Kirkkopalvelut: Yhdessä - kohti monikulttuurista seurakuntaa (verkkopalvelu)

[Iloveallpeople]

http://www.kirkkopalvelut.fi/yhdessa/

Yhdessä - kohti monikulttuurista seurakuntaa

16.2.2010 | Sanna-Maaria Tornivaara

Kirkkopalvelut avasi tänään uuden Yhdessä-verkkopalvelun, joka tarjoaa tietoa monikulttuurisuudesta ja virikkeitä sen huomioimiseen seurakunnan toiminnassa. Sivusto sijaitsee osoitteessa www.kirkkopalvelut.fi/yhdessa.

Palvelu on suunnattu seurakuntien työntekijöille, miksei myös luottamushenkilöille ja muille toiminnan kehittämisestä kiinnostuneille. Sivustolle on koottu maahanmuuttajien ja työntekijöiden kokemuksia ja tietoa monikulttuurisuudesta. Kävijät voivat myös testata tietonsa maahanmuuttajista ja työelämästä.

Sivuston Yhdessä työhön -osiosta seurakunnat saavat yksityiskohtaiset ohjeet siihen, kuinka työharjoittelupaikkoja luodaan ja miten maahanmuuttajat otetaan huomioon seurakunnan rekrytoinnissa.

Kaikki seurakunnat haastetaan mukaan työllistämistalkoisiin. Vaikka mahdollisuutta työpaikan tarjoamiseen ei olisi, seurakunta voi monella tavalla vaikuttaa paikalliseen asenneilmastoon ja auttaa maahanmuuttajia työnhaussa.

Monikulttuurinen perhe -osio tarjoaa seurakunnille käytännönläheisiä ideoita seurakunnan toimintaan monikulttuurisessa ympäristössä. Pääkaupunkiseudulla jo joka kymmenes avioliitto on monikulttuurinen. Ennusteen mukaan vuonna 2030 joka viides espoolainen on vieraskielinen. Muissa kaupungeissa suuntaus on sama.

– Tulijoista yli puolet on taustaltaan kristittyjä, kouluttaja Marjaana Kanerva Kirkkopalveluista muistuttaa.

Palaute sivustosta ja kehittämisideat ovat tervetulleita!

Kotimaa24


Esimerkkejä sivujen sisällöstä:

Positiivinen erityiskohtelu

Yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen ei vielä tarkoita todellisen yhdenvertaisuuden toteutumista työelämässä. Heikossa asemassa olevat tarvitsevat asemansa turvaamiseksi myös erityisiä toimia.

Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa heikossa asemassa olevien, kuten maahanmuuttajien, suosimista esimerkiksi työnhaussa.

Yhdenvertaisuuslain mukaan positiivinen erityiskohtelu on sallittua, mikäli sillä edistetään tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista ja etu ei ole kohtuuton.


Millaiset ovat seurakunnan kasvot?

Esimerkiksi Helsingin kaupunki toteuttaa työhönotossaan positiivista erityiskohtelua niin, että se tietoisesti suosii aliedustettuna olevia etnisiä ryhmiä työpaikkojen täytössä. Tällainen toiminta on mahdollista myös seurakunnalle. Siitä on kuitenkin syytä keskustella avoimesti etukäteen ja tiedottaa työpaikkailmoituksessa.

Erityisesti on puhuttu positiivisen erityiskohtelun toteuttamisesta "kohtaamisammateissa" kuten asiakaspalvelutyössä, opettajan tai poliisin tehtävissä. Maahanmuuttajataustainen suntio tai pastori antaa seurakunnalle monimuotoisemmat kasvot ja todistaa työllään yhteiskuntamme moninaisuudesta.

Positiivinen erityiskohtelu

Aikakäsitys

Yksi eniten ennakkoluuloja ja myös käytännön ristiriitatilanteita työpaikoilla aiheuttava kulttuurinen ero liittyy erilaisiin aikakäsityksiin. Tyypillisesti erotetaan toisistaan lineaarinen, yksiaikainen kulttuuri ja syklinen, moniaikainen kulttuuri.

Länsimaissa aika on hyödyke, jota voi mitata, säästää tai tuhlata. Aikakäsitys on lineaarinen: aika on yksisuuntainen jana, joka kulkee eteenpäin ja kuluu loppuun. Yleensä tehdään yhtä asiaa kerrallaan. Kun yksi puhuu, muut kuuntelevat. Palvelutilanteessa odotetaan omaa vuoroa ja asiakaspalvelija keskittyy yhteen asiakkaaseen kerrallaan.

Moniaikaiseen kulttuuriin tottunut voi pitää tätä kylmänä tai epäystävällisenä. Syklisen aikakäsityksen mukaan aika on loputon virta. Kulttuuri on moniaikaista: käynnissä voi olla yhtä aikaa monta vuorovaikutustilannetta. Kuuntelijan ja puhujan roolit vaihtuvat nopeasti, ja yhteen ääneen puhuminen on tavallista. Vuoroilla ja määräajoilla ei ole väliä. Moniaikainen aikakäsitys on tyypillistä Afrikassa,  Aasiassa, eteläisessä Euroopassa sekä Latinalaisessa Amerikassa.

Kulttuurien peruseroja

Monikulttuuriset perheet yleistyvät

Perheissä yhä enemmän monikulttuurisuutta

Suomessa elää tällä hetkellä noin 55 000 kaksikulttuurista paria. Määrä kasvaa vuosittain noin 3000 parilla. Pääkaupunkiseudulla jo joka kymmenes avioliitto on monikulttuurinen. Tällä hetkellä yleisimmin toinen puolisoista on syntyperältään venäläinen, ruotsalainen tai virolainen. Kaksikulttuurisissa perheissä elää noin 160 000 lasta. (Väestöliitto)


Perhetyö luo yhteyttä

Pikkulapsivaihe on monelle perheelle juuri se ajanjako, jolloin yhteys seurakuntaan syntyy luontevasti. Monikulttuurisuustyö ei tee tässä poikkeusta. Monen seurakunnan kokemus on, että esimerkiksi monikulttuuriset leirit täyttyvät vuosi toisensa jälkeen.

Monikulttuurinen perhetyö luo yhteyttä eritaustaisten seurakuntalaisten välille. Maahan muuttaneet saavat seurakunnan kautta tietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja lapsiperheille suunnatuista palveluista esimerkiksi perhekerhojen vierailijoiden välityksellä.

Monikulttuuriset perheet

[Roope]

Testaa tietosi maahanmuuttajista ja työelämästä

http://www.kirkkopalvelut.fi/yhdessa/testaa-tietosi-maahanmuuttajista-ja-tyoelamasta

5. Seurakunta voi rekrytoinnissaan toteuttaa niin sanottua positiivista erityiskohtelua. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että

- Työpaikka annetaan vähemmän pätevälle maahanmuuttajataustaiselle hakijalle, jotta työyhteisöstä tulisi monikulttuurisempi - OIKEIN
- Maahanmuuttajalle maksetaan enemmän palkkaa, koska hänellä on suurempi perhe
- Maahanmuuttajataustaisen henkilön ei tarvitse osallistua työkokouksiin heikon kielitaitonsa vuoksi.

Ohhoh. Yhdenvertaisuuslaissa työyhteisön monikulttuurisuuden lisäämistä ei mainita syrjintään oikeuttavana perusteena. Muistaakseni yhdenvertaisuuslaki ei myöskään salli vähemmän pätevän suosimista.

10. Maahanmuuttajan kanssa keskustellessa on tärkeää
- Osata hyvin englantia
- Tuntea suomen kielioppi
- Ottaa katsekontakti ja käyttää elekieltä - OIKEIN

Ohhoh. Mitähän tutut maahanmuuttajat sanoisivat tuosta?

[Roope]

Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa heikossa asemassa olevien, kuten maahanmuuttajien, suosimista esimerkiksi työnhaussa.

Yhdenvertaisuuslain mukaan positiivinen erityiskohtelu on sallittua, mikäli sillä edistetään tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista ja etu ei ole kohtuuton.
[...]
Esimerkiksi Helsingin kaupunki toteuttaa työhönotossaan positiivista erityiskohtelua niin, että se tietoisesti suosii aliedustettuna olevia etnisiä ryhmiä työpaikkojen täytössä. Tällainen toiminta on mahdollista myös seurakunnalle. Siitä on kuitenkin syytä keskustella avoimesti etukäteen ja tiedottaa työpaikkailmoituksessa.

Kirkolla tuntuu olevan hieman hurlumhei-meininki, mitä tulee lakien noudattamiseen.

Työpaikan varaaminen tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvalle ei ole sallittua, jos työtehtävä ei sitä vaadi. Ei edes positiivisen erityiskohtelun nimissä. Tästä on ennakkopäätöksiä.

Esimerkiksi ilmoitus jossa haetaan siivoojiksi "mielellään maahanmuuttajataustaisia hakijoita" olisi syrjintälain vastainen. Sen sijaan voi vapaasti hakea esimerkiksi tiettyä kieltä osaavia hakijoita, jos se on täytettävän tehtävän kannalta oleellinen taito.

Etnisen taustan tai sukupuolen perusteella ei ketään saa asettaa automaattisesti etusijalle, vaikka hakija olisi muuten pätevä. Positiivista syrjintää yritetään selvästi hivuttaa laajemmaksi, kuin mitä olemassaoleva laki oikeasti sallii.

[Pliers]

Testaa tietosi maahanmuuttajista ja työelämästä

http://www.kirkkopalvelut.fi/yhdessa/testaa-tietosi-maahanmuuttajista-ja-tyoelamasta

5. Seurakunta voi rekrytoinnissaan toteuttaa niin sanottua positiivista erityiskohtelua. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että

- Työpaikka annetaan vähemmän pätevälle maahanmuuttajataustaiselle hakijalle, jotta työyhteisöstä tulisi monikulttuurisempi - OIKEIN
- Maahanmuuttajalle maksetaan enemmän palkkaa, koska hänellä on suurempi perhe
- Maahanmuuttajataustaisen henkilön ei tarvitse osallistua työkokouksiin heikon kielitaitonsa vuoksi.

Ohhoh. Yhdenvertaisuuslaissa työyhteisön monikulttuurisuuden lisäämistä ei mainita syrjintään oikeuttavana perusteena. Muistaakseni yhdenvertaisuuslaki ei myöskään salli vähemmän pätevän suosimista.

Syyhän se on tuokin 

Kirkko on hädissään. Kantasuomalaiset eroavat kirkosta. Maahanmuuttajat ovat syvän uskonnollisia, joten kirkko kuvittelee käännyttävänsä heidät ja saavansa syvänuskonnollisia kristittyjä. Onnea yritykseen.

[IDA]

Moniaikainen kulttuuri bongattu 

Vierasviha, muukalaiskammo ja moniaikaisuusfobia luovat kylmältä ja kalsealta tuntuvan ympäristön?

Tuossa on kyllä aika lahjakkaasti sotkettu syklinen historiankäsitys ihan rentoon manjanameininkiin.

[ElinaElina]

Tähän on syytä reagoida, kukin tavallaan, valitsemalleen taholle päin. Esim. oman seurakunnan pappiin yhteys.

[M.]

Esimerkiksi ilmoitus jossa haetaan siivoojiksi "mielellään maahanmuuttajataustaisia hakijoita" olisi syrjintälain vastainen. Sen sijaan voi vapaasti hakea esimerkiksi tiettyä kieltä osaavia hakijoita, jos se on täytettävän tehtävän kannalta oleellinen taito.

Etnisen taustan tai sukupuolen perusteella ei ketään saa asettaa automaattisesti etusijalle, vaikka hakija olisi muuten pätevä. Positiivista syrjintää yritetään selvästi hivuttaa laajemmaksi, kuin mitä olemassaoleva laki oikeasti sallii.

Olisikohan tässä tutkintapyynnön paikka? Vaikka kirkko ei vielä toimisikaan näiden ohjeidensa perusteella, se saattaa tällaisilla ohjeilla yllyttää laittomaan syrjintään.

[Aurelius]

Turha tuosta on ainakaan oman seurakunnan papille valittaa. Kirkkopalvelut on käytännössä osa kirkossa asemaltaan suurin piirtein Sanoma-WSOY:ta vastaavaa punavihreää mokutuskonsernia, Kotimaa-yhtiöitä. Niin irrallaan paikallisseurakuntien todellisuudesta kuin olla voi. Tietysti tuo propaganda valuu sieltä erilaisia reittejä pitkin paikallisseurakintien kirkkoherroille jne.