News:

Mikäli foorumi ei jostain syystä vastaa, paras paikka löytää ajantasaista tietoa on Facebookin Hommasivu,
https://www.facebook.com/Hommaforum/
Sivun lukeminen on mahdollista myös ilman FB-tiliä.

Main Menu

Hiilijalanjäljen laskemisen vaikeudesta

Started by Roope Luhtala, 24.02.2010, 12:51:58

Previous topic - Next topic

Roope Luhtala

Koska hiilijalanjäljellä perustellaan nykyään yhä enemmän poliittisia päätöksiä, ajattelin tehdä sille oma ketjun. Kommentit tervetulleita.

Mielestäni ostopäätöksen hiilijalanjälkeä ei voi käytännössä laskea. Ostetun hyödykkeen hinta on sen paras ekologisuusindikaattori.

Aina kun ostat jotain, käynnistyy kulutusketju jonka suuruuden voi arvioida säästämisasteen avulla. Kulutusketju tarkoittaa ostopäätösten sarjaa jonka ensimmäinen ostopäätös aiheuttaa. Eli kun ostat vaikkapa kaupasta eurolla porkkanan, maksaa kauppias rahalla palkkoja, mainoskuluja, vuokraa, polttoainetta jne. ja säästää osan. Työntekijät, mainostoimisto, vuokranantaja ja huoltoasema taas käyttävät saamansa rahat edelleen ja säästävät osan.

Suomalaisten säästämisasteen historiallinen keskiarvo on 3% (Lähde: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k408.pdf ), ja tämä tarkoittaa että 1 euron lisäkulutus aiheuttaa 1/0,03 = n. 33 euron suuruisen kulutusketjun (kun joka porras siis kuluttaa 97% rahoistaan edelleen). Eli käyttämäsi lisäeuro tullaan käyttämään moneen kertaan uudestaan eri hyödykkeisiin, ja et voi itse lainkaan vaikuttaa ketjussa myöhemmin syntyviin kulutusvalintoihin. Osa rahoista päätyy tietenkin ulkomaille, laskelmassa oletetaan että säästämisaste ulkomailla ei poikkea suomalaisesta.

Mikäli et olisi käyttänyt lisäeuroa, vaan olisit säästänyt sen, ei koko kulutusketjua olisi päässyt syntymään.

Koska selkeästi suurin osa (32/33) kulutusketjusta on ensimmäisen portaan jälkeisiä kulutusvalintoja, ja koska kulutusketjut jakautuvat nopeasti, ei ostopäätöksen hiilijalanjäljen laskeminen ole mielestäni käytännössä mahdollista.

Jos ympäristöverotusta kehitettäisiin siten että ympäristölle aiheutetusta haitasta saisi aina sitä vastaavan taloudellisen sanktion, tarkoittaisi tämä sitä että hyödykkeen hinta olisi erittäin hyvä ostopäätöksen ekologisuusindikaattori, sillä tällöin ympäristövaikutukset näkyisivät lisämaksuina tuotteen hinnassa.

Edit: Mainittu säästämisaste on kuluttajien keskimääräinen säästämisaste. Mikäli halutaan tarkempi arvo ostopäätöksen kulutusketjulle, tulisi käyttää kaikkien taloudellisten toimijoiden säästämisastetta, sekä ottaa huomioon rahan arvon alentuminen mikäli kulutusketjun ajallinen kesto on pitkä.