan henkilökohtaisen mielipiteen varassa, oli se sitten maahanmuuttajalle positiivinen tai kielteinen, sillä ei ole lopulta väliä.

[nimetönkeskustelija]

Tässähän ei käy ilmi, että minkätasoisia työpaikkoja hakija on yrittänyt. Mutta tosiaan kieltenmaisterit ei ole kovin suosittuja esimerkiksi yrityksissä. Osaaminen rajottuu kieleen ja asenne on usein hieman pystynokkainen tyyliin "minähän olen maisteri enkä keittele pomolle kahvia". Tietysti nämä on vain stereotypioita, eikä koske kaikkia. Tradenomi nyt saa hieman paremmin töitä, mutta eräskin tuttava (tradenomi ja VHN) haki tässä lama-aikana paikkaa, johon oli luokkaa sata hakijaa. Eipä ole mikään ihme, jos ei kutsua tule. Varsinkaan jos ei ole työkokemusta juuri siltä alalta.