2010-02-23 Arto Satosen (kok) hommatenttiketju

[Matias Turkkila]

Kello mennä porhalsi jo hieman yli kahdeksan, joten tämä tentti on tullut päätökseensä. Suurta isommat kiitokset Artolle osallistumisesta sekä perusteellisesta kommentoinnista. On aina yhtä ilahduttavaa nähdä, että maahanmuuttopolitiikan tekijät voivat aivan mainiosti keskustella samaisen politiikan kokijoiden kanssa. Juuri näin kuuluukin olla.

Samaten kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille. Rohkenen ennustaa, että uusia tilaisuuksia on luvassa ennen pitkää.

--

Tämänpäiväisen keskustelun jälkilöylyjä voi käydä tässä ketjussa.

[Homma Admin]

Kooste hommatentistä. Lähetetty medialle ja julkaisuvapaa heti.


Satonen Hommaforumilla: Turvapaikkapolitiikan kuntoon laittaminen on nyt tärkeintä

Tiistaina Kokoomuksen eduskuntaryhmän maahanmuuttotyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen oli haastateltavana Homma-keskustelupalstalla. Keskustelun aiheita olivat mm. pakolaiskiintiö, Suomen turvapaikkapolitiikka, vireillä oleva uusi kansalaisuuslaki, työperäinen maahanmuutto ja maahanmuuttajien kotoutuminen.

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on Kokoomuksen Wille Rydmanin ansiosta ollut alkuviikon puheenaihe. Suomi ei ole sopimuksin sitoutunut jatkuvaan vastaanottoon tai tiettyyn kiintiöön, vaan määrä päätetään joka vuodelle erikseen. Useimmissa muissa EU-maissa ole pakolaiskiintiötä. Tällä hetkellä pakolaisten kuntasijoitusjärjestelmä on menossa täysin tukkoon ja vuoden lopulla kuntapaikkaa vailla on tuhansia pakolaisia. Uusia kuntapaikkoja saadaan ehkä 2 000, kun todellinen tarve luultavasti ylittää 4 000 paikkaa. Monet oleskeluluvan saaneet jäävät vastaanottokeskuksiin tai siirtyvät oma-aloitteisesti suuriin kaupunkeihin ilman kotouttamissuunnitelmaa. Satonen ei kuitenkaan poistaisi pakolaiskiintiötä.

- "Kiintiöpakolaisten kotouttaminen on hallinnassa, koska määrä on tiedossa ja he ovat oikeasti avun tarpeessa", toteaa Satonen. "Kokoomus on pitänyt kiinni siitä, että kiintiöpakolaisten määrää ei ole nostettu, vaikka sitä on vaatinut mm. eduskunnan ulkoasiainvaliokunta. Todellisen ongelman muodostaa turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ja meidän on muutettava lakeja siten, että Suomen vetotekijät poistetaan."

Konkreettisina keinoina hallitsemattoman turvapaikanhakijamäärien kasvun taittamiseen Satonen mainitsee ikätestit, toimeentulotuen alentamisen ja poistamisen EU-maiden kansalaisilta, perheenyhdistämisoikeuden rajoittamisen vain ydinperheeseen ja tiukemmat rangaistukset väärien tietojen antamisesta.

Satosen mielestä Astrid Thors on reagoinut oikeaan suuntaan, mutta liian hitaasti.

- "Minusta on tarpeen saada seuraavaan hallitukseen maahanmuuttoministeri niistä puolueista, jotka suhtautuvat vähemmän idealistisesti maahanmuuttokysymyksiin, eli esimerkiksi Kokoomuksesta", täsmentää Satonen.

Maahanmuuton kustannukset selvitettävä

Maanantaina 8.2.2010 esitetty Yle MOT: Maahanmuuton hinta antoi selkeän kuvan siitä, että humanitaarisen maahanmuuton todelliset kustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin Astrid Thorsin esittämät 100-200 miljoonaa euroa. Satosen mukaan maahanmuuttoon liittyvät kustannukset tulee selvittää nykyistä tarkemmin. Olennaisempana hän pitää kuitenkin sitä, että saadaan turvapaikanhakijamäärät palautettua ainakin kahden vuoden takaiselle tasolle ja nopeutettua lupapäätöksiä, koska ne säästävät kustannuksia merkittävästi.

- "On pystyttävä nykyistä tehokkaammin erottelemaan turvapaikkaan oikeutetut ja muut hakijat, jotta ei luoda business-mahdollisuuksia ihmisiä välittäville", sanoo Satonen. "On kuitenkin muistettava, että joukossa on myös ihmiskaupan uhreja ja heitä on autettava."

Kanadan malli ei ratkaise turvapaikkapolitiikan ongelmia

Heikkenevän huoltosuhteen takia Satonen pitää selvänä, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta kukaan ei osaa sanoa tarkalleen kuinka paljon. Satosen mukaan työperäinen maahanmuutto oikein toteutettuna esimerkiksi Kanadan mallilla on järkevä asia. Kanadan mallissa pisteitä saavat ne, joilla on todelliset edellytykset työllistyä ja kotoutua Kanadaan, eli valmis kielitaito (englanti tai ranska) ja valmis ammattitaito sellaiselle alalle, jonka työvoimaa Kanadassa tarvitaan.

Satosen mukaan kaksi asiaa on kuitenkin erotettava toisistaan. Kanadan mallissa kyse on työperäisestä maahanmuutosta ja Kokoomus kannattaa tällaisen mallin käyttöönottoa tilanteessa, jossa Suomeen tarvitaan lisää työntekijöitä. Kanadan mallin käyttöönotto ei kuitenkaan poista turvapaikkapolitiikan ongelmia, koska siinä on kyse aivan eri asiasta. Turvapaikkapolitiikassa on kyettävä nykyistä tehokkaammin jaottelemaan turvapaikkaan oikeutetut (vainon kohteeksi joutuneet) ja palautettavat. Kanadan malli ei siis ole mikään vaihtoehto turvapaikkapolitiikan kuntoon laittamiselle, joka on nyt aikajärjestyksessä ensimmäinen asia.

Työperäisiä maahanmuuttajia Satonen lähtisi houkuttelemaan niistä maista, joiden kansalaiset ovat sopeutuneet hyvin Suomen työmarkkinoille, kuten Intia, Kiina ja Baltian maat.

- "Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva väki on turvapaikanhakijoita eikä heillä ole mitään tekemistä työperäisen maahanmuuton kanssa", tarkentaa Satonen.

Satonen ei kannata "positiivista syrjintää" työelämässä, paitsi toisen kotimaisen kielen hallinnan edellyttämisen osalta. Satonen pitää tärkeänä, että Suomeen esimerkiksi islamilaisista kulttuureista tulleille naisille on luotava polkuja työelämään, jotta myös heidän lapsensa integroituvat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Integrointia, ei erivapauksia

Kulttuurien törmäysten suhteen Kokoomuksen linja on se, että maahantulijoilla on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan ja kulttuuriaan, mutta se ei oikeuta missään tilanteessa rikkomaan Suomen lakia. Ei myöskään ole perusteita sallia mitään erivapauksia esimerkiksi kouluissa, vaan integroida maahanmuuttajat tehokkaasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi Satonen haluaisi tukea niitä maahanmuuttajanuoria kouluissa, jotka haluavat integroitua omia vanhempiaan nopeammin.

Uuden kansalaisuuslain osalta Kokoomus kannattaa sitä, että nykyistä kansalaisuuteen vaadittua oleskeluaikaa lyhennetään ja esimerkiksi helpotetaan Suomessa opiskelleiden ja tänne työhön jäävien mahdollisuutta saada kansalaisuus.

Vakaviin rikoksiin syyllistyneet pitää Satosen mukaan tietenkin lähtökohtaisesti karkoittaa, mutta sotaa käyvään maahan karkoittaminen ei ole yksinkertainen asia. Monissa maissa on kuitenkin mahdollista karkottaa sellaiseen osaan maata, joka ei käy sotaa ja sitä mahdollisuutta pitäisi Satosen mukaan hyödyntää, kuten Ruotsi tekee.