Missä se viha on? Tämä on verkkorakkautta

[RynnäkköRölli]

Joillain nettiforumeilla (täällä en ole huomannut ainakaan toistaiseksi) tietyistä maista tulleita ihmisiä saatetaan kutsua esimerkiksi apinoiksi. Tällaiseen saattaa liittyä jonkinasteista vihaa. Vai miten tuollainen nimittely pitäisi tulkita?

[ElinaElina]

On se niin hirveetä. Ja että Janne Ahostakin solvataan kotkaksi. Sitten vielä käytetään verbiä apinoida. Kyllä on kauheaa.

[Homma Admin]

Joillain nettiforumeilla (täällä en ole huomannut ainakaan toistaiseksi) tietyistä maista tulleita ihmisiä saatetaan kutsua esimerkiksi apinoiksi. Tällaiseen saattaa liittyä jonkinasteista vihaa. Vai miten tuollainen nimittely pitäisi tulkita?

Se pitää tulkita niin, että sinulla on nyt ensimmäinen VAROITUS, koska kirjoitit ylläpidon poistaman viestin uudestaan. Hieman parannetussa muodossa toki. Mutta viestissäsi on yhä se sama perustavanlaatuinen vika: Eino todistaa väkevästi sisällään riehuvasta rakkaudesta ja sinä raahaat tänne jotain apinoita.

[Lemmy]

On se niin hirveetä. Ja että Janne Ahostakin solvataan kotkaksi.

Ajatteles nyt jos naisten mäkihyppy otettaisiin olympialajiksi. Sitten ei voisi enään puhua mäkikotkista. 

[Itä ei nuku]

Vielä rakkaudesta. Annan Alivaltiosihteerin demonstroida pointtiani.

Alivaltiosihteeri: Muutosvastarinta

Nuivaan retoriikkaan on yhdistettävä rakentavuutta, tai muuten Muutos2011 vaikuttaa ulkopuolisen silmään Muutosvastarinta2011:ltä.

[Eino P. Keravalta]

Kiitoksia mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä palautteesta ja keskustelusta.

Positiivisuuden arvoa ei todellakaan voi liioitella; ihmisen psykologia on rakentunut siten, että ihminen janoaa ja kaipaa "kivoja", myönteisiä asioita. Yleensä ihminen haluaa rakentaa eikä repiä - vaikka sitten rakentaa vääräänkin suuntaan, mutta rakentaa. Meillä pitää olla vahvempi viesti positiivisuudesta. Sillä juuri parempaa ja inhimillisempää yhteiskuntaahan me hommalaiset olemme rakentamassa. Viestimme vain on usein juuri jokin negaatio. Sellainen helposti tulkitaan katkeruudeksi, hajottamiseksi, kehityksen vastustamiseksi ja jopa vihaksi.

Meillä kuitenkin on paljon positiivista sanottavaa, paljon rakentavia tavoitteita ja myönteisiä elämyksiä tarjolla. Sehän olemme juuri me, jotka Homman ja Muutoksen kautta haluamme tarjota ihmisille turvallisen yhteiskunnan. Muut puolueet ovat keskittyneet rakentamaan turvattomuutta. Me olemme niitä, jotka näemme meissä suomalaisissa rikkauden. Muut näkevät meissä vain synnintaakan ja kaikissa muissa kulttuureissa rikkauden. Juuri mehän haluamme säilyttää hyvinvointivaltion ja olemme huolissamme sen rapauttamisesta. Kaikki muut poliittiset tahot puheistaan huolimatta tekevät kaikkensa tuhotakseen hyvinvointivaltion. Jos joku kannattaa demokratiaa, se olemme me. Muut poliittiset toimijat ovat näyttäneet karvansa jo tuhanteen kertaan eikä se ole demokratian arvojen mukainen. Juuri mehän haluamme säilyttää ja turvata sananvapauden siinä missä koko poliittinen koneisto virkamiehineen tekee hartiavoimin töitä iskeäkseen sen kuoliaaksi. Ja sehän olemme me, jotka haluamme säilyttää ja vaalia kulttuureita samalla, kun kaikki muut toimijat haluavat työntää kaikki kulttuurit silppuriin ja jauhaa ne samanlaiseksi sieluttomaksi massaksi.

Siis sen sijaan, että niin usein tarjoamme eitä, eitä ja eitä, voisimme useammin tarjota juuri sitä, mitä me haluamme:

- Demokratiaa

- Sananvapautta

- Itsemääräämisoikeutta

- Turvallisuutta

- Hyvinvointivaltiota

- Suomalaisuuden arvostamista

- Tehokkaampaa kehitysapua paikanpäällä

- Ylpeyttä omista saavutuksistamme

- Aitoa kansojenvälistä kunnioitusta ja yhteistyötä

- Vauraampaa yhteiskuntaa

- Kulttuureiden suojelua

- Oikeudenmukaisuutta lainkäyttöön

Meillä on ollut hienoja julisteita, mutta monta kertaa niiden viesti on ollut negatiivishenkinen. Se saattaa karkottaa monia ihmisiä. Vaikka näitäkin julisteita tarvitaan herättelemään ihmisiä, niiden rinnalla olisi ehkä hyvä tuoda useammin esiin se positiivinen viesti vaikkapa yllämainitut asiat enemmän huomioiden.

Muutos2011 on Suomen ylivoimaisesti positiivisin poliittinen hanke. Sitä tulisi myös enemmän mainostaa sellaisena - liikkeenä, joka ei niinkään tarjoa rajoitteita muiden tavoin, vaan vapautta, demokratiaa ja turvaa. Sillä me olemme tulevaisuus ja toivo. Me olemme valkeus ja huominen. Me olemme Suomen kansan airut ja sen sydän.

[kantakaupunkilainen]

Muutos2011 on Suomen ylivoimaisesti positiivisin poliittinen hanke. Sitä tulisi myös enemmän mainostaa sellaisena - liikkeenä, joka ei niinkään tarjoa rajoitteita muiden tavoin, vaan vapautta, demokratiaa ja turvaa. Sillä me olemme tulevaisuus ja toivo. Me olemme valkeus ja huominen. Me olemme Suomen kansan airut ja sen sydän.

Jumalauta! Näin se on, nyt positiivisuutta peliin ja ahdasmieliselle ihmisoikeusfriikkien harrastamalle leimaamiselle vastaiskua.

[Eino P. Keravalta]

Muutos2011 - moraalinen vaihtoehto!

Siinä autoon puskuritarra.

[Juha J.]

Nyt vasta törmäsin tähän ketjuun. Kovin kauniisti kirjoitettu, Eino.

[Eino P. Keravalta]

Nyt vasta törmäsin tähän ketjuun. Kovin kauniisti kirjoitettu, Eino.

Kiitos, Juha. On sikäli helppoa kirjoittaa kauniisti, koska asiamme on kaunis.

Vihasta taitavatkin eniten puhua ne, jotka projisoivat oman patoutuneen vihansa poliittisiin opponentteihin. Ei ole vaikea nähdä sitä tärisevää raivoa, millä monet mokuttajat kirjoittavat niistä suomalaisista, jotka kunnioittavat maataan ja sen kulttuuria. Mokuttajat ovat jo syöpäsolun tavoin tunkeutuneet yhteiskuntaruumiiseen ja tulokset ovat nähtävillä: sananvapauden riistoa, stasilaisia ilmiantonappuloita, näytösoikeudenkäyntejä, suomalaisten oikeuksien kaventamista, rasismia suomalaisia kohtaan sekä demokratian halveksuntaa. Ellei tuo ole vihaa, mikä sitten? Jeesuskin sanoi, että hedelmistään puu tunnetaan. Kun siis mokutuksen hedelmät ovat tätä, mitä se kertookaan mokutuksesta ja mokuttajista?

PS: Ettei nyt menisi liian imeläksi, niin kerrottakoon, etten täällä kotonani lillu missään enkelisfääreissä, vaan istun kalsareissani karvaisin säärin, juon punaviiniä yksin ja kuuntelen Gary Moore'a. 

[kantakaupunkilainen]

Maa on täynnä naisia jotka ovat pettyneet elämäänsä, miehiin ja siihen etteivät näytä samalta kuin naiset mainoksissa, tälle katkeruudelle täytyy löytää kohde, joka on selvästi mies, valkoinen, hetero, mies. Oma elämä on siis pilalla ja tarvitaan jokin missio, siis monikultturisuus olkoon missio. Näin saadaan miesviha ja missio yhdistettyä ja elämään sisältöä.

[PaulR]

Onhan meitä miehiä hyvin mulkkuja tapauksia siinä kuin naisiakin.

Henk. koht. koetan pestä käteni koko touhusta. Kaikki on nähty jo, eikä santsit kiinnosta. Ne joille se on korkein veisu tai ensi kerta antaa mennä vaan. 

[Eino P. Keravalta]

Suonette anteeksi, että nostan näin vanhan ketjun esille, mutta kun suvakit ovat taas vihaa lietsomassa, ajattelin, että me jokainen osaltamme muistuttaisimme aina tilaisuuden tullen kanssaihmisiämme niin kasvokkain kuin keskustelupalstoilla, että Hommaforum on rakkauden yhteisö.

[alussaolisana]

Tota vanhempaa postausta mukaellen - etusivulle, teepaidaksi tai tarraksi autoon:

Hommaforum, se positiivinen vaihtoehto!

[nuiv-or]

Voisihan tämän laittaa usariin. 

[SimoMäkelä]

Eino.P.Keravalta:

Kirjoitan täällä siksi, että jokainen kulttuuri on arvokas - ellei käytännöllisesti niin ainakin antropologisessa mielessä ja ainakin arvokas siihen kuuluvien ihmisten mielestä. Erilaisuus on rikkautta, mutta vain silloin, kun raja-aidat suojaavat tuota erilaisuutta. Ja nuo rajat ovat rakkautta, sillä ne mahdollistavat erilaisuuden säilymisen. Me vastustamme multikultturistien epädemokraattisia ajatuksia globaalista sulatusuunista ja kaikkien kulttuureiden tuhoamisesta. Me rakastamme yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä kulttuureita omissa lokeroissaan.

Näin se menee. Eero Paloheimo kirjoittaa samaan tapaan aidosta monikulttuurista, jossa kulttuurit säilyvät  sekä nykyisesta "pinallisesta monikulttuurista", jossa kulttuurit sulautuvat toisiinsa muuttuen harmaaksi ja tylsäksi massaksi. Nykyinen ihanne monikulttuurista johtaakin itseasiassa monokulttuuriin juuri entropian (sekoittumisen) seurauksena:

Eero Paloheimo:

Minkälaisesta rautalangasta monikulttuurisuuden puolustajille pitää asiat vääntää?

Monikulttuurisuus on hieno asia harmaantuvassa maailmassa, mutta monikulttuurisuuden puolustajat ovat jälkeenjääneitä juntteja. He eivät ymmärrä, että monikulttuurisuus säilyy sukupolvesta toiseen vain sitkeän puolustustaistelun avulla Maailma on joka tapauksessa kulttuurientropian kynsissä. Entropia on sitä, että kuuma ja kylmä vesi samassa lasissa väljähtyvät haaleiksi. Tämä väljähtyminen näkyy selvästi kaikissa suurkaupungeissa, ne muuttuvat toistensa kaltaisiksi. Se heijastuu koko maailman taiteessa, arkkitehtuurissa, tavoissa, pukeutumisessa, kielessä, ihmisten ulkonäössä, urheiluharrastuksissa, arvoissa, etiikassa ja koirien käyttäytymisessä.

Mutta haitanneeko tuo mittään?

Ei se haittaa, jos rakastaa asioiden muuttumista tylsemmiksi ja yllätyksettömiksi matkustettaessa minne tahansa, jos rakastaa turvaa, tuttuutta, harmautta ja arkipäivää. 

http://www.eeropaloheimo.fi/monikulttuurisuus.htm

Lihavoinnit minun.

Ja lisää Paloheimon ajatuksia monikulttuurisuudesta:

http://www.eeropaloheimo.fi/monikulttuuri.htm

[Man in a Suit]

Ei ole vaikea nähdä sitä tärisevää raivoa, millä monet mokuttajat kirjoittavat niistä suomalaisista, jotka kunnioittavat maataan ja sen kulttuuria.

Tuo on niin totta. Monikulttuurisuuden (ei- työperäisen maahanmuuton) puolustajien ase on usein raivo joka yltyy "ulvovaan cresendoon" mikäli heidän kanssaan on eri mieltä asioista. Huolimatta siitä että itse pitää keskustelun asiallisena. Tämä tekee usein keskustelusta mahdotonta.   

[Osatekijä]

Eero Paloheimo:

Minkälaisesta rautalangasta monikulttuurisuuden puolustajille pitää asiat vääntää?

Monikulttuurisuus on hieno asia harmaantuvassa maailmassa, mutta monikulttuurisuuden puolustajat ovat jälkeenjääneitä juntteja. He eivät ymmärrä, että monikulttuurisuus säilyy sukupolvesta toiseen vain sitkeän puolustustaistelun avulla Maailma on joka tapauksessa kulttuurientropian kynsissä. Entropia on sitä, että kuuma ja kylmä vesi samassa lasissa väljähtyvät haaleiksi. Tämä väljähtyminen näkyy selvästi kaikissa suurkaupungeissa, ne muuttuvat toistensa kaltaisiksi. Se heijastuu koko maailman taiteessa, arkkitehtuurissa, tavoissa, pukeutumisessa, kielessä, ihmisten ulkonäössä, urheiluharrastuksissa, arvoissa, etiikassa ja koirien käyttäytymisessä.

Mutta haitanneeko tuo mittään?

Ei se haittaa, jos rakastaa asioiden muuttumista tylsemmiksi ja yllätyksettömiksi matkustettaessa minne tahansa, jos rakastaa turvaa, tuttuutta, harmautta ja arkipäivää. 

http://www.eeropaloheimo.fi/monikulttuuri.htm

Jos kulttuurien sekoittumisen rinnastaa entropian kasvuun, mikä on minusta vallan perusteltua, niin yksi oleellinen johtopäätös jää tässä tekstissä tekemättä: sekoittuminen on vääjäämätöntä, se on luonnonlaki. Paitsi jos kirjoittajalla on joku tapa rakentaa "kulttuurillinen ikiliikkuja", eli rikkoa termodynamiikan toista pääsääntöä kulttuurien saralla. Jos sitä pitää tylsempänä tai yllätyksettömänä tilana, niin se on sitten vaan voi voi, minkäs teet.

[SimoMäkelä]

Jos kulttuurien sekoittumisen rinnastaa entropian kasvuun, mikä on minusta vallan perusteltua, niin yksi oleellinen johtopäätös jää tässä tekstissä tekemättä: sekoittuminen on vääjäämätöntä, se on luonnonlaki. Paitsi jos kirjoittajalla on joku tapa rakentaa "kulttuurillinen ikiliikkuja", eli rikkoa termodynamiikan toista pääsääntöä kulttuurien saralla. Jos sitä pitää tylsempänä tai yllätyksettömänä tilana, niin se on sitten vaan voi voi, minkäs teet.

No esim. sitä sitkeää puolustustaistelua. Paloheimo tuossa kirjoitusessa myöntää, että maailma on jokatapauksessa kulttuurientropian kynsissä.

Kyllä minusta kulttuurien säilymisen puolesta kannattaa "taistella", ettei ainakaan sallitaisi liian helposti kulttuurien häipyä olemattomiin.
Yltiöpäisen humanitaarisen maahanmuuton raju rajoittaminen paikallisesti auttaa kulttuurin säilymistä.

Lihavointi oma.

[Osatekijä]

Jos kulttuurien sekoittumisen rinnastaa entropian kasvuun, mikä on minusta vallan perusteltua, niin yksi oleellinen johtopäätös jää tässä tekstissä tekemättä: sekoittuminen on vääjäämätöntä, se on luonnonlaki. Paitsi jos kirjoittajalla on joku tapa rakentaa "kulttuurillinen ikiliikkuja", eli rikkoa termodynamiikan toista pääsääntöä kulttuurien saralla. Jos sitä pitää tylsempänä tai yllätyksettömänä tilana, niin se on sitten vaan voi voi, minkäs teet.

No esim. sitä sitkeää puolustustaistelua. Paloheimo tuossa kirjoitusessa myöntää, että maailma on jokatapauksessa kulttuurientropian kynsissä.

Kyllä minusta kulttuurien säilymisen puolesta kannattaa "taistella", ettei ainakaan sallitaisi liian helposti kulttuurien häipyä olemattomiin.
Yltiöpäisen humanitaarisen maahanmuuton raju rajoittaminen paikallisesti auttaa kulttuurin säilymistä.

Lihavointi oma.

Olen täysin samaa mieltä. Vaikka kulttuurien sekoittuminen on vääjäämätöntä, sitä tulee yrittää hallita. "Taistelu" on itse asiassa aika hyvä sana, koska sitä se vaatii. Lopullinen tasapainotila on vaan siinä mielessä surullinen, että ei ole enää mitään suomalaista kulttuuria tai suomalaisia, jos lohtua hakee, niin ei ole alkuperäisessä muodossa mitään muutakaan kulttuuria. Mutta minkäs teet, paskan möivät